Pitsa on laihdutusruokaa itse tehtynä

Anonyymi-ap

Miten voi olla mahdollista että pitsoissa 100 g on kaloreita keskimäärin 260,jopa 300😦
Muutamia täytteitä
Kinkku 100 g 100 kal
Herkkusieni 100 g
Katkarapu 100g 70
Eli pitsa voi olla ITSE TEHTYNÄ laihdutusruokaa ja kaiken lisäksi erittäin proteenipitoista.
Pitsan kalorit itse tehtyä on korkeintaan 100g korkeintaan 120 ja maku huomattavasti parempi kuin näissä valmispitsoissa ja pitseerioista otetuissa pitsoissa.


Pitsojen kalori ja suolapitoisuuksia
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/2000-kcal-ja-100-grammaa-rasvaa-katso-pizzojen-pahimmat-kalori-ja-suolapommit/3295210#gs.dv2d6d

143

592

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Itse syön välillä pitsaa vain kevyenä iltapalana muitten iltapalojen lisäksi.

    • Anonyymi

      Sinun pitsastasi puuttuu juusto. Hyvässä juustossa on kolmasosa rasvaa. Pitsassa täytyy olla vähintään 300 grammaa juustoa.

      • Anonyymi

        Minun tekemä pitsa painaa 400g ja juustoa laitan siihen 35g ja se on tosiaan huomattavasti parempaa kuin nämä kaupan pakastepitsat ja lähes saman makuista kuin esim kotipitsan pitsat.
        Isokaloristen pitsojen kalorit TULEE
        1Vehäjauhosta
        2Rasvasta
        3Juustosta
        Mitä enemmän näitä on sitä suurempi ON kaloripitoisuus.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minun tekemä pitsa painaa 400g ja juustoa laitan siihen 35g ja se on tosiaan huomattavasti parempaa kuin nämä kaupan pakastepitsat ja lähes saman makuista kuin esim kotipitsan pitsat.
        Isokaloristen pitsojen kalorit TULEE
        1Vehäjauhosta
        2Rasvasta
        3Juustosta
        Mitä enemmän näitä on sitä suurempi ON kaloripitoisuus.

        Tuo ei kyllä tuota mitenkään maukasta pitsaa. 150 g pitsapohjaa, 150 g pitsakinkkua, 35 g juustoa ja 65 g tomaattikastiketta tuottaa 730 kcal ja maku on olematon. 100 g mozzarellaa tuottaisi 860 kcal. Liikaa ja todennäköisesti huonon makuinen.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Tuo ei kyllä tuota mitenkään maukasta pitsaa. 150 g pitsapohjaa, 150 g pitsakinkkua, 35 g juustoa ja 65 g tomaattikastiketta tuottaa 730 kcal ja maku on olematon. 100 g mozzarellaa tuottaisi 860 kcal. Liikaa ja todennäköisesti huonon makuinen.

        On se maukasta,maku tulee mausteista ja tomattipyreestä mitä käytän EIKÄ juustosta ja rasvasta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        On se maukasta,maku tulee mausteista ja tomattipyreestä mitä käytän EIKÄ juustosta ja rasvasta.

        Miksiköhän tällaista pitsaa ei myydä pitserioissa?

        Pitsan kanssa kannattaa vähentää määrää eikä laatua. Kerralla pitäisi riittää 250-300 g eli suunilleen puolikas pitsaa tai tuolinrn napolilainen pitsa.

        Jos on hirmuinen hinku pitsaan, kebabiin, lihapiirakoihin, pullaan, makeisiin, hampurilaisiin etc. niin dieetti ei tule toimimaan koska nuo korvikkeet eivät tosissaan vastaa alkuperäisiä.

        Mikset syö esimerkiksi karjalanpaistia ja keitinperunaa? Tai kaalipataa? Tai pitsaa vähemmän, aterialla tuollaiset 500 kcal pitäisi riittää mutta pitsaa tuo tarkoittaa 200 g. Salaattia voi tietysti syödä lisäksi.

        Tomaattipyreestä tulee huono pitsa, valutettu tomaattimurska on parempi


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Tuo ei kyllä tuota mitenkään maukasta pitsaa. 150 g pitsapohjaa, 150 g pitsakinkkua, 35 g juustoa ja 65 g tomaattikastiketta tuottaa 730 kcal ja maku on olematon. 100 g mozzarellaa tuottaisi 860 kcal. Liikaa ja todennäköisesti huonon makuinen.

        "Tuo ei kyllä tuota mitenkään maukasta pitsaa. 150 g pitsapohjaa, 150 g pitsakinkkua, 35 g juustoa ja 65 g tomaattikastiketta tuottaa 730 kcal ja maku on olematon. 100 g mozzarellaa tuottaisi 860 kcal. Liikaa ja todennäköisesti huonon makuinen."

        Onko sulle maku nyt taas tärkeä? Vähän väliä ilmoitat kuinka ruoka on sulle pelkkä polttoaine.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Miksiköhän tällaista pitsaa ei myydä pitserioissa?

        Pitsan kanssa kannattaa vähentää määrää eikä laatua. Kerralla pitäisi riittää 250-300 g eli suunilleen puolikas pitsaa tai tuolinrn napolilainen pitsa.

        Jos on hirmuinen hinku pitsaan, kebabiin, lihapiirakoihin, pullaan, makeisiin, hampurilaisiin etc. niin dieetti ei tule toimimaan koska nuo korvikkeet eivät tosissaan vastaa alkuperäisiä.

        Mikset syö esimerkiksi karjalanpaistia ja keitinperunaa? Tai kaalipataa? Tai pitsaa vähemmän, aterialla tuollaiset 500 kcal pitäisi riittää mutta pitsaa tuo tarkoittaa 200 g. Salaattia voi tietysti syödä lisäksi.

        Tomaattipyreestä tulee huono pitsa, valutettu tomaattimurska on parempi

        Mikset juo vettä vaan olutta? Olut on pahaa ja se lihottaa ja turvottaa ja aiheuttaa rasvamaksan


    • Anonyymi

      Miksi et tyytyisi puuroon ja karkkiin ja kahviin?Pizsa on erittäin pahaa eikä siinä ole rotenia kuin 5si rosenttia.

      • Anonyymi

        Kinkkupizzassa on proteiinia 12,2 prosenttia kun taas kaurapuurossa maitoon keitettynä vain 4,9 prosenttia.

        Kaurapuuro on terveellisempää kuin pizza, mutta se kaipaa proteiinipitoista täydennystä. Esim. jogurttia, viiliä, raejuusto, kinkkuleikettä leivän kera tjms.


      • Anonyymi

        K-Kaupasta Vantaalla lapset saavat ostettua rotenia.Siitä oli juuri linkki 5isi minuuttia sitten.

        Ps. Kyllä, minä se olin.


      • Ei kun pussi pitsakinkkua, päälle tomaattikastiketta ja 2 rkl juustoraastetta. Uuniin ja pitsa on valmis.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Ei kun pussi pitsakinkkua, päälle tomaattikastiketta ja 2 rkl juustoraastetta. Uuniin ja pitsa on valmis.

        Pitäähän siinä nyt pohjakin olla ja pohjan päälle tomattipyrettä,siihen sitten mausteeksi oregaanoa.

        https://vm.tiktok.com/ZGe3kGgR6/


    • Anonyymi

      Elämä on sen verran lyhyt aika että sitä kannattaisi käyttää ihan joka sekunti itsensä kiduttamiseen.

      Minä menen pizzeriaan ja ostan sieltä pizzan, sellaisen kuin haluan ja syön nautinnolla. Saatan ottaa jopa kokiksen kyytipojaksi.

      Kun tuon kerran kuukaudessa tekee, se ei haittaa minun, eikä kenenkään muunkaan painonhallintaa.

      • Anonyymi

        Voit syödä pitsaa vaikka joka päivä JOS teet sen vähäkalorisesti,maku ei ole yhtään sen huonompi JOS sen OSAA tehdä.


      • Näinpä. En kyllä juo virvoitusjuomia ruuan kanssa.

        Kesämökkipaikkakunnalla on mainio pitseria ja lounasaikaan siellä myydään normaalia hiukan pienempää pitsaa suhteellisen edullisesti. Ihan hyvä yhdistelmä, illalla pitsa on liian iso.

        Ruoka pitäisi koostua suurimmaksi osaksi muusta kuin herkuista. Kerran viikossa niitä pitäisi riittää.


    • Anonyymi

      Pizzan voi tehdä myös ilman juustoa ja jauhopohjaa.

      Pohjan voi laatia porkkanasiivuista ja juuston voi korvata tillillä.

      Tosi vähän energiaa ja erittäin hyvää.

      • Anonyymi

        "Pizzan voi tehdä myös ilman juustoa ja jauhopohjaa.

        Pohjan voi laatia porkkanasiivuista ja juuston voi korvata tillillä.

        Tosi vähän energiaa ja erittäin hyvää.'

        Kyllä, ja oletteko kuulleet että pitsan voi laittaa kahviin niin tulee pitsakahvia. Blenderiin juusto, kinkku meetvursti ja vehnäjauhot. Kun on sekoitettu kunnolla pitää rasva imeyttää talouspaperiin. Ja jos on 1890e maksanut blenderi niin silläkin voi väliaikaisesti pärjätä jos ei ole varaa parempaankaan. Minulla on mökkikäyttöön, mutta jahka pääsen mökiltä niin tilaan kunnollisen koska Suomesta ei tahdo saada tarpeeksi laadukasta.


    • Anonyymi

      Suomalaiset miehet saivat vuonna 2017 ravinnon energiastaan 38,7 prosenttia rasvasta (eli 97 g), josta 15,1 E% ( eli 38 g) oli tyydyttynyttä. Suositus on 32,5 E%, josta kolmasosa tyydyttynyttä.

      Jos miehet vähentäisivät ravinnostaan 11 g tyydyttynyttä rasvaa ja 4,5 g muuta rasvaa, kokonaisrasvan määrä pienenisi silloin suositeltuun 32,5 E%:iin, josta tyydyttynyttä rasvaa olisi silloin 33,33333 prosenttia. Samalla ruoan energiamäärä pienenisi 140 kcal:lla.

      97 prosenttia miehistä saa tyydyttynyttä rasvaa liikaa.

      • Anonyymi

        En aivan ymmärtänyt miten tämä liittyi aiheeseen, mutta eiköhän joku senkin vielä keksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En aivan ymmärtänyt miten tämä liittyi aiheeseen, mutta eiköhän joku senkin vielä keksi.

        Ajattelin pizzerian valmistaman pizzan rasvan määrää . MKH:n resepti on terveellisempi.

        730 g:n meetvurstipizzassa on 1 940 kcal ja 102,6 g rasvaa.


    • Anonyymi

      Potilas on tullut vastaanotolle. Hän syö 730 g:n meetvurstipizzan joka päivä.
      – kcal 1940
      – rasvaa 102,6 g

      Ehdotettu toimenpide:

      Pizzan rasvan määrää on vähennettävä 49 g:lla. Näin pizza kevenee 681 g:n painoiseksi. Rasvamäärä pienenee 102,6 g:sta 53,6 g:aan ja energiamäärä 1940 kcal:sta 1499 kcal:iin. Rasvaprosentiksi tulee näin ollen suositeltu (53,6*9)/1499 = 32,18 E%.

      • Anonyymi

        MKH on siis oikean ratkaisun jäljillä.


      • Anonyymi

        järkevintä on jättää se salamipizza syömättä, rasvan energiaprosentti 50

        ja ottaa käytännössä mikä muu tahansa pizza tilalle, rasvan energiaprosentti 36


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        järkevintä on jättää se salamipizza syömättä, rasvan energiaprosentti 50

        ja ottaa käytännössä mikä muu tahansa pizza tilalle, rasvan energiaprosentti 36

        kinkku-herkkusienipizza, rasvan energiaprosentti 34


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        kinkku-herkkusienipizza, rasvan energiaprosentti 34

        Eikö virke pitäisi aina aloittaa isolla alkukirjaimella?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö virke pitäisi aina aloittaa isolla alkukirjaimella?

        Sovitaanko palstalaiset, että virke aloitetaan aina isolla alkukirjaimella eikä solvailla toisiamme?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö virke pitäisi aina aloittaa isolla alkukirjaimella?

        voit laittaa virkkeen syvälle ja poikittain


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        MKH on siis oikean ratkaisun jäljillä.

        Oletko miettinyt sitä että pizzan voi tehdä myös ilman juustoa ja jauhopohjaa.Pohjan voi laatia porkkanasiivuista ja juuston voi korvata tillillä sanottiin edellä.

        Pohjan voi laatia myös raastetusta kaalista,kaalinlehvistä tai voikukan tai nokkosen varsista kun ne asetellaan ristikkäin.Siinäkin on tosi vähän energiaa ja erittäin hyvää.Proteenia on erittäin runsaasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko miettinyt sitä että pizzan voi tehdä myös ilman juustoa ja jauhopohjaa.Pohjan voi laatia porkkanasiivuista ja juuston voi korvata tillillä sanottiin edellä.

        Pohjan voi laatia myös raastetusta kaalista,kaalinlehvistä tai voikukan tai nokkosen varsista kun ne asetellaan ristikkäin.Siinäkin on tosi vähän energiaa ja erittäin hyvää.Proteenia on erittäin runsaasti.

        Proteiinia ei todellakaan ole erittäin runsaasti, ei edes kohtuullisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        järkevintä on jättää se salamipizza syömättä, rasvan energiaprosentti 50

        ja ottaa käytännössä mikä muu tahansa pizza tilalle, rasvan energiaprosentti 36

        Kannattaa tehdä TERVEELLINENproteenipitsa johon tulee kääretorttua hedelmätoffeeta ja vaniliajäätelöä. Voi tehdä mootshieta kun lisää oatly juomaa.Siinä on OIKEAT rasvarosentit.


    • Anonyymi

      Riippuu täytteistä usein ja paneeko juustoa vähemmän nii ei oo niin rasvapommi. Ja mieluusti valmistaa itse. Esim kaupasta ostettu purkkiananas on sokeriliemessä olevaa ja siksi kaloripommina aikamoinen ja jos laittaa pitsaansa runsaasti ananasta nii lisäähän se kyllä kalorimäärää. Voi ostaa myös kaupasta ananaksen erikseen. On olemassa myös vähärasvaista jauhelihaa. Eikä laita pitsataikinaan liikaa rypsiöljyä. Voi pitsataikinan tehdä ruispohjaan. Ruis on korkeakuituinen sitäpaitsi ja valkoinen jauho kaloripitoisempaa hyvin korkean ja ei niin terveellisen hiilarijutun takia. Hiilareissa ei sinänsä mitään vikaa, mutta parempi syyä parempia ja puhtaampia hiilareita.

      • Anonyymi

        onhan siinä ananaksessa 74 kcal / 100g että jos kilonkin laittaa pizzan päälle niin tuleehan siitä, kertakaikkiaan, jonkun verran jo energiaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        onhan siinä ananaksessa 74 kcal / 100g että jos kilonkin laittaa pizzan päälle niin tuleehan siitä, kertakaikkiaan, jonkun verran jo energiaa

        eikä sitä pitsaa tarvi syyä heti kerralla vaan haukkaa pienet slaissit ja syö sen päälle vaikka porkkanaraastetta ja juo rasvatonta maitua ja muistaa syyä pieniä annosmääriä ruokaa paitsi annosmäärien kokoa pitää nostaa jos harrastaa etenkin raskasta liikuntaa . Esim entinen huippuhiihtäjä mika Myllylä oli tunnettu siitä että hän söi kuin hevonen eli paljon mutta söi siksi niin isoja annoskokoja koska hän myös kulutti niin paljon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        eikä sitä pitsaa tarvi syyä heti kerralla vaan haukkaa pienet slaissit ja syö sen päälle vaikka porkkanaraastetta ja juo rasvatonta maitua ja muistaa syyä pieniä annosmääriä ruokaa paitsi annosmäärien kokoa pitää nostaa jos harrastaa etenkin raskasta liikuntaa . Esim entinen huippuhiihtäjä mika Myllylä oli tunnettu siitä että hän söi kuin hevonen eli paljon mutta söi siksi niin isoja annoskokoja koska hän myös kulutti niin paljon.

        Maailmanloppu seuraa jos syö kokonaisen pizzan?

        Maailma on täynnä ihmisiä jotka on normaalipainoisia vaikka syövät toisinaan ihan kokonaisen pizzan kerralla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maailmanloppu seuraa jos syö kokonaisen pizzan?

        Maailma on täynnä ihmisiä jotka on normaalipainoisia vaikka syövät toisinaan ihan kokonaisen pizzan kerralla.

        minä olenkin biologialtani ihan erilaisempi että on olemassa myös ihmisiä kuten minä jonka pitää olla tarkempi eli tarkoitan nyt sitä että jos söisin joka kuukausi pitsan niin se ei toimisi minulle jos myös joka kuukausi söisin pari hampurilaista ja 3-4 jäätelöä ja 1-2 suklaapatukka ja siihen päälle kerran viikossa pullaa tai rasvainen munkki sillä sen sanon että ihan omasta kokemuksesta tiedän että ei toiminut minulle tuollainen "systeemi"

        . Ei silloin tällöin haittaa vaikka syö koko pitsan kerralla mutta tarkka pittää olla että noin 3-4 pitsaa yhden vuoden aikana syön . Hampurilaisia menee vuodessa noin 3-5 kpl. Jäätelöä syön vain ainoastaan kesällä = noin 5 pallojäätelöä ja joskus talvella saatan parit jäätelöt ostaa. Sipsejä en syö juuri ollenkaan että varmaan noin about 4-5 vuotta aikaa kun niitä viimeksi. Suklaata syön harvemmin myös että oisko noin 4-5 kertaa vuodessa ostan suklaapatukan ja sen pitää olla joko daim suklaa tai snickers(snickers on niin sokerista että hampaissa tuntuu se sokeri sillai että vihloo heti).

        Mitenköhän sinäkin käsitit väärin mun viestini että tänä päivänä ja eilen aika monet ihmiset tuppaa käsittään väärin mun postauksiani että hieman on turhauttavaa tällainen että ihmiset ymmärtää ja tulkitsee väärin? Onko tämä jotakin ilkeyttä vai mitä tämä on? Että onko ihmiset noin riidanhaluisia että sullaki on viestisi sävy vähän semmonen negatiivinen. En varma.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maailmanloppu seuraa jos syö kokonaisen pizzan?

        Maailma on täynnä ihmisiä jotka on normaalipainoisia vaikka syövät toisinaan ihan kokonaisen pizzan kerralla.

        sun kun pitäs tajuta se, että kaikilla ei ole samanlainen tuo syömiskuvio että toiset syö vappaammin (ja lihoavat tai eivät lihoa) ja toiset syö tarkemmin ja jotkut ylitarkasti ja sen voin kertoa että niuhotuksen puolelle ei mene mun syönti koska mä oon sallinut itselleni karkkipäivän joka on mulla kerran viikossa karkkipäivä jolloin sukat pyörii jaloissani, pitkä hevaritukka heiluu ja silimät kiiluu ilosta kun tulee se karkkipäivä eli salmiakkia pitää saaja!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maailmanloppu seuraa jos syö kokonaisen pizzan?

        Maailma on täynnä ihmisiä jotka on normaalipainoisia vaikka syövät toisinaan ihan kokonaisen pizzan kerralla.

        salmiakkijauhetikkareita imeskelen usein kun on karkkipäevä, että ihan kuin pikkulapsi hahha =)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        minä olenkin biologialtani ihan erilaisempi että on olemassa myös ihmisiä kuten minä jonka pitää olla tarkempi eli tarkoitan nyt sitä että jos söisin joka kuukausi pitsan niin se ei toimisi minulle jos myös joka kuukausi söisin pari hampurilaista ja 3-4 jäätelöä ja 1-2 suklaapatukka ja siihen päälle kerran viikossa pullaa tai rasvainen munkki sillä sen sanon että ihan omasta kokemuksesta tiedän että ei toiminut minulle tuollainen "systeemi"

        . Ei silloin tällöin haittaa vaikka syö koko pitsan kerralla mutta tarkka pittää olla että noin 3-4 pitsaa yhden vuoden aikana syön . Hampurilaisia menee vuodessa noin 3-5 kpl. Jäätelöä syön vain ainoastaan kesällä = noin 5 pallojäätelöä ja joskus talvella saatan parit jäätelöt ostaa. Sipsejä en syö juuri ollenkaan että varmaan noin about 4-5 vuotta aikaa kun niitä viimeksi. Suklaata syön harvemmin myös että oisko noin 4-5 kertaa vuodessa ostan suklaapatukan ja sen pitää olla joko daim suklaa tai snickers(snickers on niin sokerista että hampaissa tuntuu se sokeri sillai että vihloo heti).

        Mitenköhän sinäkin käsitit väärin mun viestini että tänä päivänä ja eilen aika monet ihmiset tuppaa käsittään väärin mun postauksiani että hieman on turhauttavaa tällainen että ihmiset ymmärtää ja tulkitsee väärin? Onko tämä jotakin ilkeyttä vai mitä tämä on? Että onko ihmiset noin riidanhaluisia että sullaki on viestisi sävy vähän semmonen negatiivinen. En varma.

        En tarkoituksella ymmärtänyt viestiäsi väärin.

        Tuntuu vaan niiiiiiiiiiiiiin erikoiselle että lasketaan energiaa noin tarkasti. Itsekin pidän ruokapäiväkirjaa ja olen oppinut, alun pikkutarkkuuden jälkeen, ettei se niin pilkun päälle ole se syöminen, kunhan keskimäärin mennään oikeaan suuntaan.

        Tunnistan kyllä selittämäsi ongelman. Minä sairastin vuosikymmeniä keliakiaa ja se sai minulle ihan samanlaisen ongelman, jos söin jotakin "hyvää" , se syöminen jäi päälle. Sairastan siis edelleenkin keliakiaa, mutta nyt kun elimistössäni on hiven- ja kivennäisaineita enemmän, on tuo makean / pizzan / kaiken muun himo pienentynyt ja voin syödä pizzan koska haluan, tai suklaata koska haluan, ilman että siitä tulee pysyvä tapa.

        Se että satunnainen "herkkujen" syöminen ei sovi, voi olla seurausta jostakin muusta kehon ongelmasta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tarkoituksella ymmärtänyt viestiäsi väärin.

        Tuntuu vaan niiiiiiiiiiiiiin erikoiselle että lasketaan energiaa noin tarkasti. Itsekin pidän ruokapäiväkirjaa ja olen oppinut, alun pikkutarkkuuden jälkeen, ettei se niin pilkun päälle ole se syöminen, kunhan keskimäärin mennään oikeaan suuntaan.

        Tunnistan kyllä selittämäsi ongelman. Minä sairastin vuosikymmeniä keliakiaa ja se sai minulle ihan samanlaisen ongelman, jos söin jotakin "hyvää" , se syöminen jäi päälle. Sairastan siis edelleenkin keliakiaa, mutta nyt kun elimistössäni on hiven- ja kivennäisaineita enemmän, on tuo makean / pizzan / kaiken muun himo pienentynyt ja voin syödä pizzan koska haluan, tai suklaata koska haluan, ilman että siitä tulee pysyvä tapa.

        Se että satunnainen "herkkujen" syöminen ei sovi, voi olla seurausta jostakin muusta kehon ongelmasta?

        Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen on sanonut, että jos ihminen syö terveellisesti, niin viikon 35–40 ateriasta 30–33 on terveellisiä. Eli aika tiukkaa linjaa joutuu pitämään. Päivän 5–6 ateriasta ainakin neljän pitäisi olla terveellisiä. On aika huono juttu, jos jo maanantaiaamuna alkaa kieli pitkällä odottaa sitä viikon ainoaa herkkuateriaansa. Parempi on vain totutella ajatukseen, että melkein kaikki ateriat ovat terveellisiä. Niitä poikkeuksia ei pidä joka päivä tuumailla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen on sanonut, että jos ihminen syö terveellisesti, niin viikon 35–40 ateriasta 30–33 on terveellisiä. Eli aika tiukkaa linjaa joutuu pitämään. Päivän 5–6 ateriasta ainakin neljän pitäisi olla terveellisiä. On aika huono juttu, jos jo maanantaiaamuna alkaa kieli pitkällä odottaa sitä viikon ainoaa herkkuateriaansa. Parempi on vain totutella ajatukseen, että melkein kaikki ateriat ovat terveellisiä. Niitä poikkeuksia ei pidä joka päivä tuumailla.

        ”On aika huono juttu, jos jo maanantaiaamuna alkaa kieli pitkällä odottaa sitä viikon ainoaa herkkuateriaansa”

        Tai saahan niitä epäterveellisiä olla enemmän kuin yksi viikossa. Reijo Laatikainen käytti prosentti-ilmausta 80–90 prosenttia aterioista.

        Laihat syövät tyypillisesti hyvin epäterveellisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”On aika huono juttu, jos jo maanantaiaamuna alkaa kieli pitkällä odottaa sitä viikon ainoaa herkkuateriaansa”

        Tai saahan niitä epäterveellisiä olla enemmän kuin yksi viikossa. Reijo Laatikainen käytti prosentti-ilmausta 80–90 prosenttia aterioista.

        Laihat syövät tyypillisesti hyvin epäterveellisesti.

        kin-pääte unohtui:

        Laihatkin syövät tyypillisesti hyvin epäterveellisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tarkoituksella ymmärtänyt viestiäsi väärin.

        Tuntuu vaan niiiiiiiiiiiiiin erikoiselle että lasketaan energiaa noin tarkasti. Itsekin pidän ruokapäiväkirjaa ja olen oppinut, alun pikkutarkkuuden jälkeen, ettei se niin pilkun päälle ole se syöminen, kunhan keskimäärin mennään oikeaan suuntaan.

        Tunnistan kyllä selittämäsi ongelman. Minä sairastin vuosikymmeniä keliakiaa ja se sai minulle ihan samanlaisen ongelman, jos söin jotakin "hyvää" , se syöminen jäi päälle. Sairastan siis edelleenkin keliakiaa, mutta nyt kun elimistössäni on hiven- ja kivennäisaineita enemmän, on tuo makean / pizzan / kaiken muun himo pienentynyt ja voin syödä pizzan koska haluan, tai suklaata koska haluan, ilman että siitä tulee pysyvä tapa.

        Se että satunnainen "herkkujen" syöminen ei sovi, voi olla seurausta jostakin muusta kehon ongelmasta?

        Kiitos vastaus-viestistäs . Mä sitä haluan kertua, että minä oon nykyään normipainoinen ja mulla ei ole ollut keliakaa mut kolesterolit nousi korkialle tasolle (sekä ylä että ala-arvot tai en mä nyt tiiä osaanko kirjottaa oikein tuon termistön liittyen kolesteroliin) niin terveyshoitaja laati mulle ruokaohojelman ja sanoi ettei tarvi toki ihan pilkuntarkkaan sitä noudattaa mut antoi tiettyjä neuvoja. Esim tunnettu Pippa laukka joka perehtynyt näihin juttuihin, on sanonut telkkarissa, ettei tarvi ihan älytöntä pilkunviilauslinjaa vettää että en minäkään nyt ihan älyttömän pilkuntarkkaa linjaa vejä, mutta tarkka olen. äidin mielestä liian tarkka. On kuitenkin minusta hyvä asia, että paino putosi 105kg;stä 80 kiloon ja oon 175cm pitkä eli painopituusindeksisuhde on pätevää tasoa ja kehoni koostumuskesta rasvan määrä on pudonnut paljon jonka oon korvannut lihaksilla.

        Sitä kun minä söin ennen monenlaisia herkkuja ettei se ollu vuan 1 pitsa kuukauvessa vaan kuukauven aikajaksoon kului muitakin herkkuja kuten hampurilaisia ja jäätelöitä. Karkeista en halunnut luopua, että ihan niuhotuslinjalle en viitsi lähtee, mut oon luopunutkin osittain tai en nyt ihan kokonaan ole luopunut, mutta sipsien syönti on jääny vähille ja siitä sainkin idean että vois ostaa sipsipussi, mutta että tarkka pitää olla kun korkeat kolesteroliarvot jotka sain tiputettua kovalla työllä, voivat nousta uudelleen korkealle eikä se katso ollenkaan sitä paljonko painan kun kolesteroliarvot voi nousta korkealle vaikka olis laiha. Oon tehnyt myös sellaista "taktillista syöntiä" että kun haluttaa syyä välillä munkkeja tai korvapuustipullaa niin nakerran pienen lohkareen pullan /munkin reunasta yhden päivän aikana ja seuraavana päivänä samanlainen pikkulohkare. Ja siihen päälle kun imeskelee/syö 4-5 salmiakkijauhetikkaria niin ei iske semmonen olotila että keho ois jotakin vailla, että tarvii mun keho hieman myös tuollaisia aineksia ja sen huomaa, jos en maitoa ole paljoo juonu vuorokauven aikana, niin iskee semmonen heikompi olotila että mä tarvin maitoa kun se ravitsee mua ja mä käytän sitä rasvatonta maitoa. Vettä juon noin 2-3 litraa vuorokaudessa, ehkä liikaakin tuo saattaa olla. Ja ilman lihaa tai kalaa en pysty olemaan, että tarvin myös lihaa tai kalaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tarkoituksella ymmärtänyt viestiäsi väärin.

        Tuntuu vaan niiiiiiiiiiiiiin erikoiselle että lasketaan energiaa noin tarkasti. Itsekin pidän ruokapäiväkirjaa ja olen oppinut, alun pikkutarkkuuden jälkeen, ettei se niin pilkun päälle ole se syöminen, kunhan keskimäärin mennään oikeaan suuntaan.

        Tunnistan kyllä selittämäsi ongelman. Minä sairastin vuosikymmeniä keliakiaa ja se sai minulle ihan samanlaisen ongelman, jos söin jotakin "hyvää" , se syöminen jäi päälle. Sairastan siis edelleenkin keliakiaa, mutta nyt kun elimistössäni on hiven- ja kivennäisaineita enemmän, on tuo makean / pizzan / kaiken muun himo pienentynyt ja voin syödä pizzan koska haluan, tai suklaata koska haluan, ilman että siitä tulee pysyvä tapa.

        Se että satunnainen "herkkujen" syöminen ei sovi, voi olla seurausta jostakin muusta kehon ongelmasta?

        onhan niitä semmosiaki ihmisiä jotka ottaa sen terveys&painojutut niin tarkkaan että niillä on kalorilaskimet. En minä nyt ihan kalorilaskimia käytä. Joka aamu punnitsen vaaalla itseni. Oon päässyt tasapainoon koska 2 vuoden aikana paino on pysynyt koko ajan samassa tai se vaihtelee se paino 2kg:n väliä eli 80kg tai 82kg näyttää että se paino heittelee mulla parin kilon verran. Isälläni myös tekee painon heittelyä tuolla lailla kaks killoo. Se voi johtua ihan vaikkapa siitä jos on juonut paljon vettä kun nestettä on kehossa silloin enemmän tai sitten on syönyt sellaista joka nostanut painoa kuten joku tietty ruoka. Minulla on taipumusta herkästi lihota ja minulla on taipumusta mun paino pudota myös nopeaa että kai minulla hyvin nopea on tuo aineenvaihdunta, että vähän siltä vaikuttaa.

        Onko sulla samoja juttuja että painosi nousee herkästi tai putoaa painosi nopeaa vai onko vain siten että painosi nousee herkästi? Minulla myös puttoo paino noppeesti. Kai se on merkki nopiasta aineenvaihdunnasta. En tiedä /varma, mut veikkaisin tuota.
        Ei se aiheuta mulle päänvaivaa jos paino heittelee 2 kilon välimaastoa.

        Jos en olis tarkka niin uskoisin että voisin lihota yhden vuoden aikana 5-10 kiloa että kai se kuitenki toi mun roppa on semmonen tosi helpostilihoava että onhan se aika turhauttavaa välillä ja epäreilua kun toisilla ihmisillä on sellainen kroppa, että ne eivät lihoa koskaan vaikka söisi kuinka epäterveellistä &korkeakalorista ruokaa eivätkä liikkuisi paljoakaan jos ollenkaan niin minun kroppa on kuitenki tollainen että siis joo. Ei se nyt maailmanloppu ole tuo asia, mut toki epäreilua se on hieman, kun jotkut pääsee helepolla. Mä uskon että tarvin myös painon tarkkailun lisäksi kuntoilua ja mieluusti kovaa kuntoilua sillä voi olla että jos en kuntoilisi ollenkaan niin olisin tällä hetkellä jottain 95kg painava jässikkä. En täysin varma tosin olisko näin, mutta voi olla että aktiivinen kuntoilu on myös pudottanut mulla painoa. Olen keski-ikäinen 42-vuotias mies pohjanmaalta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos vastaus-viestistäs . Mä sitä haluan kertua, että minä oon nykyään normipainoinen ja mulla ei ole ollut keliakaa mut kolesterolit nousi korkialle tasolle (sekä ylä että ala-arvot tai en mä nyt tiiä osaanko kirjottaa oikein tuon termistön liittyen kolesteroliin) niin terveyshoitaja laati mulle ruokaohojelman ja sanoi ettei tarvi toki ihan pilkuntarkkaan sitä noudattaa mut antoi tiettyjä neuvoja. Esim tunnettu Pippa laukka joka perehtynyt näihin juttuihin, on sanonut telkkarissa, ettei tarvi ihan älytöntä pilkunviilauslinjaa vettää että en minäkään nyt ihan älyttömän pilkuntarkkaa linjaa vejä, mutta tarkka olen. äidin mielestä liian tarkka. On kuitenkin minusta hyvä asia, että paino putosi 105kg;stä 80 kiloon ja oon 175cm pitkä eli painopituusindeksisuhde on pätevää tasoa ja kehoni koostumuskesta rasvan määrä on pudonnut paljon jonka oon korvannut lihaksilla.

        Sitä kun minä söin ennen monenlaisia herkkuja ettei se ollu vuan 1 pitsa kuukauvessa vaan kuukauven aikajaksoon kului muitakin herkkuja kuten hampurilaisia ja jäätelöitä. Karkeista en halunnut luopua, että ihan niuhotuslinjalle en viitsi lähtee, mut oon luopunutkin osittain tai en nyt ihan kokonaan ole luopunut, mutta sipsien syönti on jääny vähille ja siitä sainkin idean että vois ostaa sipsipussi, mutta että tarkka pitää olla kun korkeat kolesteroliarvot jotka sain tiputettua kovalla työllä, voivat nousta uudelleen korkealle eikä se katso ollenkaan sitä paljonko painan kun kolesteroliarvot voi nousta korkealle vaikka olis laiha. Oon tehnyt myös sellaista "taktillista syöntiä" että kun haluttaa syyä välillä munkkeja tai korvapuustipullaa niin nakerran pienen lohkareen pullan /munkin reunasta yhden päivän aikana ja seuraavana päivänä samanlainen pikkulohkare. Ja siihen päälle kun imeskelee/syö 4-5 salmiakkijauhetikkaria niin ei iske semmonen olotila että keho ois jotakin vailla, että tarvii mun keho hieman myös tuollaisia aineksia ja sen huomaa, jos en maitoa ole paljoo juonu vuorokauven aikana, niin iskee semmonen heikompi olotila että mä tarvin maitoa kun se ravitsee mua ja mä käytän sitä rasvatonta maitoa. Vettä juon noin 2-3 litraa vuorokaudessa, ehkä liikaakin tuo saattaa olla. Ja ilman lihaa tai kalaa en pysty olemaan, että tarvin myös lihaa tai kalaa.

        Olen itsekin nykyisin normaalipainoinoinen kun 30 vuoden selvittelyn jälkeen itse keksin että minulla on keliakia. Kiitos vaan suomalaiselle terveydenhuollolle...

        Omat kolesterolit oli aivan mitä sattuu, mutta kas kummaa, kun lopetin gluteenin syömisen, kolesterolit palautui normaalilukemiin. Päättelen että kun kylkikipu loppui samaan aikaan, on keliakia tukennut sappitiehyttä ja sapellahan se kolesteroli säädellään.

        Tuotakaan asiaa ei taideta terveydenhuollossa tietää kun olisivat väkisin halunneet tuputtaa kolesterolilääkeet koska oli ilmeistä että minulla on perinnöllinen kolesteriongelma.

        No, tämä oli asian vierestä, mutta osoitus siitä että kaikki vaikuttaa kaikkeen, lääkärit eivät tiedä kaikkea / heitä ei kiinnosta / ei ole resursseja, asioiden selvittämiseen.

        Myös se, että se oma päätelmä "elistiöni toimii erilailla ja se johtuu siitä tai siitä" ei osu aina ensimmäisellä arvauksella kohdilleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        onhan niitä semmosiaki ihmisiä jotka ottaa sen terveys&painojutut niin tarkkaan että niillä on kalorilaskimet. En minä nyt ihan kalorilaskimia käytä. Joka aamu punnitsen vaaalla itseni. Oon päässyt tasapainoon koska 2 vuoden aikana paino on pysynyt koko ajan samassa tai se vaihtelee se paino 2kg:n väliä eli 80kg tai 82kg näyttää että se paino heittelee mulla parin kilon verran. Isälläni myös tekee painon heittelyä tuolla lailla kaks killoo. Se voi johtua ihan vaikkapa siitä jos on juonut paljon vettä kun nestettä on kehossa silloin enemmän tai sitten on syönyt sellaista joka nostanut painoa kuten joku tietty ruoka. Minulla on taipumusta herkästi lihota ja minulla on taipumusta mun paino pudota myös nopeaa että kai minulla hyvin nopea on tuo aineenvaihdunta, että vähän siltä vaikuttaa.

        Onko sulla samoja juttuja että painosi nousee herkästi tai putoaa painosi nopeaa vai onko vain siten että painosi nousee herkästi? Minulla myös puttoo paino noppeesti. Kai se on merkki nopiasta aineenvaihdunnasta. En tiedä /varma, mut veikkaisin tuota.
        Ei se aiheuta mulle päänvaivaa jos paino heittelee 2 kilon välimaastoa.

        Jos en olis tarkka niin uskoisin että voisin lihota yhden vuoden aikana 5-10 kiloa että kai se kuitenki toi mun roppa on semmonen tosi helpostilihoava että onhan se aika turhauttavaa välillä ja epäreilua kun toisilla ihmisillä on sellainen kroppa, että ne eivät lihoa koskaan vaikka söisi kuinka epäterveellistä &korkeakalorista ruokaa eivätkä liikkuisi paljoakaan jos ollenkaan niin minun kroppa on kuitenki tollainen että siis joo. Ei se nyt maailmanloppu ole tuo asia, mut toki epäreilua se on hieman, kun jotkut pääsee helepolla. Mä uskon että tarvin myös painon tarkkailun lisäksi kuntoilua ja mieluusti kovaa kuntoilua sillä voi olla että jos en kuntoilisi ollenkaan niin olisin tällä hetkellä jottain 95kg painava jässikkä. En täysin varma tosin olisko näin, mutta voi olla että aktiivinen kuntoilu on myös pudottanut mulla painoa. Olen keski-ikäinen 42-vuotias mies pohjanmaalta.

        "mun roppa on semmonen tosi helpostilihoava että onhan se aika turhauttavaa välillä ja epäreilua kun toisilla ihmisillä on sellainen kroppa"

        mun arvaus on että elimistössäsi on jotain pielessä mutta kukaan ei sitä tule koskaan selvittämään ellet itse ala siihen hommaan

        kannattaako tuon selvittämisestä sitten tehdä itselleen elämäntehtävä jos elämä on mukavaa nykyiselläkin tavalla? ehkä ei


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tarkoituksella ymmärtänyt viestiäsi väärin.

        Tuntuu vaan niiiiiiiiiiiiiin erikoiselle että lasketaan energiaa noin tarkasti. Itsekin pidän ruokapäiväkirjaa ja olen oppinut, alun pikkutarkkuuden jälkeen, ettei se niin pilkun päälle ole se syöminen, kunhan keskimäärin mennään oikeaan suuntaan.

        Tunnistan kyllä selittämäsi ongelman. Minä sairastin vuosikymmeniä keliakiaa ja se sai minulle ihan samanlaisen ongelman, jos söin jotakin "hyvää" , se syöminen jäi päälle. Sairastan siis edelleenkin keliakiaa, mutta nyt kun elimistössäni on hiven- ja kivennäisaineita enemmän, on tuo makean / pizzan / kaiken muun himo pienentynyt ja voin syödä pizzan koska haluan, tai suklaata koska haluan, ilman että siitä tulee pysyvä tapa.

        Se että satunnainen "herkkujen" syöminen ei sovi, voi olla seurausta jostakin muusta kehon ongelmasta?

        mul nousi kerran mielenkiinto että miten herkästi lihoan niin kerron tässä sinulle nyt miten painoni kohosi. Siitä aikaa puoli vuotta kun 3 päivän aikana söin korkeakalorisempaa ruokaa ja en nostanut annoskokojani vaan pidin ne pieninä mut 3 päivän aikana yhtenä päivänä mulla oli 7 kilometrin kävelylenkki jolloin nostin annoskokoja niin 3 päivän aikana lihoin 4 kiloa. Minusta se on aika paljon. Mulle on monta kertaa tehty erilaisia testejä&verikokeita eikä kehossani ole mitään sellaista että pitäs olla huolissaan että kaikki tulokset oli positiivisia, lääkäri kertoi minulle, mutta silloin pari vuotta sitten ainoastaan se kolesteroliarvot oli koholla, mut ei silloinkaan vaarallisen korkealla. Lukemani oli 2 vuotta sitten tällaiset; 6,1 ja 4,4 ja etenkin tuosta lukemasta 4,4 terveyshoitaja oli jonkun verran huolissaan että hän sanoi minulle että jos se alkaa tuosta nousemaan että enemmän kuin 4, 4 niin hän aikoo hommata minulle kolesterolilääkkeet. Siitä vuosi kun mentihin etiäpäin niin arvoni oli laskeneet eli luvut oli tällaiset ; 5.1 ja 3.4


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "mun roppa on semmonen tosi helpostilihoava että onhan se aika turhauttavaa välillä ja epäreilua kun toisilla ihmisillä on sellainen kroppa"

        mun arvaus on että elimistössäsi on jotain pielessä mutta kukaan ei sitä tule koskaan selvittämään ellet itse ala siihen hommaan

        kannattaako tuon selvittämisestä sitten tehdä itselleen elämäntehtävä jos elämä on mukavaa nykyiselläkin tavalla? ehkä ei

        emmä tiiä oikein kun mun toi älykkyystaso on vähän mitä on, että tuskinpa osaisin itse ihtiäni parantaa kun on todettu 5-vuotiaana mulla hahmotushäiriötila aivoissa ja muutakin, mut toisaalta on tuo mun älykkyystaso välillä huipputasoa toisaalta, mut toisinaan aika pohjamudissa.

        En mä tiedä ei mun henkinen terveyspuoli ole niin vahavaa tassoo että jaksaisin alkaa perustyeellisen tarkasti selvittään.

        Sen mitä sanoit lääkäreistä että niil joko resurssien vähyys tai oma kiinnostuksen puute on syynä siihen, ettei ne tutki aina potilaita niin tarkkaan, niin kyllä mä ymmärrän ehkä lääkäreitä ja mä uskon että ne ottaa tosissaan potilaat, mutta mä vähän myös luulen, että taakka lääkäreillä on niin kova kun on paljon eri potilaita että on se kait inhimillistäkin ettei pystytä ihan kaikkien kohdalla hoitoprosessivaiheissa täydelliselle linjalle. Voi olla myös, että jotkut lääkärit voi olla julmia luonteeltaan,että ne eivät ota niin tosissaan esim sellaista potilasta jolla on mielenterveysongelmia ja joiden seurauksesta myönnetty eläke(kuten minä oon sellainen esimerkki) sillä ei ainakaan mun äitini velivainajan kuolemaa alkaneet poliisit tutkia koska äiti epäilee , että ne ei piitanneet ollenkaan siitä kun se oli kokopäiväalkoholisti että äitini velivainajan kuolema jäi ikuiseksi mysteeriksi eikä äitini porukka jaksanut ryhtyä selvittään sitä että niiden ois pitäny hommata rikospoliisi eikä niiden henkinen eikä rahallinen kapasiteetti riittäny niin mä mietin tota samaa kuviota, että voihan olla että jotkut lääkärit on niin raakoja luonteeltaan, mutta se jää vain arvailuksi että mahdotonta tietää miten asianlaita o.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen itsekin nykyisin normaalipainoinoinen kun 30 vuoden selvittelyn jälkeen itse keksin että minulla on keliakia. Kiitos vaan suomalaiselle terveydenhuollolle...

        Omat kolesterolit oli aivan mitä sattuu, mutta kas kummaa, kun lopetin gluteenin syömisen, kolesterolit palautui normaalilukemiin. Päättelen että kun kylkikipu loppui samaan aikaan, on keliakia tukennut sappitiehyttä ja sapellahan se kolesteroli säädellään.

        Tuotakaan asiaa ei taideta terveydenhuollossa tietää kun olisivat väkisin halunneet tuputtaa kolesterolilääkeet koska oli ilmeistä että minulla on perinnöllinen kolesteriongelma.

        No, tämä oli asian vierestä, mutta osoitus siitä että kaikki vaikuttaa kaikkeen, lääkärit eivät tiedä kaikkea / heitä ei kiinnosta / ei ole resursseja, asioiden selvittämiseen.

        Myös se, että se oma päätelmä "elistiöni toimii erilailla ja se johtuu siitä tai siitä" ei osu aina ensimmäisellä arvauksella kohdilleen.

        mun ruokavalio on tällainen = syön monipuolisesti erilaisia ruokia (laidasta laitaan), en välttele hiilareita eli syön kyllä leipää, mutta syön erittäin usein ruisleipää ja sekajyväleipiä joissa korkea kuitupitoisuus . Syön kasviksia, syön juureksia, punajuuri(esikeitettynä löytyy lidl kaupan hyllyltä) on ollu noin 2 vuoden ajan lemppariruokajuttuni , hernekeittoa, maksalaatikkoa, verilättyjä, puolukoita, perunamuussia, perunoita, kalaa, lihatuotteista suosin eniten kanaa, mut en nyt kokonaan välttele naudan ja sianlihaa ja jos naudanlihaa syön niin ostan yleensä vähärasvaista naudanjauhelihaa ja lihaa mitä syömme isäni kanssa, niin se on usein jauhelihamuodossa olevaa ja kalan syönti on ainakin minulla aktiivista että joka viikko syön kalaa ainakin se kaksi kertaa viikossa ellei enemmän. Käytän eri kalalajeja, mut kun isälleni ilmaantui kihtisairaus niin nyt meidän pitää syyä ainoastaan vain lohta, mutta joskus kun valmistan isälle esim naudanjauhelihasta paistoksen kasvisten ja perunan kanssa niin toisella levyllä tai uunissa valmistan itselleni oman ruuan eli kalan . Hauki on suosikkikalani lohen ohella.

        Ruokavaliossa on siis kaikki mitä eteeni sattuu niin ostan kaupasta jos mielenkiinto nousee, kunhan se vain on mahdollisimman terveellistä. Suosia kotimaisia tuotteita. Joutsenlipun ruokatuotteet on tietääkseni varma merkki siitä että tuote on kotimainen tai suomen lippu jos on tuotteessa kun josttain luin tällaista tiatoo.

        En ossaa sannoo että onko joku ruoka-aines joka ei sovi minulle. Ehkä ei ole mitään semmosta mikä ei sovi minulle, koska ei ainakaan painooni ole vaikuttanut, mutta huomasin että yksi inkiväärijuoma ei sopinut minulle kun olotilani meni niin ylipirteäksi.

        En usko oikein karppaukseen. En tuomitse tietenkään karppaajia mut pikkupennusta asti oon ollu kova leipäfani ja mä taijan olla niin jääräpää etten taitaisi pystyä luopumaankaan koskaan leivästä vaikka joku kuinka yrittäisi neuvoa luopumaan siitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "mun roppa on semmonen tosi helpostilihoava että onhan se aika turhauttavaa välillä ja epäreilua kun toisilla ihmisillä on sellainen kroppa"

        mun arvaus on että elimistössäsi on jotain pielessä mutta kukaan ei sitä tule koskaan selvittämään ellet itse ala siihen hommaan

        kannattaako tuon selvittämisestä sitten tehdä itselleen elämäntehtävä jos elämä on mukavaa nykyiselläkin tavalla? ehkä ei

        Anteeks menneekö spämmäämisen puolelle kun aika monta eri viestiä lähetän että en todellakaan tahallani spämmää vaan siksi koska mulla on keskittymiskyky aika heikkoa tasoa, niin että oisin voinu kaikki kirijottaa sammaan yhtteen viestiin , mutta toivottavasti ei haittoo.

        Niin minä vielä sitä että kun sä sanoit että sulla on perinnöllinen sairaus korkea kolesteroli ja keliakiaa sairastit niin sen mä kyllä tiijän, että mun äitini äidillä on perinnöllinen sairaus korkeaan kolesteroliin ja äidilläni on myös aina ollut korkea kolesteroli vaikka syönyt ihan kohtuu terveellisesti. Lääkäri kehoitti äidilleni kolesterolilääkkeet . Äitini kolesteroliarvot suunnilleen samat kuin minulla , siis silloin kun minulla arvot oli korkeammalla mut nykyään siis kolesteroliarvoni on tippuneet, niin että äitini tosiaan teki saman kuin sinä ettei suostunut lääkärin määräykseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "mun roppa on semmonen tosi helpostilihoava että onhan se aika turhauttavaa välillä ja epäreilua kun toisilla ihmisillä on sellainen kroppa"

        mun arvaus on että elimistössäsi on jotain pielessä mutta kukaan ei sitä tule koskaan selvittämään ellet itse ala siihen hommaan

        kannattaako tuon selvittämisestä sitten tehdä itselleen elämäntehtävä jos elämä on mukavaa nykyiselläkin tavalla? ehkä ei

        Niin että siis jos mulle lääkäri kehoittaa hommaamaan kolesterolilääkkeet niin mie oon miettinyt tässä puolen vuojen aikana sitä samaa kuin äitini ja myös sinä, että en aio ottaa ja nyt se on ollunna noin 3 kuukauven ajan ihan 100% varma juttu, ns kristallinkirkas juttu, että en aio ottaa kolesterolilääkkeitä kun minä muutenkin joudun syömään aika paljon eri lääkkeitä eli lähinnä mielenterveyslääkkeitä kun pääni on aika pipi eli syön noin 3eri lääkettä ja jos kolesterolilääke tulis mukaan kuvioon niin silloin söisin neljää eri lääkettä ja minä muuten luovuin yhdestä lääkkeestä eli vielä noin vuos sitten söin 4 eri lääkettä mutta luovuin yhdestä josta lääkkeestä tietenkin keskustelin ensin lääkärin kanssa ja lääkäri alunperin varoitteli minua siitä lääkkeestä että sitä ei kannata liikapaljon popsia että siinä olen kyllä iloinen että lääkäri oli noin asiantunteva kun totta tosiaan se lääke ei sopinut minulle .

        ainahan olis hyvä ettei tarvis syyä lääkkeitä kovinkaan paljoo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin että siis jos mulle lääkäri kehoittaa hommaamaan kolesterolilääkkeet niin mie oon miettinyt tässä puolen vuojen aikana sitä samaa kuin äitini ja myös sinä, että en aio ottaa ja nyt se on ollunna noin 3 kuukauven ajan ihan 100% varma juttu, ns kristallinkirkas juttu, että en aio ottaa kolesterolilääkkeitä kun minä muutenkin joudun syömään aika paljon eri lääkkeitä eli lähinnä mielenterveyslääkkeitä kun pääni on aika pipi eli syön noin 3eri lääkettä ja jos kolesterolilääke tulis mukaan kuvioon niin silloin söisin neljää eri lääkettä ja minä muuten luovuin yhdestä lääkkeestä eli vielä noin vuos sitten söin 4 eri lääkettä mutta luovuin yhdestä josta lääkkeestä tietenkin keskustelin ensin lääkärin kanssa ja lääkäri alunperin varoitteli minua siitä lääkkeestä että sitä ei kannata liikapaljon popsia että siinä olen kyllä iloinen että lääkäri oli noin asiantunteva kun totta tosiaan se lääke ei sopinut minulle .

        ainahan olis hyvä ettei tarvis syyä lääkkeitä kovinkaan paljoo.

        Kyllä sinnuu mahtuu viel lissää lääkkelöi. Stattiinit antoot siul lissee elinaekoo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "mun roppa on semmonen tosi helpostilihoava että onhan se aika turhauttavaa välillä ja epäreilua kun toisilla ihmisillä on sellainen kroppa"

        mun arvaus on että elimistössäsi on jotain pielessä mutta kukaan ei sitä tule koskaan selvittämään ellet itse ala siihen hommaan

        kannattaako tuon selvittämisestä sitten tehdä itselleen elämäntehtävä jos elämä on mukavaa nykyiselläkin tavalla? ehkä ei

        mulla todettihin paniikkihäiriösairaus jokunen vuos taakkepäin niin sain lääkkeet siihe.
        Oon siis sama henkilö joka tässä nyt paljon kirjotellut.

        Niin mä epäillyt välillä että mulla on myös joku muu sairaus jota silloin lääkärit ei saaneet selville. Kerron tässä niitä kuvauksia sinulle;
        on taipumusta välillä syyä vähemmän, mikä voi johtaa heikotukseen jos liikunnan määrä suhteessa ruoan syöntiin ei niin tasapainossa, mut onneks tätä ei tapahdu usein vaan harvemmin, veikkaan näin, mut ihan satavarma en ole.

        Joskus kun harrastan liikuntaa niin voi tulla liikuntasuorituksen aikana kovempaa hengästymistä, muutaman kerran todella rajua hengästymistä että ollu ihan kolome kertaa tukehtumisen tunne. Eka sellaisen sain noin 2 vuotta sitten. Tunne oli se että nyt mä lyyhistyn kohta kun ei saanu happea ja että pitääkö soittaa ambulanssi. Viime kerta oli noin vuosi sitten kun juoksin noin 4 -5 juoksuvetoa (50-100 metrin vetoja) johon sisältyi kävelyä myös.

        Joskus muutamia kertoja oon herännyt yöllä siihen että sydän alkaa väsyä pahasti. Tämä todennäköisesti johtuu paniikkihäiriöstä kun muistikuva on se, että aina kun sydän on alkanu väsyä niin oon nähnyt sitä ennen painajaisunta. Oire on mennyt ohi kun olen ottanut paniikkilääkkeen. Olotila on kuin olisi tulossa sydänkohtaus.

        Sitten pari kertaa on ollut pääkopassa paineen tuntua, joista viimeisimmästä aikaa noin puoli vuotta. Näin unta jossa ilakoin suunnattoman paljon ja sitten heräsin paineeseen joka oli levinnyt pääkoppaan.

        Viimeksi oli sellainen oire tossa noin kuukausi sitten että vasen takaraivoni kipeytyi kun olin yöllä nähnyt jotain unta niin heti sen jälkeen alkoi oireilla. Epäilin yhteyttä stressiin tai paniikkihäiriöön. Stressi voi laukaista myös pääkipua, mut en tietenkään ole lääkäri.

        Mä vain voin kertoa sen, että vuosien 2018-2019 aikana ramppasin lääkärillä/terveyskeskuksessa niin usein että musta alkoi tuntua että ne lääkärit ja sairaanhoitajat alkoi tympääntyä jo minuun että kun ramppasin siellä niin usein. Yksikin hoitaja sanoi "olet kerta kaikkiaan niin ahdistunut tapaus että rauhoitu jo"

        Sen jälkeen enpä ole tekussa &lääkäreillä paljoa käynyt paitsi pakolliset lääkärivisiitit lääkejuttujen vuoksi kuten esim jonkun reseptin uusinta, jonka tosin 2 vuoden aikana oon lääkkeet uusinut apteekissa.

        On siis mahdollista että mun kehoni ei ole ihan terve kun aiemmin siitä mainittit. Joskus hengästymisen ohella voi olla myös huonovointisuutta. Ei tätä usein kuitenkaan ole. Oon liittänyt sen ehkä siihen etten ole syönyt tarpeeksi. Olen vain niin hutiloivaa ihmissorttia että hutiloin monet asiat että en jaksa keskittyä niin saatan esim tuon syömisen mokata joskus siten että voi olla että syöntimäärä suhteessa liikuntaan ei ole täysin tasapainossa, mutta en tiedä ei ole tietoa siitä. Se voi olla vaarallista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä sinnuu mahtuu viel lissää lääkkelöi. Stattiinit antoot siul lissee elinaekoo.

        en tiä mut mietin tossa että kalorimittari vois olla mulle hyvä sen takia kun aloin pohtia sitä että jos mä en ole varma siitä että syönkö aina tarpeeks paljon niin kalorimittarin avulla mun tietääkseni pystyy näkeen sen että onko syönyt liian vähän tai liian paljon niin kun koska en itse minä hutiloiva ihmisraukka ossaa tiethää niin kalorimittari olis ns idioottivarma laite joka ei valehtele, mut emmä tiiä jaksanko mä alkaa sitä hommaamaan, kun se voi myös ahdistaa minua kun oon taipuvainen ahistukseen. Siitä pian tuleeki lisästressiä että myö oon pyrkiny elämässäni ottaan yleensä mahdollisimman rennosti asiat mut ei täsä elämässä koko ajan voi olla ruusuilla tanssimista kun elämään kuuluu myös surutkit että tuskinpa täällä mualimassa on kethään joka olis aina "nannannaa voi kun on kivvaa".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        en tiä mut mietin tossa että kalorimittari vois olla mulle hyvä sen takia kun aloin pohtia sitä että jos mä en ole varma siitä että syönkö aina tarpeeks paljon niin kalorimittarin avulla mun tietääkseni pystyy näkeen sen että onko syönyt liian vähän tai liian paljon niin kun koska en itse minä hutiloiva ihmisraukka ossaa tiethää niin kalorimittari olis ns idioottivarma laite joka ei valehtele, mut emmä tiiä jaksanko mä alkaa sitä hommaamaan, kun se voi myös ahdistaa minua kun oon taipuvainen ahistukseen. Siitä pian tuleeki lisästressiä että myö oon pyrkiny elämässäni ottaan yleensä mahdollisimman rennosti asiat mut ei täsä elämässä koko ajan voi olla ruusuilla tanssimista kun elämään kuuluu myös surutkit että tuskinpa täällä mualimassa on kethään joka olis aina "nannannaa voi kun on kivvaa".

        Jos siul on rahhoo nii sie voit ostoo blenterin. Blenteri on sama kuin tehosekkoitin. Siihe voit panna hetelmii ja vihanneksii ja sit sie juot sen nii siin ei ole suoloo ollenkoo kui vuan vitamiinei ja kuituloi. miul on itelläin on blenteri.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos siul on rahhoo nii sie voit ostoo blenterin. Blenteri on sama kuin tehosekkoitin. Siihe voit panna hetelmii ja vihanneksii ja sit sie juot sen nii siin ei ole suoloo ollenkoo kui vuan vitamiinei ja kuituloi. miul on itelläin on blenteri.

        Isot pisteet sulle ku kirjoitat murtheilla kun minusta suomen kielessä on iso rikkaus noi murteet! Arvostan! Mie oon niin pöljä, että sekoittelen suomen eri murteita täällä sosiaalisessa mediassa omassa kirjoitusasussani hahha mut mie oonkin omituinen outolintu hahha. Huumori auttaa elämässä toki. Kiitos neuvosta paan harkintahan!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        mulla todettihin paniikkihäiriösairaus jokunen vuos taakkepäin niin sain lääkkeet siihe.
        Oon siis sama henkilö joka tässä nyt paljon kirjotellut.

        Niin mä epäillyt välillä että mulla on myös joku muu sairaus jota silloin lääkärit ei saaneet selville. Kerron tässä niitä kuvauksia sinulle;
        on taipumusta välillä syyä vähemmän, mikä voi johtaa heikotukseen jos liikunnan määrä suhteessa ruoan syöntiin ei niin tasapainossa, mut onneks tätä ei tapahdu usein vaan harvemmin, veikkaan näin, mut ihan satavarma en ole.

        Joskus kun harrastan liikuntaa niin voi tulla liikuntasuorituksen aikana kovempaa hengästymistä, muutaman kerran todella rajua hengästymistä että ollu ihan kolome kertaa tukehtumisen tunne. Eka sellaisen sain noin 2 vuotta sitten. Tunne oli se että nyt mä lyyhistyn kohta kun ei saanu happea ja että pitääkö soittaa ambulanssi. Viime kerta oli noin vuosi sitten kun juoksin noin 4 -5 juoksuvetoa (50-100 metrin vetoja) johon sisältyi kävelyä myös.

        Joskus muutamia kertoja oon herännyt yöllä siihen että sydän alkaa väsyä pahasti. Tämä todennäköisesti johtuu paniikkihäiriöstä kun muistikuva on se, että aina kun sydän on alkanu väsyä niin oon nähnyt sitä ennen painajaisunta. Oire on mennyt ohi kun olen ottanut paniikkilääkkeen. Olotila on kuin olisi tulossa sydänkohtaus.

        Sitten pari kertaa on ollut pääkopassa paineen tuntua, joista viimeisimmästä aikaa noin puoli vuotta. Näin unta jossa ilakoin suunnattoman paljon ja sitten heräsin paineeseen joka oli levinnyt pääkoppaan.

        Viimeksi oli sellainen oire tossa noin kuukausi sitten että vasen takaraivoni kipeytyi kun olin yöllä nähnyt jotain unta niin heti sen jälkeen alkoi oireilla. Epäilin yhteyttä stressiin tai paniikkihäiriöön. Stressi voi laukaista myös pääkipua, mut en tietenkään ole lääkäri.

        Mä vain voin kertoa sen, että vuosien 2018-2019 aikana ramppasin lääkärillä/terveyskeskuksessa niin usein että musta alkoi tuntua että ne lääkärit ja sairaanhoitajat alkoi tympääntyä jo minuun että kun ramppasin siellä niin usein. Yksikin hoitaja sanoi "olet kerta kaikkiaan niin ahdistunut tapaus että rauhoitu jo"

        Sen jälkeen enpä ole tekussa &lääkäreillä paljoa käynyt paitsi pakolliset lääkärivisiitit lääkejuttujen vuoksi kuten esim jonkun reseptin uusinta, jonka tosin 2 vuoden aikana oon lääkkeet uusinut apteekissa.

        On siis mahdollista että mun kehoni ei ole ihan terve kun aiemmin siitä mainittit. Joskus hengästymisen ohella voi olla myös huonovointisuutta. Ei tätä usein kuitenkaan ole. Oon liittänyt sen ehkä siihen etten ole syönyt tarpeeksi. Olen vain niin hutiloivaa ihmissorttia että hutiloin monet asiat että en jaksa keskittyä niin saatan esim tuon syömisen mokata joskus siten että voi olla että syöntimäärä suhteessa liikuntaan ei ole täysin tasapainossa, mutta en tiedä ei ole tietoa siitä. Se voi olla vaarallista.

        Raudan puute altistaa paniikkihäiriöille, sydänoireille ja hengästymiselle.

        Tiedän siitä kun itsellä meni rauta niin alas että pyörtyilin. Hemoglobiini oli kuitenkin ihan alueellaan ja ferritiinimittausta ei voitu ottaa koska ei epäilty mitään niin vakavaa sairautta että tuo muutaman euron hintainen testi olisi voitu ottaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Raudan puute altistaa paniikkihäiriöille, sydänoireille ja hengästymiselle.

        Tiedän siitä kun itsellä meni rauta niin alas että pyörtyilin. Hemoglobiini oli kuitenkin ihan alueellaan ja ferritiinimittausta ei voitu ottaa koska ei epäilty mitään niin vakavaa sairautta että tuo muutaman euron hintainen testi olisi voitu ottaa.

        Nykyään julkisella puolella ainakin täällä Helsingissä labrat ovat kiven alla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Raudan puute altistaa paniikkihäiriöille, sydänoireille ja hengästymiselle.

        Tiedän siitä kun itsellä meni rauta niin alas että pyörtyilin. Hemoglobiini oli kuitenkin ihan alueellaan ja ferritiinimittausta ei voitu ottaa koska ei epäilty mitään niin vakavaa sairautta että tuo muutaman euron hintainen testi olisi voitu ottaa.

        Kyllä tietääkseni hemoglobiini ja ferritiinit on kunnossa minulla. Vuosi sitten ne oli kunnossa ainakin eli hemoglobiini oli 145. Mulla on siis ollut tuota hengästymistä, heikotusta sun muuta jo vuodesta 2018 asti.

        Syön lisäksi melko usein verilättyjä ja muita rautapitoisia ruokia. Kun syön kauraleseitä marjojen kanssa niin maitoa en kisko sille enkä kahvia jotta rauta imeytyy.

        Olen itse epäillyt ylikuntoa että kehoni meni vinksalleen vuonna 2018 kun mulla meni se touhu överiksi painonpudotusjutuissa joka laukaisi paniikkihäiriön niin epäillyt että se laukaisi myös jonkun muun jutun, jota tutkittiin kyllä muttei ne löytäneet mitään muuta kuin paniikkihäiriön että siis ylikuntoa olen epäillyt että ylikunto voisi aiheuttaa ehkä nuo oireet, mutta sinä luulet että raudan puutteesta kyse, mut tietääkseni sen voi poissulkea koska arvoni on olleet kohdillaan.

        Sydänongelmiakaan ei ole koska kaikki testit oon käyny läpi eli viimeksi EKG;ssa kävin 2 vuotta sitten eikä ollut mitään sydänongelmia vaan hyväkuntoinen sydän. EKG:ssä kävin ekan kerran vuonna 2018 kesällä. Sydämen heikentymisvaivat iski ekan kerran vuonna 2018 eli silloin iski ensimmäisen kerran tietyt vaivat joista kertonut. Ne ei ole päivittäisiä.

        Oon epäillyt että vaivat voi liittyä myös ihan yksinkertaisesti siihen, että jos oon syönyt heikosti niin nuo vaivat iskevät kuten sydämen heikentyminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Raudan puute altistaa paniikkihäiriöille, sydänoireille ja hengästymiselle.

        Tiedän siitä kun itsellä meni rauta niin alas että pyörtyilin. Hemoglobiini oli kuitenkin ihan alueellaan ja ferritiinimittausta ei voitu ottaa koska ei epäilty mitään niin vakavaa sairautta että tuo muutaman euron hintainen testi olisi voitu ottaa.

        mä pyörtynyt tasan yhden kerran elämäni aikana ja se oli vuonna 2018 kun vaivat iski. Olis voinu käyvä huonosti jos terävään kulmaan ois pääni osunu. =(

        Se oli just sitä aikaa kun eri vaivat iski. Hulluaha se oli mun se toiminta silloin painonpudotusjutuissa eli meni överiksi, iski paniikkihäiriö muun muassa jonka lääkäri diaknosoi mulle ja että koko ajan melkein joka päivä saunoin, tein raskasta liikuntaa ja söin liian vähän. Siitä otin opiksi eli aloin syyä enemmän ja vähentää kohtuutonta saunomista.
        Se johtui perfektionismista että mulla voi mennä koko homma perfektionismin puolelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Raudan puute altistaa paniikkihäiriöille, sydänoireille ja hengästymiselle.

        Tiedän siitä kun itsellä meni rauta niin alas että pyörtyilin. Hemoglobiini oli kuitenkin ihan alueellaan ja ferritiinimittausta ei voitu ottaa koska ei epäilty mitään niin vakavaa sairautta että tuo muutaman euron hintainen testi olisi voitu ottaa.

        Aika turhauttavaa ja ristiriitaista kun yks lääkäri sanoi näin "sulla paniikkihäiriö iskee liikunnasta että se on mahdollista että se tulee myös liikunnasta jos raskas liikunta aiheuttaa paniikkitilan sulle"

        mä nyökyttelin päätäni ja sanoin "joo on mahdollista ja järkeenkäypää"

        sitten toinen lääkäri vastaa minulle kun kysyn että voiko paniikkihäiriö tulla raskaasta liikunnasta niin hän sannoo " ei voi tulla paniikkihäiriö liikunnasta että päinvastoin liikunta vain aiheuttaa hyvää keholle että se parantaa sinut että ei muuta kuin meet tekeen lenkkejä vaan jatkossakin"

        Että aika turhauttavaa on tuo, mut kyl mä taijan enempi uskoa sitä lääkäriä joka sano että raskas liikunta voi aiheuttaa paniikkihäiriön koska kyllä se on musta järkeenkäypää eli jos mä raskaan liikuntasuorituksen aikana alan panikoida niin se iskee se paniikkioire, jolloin esim sydämen tykytystä, ja voi tulla kovaa hengästymistä tai sydämen kipua ja jopa sydämen paha väsymistila tai saattaa iskeä vapina joka vapina voi tuntua esim jaloissa tai kädessä ja kerran oikea peukalo ihan teki pakonomaista liikettä, mutta se oli vain yksi kerta eikä sen jälkeen ollenkaan, mutta tuo peukalon pakonomainen liike ei tullut liikuntasuorituksen jälkeen että se liittyy kait liian vähään syömiseen ehkä enemmän.

        Että erilaisia oireita(ja ehkä eri oireet ei liity aina yhteen ja samaan juttuun joka laukaisee oiretilan), mutta joo näistä pitäs kirjottaa eri aihepalstalle kun tässä on kyse pitsasta laihdutusruokana.

        Mä kyllä pitsaakin syön joskus, mut noin 3x vuodessa. Se on aina silloin suuri nautinto. Oliivi-anjovis-ananaspitsa joka pitää mieluusti tehdä itse. Hyvän kotipitsan saat kun ostat pizzajauhoja ja teet ohuen pohjan eli kohotusaine hiivaa ei saa laittaa paljoakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika turhauttavaa ja ristiriitaista kun yks lääkäri sanoi näin "sulla paniikkihäiriö iskee liikunnasta että se on mahdollista että se tulee myös liikunnasta jos raskas liikunta aiheuttaa paniikkitilan sulle"

        mä nyökyttelin päätäni ja sanoin "joo on mahdollista ja järkeenkäypää"

        sitten toinen lääkäri vastaa minulle kun kysyn että voiko paniikkihäiriö tulla raskaasta liikunnasta niin hän sannoo " ei voi tulla paniikkihäiriö liikunnasta että päinvastoin liikunta vain aiheuttaa hyvää keholle että se parantaa sinut että ei muuta kuin meet tekeen lenkkejä vaan jatkossakin"

        Että aika turhauttavaa on tuo, mut kyl mä taijan enempi uskoa sitä lääkäriä joka sano että raskas liikunta voi aiheuttaa paniikkihäiriön koska kyllä se on musta järkeenkäypää eli jos mä raskaan liikuntasuorituksen aikana alan panikoida niin se iskee se paniikkioire, jolloin esim sydämen tykytystä, ja voi tulla kovaa hengästymistä tai sydämen kipua ja jopa sydämen paha väsymistila tai saattaa iskeä vapina joka vapina voi tuntua esim jaloissa tai kädessä ja kerran oikea peukalo ihan teki pakonomaista liikettä, mutta se oli vain yksi kerta eikä sen jälkeen ollenkaan, mutta tuo peukalon pakonomainen liike ei tullut liikuntasuorituksen jälkeen että se liittyy kait liian vähään syömiseen ehkä enemmän.

        Että erilaisia oireita(ja ehkä eri oireet ei liity aina yhteen ja samaan juttuun joka laukaisee oiretilan), mutta joo näistä pitäs kirjottaa eri aihepalstalle kun tässä on kyse pitsasta laihdutusruokana.

        Mä kyllä pitsaakin syön joskus, mut noin 3x vuodessa. Se on aina silloin suuri nautinto. Oliivi-anjovis-ananaspitsa joka pitää mieluusti tehdä itse. Hyvän kotipitsan saat kun ostat pizzajauhoja ja teet ohuen pohjan eli kohotusaine hiivaa ei saa laittaa paljoakaan.

        sydämen paha väsymystila ei oo tainnut tulla koskaan mulla valvetilassa , en muista ehkä silloin kesällä 2018 se iski myös valvetilassa paha sydämen väsyminen ja silloi ramppasin terveyskeskuksessä harva se päivä, oikeastaan joka päivä, että ei ne sydänfilmeistä, kuntopyöärätesteistä ja verikokeista eikä muistakaan mitään löytäneet minusta, että diaknoosi oli se, että selittämätön sairaus ja sitten pari viikkoa sen diaknoosin jäläkeen eräs yksityinen lääkäri (kun menin yksityiselle) sanoi että sullahan on nuori mies kuules paniikkihäiriö että mitä ne siellä julkisella puolella oikein sekoilee että noin huonosti sua hoitaneet.

        Sydämen paha väsymistila yöaikaan on usein kait liittynyt painajaisuneen joka laukaissut paniikkikohtauksen nukkuessa ja kun oon ottanut paniikkilääkkeen niin sydämen paha heikentyminen on mennyt pian ohi (lääke alkaa vaikuttamaan kehossa noin 30 minuutin kuluttua vahvemmin )


        Että hankalaa on kun ei tiedä mikä on, mut oon pystyny elämään sen kanssa hyvin ettei nyt mitään liian vakavaa kait voi tämä olla, että isä sanonut mulle, että isäkin sanonut että hei hei poika sä otat liian vakavasti kun kaikilla ihmisillä välillä ruumista kolottaa ja hengästyttää että hei hei poika skarppaa nyt hieman sä valitat liikaa että sä oot ihan terve että älä höpötä että oot sairas.

        Että ei kait tähän nyt voi kuolla senthään että onko nämä oireet sitten ihan normaaleja oireita joita tulee kaikille ? Että jos on esim syönyt vähän niukasti niin iskee oire? Tai paniikkihäiriö tulee jos panikoinut esim kovan juoksusuorituksen aikana? Tai sitten hengästyy voimakkaammin jos on tehny kovan juoksusuorituksen että onkohan niin että kaikki muutkin ihmiset hengästyy voimakkaasti juoksusuorituksen aikana? Muistan vain kolme hengästymiskohtausta 2 vuoden aikajaksolla joista kaksi oli niin voimakkaita että oli tukehtumisen tunne että oli tunne että iskee sairauskohtaus mut enemmän oon sitä mieltä että ne liittyi paniikkihäiriöön. Toivon myös että liittyvät siihen ettei vain ole pian sitten kyse jostain vakavammasta. En usko että on kyse vakavasta.

        Eilen alkoi hengästyttää jonkun verran kun ruohonleikkuria nykin useita kertoja kun ei meinannu leikkuri lähtee käyntiin niin että kun alako hengästyttää sillai kohtuu voimakkaasti niin piti pitää taukoa nykimisestä noin minuutin verran ja isä ehti kysyäkin että mikä sulle tuli nii piti sitten kertoa. Se meni ohi sitten se hengästyminen että oisko siinäki ollu kyse vain panikoimistilasta että aloin panikoida ja hermostua niin iski se "kohtaus". Uskoisin näin.

        On kait omaa tyhmyyttä jos en ota asiasta jatkossa selevää että ei mun tarvis muuta kuin mennä yksityiselle lääkärille tai itse myös ottaa asiasta samalla selvää kuten tuolla aiemmin joku sanoi että hän oli itse ottanut myös paljon selvää kun ei lääkärit oikein olleet tutkineet häntä kovin hyvin, että hankalaahan tuokin on jos kerta lääkärit ei tee työtä tarpeeks hyvin että ikävää ja pelottavaakin on kait tuo kehityssuunta nykyään. Oisko resurssipula tai ei lääkäritkään ehdi kaikkia hoitamaan 100% hyvin ehkä noinkin ja onhan se inhimillistä että onhan lääkäritkin vain inhimillisiä ihmisiä-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Raudan puute altistaa paniikkihäiriöille, sydänoireille ja hengästymiselle.

        Tiedän siitä kun itsellä meni rauta niin alas että pyörtyilin. Hemoglobiini oli kuitenkin ihan alueellaan ja ferritiinimittausta ei voitu ottaa koska ei epäilty mitään niin vakavaa sairautta että tuo muutaman euron hintainen testi olisi voitu ottaa.

        Ai niin unohdin kaksi oiretta kertoa eli hetkinen taisinkin sannoo sen yhden eli painetta päässä joka oire oli yhden kerran voimakkaanpuoleisena ja iski yöaikaan ja jatkui vielä keskipäivään kello kahteentoista asti mut lieventyin oire että pahimmillaan yöllä herätessä paineen tuntua oli päässä joka taisi tulla painajaisunesta kun heräsin painajaiseen.
        Sen jälkeen oli yks kerta sama oire mut lievänä.

        Sitten vuonna 2018 kun oireet alako, niin silloin oli noin muutaman kerran käsissä ja päässä puutumisen oireita jotka tietenkin aluksi pelotti niin paljon että piti mennä heti terveyskeskukseen ja lääkäri oli vihainen jopa minulle siitä kun sai tietää että oon ollu niin tarkka syömisen suhteen että lääkäri sanoi että nyt kuules alat syömään kunnolla. Lääkäri ja mua sekä isääni tietenkin pelotti kaikkein pahin uhkakuva että mulle tulee joku halvaantuminen eli lääkäri tutki esim kasvojani että alkaa pian halvaantumistila iskeä jo. Se meni tosin ohitse eikä lääkäri löytänyt mitään että ilmeisesti se oli vain sitä että söin niukasti.

        Paineen tuntu päässä niin se saattaa olla sitä paniikkihäiriöjuttua kun kerta painajaiseen heräsin ja painetta päässä. En varma onko tuossa kyse paniikkijutusta. Vaikea sannoo. Ehkä nämä kaikki oireet on kahden asian summa, eli paniikkihäiriö ja jos syönyt vähemmän, että se on molempien yhteensumma? Toki saattaa olla vaarallista "leikkiä" minulla tuo, että tuollai sekoilen syömisessä että välillä ihan vahingossa syön ehkä liian vähän suhteessa raskaaseen liikuntaan että ihan omaa syytäni /huolimattomuuttani. Siksi oonkin eilisestä asti miettiny ihan tosissani että hommaan kalorimittarilaitteen joka tietääkseni on semmonen laite, että siitä pysthyy näkkeen että syökö liian vähän tai liian paljon kun mulla on tyhymät aivot niin kalorilaite ois tämmösellä "aivokääpiölle" ja perfektionistille hyvä laite =)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai niin unohdin kaksi oiretta kertoa eli hetkinen taisinkin sannoo sen yhden eli painetta päässä joka oire oli yhden kerran voimakkaanpuoleisena ja iski yöaikaan ja jatkui vielä keskipäivään kello kahteentoista asti mut lieventyin oire että pahimmillaan yöllä herätessä paineen tuntua oli päässä joka taisi tulla painajaisunesta kun heräsin painajaiseen.
        Sen jälkeen oli yks kerta sama oire mut lievänä.

        Sitten vuonna 2018 kun oireet alako, niin silloin oli noin muutaman kerran käsissä ja päässä puutumisen oireita jotka tietenkin aluksi pelotti niin paljon että piti mennä heti terveyskeskukseen ja lääkäri oli vihainen jopa minulle siitä kun sai tietää että oon ollu niin tarkka syömisen suhteen että lääkäri sanoi että nyt kuules alat syömään kunnolla. Lääkäri ja mua sekä isääni tietenkin pelotti kaikkein pahin uhkakuva että mulle tulee joku halvaantuminen eli lääkäri tutki esim kasvojani että alkaa pian halvaantumistila iskeä jo. Se meni tosin ohitse eikä lääkäri löytänyt mitään että ilmeisesti se oli vain sitä että söin niukasti.

        Paineen tuntu päässä niin se saattaa olla sitä paniikkihäiriöjuttua kun kerta painajaiseen heräsin ja painetta päässä. En varma onko tuossa kyse paniikkijutusta. Vaikea sannoo. Ehkä nämä kaikki oireet on kahden asian summa, eli paniikkihäiriö ja jos syönyt vähemmän, että se on molempien yhteensumma? Toki saattaa olla vaarallista "leikkiä" minulla tuo, että tuollai sekoilen syömisessä että välillä ihan vahingossa syön ehkä liian vähän suhteessa raskaaseen liikuntaan että ihan omaa syytäni /huolimattomuuttani. Siksi oonkin eilisestä asti miettiny ihan tosissani että hommaan kalorimittarilaitteen joka tietääkseni on semmonen laite, että siitä pysthyy näkkeen että syökö liian vähän tai liian paljon kun mulla on tyhymät aivot niin kalorilaite ois tämmösellä "aivokääpiölle" ja perfektionistille hyvä laite =)

        ja lisään viestiini sen, kun sanoin että kahden asian yhteensumma , paniikkioire ja vähä syöminen niin lisään kolmannen joka on ylikuntotila että pian kehoni on ollu vuojesta 2018 ylikuntotilassa. Keho voi mennä ylikunthoon jos syöny niukasti, harrastanu raskasta liikuntaa ja jos harrastanu liian paljon liikuntaa vailla lepoa ja palautusta. Koko kehoni on voinut mennä siis jotenkin pahasti vinksalleen mut omapa on syyni jos en ota koskaan asiasta selvää. Eihän sitä koskaan voi tietää vaikka pian kuolee.

        No tämä asia on loppuunkäsitelty tässä mun osaltani etten varmaankaan kait enää tule keskusteleen tässä. Pahoittelut että meni nyt tähän mun oireista kirjoittelemiseen että pian jotakuta häiritsee tässä aiheessa tämä juttelu tästä asiasta, että no joo ei kait tämä nyt maailmanloppu ole jos kirjoittaa tässä aiheessa tästä jutusta että en mä ainakaan suutu koskaan jos jossakin yhteydessä joku muu kirjoittaisi yli aiheen eli tässä tapauksessa kun aloituspostaaja teki postauksen pitsan syömiseen liittyen laihdutusruokana niin ei voi tietää sitä että hän pian tykkää huonoa kun minä ja te muut tässä näin kirjoitamme nyt tästä mun terveyden tilasta että oon saanut joskus tai aika useinkin huomautuksia ihmisiltä, kiukkuisilta ihmisiltä, että mä en kuulemma ossoo kirjottaa oikeissa paikoissa asioista että saatan väärissä paikoissa alkaa keskustelee, mut mä en yleensäkään ota tätä elämää tuon tyylisissä asioissa kirjaimellisen tarkasti, mut tosin tuo kuntoilu ja syöminen mun kohdalla sais toki olla vähän vapaampaakin joo, että ei tekis pahitteeks välttämättä vaikka söisin enemmän kuin 3 pitsaa vuojessa .

        Joo näin kiitos juttelusta te kaikki kiitos .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ja lisään viestiini sen, kun sanoin että kahden asian yhteensumma , paniikkioire ja vähä syöminen niin lisään kolmannen joka on ylikuntotila että pian kehoni on ollu vuojesta 2018 ylikuntotilassa. Keho voi mennä ylikunthoon jos syöny niukasti, harrastanu raskasta liikuntaa ja jos harrastanu liian paljon liikuntaa vailla lepoa ja palautusta. Koko kehoni on voinut mennä siis jotenkin pahasti vinksalleen mut omapa on syyni jos en ota koskaan asiasta selvää. Eihän sitä koskaan voi tietää vaikka pian kuolee.

        No tämä asia on loppuunkäsitelty tässä mun osaltani etten varmaankaan kait enää tule keskusteleen tässä. Pahoittelut että meni nyt tähän mun oireista kirjoittelemiseen että pian jotakuta häiritsee tässä aiheessa tämä juttelu tästä asiasta, että no joo ei kait tämä nyt maailmanloppu ole jos kirjoittaa tässä aiheessa tästä jutusta että en mä ainakaan suutu koskaan jos jossakin yhteydessä joku muu kirjoittaisi yli aiheen eli tässä tapauksessa kun aloituspostaaja teki postauksen pitsan syömiseen liittyen laihdutusruokana niin ei voi tietää sitä että hän pian tykkää huonoa kun minä ja te muut tässä näin kirjoitamme nyt tästä mun terveyden tilasta että oon saanut joskus tai aika useinkin huomautuksia ihmisiltä, kiukkuisilta ihmisiltä, että mä en kuulemma ossoo kirjottaa oikeissa paikoissa asioista että saatan väärissä paikoissa alkaa keskustelee, mut mä en yleensäkään ota tätä elämää tuon tyylisissä asioissa kirjaimellisen tarkasti, mut tosin tuo kuntoilu ja syöminen mun kohdalla sais toki olla vähän vapaampaakin joo, että ei tekis pahitteeks välttämättä vaikka söisin enemmän kuin 3 pitsaa vuojessa .

        Joo näin kiitos juttelusta te kaikki kiitos .

        ja sitten tuo pitsa-aihe johon ottaisin kantaa näin eli aloitan tästä ensin mitkä on omat suosikkipitsat eli siis;

        1.Omatekemä pitsa jossa kakkkein luonnollisin maku (kiertää kaukaa teollisuus.maut ja jossa pittää olla anjovista, ananasta ja oliiveja sekä tomaattipyre pohojalla ja niukasti juustoa)

        2.Ammattilaisten tekemä pitsa on toiseks paras pitsamuoto jonka ammattilaisten pizzeriasta ostetun pitsan noin 2 kertaa vuodessa syön ja yleensä tykkään siinä siitä että on siinä kyllä herkullisempi maku kuin omatekemässä mikä selittyy sillä kun he on ammattilaisia ja mää oon amatööri

        Tuossa käsiteltiin tuollainen (oon kokeillut pitsoissa eri makuvaihtoehtoja ja tuo on kyl ehdoton ykkönen että oon ihan hulluna ananakseen, oliiveihin ja anjovikseen että anjovis on hieman semmonen ettei mene kurkusta alas oikein semmosenaan mut pitsassa ihan kurko juttu!).

        Sitten vastaukseni topicin aiheeseen jossa topicin avayspostissa lukee näin että "pitsa on laihdutustuokaa itstehtynä" niin vastaus tulee tässä; en tiedä oikein sanua tuohon mittään, ehkä enempi varmasti omatekemä pizza parempi vaihtoehto kuin muiden tekemä tai kaupanpitsa, mutta että laihdutusruoka niin emmä tiiä oikein. Riippuu kait mitkä täytteet valitsee . Tomaattipyree on myös parempi kuin tomaattiketsuppi koska tomaattipyreessä ei ole sokeria ja suolaa niin paljon kuin ketsupissa. Juuston määrässä kannattaa miettiä tarkemmin että jos haluu laihduttaa tai pitää paino tasapainossa (ettei laihdu eikä lihoa) niin silloin niukasti juustoa ja mieluusti valihtee vähärasvaisen juuston mut mie en meinaa koksaan ikinä löytää kaupoista vähärasvaisia juustoja.

        Pitsa soppii minulle parhaiten silloin jos on tekeny esim 14 kilometrin pituisen kävelylenkin jossa kävelyvauhti on ollu nopeaa niin kun oikein hikisenä tulee kotia niin kun vettää tommosen pitsan kitusiinsa niin tekkee hyvvää silloin. Varsinkin jos se on ammattilaisten pizzerian pitsa jossa on rasvapitoisuus korkeampaa tassoo niin eipä siinä päivän aikana ennää tuon pitsan jäläkheen ennää hirveesti tarvi isoja määriä syyä ennää mitään paitsi että salaattia voi syyä ja jugurtin pari vetää illalla ja kauramaitoseoksen syyä ja vettä paljon kun tommonen yksi iso kokonainen pizzerian pitsa kyllä on semmonen että täyttävä ruoka o! Vatta turpoo ja koko päivä ja seuraavakin päivä voi närästää aikalailla. Että kyllä siis varmasti hyvä palautukseen tommosen 14 kilsan noppeevauhtisen kävelyn tai 10 kilometrin juoksuhölkkälenkin päätteeksi että hyvä palautusruoka ja oonpa mä kuullut että aika monet kuntoilijat ja kilpaurheilijat tankkaa itsensä kovan urheilusuorituksen /liikunnan jäläkeen pitsalla tai hampurilaisella ja energiapatukalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ja sitten tuo pitsa-aihe johon ottaisin kantaa näin eli aloitan tästä ensin mitkä on omat suosikkipitsat eli siis;

        1.Omatekemä pitsa jossa kakkkein luonnollisin maku (kiertää kaukaa teollisuus.maut ja jossa pittää olla anjovista, ananasta ja oliiveja sekä tomaattipyre pohojalla ja niukasti juustoa)

        2.Ammattilaisten tekemä pitsa on toiseks paras pitsamuoto jonka ammattilaisten pizzeriasta ostetun pitsan noin 2 kertaa vuodessa syön ja yleensä tykkään siinä siitä että on siinä kyllä herkullisempi maku kuin omatekemässä mikä selittyy sillä kun he on ammattilaisia ja mää oon amatööri

        Tuossa käsiteltiin tuollainen (oon kokeillut pitsoissa eri makuvaihtoehtoja ja tuo on kyl ehdoton ykkönen että oon ihan hulluna ananakseen, oliiveihin ja anjovikseen että anjovis on hieman semmonen ettei mene kurkusta alas oikein semmosenaan mut pitsassa ihan kurko juttu!).

        Sitten vastaukseni topicin aiheeseen jossa topicin avayspostissa lukee näin että "pitsa on laihdutustuokaa itstehtynä" niin vastaus tulee tässä; en tiedä oikein sanua tuohon mittään, ehkä enempi varmasti omatekemä pizza parempi vaihtoehto kuin muiden tekemä tai kaupanpitsa, mutta että laihdutusruoka niin emmä tiiä oikein. Riippuu kait mitkä täytteet valitsee . Tomaattipyree on myös parempi kuin tomaattiketsuppi koska tomaattipyreessä ei ole sokeria ja suolaa niin paljon kuin ketsupissa. Juuston määrässä kannattaa miettiä tarkemmin että jos haluu laihduttaa tai pitää paino tasapainossa (ettei laihdu eikä lihoa) niin silloin niukasti juustoa ja mieluusti valihtee vähärasvaisen juuston mut mie en meinaa koksaan ikinä löytää kaupoista vähärasvaisia juustoja.

        Pitsa soppii minulle parhaiten silloin jos on tekeny esim 14 kilometrin pituisen kävelylenkin jossa kävelyvauhti on ollu nopeaa niin kun oikein hikisenä tulee kotia niin kun vettää tommosen pitsan kitusiinsa niin tekkee hyvvää silloin. Varsinkin jos se on ammattilaisten pizzerian pitsa jossa on rasvapitoisuus korkeampaa tassoo niin eipä siinä päivän aikana ennää tuon pitsan jäläkheen ennää hirveesti tarvi isoja määriä syyä ennää mitään paitsi että salaattia voi syyä ja jugurtin pari vetää illalla ja kauramaitoseoksen syyä ja vettä paljon kun tommonen yksi iso kokonainen pizzerian pitsa kyllä on semmonen että täyttävä ruoka o! Vatta turpoo ja koko päivä ja seuraavakin päivä voi närästää aikalailla. Että kyllä siis varmasti hyvä palautukseen tommosen 14 kilsan noppeevauhtisen kävelyn tai 10 kilometrin juoksuhölkkälenkin päätteeksi että hyvä palautusruoka ja oonpa mä kuullut että aika monet kuntoilijat ja kilpaurheilijat tankkaa itsensä kovan urheilusuorituksen /liikunnan jäläkeen pitsalla tai hampurilaisella ja energiapatukalla.

        Olet kovakuntoinen. Minulla viime vuosikymmeninä pisin lenkki on ollut 13 km. Kesäkuisen 9 km:n lenkin jälkeen jalat olivat aika kipeät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet kovakuntoinen. Minulla viime vuosikymmeninä pisin lenkki on ollut 13 km. Kesäkuisen 9 km:n lenkin jälkeen jalat olivat aika kipeät.

        Olen entinen pikajuoksija eli vuosien 1992-2006 aikana pikajuoksin. Parhaimmillaan vuonna 2003 jolloin olin SM-tason pikakiituri. Kuluki kovempaa treeneissä ja kilpailutilanteissa en saanut itsestäni kaikkea irti kovan jännityksen takia.

        Kilpailuaikoina söin ruokaa kuin hevonen koska myös kulutin paljon.

        Nykyään vuodesta 2018 asti harrastanut liikuntaa aktiivisesti eli kestävyyspainotteista ja pikajuoksupainotteista ja viimeisen vuoden ajan siirtynyt poissa enemmän kestävyyspainotteisesta eli en kokonaan poissa siitä liikuntamuodosta mut vähentänyt ja siirtyny enemmän intervalli&pikajuoksutyylisee ja ihan omaksi ilokseni harrastan liikuntaa ettei ole aikomusta kilpailla ennää.

        Oon tekeny liikuntaa myös punttiliikunnan muodossa. Puntteja en tosin nostele kovin ussein. Puntit ei oikein mun juttu ja mieluusti tykkään nostella kevyempiä puntteja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet kovakuntoinen. Minulla viime vuosikymmeninä pisin lenkki on ollut 13 km. Kesäkuisen 9 km:n lenkin jälkeen jalat olivat aika kipeät.

        kun pikajuoksin kilpatasolla silloin 2000 -luvulla niin tosiaan joo söin kuin hevonen enkä lihonnut ja söin mm pitsaa ja yksi bravuuri oli kanapasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        kun pikajuoksin kilpatasolla silloin 2000 -luvulla niin tosiaan joo söin kuin hevonen enkä lihonnut ja söin mm pitsaa ja yksi bravuuri oli kanapasta.

        en toki päivittäin ja viikottain syöny pitsaa että noin kerran kahden &kolmen kuukauden aikana tai en mä nyt ihan tarkkaan muista, mut ruokaa appasin kyllä kitaani paljon kun koska kulutin palijon myös. Pääosin kanapastaa meni kitaan silloin eikä siihe kyllästyny ku oli niin hyvää ja kanapasta toimi myös usein treenien päätteex hyvänä palautusruokana koska siinä oli hiilareita ja proteiinia kun etenkin kestävyysurheilijoilla on tosi tärkeää saada etenki treenien päätteeks paljon hiilareita kehoon.

        Turhan monet on hiilarikammoisia. Näilläkin suomi24 palstoilla liian usein törmää ihmisiin joilla ei ole tietoa asioista että heittävät jotain epämääräisiä jargon-tyylisiä kommentteja joissa morkkaavat hiilihydraatteja ihan liikaa mut varmasti tietenkin hiilarien kohalla pitää olla tarkka ja etenki silloin jos ei harrasta mitään liikuntaa nii ei kait silloin ole kovin viisasta mättää suuhunsa tolkuttomasti hiilaREITA, koska hiilarit kehossa etenkin valkoinen hiilari muuttuu sokeriksi, mut minä oonki aina suosinut hyvälaatuisia hiilareita kuten ruisleipä ja sekajyväleivät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet kovakuntoinen. Minulla viime vuosikymmeninä pisin lenkki on ollut 13 km. Kesäkuisen 9 km:n lenkin jälkeen jalat olivat aika kipeät.

        Joo on mulla kova kunto(pystyisin suorittamaan puolimaratonin) mutta sen sijaan terveyden tilani (josta täällä oon kirjottanut paljon) ei ole paras mahdollinen joten sen takia en missään nimessä vaarantaisi henkeäni eli en missään nimessä, en ainakaan minä (saatan olla arkajalka) uskaltaisi lähtee juokseen puolimaratonia.

        Siitä ei ole mitään tietoa että kuinka paljon ihmisiä kuolee lenkkipoluille mutta oon kuullut tapauksia että lenkkeilijöitä välillä tuupertuu ja kuolee lenkkipoluille ja osa kestävyyskilpaurheilijoista saattaa esim maaliin tullessa pökertyä ja voijaan viedä baareilla jonnekin, ja joskus ihan sairaalaankin asti letkuihin. Tunnen yhden ultrajuoksijan joka on ollut aika usein tietääkseni sairaalan letkuissa kun vetänyt äärirajoille. Minusta ei olisi tuollaiseen kun oon niin arka.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä tietääkseni hemoglobiini ja ferritiinit on kunnossa minulla. Vuosi sitten ne oli kunnossa ainakin eli hemoglobiini oli 145. Mulla on siis ollut tuota hengästymistä, heikotusta sun muuta jo vuodesta 2018 asti.

        Syön lisäksi melko usein verilättyjä ja muita rautapitoisia ruokia. Kun syön kauraleseitä marjojen kanssa niin maitoa en kisko sille enkä kahvia jotta rauta imeytyy.

        Olen itse epäillyt ylikuntoa että kehoni meni vinksalleen vuonna 2018 kun mulla meni se touhu överiksi painonpudotusjutuissa joka laukaisi paniikkihäiriön niin epäillyt että se laukaisi myös jonkun muun jutun, jota tutkittiin kyllä muttei ne löytäneet mitään muuta kuin paniikkihäiriön että siis ylikuntoa olen epäillyt että ylikunto voisi aiheuttaa ehkä nuo oireet, mutta sinä luulet että raudan puutteesta kyse, mut tietääkseni sen voi poissulkea koska arvoni on olleet kohdillaan.

        Sydänongelmiakaan ei ole koska kaikki testit oon käyny läpi eli viimeksi EKG;ssa kävin 2 vuotta sitten eikä ollut mitään sydänongelmia vaan hyväkuntoinen sydän. EKG:ssä kävin ekan kerran vuonna 2018 kesällä. Sydämen heikentymisvaivat iski ekan kerran vuonna 2018 eli silloin iski ensimmäisen kerran tietyt vaivat joista kertonut. Ne ei ole päivittäisiä.

        Oon epäillyt että vaivat voi liittyä myös ihan yksinkertaisesti siihen, että jos oon syönyt heikosti niin nuo vaivat iskevät kuten sydämen heikentyminen.

        "Kyllä tietääkseni hemoglobiini ja ferritiinit on kunnossa minulla. Vuosi sitten ne oli kunnossa ainakin eli hemoglobiini oli 145. Mulla on siis ollut tuota hengästymistä, heikotusta sun muuta jo vuodesta 2018 asti."

        Hemoglobiini on hyvin huono mittari kertomaan raudanpuutteesta, tätä asiaa ei usko moni lääkärikään. Ferritiininmittaus kertoo jo enemmän asiasta, mutta sekään ei ole aukoton mittari.

        Eli, jos sinulla on raudanpuutteen oireet, on se oleellisin ja tärkein havainto. Kun vielä kerrot että olet pyörtynyt näiden ongelmien alkamisaikohin, se entisestään vahvistaa käsitystä raudanpuutteesta.

        Tavalliselta lääkäriltä tuskin saat apua, koska heille laboratoriomitaukset ovat TOTUUS ja erikoislääkäreitä on vähän ja heille on vaikea saada aikaa. Joten asia jäänee oman mielenkiinnon varaan.

        Voin toki olla asiassa väärässäkin, mutta jos olen oikeassa, elämänlaatusi saattaisi parantua merkittäväsi jos asia korjataan kunoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kyllä tietääkseni hemoglobiini ja ferritiinit on kunnossa minulla. Vuosi sitten ne oli kunnossa ainakin eli hemoglobiini oli 145. Mulla on siis ollut tuota hengästymistä, heikotusta sun muuta jo vuodesta 2018 asti."

        Hemoglobiini on hyvin huono mittari kertomaan raudanpuutteesta, tätä asiaa ei usko moni lääkärikään. Ferritiininmittaus kertoo jo enemmän asiasta, mutta sekään ei ole aukoton mittari.

        Eli, jos sinulla on raudanpuutteen oireet, on se oleellisin ja tärkein havainto. Kun vielä kerrot että olet pyörtynyt näiden ongelmien alkamisaikohin, se entisestään vahvistaa käsitystä raudanpuutteesta.

        Tavalliselta lääkäriltä tuskin saat apua, koska heille laboratoriomitaukset ovat TOTUUS ja erikoislääkäreitä on vähän ja heille on vaikea saada aikaa. Joten asia jäänee oman mielenkiinnon varaan.

        Voin toki olla asiassa väärässäkin, mutta jos olen oikeassa, elämänlaatusi saattaisi parantua merkittäväsi jos asia korjataan kunoon.

        kiitos postauksestasi&neuvosta! Olet ihana ja auttavainen voi kun ois maailmassa enempi sun kaltaisia ihmisiä =)
        Mulla ihan sydän sulaa sun kirjoituksillesi. Kiitos !


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kyllä tietääkseni hemoglobiini ja ferritiinit on kunnossa minulla. Vuosi sitten ne oli kunnossa ainakin eli hemoglobiini oli 145. Mulla on siis ollut tuota hengästymistä, heikotusta sun muuta jo vuodesta 2018 asti."

        Hemoglobiini on hyvin huono mittari kertomaan raudanpuutteesta, tätä asiaa ei usko moni lääkärikään. Ferritiininmittaus kertoo jo enemmän asiasta, mutta sekään ei ole aukoton mittari.

        Eli, jos sinulla on raudanpuutteen oireet, on se oleellisin ja tärkein havainto. Kun vielä kerrot että olet pyörtynyt näiden ongelmien alkamisaikohin, se entisestään vahvistaa käsitystä raudanpuutteesta.

        Tavalliselta lääkäriltä tuskin saat apua, koska heille laboratoriomitaukset ovat TOTUUS ja erikoislääkäreitä on vähän ja heille on vaikea saada aikaa. Joten asia jäänee oman mielenkiinnon varaan.

        Voin toki olla asiassa väärässäkin, mutta jos olen oikeassa, elämänlaatusi saattaisi parantua merkittäväsi jos asia korjataan kunoon.

        Ai niin unohdin sannoo että siis mulla on paniikkihäiriö että tota noin se puhkesi esim siksi kun ilman lääkärin lupaa vähensin psyykelääkkeitten syöntiä niin alko tulla ne oireet ja samoihin aikoihin oli kovaa kuntoilua ja painonpudotusoperaatio (kun olin yli 100 kiloinen niin aloin laihduttaan ja minä toki kuulun niihin painonpudottajiin jotka pudottaneet painoa hitaasti) niin ilmeisesti ehkä kova kuntoilu ja sun epäilys että rautavarastot heikentyneet johti mm tuohon pyörtymiseen sun muihin oireisiin kuten pahoinvointi jne, hengästyminen jne, ja sitten tuo paniikkioire siinä lisänä joka diagnosoitiin mulle ja määräsi lääkäri lääkkeet minulle. Luulen osaavani tunnistaa milloin minulla on paniikkioire ja milloin ei, että ei sitä paniikkilääkettä kannata aina ottaa jos ei ole kyseessä paniikkioire.

        Saanko kysyä että epäiletkö sinä jopa sitä että mulle tehtiin väärä diaknoosi eli kun mulle diagnosoitihin toi paniikkihäiriö? Oon mä kuullut tapauksia joissa on tehty ihmisille vääriä diagnooseja . Oon kuullut joo. En itse usko että se diagnoosi on väärä, mutta epäilen kuten sinä myös että minussa on myös kehossani jotain muuta vikaa. On se mahdollista ja sä viittaat rautavaraston heikentymiseen.

        Kysyn vielä että onko se miten vaarallista jos en hoida kuntoon tuota että onko siinä kuoleman vaaraa olemassa? Voiko se joskus johtaa jopa verisyöpään jos iskee tosi paha anemia? Mä tunnen yhden jolle iski anemia ja hän joutuu nyt hyppäämään tekussa kun lääkärit antaa hänelle verta. Tilanne on hankala ja se voi pahimmassa tapauksessa johtaa verisyöpään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai niin unohdin sannoo että siis mulla on paniikkihäiriö että tota noin se puhkesi esim siksi kun ilman lääkärin lupaa vähensin psyykelääkkeitten syöntiä niin alko tulla ne oireet ja samoihin aikoihin oli kovaa kuntoilua ja painonpudotusoperaatio (kun olin yli 100 kiloinen niin aloin laihduttaan ja minä toki kuulun niihin painonpudottajiin jotka pudottaneet painoa hitaasti) niin ilmeisesti ehkä kova kuntoilu ja sun epäilys että rautavarastot heikentyneet johti mm tuohon pyörtymiseen sun muihin oireisiin kuten pahoinvointi jne, hengästyminen jne, ja sitten tuo paniikkioire siinä lisänä joka diagnosoitiin mulle ja määräsi lääkäri lääkkeet minulle. Luulen osaavani tunnistaa milloin minulla on paniikkioire ja milloin ei, että ei sitä paniikkilääkettä kannata aina ottaa jos ei ole kyseessä paniikkioire.

        Saanko kysyä että epäiletkö sinä jopa sitä että mulle tehtiin väärä diaknoosi eli kun mulle diagnosoitihin toi paniikkihäiriö? Oon mä kuullut tapauksia joissa on tehty ihmisille vääriä diagnooseja . Oon kuullut joo. En itse usko että se diagnoosi on väärä, mutta epäilen kuten sinä myös että minussa on myös kehossani jotain muuta vikaa. On se mahdollista ja sä viittaat rautavaraston heikentymiseen.

        Kysyn vielä että onko se miten vaarallista jos en hoida kuntoon tuota että onko siinä kuoleman vaaraa olemassa? Voiko se joskus johtaa jopa verisyöpään jos iskee tosi paha anemia? Mä tunnen yhden jolle iski anemia ja hän joutuu nyt hyppäämään tekussa kun lääkärit antaa hänelle verta. Tilanne on hankala ja se voi pahimmassa tapauksessa johtaa verisyöpään.

        "Saanko kysyä että epäiletkö sinä jopa sitä että mulle tehtiin väärä diaknoosi eli kun mulle diagnosoitihin toi paniikkihäiriö? "

        Diagnoosi on varmaan ihan oikea. Ongelma tulee siinä, että lääkäri ei koskaan selvitä näiden asioiden todellisia aiheuttajia, koska on olemassa lääkeet (eli elimistöön kuulumaton kemiallinen aine jolla voidaan turruttaa keskushermostoa sen verran että oireet pysyy poissa). Lääke on nopeampi ja edullisempi määrätä otettavaksi, kuin se, että alettaisiin oikeasti selvittämään mistä asia johtuu.

        Jos potilaalla on jalka poikki, asia on helposti silmällä havaittavissa. Mutta jos potilas tulee vastaanotolle ja kertoo "minulle on erittäin huono olo", voit saada kaikkea mielenterveysongelmadiagnoosin ja buranareseptin välilä, vaikka sairastaisit leukemiaa.

        Kun lääkäreille on selvästi tullut ohjeistus että ylimääräisiä laboratoriokokeita ei pidä ottaa, vääriä diagnooseja tulee entistä enemmän. Itse olen saanut mielenterveysongelma diagnoosin noin 10 kertaa, koska menin vastaanotolle huonovointisena. Jos voit huonosti - sinulla on mielenterveysongelma, tämä diagnoosi tulee ilman verikokeita tai muutakaan tutkimusta. Huonompi homma jos sairastatkin esim leukemiaa. Potilaan tulisi ilmeisesti osata kertoa että punasoluissa tuntuu nyt huonolle.

        Olen tullut siihen tulokseen että lääkärissä käydessä pitäisi kyseenalaistaa ihan kaikki. Heillä on tulosvastuullinen työ, jossa tavoitteena on päästä potilaasta nopeasti ja edullisesti eroon, eikä tarkoitus ole hoitaa häntä kuntoon, vaan tarkoitus on tehdä hänestä mahdollisimman pienillä kustannuksilla, työkykyinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Saanko kysyä että epäiletkö sinä jopa sitä että mulle tehtiin väärä diaknoosi eli kun mulle diagnosoitihin toi paniikkihäiriö? "

        Diagnoosi on varmaan ihan oikea. Ongelma tulee siinä, että lääkäri ei koskaan selvitä näiden asioiden todellisia aiheuttajia, koska on olemassa lääkeet (eli elimistöön kuulumaton kemiallinen aine jolla voidaan turruttaa keskushermostoa sen verran että oireet pysyy poissa). Lääke on nopeampi ja edullisempi määrätä otettavaksi, kuin se, että alettaisiin oikeasti selvittämään mistä asia johtuu.

        Jos potilaalla on jalka poikki, asia on helposti silmällä havaittavissa. Mutta jos potilas tulee vastaanotolle ja kertoo "minulle on erittäin huono olo", voit saada kaikkea mielenterveysongelmadiagnoosin ja buranareseptin välilä, vaikka sairastaisit leukemiaa.

        Kun lääkäreille on selvästi tullut ohjeistus että ylimääräisiä laboratoriokokeita ei pidä ottaa, vääriä diagnooseja tulee entistä enemmän. Itse olen saanut mielenterveysongelma diagnoosin noin 10 kertaa, koska menin vastaanotolle huonovointisena. Jos voit huonosti - sinulla on mielenterveysongelma, tämä diagnoosi tulee ilman verikokeita tai muutakaan tutkimusta. Huonompi homma jos sairastatkin esim leukemiaa. Potilaan tulisi ilmeisesti osata kertoa että punasoluissa tuntuu nyt huonolle.

        Olen tullut siihen tulokseen että lääkärissä käydessä pitäisi kyseenalaistaa ihan kaikki. Heillä on tulosvastuullinen työ, jossa tavoitteena on päästä potilaasta nopeasti ja edullisesti eroon, eikä tarkoitus ole hoitaa häntä kuntoon, vaan tarkoitus on tehdä hänestä mahdollisimman pienillä kustannuksilla, työkykyinen.

        Aha okei. Niin mä muistan sen hyvin kun kilpaurheilun 2000 -luvulla niin kävin joskus verikokeissa kun hemoglobiini laski alas kun mulla luontaisesti aina ollu alhainen hemoglobiini(oon sukupuoleltani mies ja silloin kilpaurheiluaikoina mun hemoglobiini heitteli aikamoisesti 115-134 välimaastossa koska kuluttava kova treenaus vie voimavaroja) ja luontaisesti alhaisen hemoglobiinin (ja myös korkeat kolesteroliarvot ) oon perinyt äidiltäni&äitini äidin suvusta. Niin että muistan myös sen kun lääkärit sanoivat että minulla on valkosolujen määrä valtaisa elimistössäni että mulla on kuulemma erittäin vähän punasoluja ja kaiken lisäksi punasolut on hyvin pieniä. Kun kerroin olevani pikajuoksija ja luonteisesti todella nopea ihminen niin ne vastasivat minulle "emme ihmettele jos olet nopea kun sulla on valkosoluja noin älyttömän suuri määrä".

        Kun lopetin kilpaurheilun niin sen jälkeen meni noin 4 vuotta ennekuin päätin käydä verikokeissa kun halusin testata veriarvoni /hemoglobiinin ja silloin se näytti lukemaa 142. Tammikuussa 2024 hemoglobiinini oli 143 muistaakseni ja terriiniarvot hyvät.

        Saanks kyssyy että oletko miten lääkevastainen ihminen? Minä en ole, mutta en toki ole sitä mieltä että liiallinen lääkkeiden syönti on välttämättä hyväksi. Minä käytän tällä hetkellä 3 eri lääkettä ja en aio vastaanottaa kolesterolilääkkeitä jos kävis niin että kolesteroliarvoni nousevat kun seuraavan kerran 2025 tammikuussa käyn taas testissä kun mulle on määrätty että mun kolesteroli ja maksa-arvoja pitää testata kun popsin pillereitä ja on ollut noita ongelmia kun terveyshoitaja puhui mulle 2 vuotta sitten että aikoo määrätä mulle kolesterolilääkkeet mutta ainahan siitä voi kieltäytyä.

        En tuomitse lääkevastaisia ihmisiä. Toki osa lääkevastaisista ihmisistä voi olla sellaisia että niillä voi olla pahat aikeet eli viittaan nyt lähinnä mielenterveysongelmista kärsiviin ihmisiin että jos en saisi käyttää mielialalääkkeitä niin käytännössä mun pääkoppa menis huonompaan jamaan kun mä syön sertramia, propramia ja risperidonia eli jos en lääkkeitä saisi niin mun elämä menis tosi haastavaksi ja itsemurhakin vois kolkuttaa ovella. Siinä olisi myös suuri sekoamisen vaara koska jos ei saa lääkkeitä niin pää voi seota jos on niin pahasti piip päästänsä että ne jotka puhuu siitä että mielenterveyslääkkeet pitäs niiden valmistus kokonaan lopettaa että mielenterveysongelmista kärsivät joutuisi parantamaan itsensä puheterapian kautta niin mä vähän pelkään että siinä kävisi niin että itsemurhaluvut nousisi pilviin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Saanko kysyä että epäiletkö sinä jopa sitä että mulle tehtiin väärä diaknoosi eli kun mulle diagnosoitihin toi paniikkihäiriö? "

        Diagnoosi on varmaan ihan oikea. Ongelma tulee siinä, että lääkäri ei koskaan selvitä näiden asioiden todellisia aiheuttajia, koska on olemassa lääkeet (eli elimistöön kuulumaton kemiallinen aine jolla voidaan turruttaa keskushermostoa sen verran että oireet pysyy poissa). Lääke on nopeampi ja edullisempi määrätä otettavaksi, kuin se, että alettaisiin oikeasti selvittämään mistä asia johtuu.

        Jos potilaalla on jalka poikki, asia on helposti silmällä havaittavissa. Mutta jos potilas tulee vastaanotolle ja kertoo "minulle on erittäin huono olo", voit saada kaikkea mielenterveysongelmadiagnoosin ja buranareseptin välilä, vaikka sairastaisit leukemiaa.

        Kun lääkäreille on selvästi tullut ohjeistus että ylimääräisiä laboratoriokokeita ei pidä ottaa, vääriä diagnooseja tulee entistä enemmän. Itse olen saanut mielenterveysongelma diagnoosin noin 10 kertaa, koska menin vastaanotolle huonovointisena. Jos voit huonosti - sinulla on mielenterveysongelma, tämä diagnoosi tulee ilman verikokeita tai muutakaan tutkimusta. Huonompi homma jos sairastatkin esim leukemiaa. Potilaan tulisi ilmeisesti osata kertoa että punasoluissa tuntuu nyt huonolle.

        Olen tullut siihen tulokseen että lääkärissä käydessä pitäisi kyseenalaistaa ihan kaikki. Heillä on tulosvastuullinen työ, jossa tavoitteena on päästä potilaasta nopeasti ja edullisesti eroon, eikä tarkoitus ole hoitaa häntä kuntoon, vaan tarkoitus on tehdä hänestä mahdollisimman pienillä kustannuksilla, työkykyinen.

        tarkoitan semmosia ihmisiä joilla pahat aikeet että ne eivät siedä henkisesti sairaita mielenterveysongelmaisia joten ne haluis päästä niistä eroon että niitä ei haittaisi yhtään vaikka esim minä kuolisin koska olen kuulemma heidän mielestä Suomen valtiolle pelkkä kuluerä. Työtä olen vähän osittain tehnyt eläkepäivinä. Vuodesta 2000 asti osittain ollut työelämässä ja olen 42-vuotias mies. Niin että tällaiset ihmiset jotka toivoo minulle pahaa, niin he olisi vain iloisia jos mielenterveyslääkkeiden valmistus lopetettaisiin, mutta sen mitä sun kommenttejas oon lukenut niin sinä et ole semmoinen ihminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Saanko kysyä että epäiletkö sinä jopa sitä että mulle tehtiin väärä diaknoosi eli kun mulle diagnosoitihin toi paniikkihäiriö? "

        Diagnoosi on varmaan ihan oikea. Ongelma tulee siinä, että lääkäri ei koskaan selvitä näiden asioiden todellisia aiheuttajia, koska on olemassa lääkeet (eli elimistöön kuulumaton kemiallinen aine jolla voidaan turruttaa keskushermostoa sen verran että oireet pysyy poissa). Lääke on nopeampi ja edullisempi määrätä otettavaksi, kuin se, että alettaisiin oikeasti selvittämään mistä asia johtuu.

        Jos potilaalla on jalka poikki, asia on helposti silmällä havaittavissa. Mutta jos potilas tulee vastaanotolle ja kertoo "minulle on erittäin huono olo", voit saada kaikkea mielenterveysongelmadiagnoosin ja buranareseptin välilä, vaikka sairastaisit leukemiaa.

        Kun lääkäreille on selvästi tullut ohjeistus että ylimääräisiä laboratoriokokeita ei pidä ottaa, vääriä diagnooseja tulee entistä enemmän. Itse olen saanut mielenterveysongelma diagnoosin noin 10 kertaa, koska menin vastaanotolle huonovointisena. Jos voit huonosti - sinulla on mielenterveysongelma, tämä diagnoosi tulee ilman verikokeita tai muutakaan tutkimusta. Huonompi homma jos sairastatkin esim leukemiaa. Potilaan tulisi ilmeisesti osata kertoa että punasoluissa tuntuu nyt huonolle.

        Olen tullut siihen tulokseen että lääkärissä käydessä pitäisi kyseenalaistaa ihan kaikki. Heillä on tulosvastuullinen työ, jossa tavoitteena on päästä potilaasta nopeasti ja edullisesti eroon, eikä tarkoitus ole hoitaa häntä kuntoon, vaan tarkoitus on tehdä hänestä mahdollisimman pienillä kustannuksilla, työkykyinen.

        ymmärrät kai älykkäänä ihmisenä myös sen, että kun on kyse esim skitsofrenia sairaudesta niin se johtuu tietääkseni puhtaasti skitsofreniasta vai mitä? Tai että jos ihmiselle tulee vakava uupumus, masennus tai vaikkapa traumat koulu tai työpaikkakiusaamisesta johon määrätään lääkkeet niin esim tuo koulu ja työpaikkakiusaamisesta aiheutuneet traumat selittyvät tietenkin silloin kiusaamisella vai mitä? Että noissa tapauksissa syynä ei ole mikään muu taustalla oleva vai mitä? Nyt mä taijan kirjottaa itsestäänselvyyksiä tai mä jotenkin nyt sekoitan omat ajatukseni pahoittelut siitä, Mutta tuo kun kertonut omasta terveydentilani heikentymisestä missä lääkäri puhui paniikkioireesta niin sä aloit sannoo että sen taustalla sen puhkeamisen synnyn alkujuuret voivat olla ihan jotain muuta kuin psyykkisiä ongelmia niin tuossa voi olla perää mutta sä älykkäänä ihmisenä myös tiedät nuo asiat mitkä kerroin tuossa vai mitä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aha okei. Niin mä muistan sen hyvin kun kilpaurheilun 2000 -luvulla niin kävin joskus verikokeissa kun hemoglobiini laski alas kun mulla luontaisesti aina ollu alhainen hemoglobiini(oon sukupuoleltani mies ja silloin kilpaurheiluaikoina mun hemoglobiini heitteli aikamoisesti 115-134 välimaastossa koska kuluttava kova treenaus vie voimavaroja) ja luontaisesti alhaisen hemoglobiinin (ja myös korkeat kolesteroliarvot ) oon perinyt äidiltäni&äitini äidin suvusta. Niin että muistan myös sen kun lääkärit sanoivat että minulla on valkosolujen määrä valtaisa elimistössäni että mulla on kuulemma erittäin vähän punasoluja ja kaiken lisäksi punasolut on hyvin pieniä. Kun kerroin olevani pikajuoksija ja luonteisesti todella nopea ihminen niin ne vastasivat minulle "emme ihmettele jos olet nopea kun sulla on valkosoluja noin älyttömän suuri määrä".

        Kun lopetin kilpaurheilun niin sen jälkeen meni noin 4 vuotta ennekuin päätin käydä verikokeissa kun halusin testata veriarvoni /hemoglobiinin ja silloin se näytti lukemaa 142. Tammikuussa 2024 hemoglobiinini oli 143 muistaakseni ja terriiniarvot hyvät.

        Saanks kyssyy että oletko miten lääkevastainen ihminen? Minä en ole, mutta en toki ole sitä mieltä että liiallinen lääkkeiden syönti on välttämättä hyväksi. Minä käytän tällä hetkellä 3 eri lääkettä ja en aio vastaanottaa kolesterolilääkkeitä jos kävis niin että kolesteroliarvoni nousevat kun seuraavan kerran 2025 tammikuussa käyn taas testissä kun mulle on määrätty että mun kolesteroli ja maksa-arvoja pitää testata kun popsin pillereitä ja on ollut noita ongelmia kun terveyshoitaja puhui mulle 2 vuotta sitten että aikoo määrätä mulle kolesterolilääkkeet mutta ainahan siitä voi kieltäytyä.

        En tuomitse lääkevastaisia ihmisiä. Toki osa lääkevastaisista ihmisistä voi olla sellaisia että niillä voi olla pahat aikeet eli viittaan nyt lähinnä mielenterveysongelmista kärsiviin ihmisiin että jos en saisi käyttää mielialalääkkeitä niin käytännössä mun pääkoppa menis huonompaan jamaan kun mä syön sertramia, propramia ja risperidonia eli jos en lääkkeitä saisi niin mun elämä menis tosi haastavaksi ja itsemurhakin vois kolkuttaa ovella. Siinä olisi myös suuri sekoamisen vaara koska jos ei saa lääkkeitä niin pää voi seota jos on niin pahasti piip päästänsä että ne jotka puhuu siitä että mielenterveyslääkkeet pitäs niiden valmistus kokonaan lopettaa että mielenterveysongelmista kärsivät joutuisi parantamaan itsensä puheterapian kautta niin mä vähän pelkään että siinä kävisi niin että itsemurhaluvut nousisi pilviin.

        "Saanks kyssyy että oletko miten lääkevastainen ihminen? "

        En ole laisinkaan lääkevastainen.

        En vaan pidä siitä että lääkkeet mahdollistaa lääkärille sen, että homma voidaan hutiloida ja potilaasta päästään nopeasti eroon.

        "Ai sulla on toi, tässä sulle resepti" vaikka asiaa ei olisi tutkittu laisinkaan.

        Mihin lääkärinkoulutusta tarvitaan jos minäkin pystyisin tuohon reseptinjakamiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aha okei. Niin mä muistan sen hyvin kun kilpaurheilun 2000 -luvulla niin kävin joskus verikokeissa kun hemoglobiini laski alas kun mulla luontaisesti aina ollu alhainen hemoglobiini(oon sukupuoleltani mies ja silloin kilpaurheiluaikoina mun hemoglobiini heitteli aikamoisesti 115-134 välimaastossa koska kuluttava kova treenaus vie voimavaroja) ja luontaisesti alhaisen hemoglobiinin (ja myös korkeat kolesteroliarvot ) oon perinyt äidiltäni&äitini äidin suvusta. Niin että muistan myös sen kun lääkärit sanoivat että minulla on valkosolujen määrä valtaisa elimistössäni että mulla on kuulemma erittäin vähän punasoluja ja kaiken lisäksi punasolut on hyvin pieniä. Kun kerroin olevani pikajuoksija ja luonteisesti todella nopea ihminen niin ne vastasivat minulle "emme ihmettele jos olet nopea kun sulla on valkosoluja noin älyttömän suuri määrä".

        Kun lopetin kilpaurheilun niin sen jälkeen meni noin 4 vuotta ennekuin päätin käydä verikokeissa kun halusin testata veriarvoni /hemoglobiinin ja silloin se näytti lukemaa 142. Tammikuussa 2024 hemoglobiinini oli 143 muistaakseni ja terriiniarvot hyvät.

        Saanks kyssyy että oletko miten lääkevastainen ihminen? Minä en ole, mutta en toki ole sitä mieltä että liiallinen lääkkeiden syönti on välttämättä hyväksi. Minä käytän tällä hetkellä 3 eri lääkettä ja en aio vastaanottaa kolesterolilääkkeitä jos kävis niin että kolesteroliarvoni nousevat kun seuraavan kerran 2025 tammikuussa käyn taas testissä kun mulle on määrätty että mun kolesteroli ja maksa-arvoja pitää testata kun popsin pillereitä ja on ollut noita ongelmia kun terveyshoitaja puhui mulle 2 vuotta sitten että aikoo määrätä mulle kolesterolilääkkeet mutta ainahan siitä voi kieltäytyä.

        En tuomitse lääkevastaisia ihmisiä. Toki osa lääkevastaisista ihmisistä voi olla sellaisia että niillä voi olla pahat aikeet eli viittaan nyt lähinnä mielenterveysongelmista kärsiviin ihmisiin että jos en saisi käyttää mielialalääkkeitä niin käytännössä mun pääkoppa menis huonompaan jamaan kun mä syön sertramia, propramia ja risperidonia eli jos en lääkkeitä saisi niin mun elämä menis tosi haastavaksi ja itsemurhakin vois kolkuttaa ovella. Siinä olisi myös suuri sekoamisen vaara koska jos ei saa lääkkeitä niin pää voi seota jos on niin pahasti piip päästänsä että ne jotka puhuu siitä että mielenterveyslääkkeet pitäs niiden valmistus kokonaan lopettaa että mielenterveysongelmista kärsivät joutuisi parantamaan itsensä puheterapian kautta niin mä vähän pelkään että siinä kävisi niin että itsemurhaluvut nousisi pilviin.

        " luontaisesti alhaisen hemoglobiinin (ja myös korkeat kolesteroliarvot ) oon perinyt äidiltäni&äitini äidin suvusta."

        Et välttämättä ole perinyt alhaista hemoglobiinia tai korkeita kolesteroliarvoja vaan olet voinut periä sairauden joka aiheuttaa nuo asiat.

        Hiuksenhieno ero mutta merkittävä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Saanks kyssyy että oletko miten lääkevastainen ihminen? "

        En ole laisinkaan lääkevastainen.

        En vaan pidä siitä että lääkkeet mahdollistaa lääkärille sen, että homma voidaan hutiloida ja potilaasta päästään nopeasti eroon.

        "Ai sulla on toi, tässä sulle resepti" vaikka asiaa ei olisi tutkittu laisinkaan.

        Mihin lääkärinkoulutusta tarvitaan jos minäkin pystyisin tuohon reseptinjakamiseen.

        Niin tota mun historiasta se, että ramppasin vuosikauvet puheterapiassa. Olin jokapäiväkiusattu kaikissa kouluissa ja jätin kesken ammattikoulun. ei ole koulutusta enkä pysty meneen mihkään kouluun koska traumat. Mulle on diagnosoitu mielenterveystoimistolla mm tällaisia diaknooseja kuin; traumatisoitunut persoona, lievästi skitsofreenikko(eli oikealta nimeltään paranoidi), estynyt ja vaativa persoona, nuo ainakin muistan diagnooseistani sekä voimakas ahdistus ja keskivaikea masennus., ja saatoin vielä unohtaa joitakin, mut yhdelle ihmiselle ihan liikaa diagnooseja. Epäilen että mulla voi olla myös ADHD , aspergerin syndrooma ja voin olla myös erityisherkkä. Kävin koulut normaalien kanssa mut koin etten kuulunut koskaan joukkoon että jotenki tuntui että ne laittoi mut vääriin kouluihin että olisin kuulunut erityiskouluihin kun 5-vuotiaana alkoi ilmetä erilaisia sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmia kun äitini joutui käyttämään mua Oulussa asti tutkituttamassa mun pääkoppaa kun en ollu ihan normaali ja terve. Hahmotushäiriö mm löydettiin aivoistani silloin.

        Mielenterveysongelmat oli kaikkein pahimmillaan 2010-2016 aikajaksolla jolloin riitelin aika raivokkaasti välillä sosiaalisessa mediassa. Sain käytännössä raivokohtauksia. Piti hakea siihen apua ja sain myös apua. Mielenterveysongelmat on aiheuttaneet sen että jotkut voi luulla mun olevan hankala persoona. Kun mulla oli noina aikoina tosi iso kriisi elämässäni niin purin pahaa oloani sosiaalisessa mediassa ja tuli sanottua joitakin kertoja todella ikävästikin ja oon katunut niitä ja muuttanut tapani pitkälti terapian ansiosta.

        En tiiä missä oisin ilman mielenterveyslääkkeitä . En ehkä olisi tässä vaan mullan alla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin tota mun historiasta se, että ramppasin vuosikauvet puheterapiassa. Olin jokapäiväkiusattu kaikissa kouluissa ja jätin kesken ammattikoulun. ei ole koulutusta enkä pysty meneen mihkään kouluun koska traumat. Mulle on diagnosoitu mielenterveystoimistolla mm tällaisia diaknooseja kuin; traumatisoitunut persoona, lievästi skitsofreenikko(eli oikealta nimeltään paranoidi), estynyt ja vaativa persoona, nuo ainakin muistan diagnooseistani sekä voimakas ahdistus ja keskivaikea masennus., ja saatoin vielä unohtaa joitakin, mut yhdelle ihmiselle ihan liikaa diagnooseja. Epäilen että mulla voi olla myös ADHD , aspergerin syndrooma ja voin olla myös erityisherkkä. Kävin koulut normaalien kanssa mut koin etten kuulunut koskaan joukkoon että jotenki tuntui että ne laittoi mut vääriin kouluihin että olisin kuulunut erityiskouluihin kun 5-vuotiaana alkoi ilmetä erilaisia sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmia kun äitini joutui käyttämään mua Oulussa asti tutkituttamassa mun pääkoppaa kun en ollu ihan normaali ja terve. Hahmotushäiriö mm löydettiin aivoistani silloin.

        Mielenterveysongelmat oli kaikkein pahimmillaan 2010-2016 aikajaksolla jolloin riitelin aika raivokkaasti välillä sosiaalisessa mediassa. Sain käytännössä raivokohtauksia. Piti hakea siihen apua ja sain myös apua. Mielenterveysongelmat on aiheuttaneet sen että jotkut voi luulla mun olevan hankala persoona. Kun mulla oli noina aikoina tosi iso kriisi elämässäni niin purin pahaa oloani sosiaalisessa mediassa ja tuli sanottua joitakin kertoja todella ikävästikin ja oon katunut niitä ja muuttanut tapani pitkälti terapian ansiosta.

        En tiiä missä oisin ilman mielenterveyslääkkeitä . En ehkä olisi tässä vaan mullan alla.

        Onko sulla iho-ongelmia? Entä ummetusta? Onko ilmavaivoja? Unettomuutta?

        Tarinasi ja oireesti kuulostaa sen verran tutulle etten voi olla kysymättä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko sulla iho-ongelmia? Entä ummetusta? Onko ilmavaivoja? Unettomuutta?

        Tarinasi ja oireesti kuulostaa sen verran tutulle etten voi olla kysymättä.

        ei oo iho-ongelmia eikä ummetusta (päinvastoin käyn koko ajan pytyllä kun vatsa toimii) eikä ole unettomuutta että nukun kyllä mutta siitä en tosin ole varma että millainen on unen laatuni. Se että nukkuu ei kerro vielä mitään vaan unen laatu ratkaisee myös paljon. En osaa sanoa siis unesta oikein 100% varmaa, mut varmankaan ei ole univaikeuksia mut sen muistan tai pitää sannoo että painajaisia näen melkein joka yö ja toisinana painajaiset on pahempia.

        Saanks kyssyy että kun kerroin että lääkärit huomas 2000-luvulla mun ropassa olevan tosi vähän punasoluja ja valtaisan määrän valkosoluja niin onko se sinusta huolestuttavaa kun mä aloin pohtia nyt sitä että jos mulla vuonna 2018 pääs käymhään niin että rautavarasto meni loppuhun ja samalla punasolujen määrä pieneni olemattomiin niin onko siinä miten iso riski jos on luontaisesti tosi vähän ropassa punasoluja että voiko se olla isompi riski sairastua esim leukemiaan(toiselta nimeltään verisyöpä)????? Ei mua sillai pelota kuolema, koska mä tiedän että me emme kuole koskaan (en ole lahkouskovainen) ja mä en pelkää kuolemaa kun se on luonnollinen asia että me kuolemme jokainen omalla ajallamme. Tottakai haluis elää pitempään mut on välillä mielenterveysongelmat haaste elämän halussa että joskus nykyäänkin tulee vaikeita hetkiä niin sitä miettii joskus aika synkkiäkin että esim semmostakin oon miettinyt että jos suomeen tulisi joku fasistinen poliittinen puolue joka pakottaisi kaikki pakkoarmeijaan niin silloin mun olisi pakko tehdä itsemurha. Ymmärrän menee nyt synkäksi kirjoitukseksi joten päätän nämä tällaiset kirjoitukset nyt tähän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ei oo iho-ongelmia eikä ummetusta (päinvastoin käyn koko ajan pytyllä kun vatsa toimii) eikä ole unettomuutta että nukun kyllä mutta siitä en tosin ole varma että millainen on unen laatuni. Se että nukkuu ei kerro vielä mitään vaan unen laatu ratkaisee myös paljon. En osaa sanoa siis unesta oikein 100% varmaa, mut varmankaan ei ole univaikeuksia mut sen muistan tai pitää sannoo että painajaisia näen melkein joka yö ja toisinana painajaiset on pahempia.

        Saanks kyssyy että kun kerroin että lääkärit huomas 2000-luvulla mun ropassa olevan tosi vähän punasoluja ja valtaisan määrän valkosoluja niin onko se sinusta huolestuttavaa kun mä aloin pohtia nyt sitä että jos mulla vuonna 2018 pääs käymhään niin että rautavarasto meni loppuhun ja samalla punasolujen määrä pieneni olemattomiin niin onko siinä miten iso riski jos on luontaisesti tosi vähän ropassa punasoluja että voiko se olla isompi riski sairastua esim leukemiaan(toiselta nimeltään verisyöpä)????? Ei mua sillai pelota kuolema, koska mä tiedän että me emme kuole koskaan (en ole lahkouskovainen) ja mä en pelkää kuolemaa kun se on luonnollinen asia että me kuolemme jokainen omalla ajallamme. Tottakai haluis elää pitempään mut on välillä mielenterveysongelmat haaste elämän halussa että joskus nykyäänkin tulee vaikeita hetkiä niin sitä miettii joskus aika synkkiäkin että esim semmostakin oon miettinyt että jos suomeen tulisi joku fasistinen poliittinen puolue joka pakottaisi kaikki pakkoarmeijaan niin silloin mun olisi pakko tehdä itsemurha. Ymmärrän menee nyt synkäksi kirjoitukseksi joten päätän nämä tällaiset kirjoitukset nyt tähän.

        Sori pitkä lainaus, mutta laitan sen selvyyden vuoksi:

        "lääkärit huomas 2000-luvulla mun ropassa olevan tosi vähän punasoluja ja valtaisan määrän valkosoluja niin onko se sinusta huolestuttavaa kun mä aloin pohtia nyt sitä että jos mulla vuonna 2018 pääs käymhään niin että rautavarasto meni loppuhun ja samalla punasolujen määrä pieneni olemattomiin niin onko siinä miten iso riski jos on luontaisesti tosi vähän ropassa punasoluja että voiko se olla isompi riski sairastua esim leukemiaan(toiselta nimeltään verisyöpä)?????"

        Ei tuo varmaan leukemialle altista mutta sen se tekee, että sulla ei happi kulje elimistössä niinkuin pitäisi. Punasolujen tehtävä on kuljettaa happea ja jos niitä on vähän ja / tai ne on pieniä, ei happi pääse eteenpäin. Jos samalla raudan määrä romahtaa niin siinä on jo kaksi asiaa päälekkäin mitkä estää hapen kulkua.

        Mun maallikkoarvaus on edelleen se, että sulla on jotain pielessä elimistössä ja se liittyy jotenkin raudanmäärään ja/tai punasoluihin.

        Ainakin itse olin todella huonossa henkisessä tilassa kun elimistössäni oli rauta alhaalla. Joten mielenterveysongelmiesi syntyperä voi olla hyvinkin tuossa kehon (toistaiseksi tuntemattomassa) ongelmassa.

        Terveyskeskuksessa ei näihin reagoida mitenkään jos potilas saapuu paikalle omin jaloin. Määrätään ehkä SSRI-lääkitys koska potilaalla on selkeästi mielenterveysongelma. Erikoislääkärille päästäkseen pitää taas taistella iso rahatukko kädessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sori pitkä lainaus, mutta laitan sen selvyyden vuoksi:

        "lääkärit huomas 2000-luvulla mun ropassa olevan tosi vähän punasoluja ja valtaisan määrän valkosoluja niin onko se sinusta huolestuttavaa kun mä aloin pohtia nyt sitä että jos mulla vuonna 2018 pääs käymhään niin että rautavarasto meni loppuhun ja samalla punasolujen määrä pieneni olemattomiin niin onko siinä miten iso riski jos on luontaisesti tosi vähän ropassa punasoluja että voiko se olla isompi riski sairastua esim leukemiaan(toiselta nimeltään verisyöpä)?????"

        Ei tuo varmaan leukemialle altista mutta sen se tekee, että sulla ei happi kulje elimistössä niinkuin pitäisi. Punasolujen tehtävä on kuljettaa happea ja jos niitä on vähän ja / tai ne on pieniä, ei happi pääse eteenpäin. Jos samalla raudan määrä romahtaa niin siinä on jo kaksi asiaa päälekkäin mitkä estää hapen kulkua.

        Mun maallikkoarvaus on edelleen se, että sulla on jotain pielessä elimistössä ja se liittyy jotenkin raudanmäärään ja/tai punasoluihin.

        Ainakin itse olin todella huonossa henkisessä tilassa kun elimistössäni oli rauta alhaalla. Joten mielenterveysongelmiesi syntyperä voi olla hyvinkin tuossa kehon (toistaiseksi tuntemattomassa) ongelmassa.

        Terveyskeskuksessa ei näihin reagoida mitenkään jos potilas saapuu paikalle omin jaloin. Määrätään ehkä SSRI-lääkitys koska potilaalla on selkeästi mielenterveysongelma. Erikoislääkärille päästäkseen pitää taas taistella iso rahatukko kädessä.

        Okei minä tosin aloin oireilla henkisesti jo ihan 3-vuotiaana, mutta tietenkin fiksuna ymmärrän että kun jossain vaihees on iskeny kehooni tuo kyseinen tila mitä epäilet, niin se on lisännyt vain tietynlaisia ongelmia kuten vaikeuksia tehdä töitä esim ja apatia&masennus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sori pitkä lainaus, mutta laitan sen selvyyden vuoksi:

        "lääkärit huomas 2000-luvulla mun ropassa olevan tosi vähän punasoluja ja valtaisan määrän valkosoluja niin onko se sinusta huolestuttavaa kun mä aloin pohtia nyt sitä että jos mulla vuonna 2018 pääs käymhään niin että rautavarasto meni loppuhun ja samalla punasolujen määrä pieneni olemattomiin niin onko siinä miten iso riski jos on luontaisesti tosi vähän ropassa punasoluja että voiko se olla isompi riski sairastua esim leukemiaan(toiselta nimeltään verisyöpä)?????"

        Ei tuo varmaan leukemialle altista mutta sen se tekee, että sulla ei happi kulje elimistössä niinkuin pitäisi. Punasolujen tehtävä on kuljettaa happea ja jos niitä on vähän ja / tai ne on pieniä, ei happi pääse eteenpäin. Jos samalla raudan määrä romahtaa niin siinä on jo kaksi asiaa päälekkäin mitkä estää hapen kulkua.

        Mun maallikkoarvaus on edelleen se, että sulla on jotain pielessä elimistössä ja se liittyy jotenkin raudanmäärään ja/tai punasoluihin.

        Ainakin itse olin todella huonossa henkisessä tilassa kun elimistössäni oli rauta alhaalla. Joten mielenterveysongelmiesi syntyperä voi olla hyvinkin tuossa kehon (toistaiseksi tuntemattomassa) ongelmassa.

        Terveyskeskuksessa ei näihin reagoida mitenkään jos potilas saapuu paikalle omin jaloin. Määrätään ehkä SSRI-lääkitys koska potilaalla on selkeästi mielenterveysongelma. Erikoislääkärille päästäkseen pitää taas taistella iso rahatukko kädessä.

        mielihyvää tuottavat jutut kompensoi elämän laatua parempaan suuntaan eli esim se, että marssii vaikkapa pizzeriaan hakkeen pitsaruokaa esim 14 kilometrin reipasvauhtisen kävelyn jälkeen niin se tekee hyvää eli on tosi mahtava palautusruoka. keho saa niin proteiinia kuin hiilareita. Monet huippu-urheilijat syö pitsaa esim raskaan liikkasuorituksen jälkeen ja mm eräs murtomaahiihdon maailmanmestari(norjalaishiihtäjä) kertoi syövänsä irtokarkkeja pitkän ja fyysisesti raastavan treenin päätteeksi joka toimii vahvana palautuksena ns kehon polttoaineena.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sori pitkä lainaus, mutta laitan sen selvyyden vuoksi:

        "lääkärit huomas 2000-luvulla mun ropassa olevan tosi vähän punasoluja ja valtaisan määrän valkosoluja niin onko se sinusta huolestuttavaa kun mä aloin pohtia nyt sitä että jos mulla vuonna 2018 pääs käymhään niin että rautavarasto meni loppuhun ja samalla punasolujen määrä pieneni olemattomiin niin onko siinä miten iso riski jos on luontaisesti tosi vähän ropassa punasoluja että voiko se olla isompi riski sairastua esim leukemiaan(toiselta nimeltään verisyöpä)?????"

        Ei tuo varmaan leukemialle altista mutta sen se tekee, että sulla ei happi kulje elimistössä niinkuin pitäisi. Punasolujen tehtävä on kuljettaa happea ja jos niitä on vähän ja / tai ne on pieniä, ei happi pääse eteenpäin. Jos samalla raudan määrä romahtaa niin siinä on jo kaksi asiaa päälekkäin mitkä estää hapen kulkua.

        Mun maallikkoarvaus on edelleen se, että sulla on jotain pielessä elimistössä ja se liittyy jotenkin raudanmäärään ja/tai punasoluihin.

        Ainakin itse olin todella huonossa henkisessä tilassa kun elimistössäni oli rauta alhaalla. Joten mielenterveysongelmiesi syntyperä voi olla hyvinkin tuossa kehon (toistaiseksi tuntemattomassa) ongelmassa.

        Terveyskeskuksessa ei näihin reagoida mitenkään jos potilas saapuu paikalle omin jaloin. Määrätään ehkä SSRI-lääkitys koska potilaalla on selkeästi mielenterveysongelma. Erikoislääkärille päästäkseen pitää taas taistella iso rahatukko kädessä.

        niin että oot sä kyllä aikamoinen älykkö näissä tämänkaltaisissa asioissa ainaki. Nostan hattua sulle! Onko sulla joku koulutustausta ihan lääketiedealalla ? Et ole kuitenkaan työssä ollut koskaan sillä alalla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sori pitkä lainaus, mutta laitan sen selvyyden vuoksi:

        "lääkärit huomas 2000-luvulla mun ropassa olevan tosi vähän punasoluja ja valtaisan määrän valkosoluja niin onko se sinusta huolestuttavaa kun mä aloin pohtia nyt sitä että jos mulla vuonna 2018 pääs käymhään niin että rautavarasto meni loppuhun ja samalla punasolujen määrä pieneni olemattomiin niin onko siinä miten iso riski jos on luontaisesti tosi vähän ropassa punasoluja että voiko se olla isompi riski sairastua esim leukemiaan(toiselta nimeltään verisyöpä)?????"

        Ei tuo varmaan leukemialle altista mutta sen se tekee, että sulla ei happi kulje elimistössä niinkuin pitäisi. Punasolujen tehtävä on kuljettaa happea ja jos niitä on vähän ja / tai ne on pieniä, ei happi pääse eteenpäin. Jos samalla raudan määrä romahtaa niin siinä on jo kaksi asiaa päälekkäin mitkä estää hapen kulkua.

        Mun maallikkoarvaus on edelleen se, että sulla on jotain pielessä elimistössä ja se liittyy jotenkin raudanmäärään ja/tai punasoluihin.

        Ainakin itse olin todella huonossa henkisessä tilassa kun elimistössäni oli rauta alhaalla. Joten mielenterveysongelmiesi syntyperä voi olla hyvinkin tuossa kehon (toistaiseksi tuntemattomassa) ongelmassa.

        Terveyskeskuksessa ei näihin reagoida mitenkään jos potilas saapuu paikalle omin jaloin. Määrätään ehkä SSRI-lääkitys koska potilaalla on selkeästi mielenterveysongelma. Erikoislääkärille päästäkseen pitää taas taistella iso rahatukko kädessä.

        oletko mies vai nainen? mä oon siis mies. Hyvää päättelykykyä sulta kun mietit nuo oirekuvani ja yhdistät omiisi että oliks nii että sulla ollu samanlaisia oireita joskus? Keliakiasta mainittit jottain ja että ne oli aluksi hoitaneet sua väärin lätkäisemällä mielenterveysongelmaiseksi sut jollain diaknoosilla joo joo, että semmosta. Juu. On se aikamoista, että pystyt noin hyvin hahamottaan asioita.

        Sehän on hyvinki järkeenkäypää jos punasolut vielä niin pieniä ja punasoluja vähän ja rautavarasto heikko niin ei ihme jos hapettaa . Muutaman kerran siis hapettanut rajusti että ihan pyörtymisen ja tukehtumisen tunne. Ei nyt ehkä ihan pyörtymisen mutta tukehtumisen. Mä silti edelleen myös voisin yhdistää nuo kohtaukset myös paniikkihäiriöön koska paniikkihäiriö voi tulla raskaan juoksusuorituksen aikana jos alkaa panikoida sitä juoksusuoritusta, mutta fiksuna ihmisenä tietenkään en poissulje sun teoriaasi ja ehkä se voi olla niin että meidän molempien teoria on totta, että minulla on paniikkioireeen lisäksi tuo sun mainitsemasi tila kehossani.

        Eipä löydy ei semmosia rahanippuja että erikoislääkärille voisin mennä. Varmaan viisainta olis keventää rajumpaa liikuntaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        niin että oot sä kyllä aikamoinen älykkö näissä tämänkaltaisissa asioissa ainaki. Nostan hattua sulle! Onko sulla joku koulutustausta ihan lääketiedealalla ? Et ole kuitenkaan työssä ollut koskaan sillä alalla?

        Kävin hakemassa apua terveyskeskuksesta 30 vuotta mutta sitä en sieltä koskaan saanut.

        Selvitin siinä samalla 25 vuotta omaa ongelmaani ja lopulta sen keksin, 25 vuodessa kun kuluttaa noin 4000 tuntia asioiden selvittämiseen, jää väkisinkin jotain päähän.

        Ei ole terveydesalan koulutusta, opiskelin diplomi-insinööriksi mutta se homma jäi kesken sairauteni vuoksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        oletko mies vai nainen? mä oon siis mies. Hyvää päättelykykyä sulta kun mietit nuo oirekuvani ja yhdistät omiisi että oliks nii että sulla ollu samanlaisia oireita joskus? Keliakiasta mainittit jottain ja että ne oli aluksi hoitaneet sua väärin lätkäisemällä mielenterveysongelmaiseksi sut jollain diaknoosilla joo joo, että semmosta. Juu. On se aikamoista, että pystyt noin hyvin hahamottaan asioita.

        Sehän on hyvinki järkeenkäypää jos punasolut vielä niin pieniä ja punasoluja vähän ja rautavarasto heikko niin ei ihme jos hapettaa . Muutaman kerran siis hapettanut rajusti että ihan pyörtymisen ja tukehtumisen tunne. Ei nyt ehkä ihan pyörtymisen mutta tukehtumisen. Mä silti edelleen myös voisin yhdistää nuo kohtaukset myös paniikkihäiriöön koska paniikkihäiriö voi tulla raskaan juoksusuorituksen aikana jos alkaa panikoida sitä juoksusuoritusta, mutta fiksuna ihmisenä tietenkään en poissulje sun teoriaasi ja ehkä se voi olla niin että meidän molempien teoria on totta, että minulla on paniikkioireeen lisäksi tuo sun mainitsemasi tila kehossani.

        Eipä löydy ei semmosia rahanippuja että erikoislääkärille voisin mennä. Varmaan viisainta olis keventää rajumpaa liikuntaa.

        Kun raudanpuute on nimenomaan yksi paniikkikohtauksen tärkeimmistä aiheuttajista, niin voiko olla, että raudanpuutteesta johtuva hapenpuute elimistössä aikaansaa sen paniikkikohtauksen.

        Jos kuormitat kroppaasi eikä punasolut kuljeta happea niin eikös siitä tule happivaje, joka voisi edellisen päätelmän johdosta aiheuttaa paniikkikohtauksen.

        Ainakin itse sain paniikkikohtauksia niihin aikoihin kun aloin pyöryilemään. Pyörtyily johtui happivajauksesta.

        "Eipä löydy ei semmosia rahanippuja että erikoislääkärille voisin mennä. Varmaan viisainta olis keventää rajumpaa liikuntaa."

        Yksi vaihtoehto on se, että istuu tietokoneen ääreen ja alkaa etsimään tietoa. "Kaikki" tieto on netissä tarjolla, se pitää vaan löytää ja osata yhdistää oikein omaan ongelmaan.

        Aikaa voi mennä, mutta... ainakin omalla kohdallani koin sen ainoaksi mahdollisuudeksi. En olisi pystynyt elämään siinä tilassa / energiamäärässä laisinkaan, joten käytin sen vähäisen energiamäärän ongelmani selvittämiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Okei minä tosin aloin oireilla henkisesti jo ihan 3-vuotiaana, mutta tietenkin fiksuna ymmärrän että kun jossain vaihees on iskeny kehooni tuo kyseinen tila mitä epäilet, niin se on lisännyt vain tietynlaisia ongelmia kuten vaikeuksia tehdä töitä esim ja apatia&masennus.

        "Okei minä tosin aloin oireilla henkisesti jo ihan 3-vuotiaana"

        Minä huomasin ensimmäiset henkisen puolen ongelmat noin 6-vuotiaana, joten ne voi alkaa hyvinkin aikaiseen, vuosikymmeniä ennenkuin itse ongelma paljastaa itsensä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun raudanpuute on nimenomaan yksi paniikkikohtauksen tärkeimmistä aiheuttajista, niin voiko olla, että raudanpuutteesta johtuva hapenpuute elimistössä aikaansaa sen paniikkikohtauksen.

        Jos kuormitat kroppaasi eikä punasolut kuljeta happea niin eikös siitä tule happivaje, joka voisi edellisen päätelmän johdosta aiheuttaa paniikkikohtauksen.

        Ainakin itse sain paniikkikohtauksia niihin aikoihin kun aloin pyöryilemään. Pyörtyily johtui happivajauksesta.

        "Eipä löydy ei semmosia rahanippuja että erikoislääkärille voisin mennä. Varmaan viisainta olis keventää rajumpaa liikuntaa."

        Yksi vaihtoehto on se, että istuu tietokoneen ääreen ja alkaa etsimään tietoa. "Kaikki" tieto on netissä tarjolla, se pitää vaan löytää ja osata yhdistää oikein omaan ongelmaan.

        Aikaa voi mennä, mutta... ainakin omalla kohdallani koin sen ainoaksi mahdollisuudeksi. En olisi pystynyt elämään siinä tilassa / energiamäärässä laisinkaan, joten käytin sen vähäisen energiamäärän ongelmani selvittämiseen.

        ehkä ongelmani ei ole mittaluokaltaan yhtä vakava kuin mitä sulla oli. Mahdoton tietää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Okei minä tosin aloin oireilla henkisesti jo ihan 3-vuotiaana"

        Minä huomasin ensimmäiset henkisen puolen ongelmat noin 6-vuotiaana, joten ne voi alkaa hyvinkin aikaiseen, vuosikymmeniä ennenkuin itse ongelma paljastaa itsensä.

        Aha kiitos tiedosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun raudanpuute on nimenomaan yksi paniikkikohtauksen tärkeimmistä aiheuttajista, niin voiko olla, että raudanpuutteesta johtuva hapenpuute elimistössä aikaansaa sen paniikkikohtauksen.

        Jos kuormitat kroppaasi eikä punasolut kuljeta happea niin eikös siitä tule happivaje, joka voisi edellisen päätelmän johdosta aiheuttaa paniikkikohtauksen.

        Ainakin itse sain paniikkikohtauksia niihin aikoihin kun aloin pyöryilemään. Pyörtyily johtui happivajauksesta.

        "Eipä löydy ei semmosia rahanippuja että erikoislääkärille voisin mennä. Varmaan viisainta olis keventää rajumpaa liikuntaa."

        Yksi vaihtoehto on se, että istuu tietokoneen ääreen ja alkaa etsimään tietoa. "Kaikki" tieto on netissä tarjolla, se pitää vaan löytää ja osata yhdistää oikein omaan ongelmaan.

        Aikaa voi mennä, mutta... ainakin omalla kohdallani koin sen ainoaksi mahdollisuudeksi. En olisi pystynyt elämään siinä tilassa / energiamäärässä laisinkaan, joten käytin sen vähäisen energiamäärän ongelmani selvittämiseen.

        Aha ja taas kerran kiitos tiedosta kun kerroit ton, että yx vaihtoehto on se, ett istuu tietsikan ääreen ja alkaa etsiin tiatoa. Kaikki tieto on netissä tarjolla että se pitää vaan löytää ja osata yhdistää oikein omaan ongelmaan.

        Sitten jos on kerännyt tiedot&yhdistänyt ongelmat niin sitten voisi mennä ihan kelle tahansa lääkärille niinkö että ihan tavallinenkin lääkäri voi sitten asian hoitaa ? Onko välttämättä silloin pakko mennä erikoislääkärille (koska se maksaa) sillä eikö myös normilääkäri pysty hoitaan sen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aha ja taas kerran kiitos tiedosta kun kerroit ton, että yx vaihtoehto on se, ett istuu tietsikan ääreen ja alkaa etsiin tiatoa. Kaikki tieto on netissä tarjolla että se pitää vaan löytää ja osata yhdistää oikein omaan ongelmaan.

        Sitten jos on kerännyt tiedot&yhdistänyt ongelmat niin sitten voisi mennä ihan kelle tahansa lääkärille niinkö että ihan tavallinenkin lääkäri voi sitten asian hoitaa ? Onko välttämättä silloin pakko mennä erikoislääkärille (koska se maksaa) sillä eikö myös normilääkäri pysty hoitaan sen?

        Jokainen tekee miten parhaakseen näkee.

        Jos menet selittämään terveyskeskuslääkärille että sinulla on joku eksottoinen sairaus kun olet lukenut netistä sitä ja tätä, niin sinuun suhtaudutaan todennäköisesti mielisairaana, jolla on luulosairauksia ja saat lääkityksen siihen.

        Ainakin omalla kohdallani, oman ongelmani selviäminen, johti siihen että tiedän itse miten elimistöni toimii ja sen kautta pystyn elämään suht. normaalia elämää. Tuo oli se mitä hain ja sain, en oikeastaan edes halua mennä lääkäreille selittämään mitään. Kävin yritämässä 30 vuotta ja tulin siihen tulokseen, että hommaa hutiloidaan sen verran paljon, että jos terveyskeskus olisi kaupallista toimintaa harjoittava yritys, se olisi vuodessa konkurssissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jokainen tekee miten parhaakseen näkee.

        Jos menet selittämään terveyskeskuslääkärille että sinulla on joku eksottoinen sairaus kun olet lukenut netistä sitä ja tätä, niin sinuun suhtaudutaan todennäköisesti mielisairaana, jolla on luulosairauksia ja saat lääkityksen siihen.

        Ainakin omalla kohdallani, oman ongelmani selviäminen, johti siihen että tiedän itse miten elimistöni toimii ja sen kautta pystyn elämään suht. normaalia elämää. Tuo oli se mitä hain ja sain, en oikeastaan edes halua mennä lääkäreille selittämään mitään. Kävin yritämässä 30 vuotta ja tulin siihen tulokseen, että hommaa hutiloidaan sen verran paljon, että jos terveyskeskus olisi kaupallista toimintaa harjoittava yritys, se olisi vuodessa konkurssissa.

        mut käsitinkö oikein että kävit kuitenkin erikoislääkärillä joka määräsi sulle konstit miten selvitä vai siis ihan itsekö olet yksin koko ongelmavyyhdin ratkonut että itse omilla kotikonsteilla? Ei kait monikaan tuohon pysty, sillä musta tuntuu että mä en taitaisi tohon pystyä enkä uskaltaisikaan itselleni noin sillä voisin pian tehdä väärin ja se vois olla jopa kohtalokasta eli siis ??

        Koeta ymmärtää minua kun minulla on todettu 5-vuotiaana hahmotushäiriötila aivoissa niin en meinaa aina oikein tajuta.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        mut käsitinkö oikein että kävit kuitenkin erikoislääkärillä joka määräsi sulle konstit miten selvitä vai siis ihan itsekö olet yksin koko ongelmavyyhdin ratkonut että itse omilla kotikonsteilla? Ei kait monikaan tuohon pysty, sillä musta tuntuu että mä en taitaisi tohon pystyä enkä uskaltaisikaan itselleni noin sillä voisin pian tehdä väärin ja se vois olla jopa kohtalokasta eli siis ??

        Koeta ymmärtää minua kun minulla on todettu 5-vuotiaana hahmotushäiriötila aivoissa niin en meinaa aina oikein tajuta.

        En käynyt erikoislääkärillä. Eikä sairauteni ole kummoinen, se on keliakia, olen ihan ookoo kunhan en syö gluteenia. Olen tässä tosin vielä toipumassa, toipumisnopeus näyttää olevan sellainen että tässä menee vielä muutamia vuosia, ennenkuin olen siinä kunnossa, missä ikäiseni ihmisen tulisi olla.

        Mutta tuo ongelma kesti 30 vuotta ennenkuin asia selvisi. Oireet oli sen verran erikoisia että en itsekään hahmottanut mistä on kysymys vaikka kuinka koitin asiaa selvittää. Ja terveyskeskuslääkärit tuputtivat vain mielenterveysongelmaa.

        Olen nähnyt lähipiirissäni paljon ihmisiä jotka ovat moniongelmaisia, eli heillä on paljon terveysongelmia jotka ainakin minun mielestäni liittyvät toisiinsa. Kun olen tarjonut heille ratkaisuksi sitä, että he itse aktiivisesti alkaisivat selvittää, mistä on kysymys, kukaan ei ole aloittanut tuota hommaa. Joten ymmärrän että tuo homma ei onnistu kaikilta, jos juuri keltään.

        Jos koet ettet pysty itse selvittämään asiaa, sitten pitää mennä sen mukaan mihin pystyy. En siis tuputa mitään menetelmiä mitä tulisi tehdä tai miten toimia, kiinnostuin kommenteistasi sen vuoksi että niissä oli tuttuja elementtejä omasta elämästäni.

        Taidan päättää tämän aiheen tähän tällä kertaa. Ei tähän ole paljon lisättävää. Olen elänyt merkillisen elämän ja maksan siitä rahallisesti kovan hinnan kun en pystynyt juurikaan käymään töissä ja kun ei ollut diagnoosia, en saanut mitään tukea.. Kaikilla meillä on omat ongelmamme, minulla se on tällainen.

        Kaikkea hyvää sinulle.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        En käynyt erikoislääkärillä. Eikä sairauteni ole kummoinen, se on keliakia, olen ihan ookoo kunhan en syö gluteenia. Olen tässä tosin vielä toipumassa, toipumisnopeus näyttää olevan sellainen että tässä menee vielä muutamia vuosia, ennenkuin olen siinä kunnossa, missä ikäiseni ihmisen tulisi olla.

        Mutta tuo ongelma kesti 30 vuotta ennenkuin asia selvisi. Oireet oli sen verran erikoisia että en itsekään hahmottanut mistä on kysymys vaikka kuinka koitin asiaa selvittää. Ja terveyskeskuslääkärit tuputtivat vain mielenterveysongelmaa.

        Olen nähnyt lähipiirissäni paljon ihmisiä jotka ovat moniongelmaisia, eli heillä on paljon terveysongelmia jotka ainakin minun mielestäni liittyvät toisiinsa. Kun olen tarjonut heille ratkaisuksi sitä, että he itse aktiivisesti alkaisivat selvittää, mistä on kysymys, kukaan ei ole aloittanut tuota hommaa. Joten ymmärrän että tuo homma ei onnistu kaikilta, jos juuri keltään.

        Jos koet ettet pysty itse selvittämään asiaa, sitten pitää mennä sen mukaan mihin pystyy. En siis tuputa mitään menetelmiä mitä tulisi tehdä tai miten toimia, kiinnostuin kommenteistasi sen vuoksi että niissä oli tuttuja elementtejä omasta elämästäni.

        Taidan päättää tämän aiheen tähän tällä kertaa. Ei tähän ole paljon lisättävää. Olen elänyt merkillisen elämän ja maksan siitä rahallisesti kovan hinnan kun en pystynyt juurikaan käymään töissä ja kun ei ollut diagnoosia, en saanut mitään tukea.. Kaikilla meillä on omat ongelmamme, minulla se on tällainen.

        Kaikkea hyvää sinulle.

        Kaikkee hyvää sulle myös. oli hyvä jutella kanssas =)


    • Anonyymi

      Itse tykkään tehdä kotona pizzaa seuraavasti:

      Pohjaan tulee 1 - 2 dl oliiviöljyä, 4 dl durumjauhoja, vettä ja 20 g hiivaa.
      Saa kohota tunnin.

      Muotoile pzza levylle.

      Ketsupista tomaattikastike

      Päälle

      Meetwursti, salami tai pepperoni, 250 g
      Aurajuusto muruna, 150 g
      Oliiveja, 150 g
      Anjovista, 100 g
      Mustaleimainen emmental raasteena, 250 g

      Uunissa 15 - 20 min, keskitasolla 225 astetta.

      Päälle mustapippuria ja suolaa maun mukaan.

      Lopuksi päälle 25 g rucolaa tuomaan kuitua ja vitamiineja.

      Tuo pizza riittää koko päiväksi ja ellei liiku tai tee raskasta työtä, myös seuraavalle aamulle aamupalaksi.

      Bon appetit.

      • Anonyymi

        "Ketsupista tomaattikastike"

        😳 Ei oo todellista...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ketsupista tomaattikastike"

        😳 Ei oo todellista...

        Mikä on ongelmasi? Ei sinapista saa samaa makua.

        Jos haluaa valkoisen pohjan, voi tehdä pizzakastikkeen Koskenlaskijasta.


      • Anonyymi

        voi juma kiitos vinkistä ku mä tykkää ihan simona oliiveista ja anjoviksesta pitsassa ja viel tuon kruunaa minulle täydellisesti se jos pitsaan tulee ananasta.

        Oliivi, anjovis ja ananas pitsa = siinä se on täyden kympin pizza nams! =)
        ihte en panis anjoviksen kanssa meetwurstia ennää että jommasta kummasta luopuisin . Mieluummin anjovis.

        Sienipitsa on myös hyvää .

        Tietenkään pitsa ei ole pitsa jos siin ei ole tomaattikastikepohojaa ja mieluusti se pithää olla tomaattipyreen muodossa. Ja juustot mut ei liikaa juustoa.


      • Anonyymi

        Elä syö noin lihottavaa pitsaa.😦


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Elä syö noin lihottavaa pitsaa.😦

        jos 3 kertaa vuodessa syö tuollaisen lihottavan pitsan niin ei vaikuta mitään silloin painotasoon. Eri asia jos joka kuukausi vettää tommosen ja siihen päälle esim pulla jos pullaa syö esim pari kertaa viikossa ja kerran kuukaudessa jäätelöä ja kotiruokana esim kaloripitoista ruokaa nii ei ihime jos lihhoo, että itsestä on paljon kii noi jutut että miten syö ettei lihoa, mut toki ei se heleppoa oo, että voi olla vaara että voi käyvä sama kui mulla, että menee liian vaikiaksi tasapainoiluksi, ettei löyvä kovin hyvvää tasapainoo mut toisaalta ei kait kukaan ihiminen välttämättä ikinä koskaan löydä täydellistä tasapainoa syönnin suhtteen ku on se niin hiton vaikiaa toi syönti, että ei tosiaankaan heleppoa mut semmosen tasapainon oon löytäny ainaski, että paino on pysynyt kaksi vuotta mulla samaassa että toi on musta ihan mahtijuttu että näin täällä menny toi kuvio että se riippuvaa ollunna tarkasta syönnistä ja liikunnasta mut tosin on ollu sitten niitä pieniä sairasteluja, että hengästymisiä, välillä heikotusta, välillä puutumista raajojen, vapinaakin, että emmä sitten tiiä että onko se mun syönti ihan tasapainossakaan, muta kyllä ihminen voi herkutella välillä pitsalla että syö ihan mättöpitsan eikä siihen kuole että mun esimerkki kolome pitsaa vuodessa ei tapa ja silloin mieluusti vedän oikein överipitsaa eli tosi rasvaista herkkupitsaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Elä syö noin lihottavaa pitsaa.😦

        lisään vielä kommenttiini sen (tuo edellinen viestini pitkä sellainen) että tota noin kyl sun kommenttis lähti laukalle että älä ota liian pilkuntarkasti että jos sinä esim voisit sallia itselles mättörasvaherkkupitsan 3 kertaa vuodessa nii et sä kuules siihen kuole, että ihan huoletta vain kokeile itteki syyä tommottii pitsaa, että älä sinä mene liian pitkälle että kyllä minullakin on samankaltaisia ongelmia että meinaan syyä välillä liian vähän, mut yleensä omaa huolimattomuuttani(kalorimittari olis paikallaan kun kalorimitttarin ansiosta tietää sen että jos on syöny liian vähän niin pitää syyä sen verran miten paljon pitää syyä päivän aikana ja kalorimittaria seuraamalla tietää myös ettei saa syyä liian paljon kaloreita) mutta että en toki nyt ihan 100% hyvin tunne sua ja sun syömisjuttujas mut ei kuulosta kovin hyvälle toi sun postaukses, kun kirjoitit tuoho sävvyyn että huolestuttavaahan se on aina kuulla ja kuten sanoin niin itseni tilanne ei niin huippuhyvä tuossa suhteessa että välillä syön ehkä liian vähän jolloin olotila voi heikentyä, mutta että en mä noin pitkälle pilkunviilaamisessa mene kuin sinä että en söisi mättörasvapitsaa eli sellaisen herkkuhetken sallin itselleni noin abouttiarallaa kolome kerthaa vuodessa että eipä tuokaan niin paljoo ole että vois ehkä sallia tulevaisuudessa 4-5 pitsaa vuodessa .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Elä syö noin lihottavaa pitsaa.😦

        että älä sie viilaa sitä pilikkua ihan liikaa, ethän? Vois tehä hyvää jos rentoutuisi vai mitä? Minä kun kerroin että kaks vuotta paino pysynyt samassa niin voin kertoa että mulla on aina ollut täsä kahen vuojen aikana kerran viikossa karkkipäivä jolloin syön joko pussillisen turkinpippureita tai 6-7 salmiakkijauhetikkaria että semmonen linja täällä enkä ole lihonut ,mut kyl mä oon paljon vähentänyt pitsojen, suklaitten ja jäätelöiden syöntejä että pitsoja männöö noin 3 vuodessa ja suklaapatukoita ostan noin 3x vuodessa ja jäätelöitä kesäisin syön noin 5-6 kpl verran enkä ole lihonut enkä ole kuollut ja kolesteroliarvot on myös pysyneet kurissa. Mun piti alakaa tekkeen elämäntaparemonttia tossa yhdessä vaihees elämääni kun alko paino nousta niin korkialle + kolesteroliarvot niin että otin itteeni niskasta kii ja siitä päivästä laihtunut 25 killoo ja nyt on ihannepaino ja painopituussuhdeindeksi on tosi hyvä ja kehon rasvaprosentti on hyvä ettei rasvaa kehossa hirveesti ja ainoa pieni huolenaihe on se, että välillä mä sekoilen syömisteni kaa, että liian vähän ruokaa esim suhtteessa liikuntamäärään, että välillä mokailen ja sitten se kostaantuu erilaisine tuntoina kehoissa.


      • Anonyymi

        Tuossa makkarassa,juustossa,öljyssä ON jo 2500 kaloria😂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossa makkarassa,juustossa,öljyssä ON jo 2500 kaloria😂

        mut ei sillä ole mittään merkitystä tuolla 2500 kalorimäärällä jos tuollaisen pitsan syö 3 kertaa yhden vuoden aikana hihhhi hahha
        eikä varmaan 4-5 pitsaakaan vuodessa vielä paha juttu ja jotkut voi syyä vielä enemmänkin 2500 kalorin pitsoja lihoamatta . Kolesteroliarvot voi tosin nousta jos muuten ruokavalio ei ole kunnossa ja epäterveellinen ruokavalio myös usein nostattaa painoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        mut ei sillä ole mittään merkitystä tuolla 2500 kalorimäärällä jos tuollaisen pitsan syö 3 kertaa yhden vuoden aikana hihhhi hahha
        eikä varmaan 4-5 pitsaakaan vuodessa vielä paha juttu ja jotkut voi syyä vielä enemmänkin 2500 kalorin pitsoja lihoamatta . Kolesteroliarvot voi tosin nousta jos muuten ruokavalio ei ole kunnossa ja epäterveellinen ruokavalio myös usein nostattaa painoa.

        tai siis kyllähän ihminen aina lihoaa kun hotkii mahaan 2500 kalorin pitsan ja siinä ei välttämättä kova kuntoilukaan auta polttamaan kaloreja ja voisi vaatia superkovan liikuntasuorituksen, mutta että jos sä oot perusfiksu ihminen niin ymmärtänet sen, että mun systeemillä eli kun minä syön 3 pitsaa yhden vuoden aikana eli noin 2500 kalorisia pizzoja niin ei se ole mikään ongelma silloin vai mitä? Oletko joku turhanpäiväinen nipo? Puristaako nauha otsallas liikaa? Löysää nauhaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        tai siis kyllähän ihminen aina lihoaa kun hotkii mahaan 2500 kalorin pitsan ja siinä ei välttämättä kova kuntoilukaan auta polttamaan kaloreja ja voisi vaatia superkovan liikuntasuorituksen, mutta että jos sä oot perusfiksu ihminen niin ymmärtänet sen, että mun systeemillä eli kun minä syön 3 pitsaa yhden vuoden aikana eli noin 2500 kalorisia pizzoja niin ei se ole mikään ongelma silloin vai mitä? Oletko joku turhanpäiväinen nipo? Puristaako nauha otsallas liikaa? Löysää nauhaa.

        Pitää huomioida se, että se pizza ei tule muun, normaalin syömisen päälle.

        Mulle käy ainakin niin, että jos käyn lounaalla syömässä pizzan, on loppupäivän syömiset aika kevyttä kamaa kun ei vaan maistu, maha on täynnä.

        Ainakin omalla kohdallani kokonaisen pizzan lihottava vaikutus ei siis ole 2500 kcal vaan noin 500 kcal.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitää huomioida se, että se pizza ei tule muun, normaalin syömisen päälle.

        Mulle käy ainakin niin, että jos käyn lounaalla syömässä pizzan, on loppupäivän syömiset aika kevyttä kamaa kun ei vaan maistu, maha on täynnä.

        Ainakin omalla kohdallani kokonaisen pizzan lihottava vaikutus ei siis ole 2500 kcal vaan noin 500 kcal.

        juu hyvinpä sää kiteytit ton asian noinha se o.


    • Anonyymi

      Aihe näköjään kiinnosta,tein nyt kokeeksi tämän vähäkalorisen version ja oli tosiaan YHTÄ hyvää kuin LIHOTTAVA pitsa 😁

      • Anonyymi

        Kyllähän pitsa aina kiinnostaa laihdutuskeskustelussa kuten voi huomata kuinka monta pitsakeskustelua täällä on. On se semmonen herkku että ilman ei oikein jotkut voi elää. Juusto ja meetwursti, valkosipuli, oregano nam. Rasvainen on vaan eka asia mikä laihduttajalle tulee mieleen. Siinä ei puurot korvaa herkkua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllähän pitsa aina kiinnostaa laihdutuskeskustelussa kuten voi huomata kuinka monta pitsakeskustelua täällä on. On se semmonen herkku että ilman ei oikein jotkut voi elää. Juusto ja meetwursti, valkosipuli, oregano nam. Rasvainen on vaan eka asia mikä laihduttajalle tulee mieleen. Siinä ei puurot korvaa herkkua.

        Rasvaisia ne onkin NÄMÄ valmispitsat,mutta JOS tekee ITSE ne on kevyttä ruokaa ja maku ON sama tai vähän parempi.
        En pidä pitsaa yhtään sen parempana ruokana,JOS osaa tehdä hyvin tavallista ruokaa,niissäkin on makua aivan samalla tavalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rasvaisia ne onkin NÄMÄ valmispitsat,mutta JOS tekee ITSE ne on kevyttä ruokaa ja maku ON sama tai vähän parempi.
        En pidä pitsaa yhtään sen parempana ruokana,JOS osaa tehdä hyvin tavallista ruokaa,niissäkin on makua aivan samalla tavalla.

        Pitsa on siis aivan samanlainen KEVYT ruoka niinkuin kaikki muutkin ruokalajit JOS sen itse vähäkalorisesti koska KAIKKI tarvike aineet siihen sisältää
        100g 15-70 kal,ainoastaan kinkussa on 100-110 kal mutta eihän sitäkään siihen paljon laiteta.😦


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitsa on siis aivan samanlainen KEVYT ruoka niinkuin kaikki muutkin ruokalajit JOS sen itse vähäkalorisesti koska KAIKKI tarvike aineet siihen sisältää
        100g 15-70 kal,ainoastaan kinkussa on 100-110 kal mutta eihän sitäkään siihen paljon laiteta.😦

        Siinä on vain sellainen ero että se pitää syödä paistoastiasta koska sitä ei pysty siirtämään ehyenä lautaselle kuten jauhoista tehtyä pitsaa,mutta maku on kuitenkin sama.


    • Anonyymi

      Pohjaan tulee 1 - 2 dl oliiviöljyä, 4 dl durumjauhoja, vettä ja 20 g hiivaa.
      Ketsupista tomaattikastike
      Meetwursti, salami tai pepperoni, 250 g
      Aurajuusto muruna, 150 g
      Oliiveja, 150 g
      Anjovista, 100 g
      Mustaleimainen emmental raasteena, 250 g

      Tuossa siis yhteensä jotain 5500 kaloria ja suolaa noin 30 - 40 grammaa. Tuota ei voi suositella kenellekään kuin pieninä paloina joskus tai jaettavaksi viidelle ihmiselle.

      • Anonyymi

        durumjauho-nimitystä ei muuten enää suositella. Nykyinen suositeltu muoto on ”turumjauho”. Näin tästä äskettäin jauhowikissä juttua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        durumjauho-nimitystä ei muuten enää suositella. Nykyinen suositeltu muoto on ”turumjauho”. Näin tästä äskettäin jauhowikissä juttua.

        Voit keskustella asiasta höpöukon kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voit keskustella asiasta höpöukon kanssa.

        Ei siinä ole mitään keskustelemista. Asia on päätetty jo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei siinä ole mitään keskustelemista. Asia on päätetty jo.

        Sinä ja höpöukko ette päätä asiasta. Te ette kahdestaan päätä myöskään prodeenista, poikaystävistä, isoista kaupungeista, pyöräilystä tai hiihdosta tahi mansikkakakuista. Ainoastaan omasta kyttäämisestänne ja typeryydestänne voitte päättää.

        Te lienette höpöukon yksi ja sama jakaantunut persoona.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        durumjauho-nimitystä ei muuten enää suositella. Nykyinen suositeltu muoto on ”turumjauho”. Näin tästä äskettäin jauhowikissä juttua.

        😀😀 Kyllä! On tärkeätä nimittää ruokia oikeilla nimillä. Kävin tarkistamassa turumkauhowikistä ja kyllä se näin on.


    • Anonyymi

      Kovasti ihmetyttää että jollakin on aikaa ja motivaatiota näihin pilailualoituksiin.

      Tuokaan aivopieru ei ihan minuuttissa tuohon ole syntynyt joten täytyy oikeasti olla motivaatiota ja tarvetta noita naputella.

      Ei mulla muuta, ihmettelen vaan kovasti.

      • Anonyymi

        Meillä ihmisillä on kaikilla tarina kerrottavana, jokaisella on elämä ja se on jokaisella erilainen.

        Kyllähän noista aloituksista joskus seuraa ihan järkevääkin keskustelua ja onhan tuo sittenkin parempi tapa purkaa ongelmiaan kuin se, että heiluisi kadulla puukko kädessä, joka tuntuu olevan ajan kuva.


      • Anonyymi

        ”Tuokaan aivopieru ei ihan minuuttissa tuohon ole syntynyt joten täytyy oikeasti olla motivaatiota ja tarvetta noita naputella.”

        Ihan vilpittömällä mielellä varmaan on liikkeellä ja tosissaan naputellut. Tykkään lukea MKH:n aloituksia, enkä ole ainoa. Yleensä jokaiseen MKH:n aloitukseen tulee yli 100 kommenttia ja noin 15 häirikköviestiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Tuokaan aivopieru ei ihan minuuttissa tuohon ole syntynyt joten täytyy oikeasti olla motivaatiota ja tarvetta noita naputella.”

        Ihan vilpittömällä mielellä varmaan on liikkeellä ja tosissaan naputellut. Tykkään lukea MKH:n aloituksia, enkä ole ainoa. Yleensä jokaiseen MKH:n aloitukseen tulee yli 100 kommenttia ja noin 15 häirikköviestiä.

        Joko sinulla on poikaystävä?


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Tuokaan aivopieru ei ihan minuuttissa tuohon ole syntynyt joten täytyy oikeasti olla motivaatiota ja tarvetta noita naputella.”

        Ihan vilpittömällä mielellä varmaan on liikkeellä ja tosissaan naputellut. Tykkään lukea MKH:n aloituksia, enkä ole ainoa. Yleensä jokaiseen MKH:n aloitukseen tulee yli 100 kommenttia ja noin 15 häirikköviestiä.

        "Tykkään lukea MKH:n aloituksia, enkä ole ainoa. Yleensä jokaiseen MKH:n aloitukseen tulee yli 100 kommenttia ja noin 15 häirikköviestiä."

        Lopeta häirikköviestien kirjoittaminen niin ei ole valittamista.


    • Anonyymi

      Pizza se on HYVIN tärkeä puheenaihe laihdutuspalstoilla, herkku on kyllä aina se ongelma kun ruoka vaan maistuu hyvälle. :-D Ollaan usein täällä kirjoiteltu, että lihomisen yksi syy on se, että ruoka on niin maistuvaa ja kaikkea herkkua on tarjolla. Ennen vanhaan ne herkut oli vähissä ja fyysinen työ taas ei, joten 2 -tyypin diabetestakaan ei juuri ollut. Nyt D2 tuntuu olevan joka toisella. Ennen oli ääriharvinaista että jollain oli D2. Jos ei ne herkut ole lautasella, niin ne on mielessä. Jonkun tasapainon löytäminen on mielestäni tärkeää tässä, ettei elämä olisi kituuttamista tai sitten sairauden täyttämää kun syö tai juo liikaa tai itselle sopimattomia asioita.

      Minusta tässä keskustelussa ihan hassu otsikko tai ajatus sen takana. Onko tosiaan olemassa erikseen 1) ruuat ja 2) laihdutusruuat? Ilmeisesti aloittajalle, joka lienee karkkihiihtäjä, tämä jako on tärkeä. Milloin karkki on se herkullinen ja laihduttava, milloin pizza ja sitten taas menee kuukausi ja nämä onkin kartettavia, lihottavia ja pahan makuisia. Mikä oli eilen pahaa, onkin nyt herkullista ja laihduttavaa. :-S
      Syömishäiriön kanssa se lienee tuollaista, ettei mitään kompromissia löydy.

      Kyllähän joka ainut elintarvike sisältää energiaa mikä vähemmän ja mikä enemmän. Ei ole ruokia, joissa on miinuskaloreita, jotka itsessään laihduttaa.

      Pakastepizzan terveellisyysnäkökohtaan toisin oman syntini, johon tuli joskus langettua eli Rainbow, nyk. Coop -pakastepizzaan (enää en noitakaan syö, sillä saan monista prosessoiduista valmisteista limakalvojen tulehduksen ja aftoja suuhun). Valmistetaan Italiassa. Pizza ei ole kovin iso, joten myöskin kaikkien epäterveellisiksi luokiteltujen ainesosien määrätkin jää alhaisiksi. Koko pizzassa suolaa 5,2g, rasvaa 24g, proteiinia 30g ja hiilaria 107g. Ei siis mikään kauhea mättö ja jos vaikka puoliska riittää päivässä niin tuohan ei ole mikään kauhistus. Enemmän itseä noissa aiheuttaa torjuntaa säilöntäaineet jne lisätyt jutut ja prosessointi yleensä. Vehnäjauho on se suurin pahis itselleni. Jos pizza tehdään pizzeriassa ja alusta alkaen jauhoista, ei tule niin isoa reaktiota. Mutta pizzeriatkin käyttää paljon valmista pakastetaikinaa.

      Mikä sitten on oikeaa pizzaa, mikä väärää tai korviketta niin senhän saa jokainen päättää, koska vain se mitä omaan mahaan menee, on olennaista. Jokaisen omassa subjektiivisessa miniuniversumissaan on itse ainoa oikea universumin hallitsija, keisari ja Totuuden Absoluuttinen Lähde....jos on herkkänahkainen ruokien nimitysten suhteen. Onko oikeaa pizzaa se, jonka valmistaa italialainen? Onko oikeaa pizzaa se, joka valmistetaan Italiassa, mutta sen valmistaa vaikka marokkolainen? Vai onko vain napolilainen pizza se oikea? Riippuuko se uunista, ainesosista, paikkakunnasta vai paistajasta? Ainakin kerran on suomalainen pizza voittanut Italiassa pizzakilpailun (berlusconi).

      Itselleni se nykyinen maistuva ja täyttävä normipizza eli se, josta ei tule tunnontuskia eikä haittoja, on kotona tehty ketopizza. Siinä on paljon kuitua ja mitättömästi hiilaria. Suolan määrää voi säätää itse. Energiaa tulee enimmäkseen proteiinista ja rasvasta. Lempparitäytteet ei ole kovin huonoja, tonnikala ja sipuli, oliivi ja valkosipuli jne vakiopäällykset. Pizzan saa maistumaan hyvät mausteet, eli oregano ja chili on tärkeimmät makucombossa.

      Kävin tosiaan aiemmin syömässä Kotipizzan ketoversion, mutta se ei ollut hintansa väärti. Se oli kummallisen mauton, vaikka täytteet oli samat kuin normipizzassa kaverilla, maisteltiin ristiin. Vehnäjauho ja paahtaminen taas korostaa muita makuja, joten täytteet maistuvat. Omassa ketopizzassani pohja tehdään psylliumista jne niin se on ollut hyvä vaihtoehto, että saa sen pizzanautinnon. Kukkispizzaa en ole pitkään aikaan tehnytkään, kukkakaalet tulee keitettyä muussiksi, kun on niin nopeaa ja miun maun mukaan herkullista, jos mukaan laittaa muskottipähkinää. Sopii hyvin pottumuussiinkin. Pottuja syön työmaan lounasravintolassa joskus.

      Tänään on lomapäivä, ja kaapissa on linssikeiton ainekset koriantereineen, joten ensi viikon lounaat tulille....

      T kn

    • Anonyymi

      Jos tykkää kotitekoisesta pizzasta niin kannattaa hankkia pizzakivi, joka lämmitetään etukäteen. Ainakin lapseni taloudessa toimii tosi hyvin ja pohjakin paistuu, kuten kiviuunipizzassa, kun lämpö tulee pohjasta myös, paistuu pohjasta rapeaksi.

      T kn

    • Anonyymi

      Mutta eikö tämä enää päde?

      🤔
      "Siinä on se että nämä pitsat ja hampurilaiset vain lisää nälkää,kun taas peruna ja liha vie nälän tunteen pois tuntikausiksi.Joten laihduttaminen on näillä HUOMATTAVASTI paljon helpompaa.
      Pitsan syönnin jälkeen sinun tekee koko ajan syödä lisää herkkuja.Ennemmin lihot kuin laihdut."

      • Anonyymi

        Kyllä se niin onkin että paras ruoka tulee perunasta ja lihasta,sitä pitää olla vain nälkäinen kun alkaa syömään
        söin mitä vain.


      • Anonyymi

        mut ei tietenkään pitsoja kannata kokonaan jättää pois jos kerta tykkää niistä eli voi ostaa ihan huoletta vaikka esim 3-5 pitsaa yhden vuoden aikana eikä siitä koidu mitään ongelmia vai mitä?


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se niin onkin että paras ruoka tulee perunasta ja lihasta,sitä pitää olla vain nälkäinen kun alkaa syömään
        söin mitä vain.

        Teen nyt niin että paistan pohjan paistinpannulla ja lisään siihen haluamani täytteet.
        Kääntäminen tapahtuu niin että pannun päälle voipaperi ja siihen samantien kansi jonka jälkeen pannu käännetään ylösalaisin niin että pohja menee paistinpannulla jonka jälkeen otetaan pois voipaperi ja käännetään pohja takaisin paistinpannulla.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Teen nyt niin että paistan pohjan paistinpannulla ja lisään siihen haluamani täytteet.
        Kääntäminen tapahtuu niin että pannun päälle voipaperi ja siihen samantien kansi jonka jälkeen pannu käännetään ylösalaisin niin että pohja menee paistinpannulla jonka jälkeen otetaan pois voipaperi ja käännetään pohja takaisin paistinpannulla.

        Menee vain 5 minuuttia ja säästyy sähköä.


    • Anonyymi

      > Ihan vilpittömällä mielellä varmaan on liikkeellä ja tosissaan naputellut. Tykkään lukea MKH:n aloituksia, enkä ole ainoa. Yleensä jokaiseen MKH:n aloitukseen tulee yli 100 kommenttia ja noin 15 häirikköviestiä.

      Sinä et päätä höpöukon kanssa proteniinista, poikaystävistä, isoista kaupungeista, pyöräilystä tai hiihdosta tahi mansikkakakuista. Ainoastaan omasta kyttäämisestänne ja typeryydestänne voitte kahdestaa päättää.

      Vilpittömin mielin voin sanoa, että sinä olet höpöukon yksi ja sama jakaantunut persoona ja pää on tehty turumsahajauhosta. Vaihtoehtoisesti tunnet ylemmyyttä höpöukkoa kohtaan ja päivän hyvä teko on puolustaa höpöukkoa.

      Parhaat avaukset koskevat parodiahorisonttia, joissa pääosassa ovat kyttäävä vartija ja MKHöpöukko. Niissä ei ole yhtään häirikköviestiä pois lukien ikärasismia koskevat viestit.

      Hyvää jatkoa, jos ei oma riitä.

      • Anonyymi

        Kakku ja pulla ovat parhaat proteenin lähteet.

        Päälle voi lisätä erittäin hyvät salaatinlehdet,jolla saadaan oikeaa ruokaa.


      • Anonyymi
        UUSI

        Hienoa että jaksat kirjoittaa noin pitkiä aikuismaisia tekstejä, joissa on paljon ajatuksia. Myös MKH:lla on aina paljon asiaa. Tykkään lukea teidän molempien kirjoituksia.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Hienoa että jaksat kirjoittaa noin pitkiä aikuismaisia tekstejä, joissa on paljon ajatuksia. Myös MKH:lla on aina paljon asiaa. Tykkään lukea teidän molempien kirjoituksia.

        Ja edellinen kiitos oli osoitettu kirjoittajalle, joka toivotti minulle hyvää jatkoa, jos ei oma riitä.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Hienoa että jaksat kirjoittaa noin pitkiä aikuismaisia tekstejä, joissa on paljon ajatuksia. Myös MKH:lla on aina paljon asiaa. Tykkään lukea teidän molempien kirjoituksia.

        Onko sinulla jo poikaystävä?


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko sinulla jo poikaystävä?

        Löysin jo poikaystävän oikein suuresta kaupungista.Havainnoin hänet syömästä erittäin oikeaa proteenipitoista Maradoukakkua pyöräillessään.Tarakalla oli Kadanossit.Juoksin heti perään sillä ihastus oli 104ta prosenttinen.Etsiminen on siis loppunut ja siitä asiasta on enää turha keskustella.Kyseessä on indimideetin suojaus.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Löysin jo poikaystävän oikein suuresta kaupungista.Havainnoin hänet syömästä erittäin oikeaa proteenipitoista Maradoukakkua pyöräillessään.Tarakalla oli Kadanossit.Juoksin heti perään sillä ihastus oli 104ta prosenttinen.Etsiminen on siis loppunut ja siitä asiasta on enää turha keskustella.Kyseessä on indimideetin suojaus.

        Nyt oli taas niin hauska ja sujuva kirjoitus sinulta, että ei voi kuin ihmetellä kuinka kehittyneitä te nykyajan nuoret olette kirjoittajina. Voisit harkita vanhempana vaikka tiedotustehtäviin siirtymistä. Ei tiedä vaikka olisit vielä joskus jonkin suuren pörssiyrityksen viestintäjohtaja.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt oli taas niin hauska ja sujuva kirjoitus sinulta, että ei voi kuin ihmetellä kuinka kehittyneitä te nykyajan nuoret olette kirjoittajina. Voisit harkita vanhempana vaikka tiedotustehtäviin siirtymistä. Ei tiedä vaikka olisit vielä joskus jonkin suuren pörssiyrityksen viestintäjohtaja.

        Minä olen jo erään pörssiyrityksen toimitusjohtajan kuntosaliavustajan harjoittelijan sijaisena,johon asemaan en olisi päässyt ilman erittäin oikeaa ruokaa.Erittäin oikea proteeni ja turumvehnäjauho ¹ ovat tehneet minusta pätevän kaikkin mahdollisiin virkoihin ja toimiin 116ata protenttisesti.

        ¹ Ja Turun sinapista vitamiinit.

        Viestintäjohtajan vakanssi olisi siis alennus,no thx.Nyt hiihtämään.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä olen jo erään pörssiyrityksen toimitusjohtajan kuntosaliavustajan harjoittelijan sijaisena,johon asemaan en olisi päässyt ilman erittäin oikeaa ruokaa.Erittäin oikea proteeni ja turumvehnäjauho ¹ ovat tehneet minusta pätevän kaikkin mahdollisiin virkoihin ja toimiin 116ata protenttisesti.

        ¹ Ja Turun sinapista vitamiinit.

        Viestintäjohtajan vakanssi olisi siis alennus,no thx.Nyt hiihtämään.

        Tosi älykäs viesti taas. Taidat parodian hyvin, ja sinua on oikein mukava lukea. Olet kirjoitustyylistäsi päätellen huomattavasti ikätovereitasi kypsempi.


    • UUSI

      olen tästä aloituksesta iloinen. pitsassahan ei tarvitse olla liikaa täytteitä. oon joskus siihen sortunut ja lopputulema rasvapommi. herkkusienet oliiveja mozzarellaa ja ehkä jotain vahvempaakin juustoa. peperoni tai savupalvi miksei tunafish..ja äyriäisiä oregano tai basilikaa ehkä valkosipulaakin siinä on pitsa mitä itse oon joskus tehnyt.. oon vaan ehkä laittanut liikaa sitä täytettä mikä on tarpeetonta.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Metsäkoneen kuljettaja huuteli tutkijalle

      "voisit kyllä ottaa rintaliivit pois ennen kuin tulet minulle juttelemaan, hän sanoo." https://yle.fi/a/74-20106446 On
      Suomussalmi
      704
      9599
    2. Suomi on täysin sekaisin

      Jo ties monettako päivää hirveä itku ja poru jostain helvetin nilviäisistä. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010
      Maailman menoa
      394
      4100
    3. Kaikki ei vieläkään usko luontokatoon.

      Suomussalmen Hukkajoella foliohattu metsäkoneen kuljettaja tuhosi tuhansia harvinaisia jokihelmisimpukoita eli raakkuja
      Kajaani
      87
      2840
    4. Sano vain suoraan, että nyt riittää

      ettei kiinnosta. Sano, että lopeta! En ihmettelisi, jos olet saanut tarpeeksesi ja toivot minun ymmärtävän lopettaa. Eh
      Ikävä
      43
      2825
    5. Ohhoh! Ex-pääministeri Sanna Marinin Joni-rakas paljasti ilouutisen: "Tässä kuussa..."

      Sanna Marin on ollut naimisissa Markus Räikkösen kanssa. Nyt hänen seurassaan on usein julkkishiusmuotoilija Joni Willb
      Kotimaiset julkkisjuorut
      55
      2584
    6. Mari Rantanen asettaa sairaan lapsen edun oman uransa edelle - (tekikö Marin samaa)

      Noin toimii kunnon vastuuntuntoinen äiti, mutta siitäkin nämä mt-ongelmaiset vasemmistolaiset häntä täällä haukkuvat. "
      Maailman menoa
      189
      2571
    7. Mitä ajattelet aina

      Kun hän tulee näköpiiriin?
      Ikävä
      152
      1813
    8. Luokatonta toimintaa

      Tyrmistyttävää toimintaa Stora Enson korjuu yrittäjältä Hukkajoella. Täyttä piittaamattomuutta laeista ja luontoarvoista
      Suomussalmi
      68
      1648
    9. Ensimmäisestä kohtaamisesta saakka

      minulla on ollut hämmentynyt olo. Miten voit tuntua siltä, että olisin tuntenut sinut aina? Sinun kanssasi on yhtä aikaa
      Ikävä
      14
      1590
    10. Maailmankuulu homopingviini on kuollut

      Minä niin toivoin että pariskunta olisi saatu kunniavieraiksi ensi kesän Prideen. 💔 "Maailmankuulu homopingviini on k
      Lapua
      6
      1403
    Aihe