Kristityt estivät tieteellisen kehityksen noin tuhanneksi vuodeksi

Ai, jäikö sulta Seiska lukematta?

Taidat tarvita vieläkin enemmän tilaa ajattelullesi.

Ketkä Wikipedia nyt ovat muokanneet?
Kristityt kopeloivat niitä selvästi.
Se on avoin.

Anonyymi kirjoitti:

Ketkä Wikipedia nyt ovat muokanneet?
Kristityt kopeloivat niitä selvästi.
Se on avoin.

Voit olla rauhallisin mielin. Wikipedia on edelleenkin liberaalien hiekkalaatikko.

Anonyymi kirjoitti:

Voit olla rauhallisin mielin. Wikipedia on edelleenkin liberaalien hiekkalaatikko.

Te olette jo huseeranneet siellä.

Olihan siellä tulipalo jo silloin kun Caesar valtasi kaupungin. Hän kai muhinoi Kleopatran kanssa. Caesaria kiinnosti egyptiläinen ajanlasku, jonka hän toi Eurooppaan. Muuten saattoi pyyhkiä ulostusaukkonsa papyroksilla.

Anonyymi kirjoitti:

Te olette jo huseeranneet siellä.

Uskovat eivät roiku netissä. Sehän on täynnä kaikenlaista saastaisuutta. Mutta suvaitsevaiset tykkää netistä juuri sen takia.

Kyllä meillä vain on sellainen yli 1500 vuoden ajanjakso, jolloin merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja ei käytännössä tehty.

Ajanjakso Antiikin Ptolemaioksesta aina Koperniukseen saakka oli tieteelle pysähtyneisyyden aikaa.

-a-teisti-

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä meillä vain on sellainen yli 1500 vuoden ajanjakso, jolloin merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja ei käytännössä tehty.

Ajanjakso Antiikin Ptolemaioksesta aina Koperniukseen saakka oli tieteelle pysähtyneisyyden aikaa.

-a-teisti-

Lue lisää

Nyt ollaan nautittu teidän tieteen "kehityksestä" niin pitkään, että on ilmastonmuutos. Kiitos paljon.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä meillä vain on sellainen yli 1500 vuoden ajanjakso, jolloin merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja ei käytännössä tehty.

Ajanjakso Antiikin Ptolemaioksesta aina Koperniukseen saakka oli tieteelle pysähtyneisyyden aikaa.

-a-teisti-

Lue lisää

ArtoTTT

Mitä nyt esim. yliopistojärjestelmä syntyi länsimaihin.

Sydänkeskiajalla väestönkasvu kiihtyi ja Euroopan poliittinen tilanne vakiintui. Talouskasvu kiihtyi, maataloustekniikka edistyi ja kulttuurin kehitys nopeutui. Seurasi lukuisia sosiaalisia ja poliittisia muutoksia. Tuottavampi maanviljely teki ammatillisen erikoistumisen ja siirtymisen pois maatalouden perustuotannosta mahdolliseksi yhä useammalle. Rahan käyttö yleistyi jälleen.[18]

Tilanne tarjosi myös pohjan oppineisuuden uudelle nousulle ja skolastiikan kehitykselle. Opetuksen tason nostamista edesauttoivat myös kirkon sisäiset vaatimukset papiston tason nostosta. Tämä johti yliopistojen syntyyn.[19] Kaupungit kasvoivat sekä väestöltään että merkitykseltään.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiaika

Anonyymi kirjoitti:

ArtoTTT

Mitä nyt esim. yliopistojärjestelmä syntyi länsimaihin.

Sydänkeskiajalla väestönkasvu kiihtyi ja Euroopan poliittinen tilanne vakiintui. Talouskasvu kiihtyi, maataloustekniikka edistyi ja kulttuurin kehitys nopeutui. Seurasi lukuisia sosiaalisia ja poliittisia muutoksia. Tuottavampi maanviljely teki ammatillisen erikoistumisen ja siirtymisen pois maatalouden perustuotannosta mahdolliseksi yhä useammalle. Rahan käyttö yleistyi jälleen.[18]

Tilanne tarjosi myös pohjan oppineisuuden uudelle nousulle ja skolastiikan kehitykselle. Opetuksen tason nostamista edesauttoivat myös kirkon sisäiset vaatimukset papiston tason nostosta. Tämä johti yliopistojen syntyyn.[19] Kaupungit kasvoivat sekä väestöltään että merkitykseltään.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiaika

Lue lisää

Edelleen: kyllä meillä vain on sellainen yli 1500 vuoden ajanjakso, jolloin merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja ei käytännössä tehty.

Yrität jälleen kerran siirrellä maalitolppia, en väittänytkään ettei mitään kehitystä olisi tapahtunut, mutta merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja tuolta yli 1500 vuoden ajanjaksolta on hyvin niukasti. Luonnontieteissä sitäkin niukemmin. Ja vasta Koperniuksen "vallankumouksesta" eteenpäin alkoi ns. tapahtua.

Kukaan ei voi tietenkään sitä sanoa, kuinka paljon nopeampaa tieteen kehitys olisi ollut, jos Antiikin perintö olisi jatkunut keskeytyksettä läpi historian, mutta varmasti sillä on vaikutuksensa ollut.

-a-teisti-

Anonyymi kirjoitti:

Edelleen: kyllä meillä vain on sellainen yli 1500 vuoden ajanjakso, jolloin merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja ei käytännössä tehty.

Yrität jälleen kerran siirrellä maalitolppia, en väittänytkään ettei mitään kehitystä olisi tapahtunut, mutta merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja tuolta yli 1500 vuoden ajanjaksolta on hyvin niukasti. Luonnontieteissä sitäkin niukemmin. Ja vasta Koperniuksen "vallankumouksesta" eteenpäin alkoi ns. tapahtua.

Kukaan ei voi tietenkään sitä sanoa, kuinka paljon nopeampaa tieteen kehitys olisi ollut, jos Antiikin perintö olisi jatkunut keskeytyksettä läpi historian, mutta varmasti sillä on vaikutuksensa ollut.

-a-teisti-

Lue lisää

Muinaisen Irakin alueellakin oli aikoinaan potentiaalia ja tekemistä tieteen ja kehityksen saralla.

Mutta sitten tuli paikallisen uskonnon "viisaat ja oppineet" miehet kansoille uskontoa elämän tarkoitukseksi pakottamaan, käännyttämään.
Ja mitä sieltäpäin on sen jälkeen ihmiskunnan kehitykseen tullut?

Anonyymi kirjoitti:

Muinaisen Irakin alueellakin oli aikoinaan potentiaalia ja tekemistä tieteen ja kehityksen saralla.

Mutta sitten tuli paikallisen uskonnon "viisaat ja oppineet" miehet kansoille uskontoa elämän tarkoitukseksi pakottamaan, käännyttämään.
Ja mitä sieltäpäin on sen jälkeen ihmiskunnan kehitykseen tullut?

Lue lisää

Islamilaisen tieteen kehitys tosiaan pysähtyi fundamentalistiseen uskontulkintaan. Ja yliopisto-opetuskin palvelee nykyäänkin ensisijaisesti varsinkin luonnontieteissä uskontoa, ei tiedettä.

Vaan kyllä samankaltaisia pyrkimyksiä on kristilliselläkin fundamentalismilla. Tuloksetta toki.

-a-teisti-

Anonyymi kirjoitti:

ArtoTTT

Mitä nyt esim. yliopistojärjestelmä syntyi länsimaihin.

Sydänkeskiajalla väestönkasvu kiihtyi ja Euroopan poliittinen tilanne vakiintui. Talouskasvu kiihtyi, maataloustekniikka edistyi ja kulttuurin kehitys nopeutui. Seurasi lukuisia sosiaalisia ja poliittisia muutoksia. Tuottavampi maanviljely teki ammatillisen erikoistumisen ja siirtymisen pois maatalouden perustuotannosta mahdolliseksi yhä useammalle. Rahan käyttö yleistyi jälleen.[18]

Tilanne tarjosi myös pohjan oppineisuuden uudelle nousulle ja skolastiikan kehitykselle. Opetuksen tason nostamista edesauttoivat myös kirkon sisäiset vaatimukset papiston tason nostosta. Tämä johti yliopistojen syntyyn.[19] Kaupungit kasvoivat sekä väestöltään että merkitykseltään.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiaika

Lue lisää

Yliopistoissa opetettiin lähinnä teologiaa.

Anonyymi kirjoitti:

ArtoTTT

Mitä nyt esim. yliopistojärjestelmä syntyi länsimaihin.

Sydänkeskiajalla väestönkasvu kiihtyi ja Euroopan poliittinen tilanne vakiintui. Talouskasvu kiihtyi, maataloustekniikka edistyi ja kulttuurin kehitys nopeutui. Seurasi lukuisia sosiaalisia ja poliittisia muutoksia. Tuottavampi maanviljely teki ammatillisen erikoistumisen ja siirtymisen pois maatalouden perustuotannosta mahdolliseksi yhä useammalle. Rahan käyttö yleistyi jälleen.[18]

Tilanne tarjosi myös pohjan oppineisuuden uudelle nousulle ja skolastiikan kehitykselle. Opetuksen tason nostamista edesauttoivat myös kirkon sisäiset vaatimukset papiston tason nostosta. Tämä johti yliopistojen syntyyn.[19] Kaupungit kasvoivat sekä väestöltään että merkitykseltään.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiaika

Lue lisää

Kirkko valvoi yliopistoissa annettavaa opetusta ja tehtyä tutkimusta. kirkko siis määritteli mitä saa tutkia ja mitä ei. Väärä tutkimus tai "väärät" tulokset olivat sitten jumalanpilkkaa. Pääasiassa opetettiin kuitenkin teologiaa, kirkon hyväksymää teologiaa.

Suomessakin yliopiston valvonta muuten ulottui pitkälle 1800-luvun puolelle.

Anonyymi kirjoitti:

Kirkko valvoi yliopistoissa annettavaa opetusta ja tehtyä tutkimusta. kirkko siis määritteli mitä saa tutkia ja mitä ei. Väärä tutkimus tai "väärät" tulokset olivat sitten jumalanpilkkaa. Pääasiassa opetettiin kuitenkin teologiaa, kirkon hyväksymää teologiaa.

Suomessakin yliopiston valvonta muuten ulottui pitkälle 1800-luvun puolelle.

Lue lisää

ArtoTTT

Teologia oli vain yksi neljästä tiedekunnasta.

"Ensimmäiset keskiaikaiset yliopistot perustettiin Italiaan, Ranskaan ja Englantiin 1000-luvun lopulla ja 1100-luvun alussa humanististen tieteiden, oikeustieteen, lääketieteen ja teologian tutkimus- ja opetuspaikoiksi. "
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiajan_yliopisto

Anonyymi kirjoitti:

Edelleen: kyllä meillä vain on sellainen yli 1500 vuoden ajanjakso, jolloin merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja ei käytännössä tehty.

Yrität jälleen kerran siirrellä maalitolppia, en väittänytkään ettei mitään kehitystä olisi tapahtunut, mutta merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja tuolta yli 1500 vuoden ajanjaksolta on hyvin niukasti. Luonnontieteissä sitäkin niukemmin. Ja vasta Koperniuksen "vallankumouksesta" eteenpäin alkoi ns. tapahtua.

Kukaan ei voi tietenkään sitä sanoa, kuinka paljon nopeampaa tieteen kehitys olisi ollut, jos Antiikin perintö olisi jatkunut keskeytyksettä läpi historian, mutta varmasti sillä on vaikutuksensa ollut.

-a-teisti-

Lue lisää

ArtoTTT

Yliopistojen synty ei siis mielestäsi ollut tieteellisen kehityksen läpimurto. Sinä ilmeisesti odotat että jos joku kaivaa lapiolla kuopan maahan sieltä löytyy upouusi rolex. Kivikauden ihmisiltä kysyisit miksettä käyttäneet tietokonetta ja autoja, olisitte päässeet liikkumaan nopeammin. Olitte tyhmiä kun että käyttäneet mikroa ruuanlaittoon.

Anonyymi kirjoitti:

Islamilaisen tieteen kehitys tosiaan pysähtyi fundamentalistiseen uskontulkintaan. Ja yliopisto-opetuskin palvelee nykyäänkin ensisijaisesti varsinkin luonnontieteissä uskontoa, ei tiedettä.

Vaan kyllä samankaltaisia pyrkimyksiä on kristilliselläkin fundamentalismilla. Tuloksetta toki.

-a-teisti-

Lue lisää

ArtoTTT

Olisi hyvä soveltaa sitä lähdekritiikkiä tuohonkin, monet väitteet on kovin kyseenalaisia jälkikäteen.

Laajalle levinneen käsityksen mukaan mallia yliopistoihin otettiin muun muassa Al-Karaouinen yliopistosta, jonka olisi perustanut nainen, Fatima al-Fihri, vuonna 859. Monien eurooppalaisten oppineiden kerrotaan käyneen opiskelemassa matematiikkaa kyseisessä yliopistossa ennen kuin arabialaiset numerot ja nolla olivat vielä käytössä Euroopassa.[1] Islamin varhaishistorian tutkija Ian D. Morris on todennut, että "al-Karaoiunen yliopistoa" ei vielä keskiajalla ollut olemassa. Varhaisin perustamista koskevaa tieto on yli 400 vuotta myöhemmältä ajalta, jolloin Ibn Abi Zar‘ (k. 1310–20) kertoo Fatima al-Fihrin perustaneen moskeijan Fesiin.[2] Moskeijan yhteydessä alkoi 1000-luvulla toimia islamilainen madrasa, josta tehtiin eurooppalaistyyppinen yliopisto vuonna 1963.[3] Tieteenhistorioitsija Sonja Brentjes katsoo, että ajatus kristityistä eurooppalaisista oppineista islamilaisen madrasan opiskelijoina on historiallisesti mahdoton.[4]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiajan_yliopisto

Anonyymi kirjoitti:

ArtoTTT

Teologia oli vain yksi neljästä tiedekunnasta.

"Ensimmäiset keskiaikaiset yliopistot perustettiin Italiaan, Ranskaan ja Englantiin 1000-luvun lopulla ja 1100-luvun alussa humanististen tieteiden, oikeustieteen, lääketieteen ja teologian tutkimus- ja opetuspaikoiksi. "
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiajan_yliopisto

Lue lisää

> Teologia oli vain yksi neljästä tiedekunnasta.

Ja tärkein, yliopistojen tehtävänä oli Suomessakin pääasiassa kouluttaa papistoa.

Anonyymi kirjoitti:

ArtoTTT

Yliopistojen synty ei siis mielestäsi ollut tieteellisen kehityksen läpimurto. Sinä ilmeisesti odotat että jos joku kaivaa lapiolla kuopan maahan sieltä löytyy upouusi rolex. Kivikauden ihmisiltä kysyisit miksettä käyttäneet tietokonetta ja autoja, olisitte päässeet liikkumaan nopeammin. Olitte tyhmiä kun että käyttäneet mikroa ruuanlaittoon.

Lue lisää

Edelleen Arto: historiassamme on sellainen yli 1500 vuoden ajanjakso, jolloin merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja ei käytännössä tehty.

Ja yliopistojen tärkein tehtävä oli hyvin pitkään, kuten tuolla mainitaan oli teologinen, pappiskoulutus ja opin "puhtauden" vaaliminen.

Muuten: Huomaatko lainkaan mikä tiedekunta tuosta aiemmasta lainauksestasi puutuu? Siitä puuttuvat luonnontieteelliset tiedekunnat. Ja juuri luonnontieteiden kehittyminen oli se seikka joka mahdollisti sittemmin tieteen nopean kehityksen. Luonnontieteiden rooli oli tässä suhteessa täysin ratkaisevassa asemassa. Avainroolissa.

Antiikin tiede oli monessa asiassa jo oikeilla jäljillä, mutta se ei jalostunut siis yli 1500 vuoteen. Kuitenkin juuri luonnontieteiden kehityksen päästyä vauhtiin on tiedon kumuloituminen ollut hyvin nopeaa.

Tieteen 150 merkkihenkilön henkilögalleriassa Antiikin Thalesista Richard Feynmanniin on muuten vain neljä mainintaa ajanlaskumme alusta Koperniukseen.

-a-teisti-

Anonyymi kirjoitti:

ArtoTTT

Olisi hyvä soveltaa sitä lähdekritiikkiä tuohonkin, monet väitteet on kovin kyseenalaisia jälkikäteen.

Laajalle levinneen käsityksen mukaan mallia yliopistoihin otettiin muun muassa Al-Karaouinen yliopistosta, jonka olisi perustanut nainen, Fatima al-Fihri, vuonna 859. Monien eurooppalaisten oppineiden kerrotaan käyneen opiskelemassa matematiikkaa kyseisessä yliopistossa ennen kuin arabialaiset numerot ja nolla olivat vielä käytössä Euroopassa.[1] Islamin varhaishistorian tutkija Ian D. Morris on todennut, että "al-Karaoiunen yliopistoa" ei vielä keskiajalla ollut olemassa. Varhaisin perustamista koskevaa tieto on yli 400 vuotta myöhemmältä ajalta, jolloin Ibn Abi Zar‘ (k. 1310–20) kertoo Fatima al-Fihrin perustaneen moskeijan Fesiin.[2] Moskeijan yhteydessä alkoi 1000-luvulla toimia islamilainen madrasa, josta tehtiin eurooppalaistyyppinen yliopisto vuonna 1963.[3] Tieteenhistorioitsija Sonja Brentjes katsoo, että ajatus kristityistä eurooppalaisista oppineista islamilaisen madrasan opiskelijoina on historiallisesti mahdoton.[4]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiajan_yliopisto

Lue lisää

Sinä tässä taas yrität kirjoittaa historiaa uusiksi omaan korvasyyhyysi sopivaksi. Mutta kysytäänpä sitten minkä arvelet olevan syynä islamilaisen maailman luonnontieteiden opetuksen takapajuisuuteen? Ellei se ole uskonnon vaikutus, niin mikä sitten?

-a-teisti-

Anonyymi kirjoitti:

ArtoTTT

Yliopistojen synty ei siis mielestäsi ollut tieteellisen kehityksen läpimurto. Sinä ilmeisesti odotat että jos joku kaivaa lapiolla kuopan maahan sieltä löytyy upouusi rolex. Kivikauden ihmisiltä kysyisit miksettä käyttäneet tietokonetta ja autoja, olisitte päässeet liikkumaan nopeammin. Olitte tyhmiä kun että käyttäneet mikroa ruuanlaittoon.

Lue lisää

"Yliopistojen synty ei siis mielestäsi ollut tieteellisen kehityksen läpimurto."

Tieteellisiä läpimurtoja niissä ei kuitenkaan syntynyt, niiden aika oli sitten vasta myöhemmin, Kopernikuksesta tähän päivään. Yliopistojen pääasiallisin tehtävä oli teologinen.

-a-teisti-

Anonyymi kirjoitti:

Sinä tässä taas yrität kirjoittaa historiaa uusiksi omaan korvasyyhyysi sopivaksi. Mutta kysytäänpä sitten minkä arvelet olevan syynä islamilaisen maailman luonnontieteiden opetuksen takapajuisuuteen? Ellei se ole uskonnon vaikutus, niin mikä sitten?

-a-teisti-

Lue lisää

Vertaatko islamia jotenkin kristinuskoon ?
Voin kertoa, ettei näillä ole mitään tekemistä toistensa kanssa, missään asiassa.

Anonyymi kirjoitti:

Vertaatko islamia jotenkin kristinuskoon ?
Voin kertoa, ettei näillä ole mitään tekemistä toistensa kanssa, missään asiassa.

Et siis tiedä että jeesus on yksi islamin profeetta?

Anonyymi kirjoitti:

ArtoTTT

Mitä nyt esim. yliopistojärjestelmä syntyi länsimaihin.

Sydänkeskiajalla väestönkasvu kiihtyi ja Euroopan poliittinen tilanne vakiintui. Talouskasvu kiihtyi, maataloustekniikka edistyi ja kulttuurin kehitys nopeutui. Seurasi lukuisia sosiaalisia ja poliittisia muutoksia. Tuottavampi maanviljely teki ammatillisen erikoistumisen ja siirtymisen pois maatalouden perustuotannosta mahdolliseksi yhä useammalle. Rahan käyttö yleistyi jälleen.[18]

Tilanne tarjosi myös pohjan oppineisuuden uudelle nousulle ja skolastiikan kehitykselle. Opetuksen tason nostamista edesauttoivat myös kirkon sisäiset vaatimukset papiston tason nostosta. Tämä johti yliopistojen syntyyn.[19] Kaupungit kasvoivat sekä väestöltään että merkitykseltään.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiaika

Lue lisää

Tuolloin kuitenkin (katolinen) kirkko määritteli millainen tiede on sallittua ja millainen ei.

Ja jos tieteen tulokset olivat ristiriidassa kristillisen "Jumalallisen" käsityksen kanssa, niin kumman arvelet väistäneen?

-a-teisti-

Mistänäitäoikeintulee kirjoitti:

Et siis tiedä että jeesus on yksi islamin profeetta?

Mene sinä hoitoon, islam pitää Jeesusta vain profeettana, todellisuudessa Jeesus on Jumalan poika.

Olet siis myös A- teisti, koska vastasin "hänelle", ilmeisesti siis sinulle.
Onko sulla moniakin nikkejä käytössä ?

Anonyymi kirjoitti:

Vertaatko islamia jotenkin kristinuskoon ?
Voin kertoa, ettei näillä ole mitään tekemistä toistensa kanssa, missään asiassa.

"Vertaatko islamia jotenkin kristinuskoon ?
Voin kertoa, ettei näillä ole mitään tekemistä toistensa kanssa, missään asiassa."

Niillä on paljon yhteistä, mutta erityisesti se, että molemmat uskomuksia ja tarjoavat omaa höpöä todellisuuden selittäjäksi, luonnotieteellisen tiedon sijaan. Opillisesti löytyy varmasti eroja, mutta molemmat Abrahamisia uskontoja.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä meillä vain on sellainen yli 1500 vuoden ajanjakso, jolloin merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja ei käytännössä tehty.

Ajanjakso Antiikin Ptolemaioksesta aina Koperniukseen saakka oli tieteelle pysähtyneisyyden aikaa.

-a-teisti-

Lue lisää

Miten sen ottaa. Sinä aikana pohdittiin sitä, montako enkeliä mahtuu neulankärjelle ja muita infinitesimaalilaskennolle ja joukko-opille tärkeitä filosofisia kysymyksiä. Niitä ilman meillä ei olisi matematiikka, joka on mahdollistanut lentämisen kuuhun, ja miehittämättömänä kauemmaskin.

Ateisteissa on vallankumouksellisia, heillä toisinaan propaganda on tärkeämpää kuin todellisuus.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä meillä vain on sellainen yli 1500 vuoden ajanjakso, jolloin merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja ei käytännössä tehty.

Ajanjakso Antiikin Ptolemaioksesta aina Koperniukseen saakka oli tieteelle pysähtyneisyyden aikaa.

-a-teisti-

Lue lisää

Joo, ei ollut älypuhelimia. Ne tarttee sähköä.

Anonyymi kirjoitti:

Edelleen: kyllä meillä vain on sellainen yli 1500 vuoden ajanjakso, jolloin merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja ei käytännössä tehty.

Yrität jälleen kerran siirrellä maalitolppia, en väittänytkään ettei mitään kehitystä olisi tapahtunut, mutta merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja tuolta yli 1500 vuoden ajanjaksolta on hyvin niukasti. Luonnontieteissä sitäkin niukemmin. Ja vasta Koperniuksen "vallankumouksesta" eteenpäin alkoi ns. tapahtua.

Kukaan ei voi tietenkään sitä sanoa, kuinka paljon nopeampaa tieteen kehitys olisi ollut, jos Antiikin perintö olisi jatkunut keskeytyksettä läpi historian, mutta varmasti sillä on vaikutuksensa ollut.

-a-teisti-

Lue lisää

"Edelleen: kyllä meillä vain on sellainen yli 1500 vuoden ajanjakso, jolloin merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja ei käytännössä tehty. "

Silloin ei pidetty kristinuskoa ja tiedettä vastakohtina. Ei ollut edes sanaa tiede. Ajateltiin eri tavalla, joten väite on anakronistinen.

Anonyymi kirjoitti:

Islamilaisen tieteen kehitys tosiaan pysähtyi fundamentalistiseen uskontulkintaan. Ja yliopisto-opetuskin palvelee nykyäänkin ensisijaisesti varsinkin luonnontieteissä uskontoa, ei tiedettä.

Vaan kyllä samankaltaisia pyrkimyksiä on kristilliselläkin fundamentalismilla. Tuloksetta toki.

-a-teisti-

Lue lisää

"Vaan kyllä samankaltaisia pyrkimyksiä on kristilliselläkin fundamentalismilla. Tuloksetta toki. "

Turha olla hysteerinen, jos kerran ei ole tuloksia.

Anonyymi kirjoitti:

Edelleen Arto: historiassamme on sellainen yli 1500 vuoden ajanjakso, jolloin merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja ei käytännössä tehty.

Ja yliopistojen tärkein tehtävä oli hyvin pitkään, kuten tuolla mainitaan oli teologinen, pappiskoulutus ja opin "puhtauden" vaaliminen.

Muuten: Huomaatko lainkaan mikä tiedekunta tuosta aiemmasta lainauksestasi puutuu? Siitä puuttuvat luonnontieteelliset tiedekunnat. Ja juuri luonnontieteiden kehittyminen oli se seikka joka mahdollisti sittemmin tieteen nopean kehityksen. Luonnontieteiden rooli oli tässä suhteessa täysin ratkaisevassa asemassa. Avainroolissa.

Antiikin tiede oli monessa asiassa jo oikeilla jäljillä, mutta se ei jalostunut siis yli 1500 vuoteen. Kuitenkin juuri luonnontieteiden kehityksen päästyä vauhtiin on tiedon kumuloituminen ollut hyvin nopeaa.

Tieteen 150 merkkihenkilön henkilögalleriassa Antiikin Thalesista Richard Feynmanniin on muuten vain neljä mainintaa ajanlaskumme alusta Koperniukseen.

-a-teisti-

Lue lisää

ArtoTTT

Et siis yhtään ymmärtänyt mitä yritin sanoa, ei maahan kaiveta kuoppaa ja löydetä tuliterää rolexia. Siis toisin sanoen mistä antiikin tieteen nousu kumpusi, mitkä olivat olosuhteet jossa tiede pystyi kehittymään. Toisaalta ei olisi syytä liikaa yliromantisoidakkaan.

Tässä muutama lainaus.
"Antiikin tieteellä tarkoitetaan Välimeren rannikolla noin 700 eaa. – 500 jaa. harjoitettua luonnontiedettä tai luonnonfilosofiaa."(siis 1200 vuoden ajanjakso)
"Tieteen historiallisesti esisokraattinen aikakausi tunnetaan aikana, jolloin ei ollut olemassa yhtä vallitsevaa selitysmallia, vaan erilaisia selityksiä oli lukemattomia. Empiirisiä kokeita ei tehty, "(myöskään antiikin tiede ei suosinut kokeellista tiedettä)
"Roomalaiskaudella tiede keskittyi kehittämään insinööritaitoja ja sotilasvarustelua. Tieteeltä odotettiin vastauksia käytännöllisiin ongelmiin, eikä kreikkalaistyyppistä ajattelua pidetty arvossa. Tieteen taso laski roomalaiskaudella selvästi verrattuna siihen, mitä se oli ollut kreikkalaisten kulttuurissa. "(tieteen taso alkoi laskea jo siis roomalaiskaudella)
"Antiikin Kreikan tiede ei alkanut manner-Kreikasta, vaan Vähästä-Aasiasta, nykyisen Turkin länsirannikolta, joka tuolloin tunnettiin Jooniana, joonialaisen luonnonfilosofian myötä."
"Jooniassa oli runsasravinteinen maa ja sateet sattuivat sinne useammin, kuin manner-Kreikkaan, jossa oli kehnot edellytykset maanviljelykselle. Tämän vuoksi Joonia oli rikkaampi ja kaupungistuminen oli pidemmällä kuin muut ympäristön kaupunkivaltiot 600-luvulla eaa"(vaurastuminen loi siis uusia mahdollisuuksia)
"Kaupan yhteydessä joonialaiset omaksuivat monia piirteitä ympäröiviltä kansoilta; kirjoitusjärjestelmän he saivat foinikialaisilta, lyydialaisilta rahajärjestelmän, paino- ja mittajärjestelmän Babyoloniasta ja tiedot metallien muokkauksesta, matematiikasta ja tähtitieteestä he saivat Egyptistä.[6] Taiteet kukoistivat (esimerkkinä Homeros) ja ensimmäiset luonnonfilosofit olivat juuri joonialaisia. Luonnonfilosofinen pohdinta levisi myöhemmin muualle Kreikkaa, Anaksagoras toi sen Ateenaan"(he eivät siis keksineet kaikkea ihan itse, vaan lainasivat muilta)(Tässä on yhtäläisyyksiä myöhempään tieteen nousuun, vaurastuminen ja kaupungistuminen antoi mahdollisuuksia keskittyä johonkin muuhun kuin ruuan tuotantoon)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antiikin_tiede

Anonyymi kirjoitti:

ArtoTTT

Et siis yhtään ymmärtänyt mitä yritin sanoa, ei maahan kaiveta kuoppaa ja löydetä tuliterää rolexia. Siis toisin sanoen mistä antiikin tieteen nousu kumpusi, mitkä olivat olosuhteet jossa tiede pystyi kehittymään. Toisaalta ei olisi syytä liikaa yliromantisoidakkaan.

Tässä muutama lainaus.
"Antiikin tieteellä tarkoitetaan Välimeren rannikolla noin 700 eaa. – 500 jaa. harjoitettua luonnontiedettä tai luonnonfilosofiaa."(siis 1200 vuoden ajanjakso)
"Tieteen historiallisesti esisokraattinen aikakausi tunnetaan aikana, jolloin ei ollut olemassa yhtä vallitsevaa selitysmallia, vaan erilaisia selityksiä oli lukemattomia. Empiirisiä kokeita ei tehty, "(myöskään antiikin tiede ei suosinut kokeellista tiedettä)
"Roomalaiskaudella tiede keskittyi kehittämään insinööritaitoja ja sotilasvarustelua. Tieteeltä odotettiin vastauksia käytännöllisiin ongelmiin, eikä kreikkalaistyyppistä ajattelua pidetty arvossa. Tieteen taso laski roomalaiskaudella selvästi verrattuna siihen, mitä se oli ollut kreikkalaisten kulttuurissa. "(tieteen taso alkoi laskea jo siis roomalaiskaudella)
"Antiikin Kreikan tiede ei alkanut manner-Kreikasta, vaan Vähästä-Aasiasta, nykyisen Turkin länsirannikolta, joka tuolloin tunnettiin Jooniana, joonialaisen luonnonfilosofian myötä."
"Jooniassa oli runsasravinteinen maa ja sateet sattuivat sinne useammin, kuin manner-Kreikkaan, jossa oli kehnot edellytykset maanviljelykselle. Tämän vuoksi Joonia oli rikkaampi ja kaupungistuminen oli pidemmällä kuin muut ympäristön kaupunkivaltiot 600-luvulla eaa"(vaurastuminen loi siis uusia mahdollisuuksia)
"Kaupan yhteydessä joonialaiset omaksuivat monia piirteitä ympäröiviltä kansoilta; kirjoitusjärjestelmän he saivat foinikialaisilta, lyydialaisilta rahajärjestelmän, paino- ja mittajärjestelmän Babyoloniasta ja tiedot metallien muokkauksesta, matematiikasta ja tähtitieteestä he saivat Egyptistä.[6] Taiteet kukoistivat (esimerkkinä Homeros) ja ensimmäiset luonnonfilosofit olivat juuri joonialaisia. Luonnonfilosofinen pohdinta levisi myöhemmin muualle Kreikkaa, Anaksagoras toi sen Ateenaan"(he eivät siis keksineet kaikkea ihan itse, vaan lainasivat muilta)(Tässä on yhtäläisyyksiä myöhempään tieteen nousuun, vaurastuminen ja kaupungistuminen antoi mahdollisuuksia keskittyä johonkin muuhun kuin ruuan tuotantoon)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antiikin_tiede

Lue lisää

Sinä et tässä ymmärrä, keräilet vain Wikipediasta nippeleitä. Kirjoitin, että antiikissa oltiin monessa asiassa oikeilla jäljillä. Lue uudelleen: jäljillä. Ja näin tiede juuri kehittyy. Useimmiten. Pienin askelin siten, että ne oikean suuntaiset polut johtavat läpimurtoihin, väärät polut kasvavat umpeen.

Toinen asia on sitten antiikin tieteenfilosofia. Siinä on paljon käyttökelpoista edelleen.

-a-teisti-

Anonyymi kirjoitti:

Sinä tässä taas yrität kirjoittaa historiaa uusiksi omaan korvasyyhyysi sopivaksi. Mutta kysytäänpä sitten minkä arvelet olevan syynä islamilaisen maailman luonnontieteiden opetuksen takapajuisuuteen? Ellei se ole uskonnon vaikutus, niin mikä sitten?

-a-teisti-

Lue lisää

ArtoTTT

Lähtökohtaisesti tulisi lähdekritiikkiä käyttää myös Islamilaisesta yliopistosta esitettyihin väitteisiin, selvästikkin osa väitteistä on ajatuksena erittäin epäuskottavia.
Et siis vaivautunut lukemaan vikipedian linkkiä aiheesta, jossa mm- on verrattu länsimaista yliopistoa Islamilaiseen, olisiko liikaa pyydetty että vaivautuisit lukemaan, en viitsi kopioida koko kirjoitusta tänne. Kaipaamasi luonnontieteiden nousu on myös mainittu kirjoituksessa.

"Yliopiston ja islamilaisen madrasan erot"
"Opetusohjelmissa alkoivat kuitenkin filosofian ohella painottua erityisesti luonnontieteet sen jälkeen, kun 1100-luvulla alkaneen käännösliikkeen myötä saatiin käännettyä Aristoteleen koko tuotanto."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiajan_yliopisto

Anonyymi kirjoitti:

ArtoTTT

Lähtökohtaisesti tulisi lähdekritiikkiä käyttää myös Islamilaisesta yliopistosta esitettyihin väitteisiin, selvästikkin osa väitteistä on ajatuksena erittäin epäuskottavia.
Et siis vaivautunut lukemaan vikipedian linkkiä aiheesta, jossa mm- on verrattu länsimaista yliopistoa Islamilaiseen, olisiko liikaa pyydetty että vaivautuisit lukemaan, en viitsi kopioida koko kirjoitusta tänne. Kaipaamasi luonnontieteiden nousu on myös mainittu kirjoituksessa.

"Yliopiston ja islamilaisen madrasan erot"
"Opetusohjelmissa alkoivat kuitenkin filosofian ohella painottua erityisesti luonnontieteet sen jälkeen, kun 1100-luvulla alkaneen käännösliikkeen myötä saatiin käännettyä Aristoteleen koko tuotanto."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiajan_yliopisto

Lue lisää

En vaivaudu, tuossa hyllyssä kun on parikin tieteen historiaa käsittelevää kirjaa. Mutta Aristoteles... Aristoteleen taivaanmekaniikka oli tosiaan keskiajan tähtitieteen kulmakivi, jota ei sopinut kyseenalaistaa. Sellainen oli harhaoppia. Aristoteleen taivaanmekaniikka oli siis osa sen aikaista uskomusjärjestelmää, sen tieteellinen kulmakivi.

Kuitenkaan aurinkokeskeinen maailmankuva ei ollut antiikissa tuntematon, perusteltuja ajatuksia tämän puolesta oli esitetty. Aristoteleen oppi sopi kuitenkin kirkolle teologisesti kuin nenä päähän.

Ja vielä kerran, neljännen kerran. Meillä oli 1500 vuoden ajanjakso jolloin tieteessä ei tehty mitään juurikaan läpimurtoja, luonnontieteissä ei senkään vertaa. Se on nyt puhdas historiallinen fakta.

Voit toki yrittää niitä listata tähän, mutta vaikea on tehtäväsi, et saa puoleltatoista vuosituhannelta montaa nimeä raavittua kasaan.

-a-teisti-

Anonyymi kirjoitti:

"Vertaatko islamia jotenkin kristinuskoon ?
Voin kertoa, ettei näillä ole mitään tekemistä toistensa kanssa, missään asiassa."

Niillä on paljon yhteistä, mutta erityisesti se, että molemmat uskomuksia ja tarjoavat omaa höpöä todellisuuden selittäjäksi, luonnotieteellisen tiedon sijaan. Opillisesti löytyy varmasti eroja, mutta molemmat Abrahamisia uskontoja.

Lue lisää

Näillä on sikäli yhteistä, että islam ( muhamettilaisuus) syntyi profeettansa muhamedin vaikutuksesta ja tämä liike perustettiin n. 650v Jeesuksen syntymän jälkeen.

Historia kertoo, että mohammed yritti puolelleen juutalaisia, sekä kristiityjä, hän nai rikkaan kauppiassuvun tyttären, joka pyöritti muhamedia miten halusi.
Muhamedin jumala on allah, joka on kuunjumala, hänen tyttärensä elad on tähti ja kuu kuvaa allahia.
Siksi minareettien päällä on kuunsirppi ja tähti, jotka kuvaavat siis mohammedin uskoa.

Koraaniin on kopioitu VT,sta mohammedia palvelevat ja agendaansa sopivimmat kohdat, irroitettuna tietenkin asiayhteydestään.
Siihen on tehnyt ja tekee yhä valtaapitävät imaamit ja mullahit, lisäyksiä omia intressejään parhaiten palvelemia kohtia.
Jeesus hyväksytään jonain profeettana, mutta Jeesus on Jumalan poika.

Mistänäitäoikeintulee kirjoitti:

Et siis tiedä että jeesus on yksi islamin profeetta?

Lähti siis vahingossa rekattuna, olehan tarkempi, kun kommentoit a- teistina.
Yritätkö tällä luoda vaikutelmaa, että täällä olisi useampikin atte sun lisäksi, komppaat omia vastauksiasi, ts. teet samaa, kuin parjaamasi aitolainen.

Anonyymi kirjoitti:

En vaivaudu, tuossa hyllyssä kun on parikin tieteen historiaa käsittelevää kirjaa. Mutta Aristoteles... Aristoteleen taivaanmekaniikka oli tosiaan keskiajan tähtitieteen kulmakivi, jota ei sopinut kyseenalaistaa. Sellainen oli harhaoppia. Aristoteleen taivaanmekaniikka oli siis osa sen aikaista uskomusjärjestelmää, sen tieteellinen kulmakivi.

Kuitenkaan aurinkokeskeinen maailmankuva ei ollut antiikissa tuntematon, perusteltuja ajatuksia tämän puolesta oli esitetty. Aristoteleen oppi sopi kuitenkin kirkolle teologisesti kuin nenä päähän.

Ja vielä kerran, neljännen kerran. Meillä oli 1500 vuoden ajanjakso jolloin tieteessä ei tehty mitään juurikaan läpimurtoja, luonnontieteissä ei senkään vertaa. Se on nyt puhdas historiallinen fakta.

Voit toki yrittää niitä listata tähän, mutta vaikea on tehtäväsi, et saa puoleltatoista vuosituhannelta montaa nimeä raavittua kasaan.

-a-teisti-

Lue lisää

ArtoTTT

Jo lainataan sitten pätkä, ilmeisesti länsimainen yliopisto oli hieman ateistien ennakkoluuloja kehittyneempi versio.

"Tieteenhistorioitsija Toby E. Huff kertoo, että eurooppalainen yliopisto erosi islamilaisesta madrasasta sekä organisaationsa, opetusohjelmansa että filosofiansa suhteen. [5] Madrasat olivat uskonnollisia laitoksia, jotka toimivat lahjoittajien määräysten ja šarialain pohjalla. Eurooppalaiset yliopistot olivat itsenäisiä korporaatioita, jotka tekivät omat sääntönsä, olivat oikeudellisia subjekteja ja määräsivät itse opetusohjelmastaan. Toinen ero oli opetusohjelma, joka madrasoissa käsitti šarian ja sitä tukevien tieteiden opiskelun. Uskonnollisiin tieteisiin kuuluivat grammatiikka (nahw), jonka avulla selvitetään kielitieteellisesti vaikeita Koraanin kohtia, Koraanin hermeneutiikka (tafsir), jossa Koraania tulkitaan, hadith -tiede, jonka avulla selvitetään hadithien luotettavuutta, Jumalan lain eli sharian sisällön selvittäminen ja lain tulkinta eli fiqh sekä teologia (kalam), jossa tutkittiin jumalallisen ilmestyksen sisältöjä.[6] Euroopan yliopistoissa lähtökohtana oli keskiaikainen quadrivium. Opetusohjelmissa alkoivat kuitenkin filosofian ohella painottua erityisesti luonnontieteet sen jälkeen, kun 1100-luvulla alkaneen käännösliikkeen myötä saatiin käännettyä Aristoteleen koko tuotanto.[7] Kolmas ero oli filosofinen. Kun madrasoissa opiskelu keskittyi dogmaattisesti opetuksessa käytettyjen kirjojen ulkolukuun, eurooppalaisissa yliopistoissa nousi keskiöön totuuden etsimisen ihanne. Opiskelumenetelmiin kuului sen takia väittely, ja loppututkintoon vaadittiin väitöskirjan teko.[5]"
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiajan_yliopisto

Anonyymi kirjoitti:

En vaivaudu, tuossa hyllyssä kun on parikin tieteen historiaa käsittelevää kirjaa. Mutta Aristoteles... Aristoteleen taivaanmekaniikka oli tosiaan keskiajan tähtitieteen kulmakivi, jota ei sopinut kyseenalaistaa. Sellainen oli harhaoppia. Aristoteleen taivaanmekaniikka oli siis osa sen aikaista uskomusjärjestelmää, sen tieteellinen kulmakivi.

Kuitenkaan aurinkokeskeinen maailmankuva ei ollut antiikissa tuntematon, perusteltuja ajatuksia tämän puolesta oli esitetty. Aristoteleen oppi sopi kuitenkin kirkolle teologisesti kuin nenä päähän.

Ja vielä kerran, neljännen kerran. Meillä oli 1500 vuoden ajanjakso jolloin tieteessä ei tehty mitään juurikaan läpimurtoja, luonnontieteissä ei senkään vertaa. Se on nyt puhdas historiallinen fakta.

Voit toki yrittää niitä listata tähän, mutta vaikea on tehtäväsi, et saa puoleltatoista vuosituhannelta montaa nimeä raavittua kasaan.

-a-teisti-

Lue lisää

ArtoTTT

#Ja vielä kerran, neljännen kerran. Meillä oli 1500 vuoden ajanjakso jolloin tieteessä ei tehty mitään juurikaan läpimurtoja, luonnontieteissä ei senkään vertaa. #

Eli urheilutermein, vain olympialaisten kultamitalit merkitsee, kaikki muu urheilu on täysin turhaa, kuntoliikunta, koululiikunta, liikunnan harjoittelu, kansalliset kisat, pistesijat, rahakisat. Istumme vakaasti sohvalla odottanassa Suomen seuravaa kultamitalia olympialaisissa.

Mistänäitäoikeintulee kirjoitti:

Et siis tiedä että jeesus on yksi islamin profeetta?

Etkö halua vastata, että olet yhtälailla multinikki, kuin palstan aitolainen ?

Käytät siis ainakin A-teisti nikkiä samaan aikaan tämän rekatun mnot,tin kanssa ja pointtina molempia tässä samassa ketjussa ?
Valehtelet ja haukut ihmisiä täällä juuri noista(kin) syistä, mutta koet oikeutetuksi käyttää niitä itse ?
Huutelet ja kyselet täällä toisien kirjoittajien perään, että pitävätkö he tätä palstaa omana alustana, vaikka itse teet juuri näin ?
Mikä hel**tin narsisti olet ja kuka luulet olevasi ?

Ei ollut - se olisi voinut ryhtyä hallitsemaan heitä, kuten käy tämän päivän kirkon, kun ei enää Jeesuksen veri puhdistakaan kaikkea syntiä.

Ja kenen toimessta?

Anonyymi kirjoitti:

Ja kenen toimessta?

Kirkon, kun tuli kristinusko viralliseksi valtiouskonnoksi Kreikassa, niin filosofia nähtiin vahingolliseksi kristinuskon kannalta - se oli joskus 500-luvulla.

Wikipedia

Akatemia (m.kreik. Ἀκαδήμεια, Akadēmeia)[1] oli Platonin vuonna 385 eaa. perustama filosofikoulu Ateenassa, antiikin Kreikassa. Se sai nimensä toimintapaikastaan Akademeian lehdosta. Koulu säilyi läpi hellenistisen ajan ja hajaantui Filon Larissalaisen kuoltua vuonna 83 eaa.

Platonin Akatemia ei ollut akatemia sanan nykyisessä merkityksessä, vaan lähinnä alue, jonne voitiin kokoontua keskustelemaan sen aikaisen filosofian kiinnostuksen kohteista, kuten totuus, sielu, elämän tarkoitus ja hyvä elämä. Koulussa opetettiin dialektiikan avulla muun muassa ideaoppia ja muita platonistisia ajatuksia.

Platonin koulukunnan jäseniä kutsuttiin akatemialaisiksi, akadēmikoi (ἀκαδημικοί).[1] Platonin Akatemiaa verrataan usein Aristoteleen vastaavaan kouluun, Lykeionissa toimineeseen peripateettiseen kouluun. Aristoteles opiskeli ja opetti Akatemiassa lähes 20 vuotta ennen oman opetustoimintansa aloittamista.

Miehille ja naisille erikseen.

Onhan noita epidemioita ollut läpi historian. Ruttoa, koleraa, Espanja tautia jne... Ennen niiden edessä oltiin lähes voimattomia.

Niin, eipä siitä ole Raamatun sisällön kannalta ainakaan ollut mitään hyötyä.

Se miten paljon länsimaisessa sivistyksessä on kyse kristinuskosta ja miten paljon antiikin perinnöstä kertoo se, että kun Etiopia on marinoitunut kristinuskossa yli 1000 vuotta kauemmin kuin Pohjois-Eurooppa, niin Etiopiassa alle puolet väestöstä osaa edelleenkään lukea.

Anonyymi kirjoitti:

Se miten paljon länsimaisessa sivistyksessä on kyse kristinuskosta ja miten paljon antiikin perinnöstä kertoo se, että kun Etiopia on marinoitunut kristinuskossa yli 1000 vuotta kauemmin kuin Pohjois-Eurooppa, niin Etiopiassa alle puolet väestöstä osaa edelleenkään lukea.

Lue lisää

Niin, Etiopia oli maailmassa toisena valtiona, joka otti kristinuskon valtiouskonnoksi, kuningas Salomon kotimaa.

Hyväntekeväisyydessä on usein kysymys valtion roolista ja siitä miten kapea se on. Hyvinvointivaltiossa tarve hyväntekeväisyyteen on pienempi kuin jossain Britanniassa, jossa asunnottomia nukkuu porttikäytävissä.

Suomessa yksityinen hyväntekeväisyys on vain 0.13% bruttokansantuotteesta.
Intiassa se on 0,37% ja Etelä-Koreassa 0,5%.

Anonyymi kirjoitti:

Hyväntekeväisyydessä on usein kysymys valtion roolista ja siitä miten kapea se on. Hyvinvointivaltiossa tarve hyväntekeväisyyteen on pienempi kuin jossain Britanniassa, jossa asunnottomia nukkuu porttikäytävissä.

Suomessa yksityinen hyväntekeväisyys on vain 0.13% bruttokansantuotteesta.
Intiassa se on 0,37% ja Etelä-Koreassa 0,5%.

Lue lisää

Lisää Wikipediasta: "Sairaalan käsite ilmestyi Bysantin valtakunnassa instituutiona, joka tarjoaa potilaille sairaanhoitoa ja parannuskeinoa kristillisen rakkauden ihanteiden vuoksi.[2]

Bysantin lääkärit kokosivat ja standardoivat lääketieteellistä tietoa usein oppikirjoiksi. Heidän kirjanpitonsa sisälsi yleensä sekä diagnostisia selityksiä että teknisiä piirustuksia. Johtavan lääkärin Paul Aiginalaisen kirjoittama Medical Compendium in Seven Books säilyi erityisen perusteellisena lääketieteellisen tiedon lähteenä."

Olette ottaneet Wikipediaa hallintaanne.

inti kirjoitti:

Lisää Wikipediasta: "Sairaalan käsite ilmestyi Bysantin valtakunnassa instituutiona, joka tarjoaa potilaille sairaanhoitoa ja parannuskeinoa kristillisen rakkauden ihanteiden vuoksi.[2]

Bysantin lääkärit kokosivat ja standardoivat lääketieteellistä tietoa usein oppikirjoiksi. Heidän kirjanpitonsa sisälsi yleensä sekä diagnostisia selityksiä että teknisiä piirustuksia. Johtavan lääkärin Paul Aiginalaisen kirjoittama Medical Compendium in Seven Books säilyi erityisen perusteellisena lääketieteellisen tiedon lähteenä."

Lue lisää

Antiikin Kreikan lääkärit loivat perustan lääketieteelle.
Kristinuskon myötä se tuhoutui paljolti ennen uutta nousemista.

Anonyymi kirjoitti:

Antiikin Kreikan lääkärit loivat perustan lääketieteelle.
Kristinuskon myötä se tuhoutui paljolti ennen uutta nousemista.

Ja Egyptissä

Anonyymi kirjoitti:

Antiikin Kreikan lääkärit loivat perustan lääketieteelle.
Kristinuskon myötä se tuhoutui paljolti ennen uutta nousemista.

ArtoTTT

Ei muuta kuin takaisin antiikin lääketieteeseen

"Käytännössä järkiperäisesti tauteihin suhtautuneen lääketieteen perusti länsimaissa Hippokrates Kosilainen, joka vaikutti 400- ja 300-luvuilla eaa. Antiikin lääketieteellisen tiedon koonsi puolestaan Klaudios Galenos 100-luvun jälkipuoliskolla. Hänen arvovaltansa ohjasi länsimaista lääketiedettä aina 1700-luvun alkupuolelle saakka. Galenoksen ajattelu perustui humoraalioppiin eli oppiin neljästä oletetusta ruumiinnesteestä, joita olivat keltainen sappi, musta sappi, veri ja lima. Lääkärit pyrkivät rohdoin ja ruokavaliolla palauttamaan näiden tasapainon. "
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lääketieteen_historia

Anonyymi kirjoitti:

Hyväntekeväisyydessä on usein kysymys valtion roolista ja siitä miten kapea se on. Hyvinvointivaltiossa tarve hyväntekeväisyyteen on pienempi kuin jossain Britanniassa, jossa asunnottomia nukkuu porttikäytävissä.

Suomessa yksityinen hyväntekeväisyys on vain 0.13% bruttokansantuotteesta.
Intiassa se on 0,37% ja Etelä-Koreassa 0,5%.

Lue lisää

Hyvinvointivaltiohan on mitä kristillisin. Siinä me kaikki teemme toisillemme sitä, mitä toivoisimme tehtävän itsellemme.

Tavallaan toki sellaista on markkinatalouskin, mutta vain hyvin ahtaassa vaihteluvälissä.

Valhe

Tiede ei sopinut Raamatun luomaan yhteiskuntaan.
Sittemmin uskontoa on yritetty muokata ja on se onnistunutkin.

Mutta esim. täällä on paljon kreationisteja.
Hulluista hulluimpia kristityistä!

Sinä ja sun faktasi jonka faktan tuottajat teille sopivasti olivat silloin paikalla kun vihaiset kristityt hyökkäsivät Hypatian kimppuun paloitellen ruumiin palasiksi.

ArtoTTT

Ateistien lähdekritiikki on kovin valikoivaa, mitään muuta kuin kristinusko ei kyseenalaisteta.

"Hyvin todennäköisesti alkuperäinen kirjasto kuului kuitenkin tuohon aikaan jo kaukaiseen (ja jokseenkin tarunhohtoiseen) menneisyyteen. Vuonna 390 jKr sitä ei missään tapauksessa ollut enää olemassa."
https://www.areiopagi.fi/2015/05/polttivatko-kristityt-aleksandrian-kirjaston/

Anonyymi kirjoitti:

ArtoTTT

Ateistien lähdekritiikki on kovin valikoivaa, mitään muuta kuin kristinusko ei kyseenalaisteta.

"Hyvin todennäköisesti alkuperäinen kirjasto kuului kuitenkin tuohon aikaan jo kaukaiseen (ja jokseenkin tarunhohtoiseen) menneisyyteen. Vuonna 390 jKr sitä ei missään tapauksessa ollut enää olemassa."
https://www.areiopagi.fi/2015/05/polttivatko-kristityt-aleksandrian-kirjaston/

Lue lisää

Areiopagi varmasti neutraali lähde? Lähdekritiikidtä sinulle, että älä on kyseenalaista käyttää tuollaista vahvasti kristinuskon puolustamiseen keskittynytyä lähdettä, ellei sen tietoja ristiintarkista tarkoin. Sinä tosin kompuroit sinä lähdekritiikin kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

ArtoTTT

Ateistien lähdekritiikki on kovin valikoivaa, mitään muuta kuin kristinusko ei kyseenalaisteta.

"Hyvin todennäköisesti alkuperäinen kirjasto kuului kuitenkin tuohon aikaan jo kaukaiseen (ja jokseenkin tarunhohtoiseen) menneisyyteen. Vuonna 390 jKr sitä ei missään tapauksessa ollut enää olemassa."
https://www.areiopagi.fi/2015/05/polttivatko-kristityt-aleksandrian-kirjaston/

Lue lisää

Varmastiko kaikkien ateistien? Ateisteja ei siis historia kiinnostaa vähääkään, sillä jokainen antiikin historiaan hiukankin perehtynyt tietää varmasti Aleksandrian kirjaston kohtalon olevan hyvin kiistanalainen ja siitä syytetyn milloin ketäkin tahoa.

-a-teisti-

Anonyymi kirjoitti:

Sinä ja sun faktasi jonka faktan tuottajat teille sopivasti olivat silloin paikalla kun vihaiset kristityt hyökkäsivät Hypatian kimppuun paloitellen ruumiin palasiksi.

Ko. fakta olikin ateistien ja arvoliberaalien vapaasta tietokirjasta, Wikipediasta!

Ovatko he mielestäsi valheellisia julkaistesaan tietoa, joka on kaikkien haettavissa????

Anonyymi kirjoitti:

ArtoTTT

Ateistien lähdekritiikki on kovin valikoivaa, mitään muuta kuin kristinusko ei kyseenalaisteta.

"Hyvin todennäköisesti alkuperäinen kirjasto kuului kuitenkin tuohon aikaan jo kaukaiseen (ja jokseenkin tarunhohtoiseen) menneisyyteen. Vuonna 390 jKr sitä ei missään tapauksessa ollut enää olemassa."
https://www.areiopagi.fi/2015/05/polttivatko-kristityt-aleksandrian-kirjaston/

Lue lisää

Sinä nyt olet viho viimeinen puhumaan "valikoinnista". Kaivat esille aina jonkun merkillisyyden ja annat ymmärtää että kyseessä on "yleinen tapa" joka johtuu ateismin leviämisestä. Esim jos joku höynä menee naimisiin koiransa kanssa, niin se on sinä "hehkutat" sitä yleisenä esimerkkinä yleisestä rappiosta.

Tällä palstalla tuo vähemmistö, edustaa n5% maailman väestöä ja itseään he kutsuvat ateisteiksi.
Paljon melua tyhjästä, sopisi sloaganiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Tällä palstalla tuo vähemmistö, edustaa n5% maailman väestöä ja itseään he kutsuvat ateisteiksi.
Paljon melua tyhjästä, sopisi sloaganiksi.

Raamatullinen fakta:" Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten ".

Keskiajan kristillinen skolastiikka oli nykytermein lähinnä speudotiedettä, koska siinä alistettiin todellisuus ja siitä tehdyt havainnot sille, "mitä on kirjoitettu". Lähtökohta oli, että Raamattu ja antiikin viisaista ennen kaikkea Aristoteles tiesivät jo kaiken tietämisen arvoisen ja epätoivoinen tarve oli selittää, että se mitä Aristoteles oli kirjoittanut oli sopusoinnussa tai korkeintaan täydensi Raamattua.

Osittain tämä liittyy juutalais-kristillisen uskon ja kreikkalaisen mytologia yhteiseen "ennen oli kaikki paremmin" uskomukseen. Kristityillä ihanteellinen alkutila oli paratiisi ja kreikkalaisille myyttinen kulta-aika (joka nimitys on muun antiikin kulttuuriperinteen myötä nykyaikaankin). Sitä mukaa kun siirryttiin epäjalompien metallien käyttöön (kulta > pronssi > rauta) niin myös ihmiset ja tieto rapautui "epäjalommaksi". (Huomattavaa on, että varhaisess kreikkalaisessa mytologiassa muistetaan, että joskus oli pronssikausi - paljon myöhemmin kirjoitetusta Genesiksestä se on jo tyystin unohtunut).

Tieteelle ainoa lähtökohta on, että kukaan ei ole vielä selvittänyt kaikkea ja että sitäkin jonka olemme selvittäneet tai luulemme selvittäneemme pitää kriittisesti arvioida. Tieteessä todellisuus on totuuden ainoa kriteeri. Kirjoitti Newton tai Einstein tai Darwin mitä vaan, niin sillä on arvoa, joka kestää jatkuvan uusien havaintojen tukeman kritiikin.

”Kristityt estivät tieteellisen kehityksen noin tuhanneksi vuodeksi” ja ”Raamatussa oli kaikki mitä piti tietää.”

Itse ymmärrän että tieteen kehityksen esti kirkko, katolinen kirkko mikä halusi määrätä ja määrittää koko yhteiskuntaa aina kuninkaita ja keisareita myöten. Kristukseen uskovien joukko emme tuolloin puuttuneet koko tieteeseen sillä meillä oli omat huolemme koska katolinen kirkko vainosi ankarasti kiduttaen ja murhaten meitä Jeesukseen uskovaa porukkaa.

Eli kristinuskoa turha syyttää, mehän sitten myöhemmin perustimme tieteen 1500-luvulla uudestaan.

Skolastiikan "tärkein" anti tieteelle oli sen pohtiminen, kuinka monta enkeliä voi tanssia neulan kärjellä...

Mistänäitäoikeintulee kirjoitti:

Skolastiikan "tärkein" anti tieteelle oli sen pohtiminen, kuinka monta enkeliä voi tanssia neulan kärjellä...

... ja tätä skolastiikkaa kutsuttiin tieteeksi satoja vuosia. Eli tällaista tiedettä tällä kertaa ...

Onneksi uskovaiset tieteen harjoittajat puuttuivat peliin kun hoksasivat Raamatusta että kaikella on sellainen järjestys, logiikka ja säännöt että niitä voidaan kokeellisesti tutkia.

Anonyymi kirjoitti:

... ja tätä skolastiikkaa kutsuttiin tieteeksi satoja vuosia. Eli tällaista tiedettä tällä kertaa ...

Onneksi uskovaiset tieteen harjoittajat puuttuivat peliin kun hoksasivat Raamatusta että kaikella on sellainen järjestys, logiikka ja säännöt että niitä voidaan kokeellisesti tutkia.

Lue lisää

Höpö höhö höö sinä ja sinun harhaiset ajatukset....

"Sen sijaan varsinaisessa tieteessä ei tapahtunut juuri mitään. Siitä piti kirkko huolen, joka nojasi toimissaan raamattuun ja aristoteeliseen perinteeseen. "

Todistaa kuinka turmiolliset olivat kirkkolaitokset, mitkä kävivät lähinnä veristä valtataistelua ja antiikin filosofia eli "tiede". Jumalan kiitos me uskovaiset asetimme tieteen uudelle periaatteella koska ymmärsimme Raamatusta että kaikella on sellainen järjestys, logiikka ja säännöt että niitä voidaan kokeellisesti tutkia.

Se heikko tieteellisen ajattelun ja sivistyksen liekki, joka pimeän keskiajan läpi pääsi oli latinan kieli.

Kun lännen kirkko käytti latinaa sisäisenä kielenään, niin latinan opetuksessa käytettiin pakanallisessa Raamassa kirjoitettuja ja kreikasta latinaksi käännettyjä tekstejä (koska varhaisten kirkkoisien latina oli usein kökköä) ja vaikka tarkoitus oli opettaa vain kieltä, niin vahingossa opetettiin vähän ajatteluakin eikä antiikin sivistyksen perintö päässyt sammumaan.

Sitten antiikin perintö leimahti isompaan liekkiin ensin renesanssissa ja sitten valistusajalla. Katkeamattoman antiikin perinteen vaikutuksen näkee kun vertaa paljon Pohjois-Eurooppaa kauemmin kristittynä ollutta Etiopiaa. Missä oli Etiopian renesanssi ja valistusaika? Tai Itä-Euroopassa, jossa yhteys antiikkiin katkaistiin kun sisäiseksi kieleksi luotiin kirkkoslaavi.

Anonyymi kirjoitti:

"Sen sijaan varsinaisessa tieteessä ei tapahtunut juuri mitään. Siitä piti kirkko huolen, joka nojasi toimissaan raamattuun ja aristoteeliseen perinteeseen. "

Todistaa kuinka turmiolliset olivat kirkkolaitokset, mitkä kävivät lähinnä veristä valtataistelua ja antiikin filosofia eli "tiede". Jumalan kiitos me uskovaiset asetimme tieteen uudelle periaatteella koska ymmärsimme Raamatusta että kaikella on sellainen järjestys, logiikka ja säännöt että niitä voidaan kokeellisesti tutkia.

Lue lisää

Kuinka näin väärin ihan tosissaan joku voi ymmärtää sen mitä kirjoitin....

Varsinkin tämän veren syntien poistavasta voimasta, että voi palvella puhtaalla omallatunnolla osto- ja myyntilakeja?

No kerro nyt sitten minkä tieteellisen harppauksen läntinen maailma otti silloin kun kirkko hallitsi koko elämää ja uhkaili kirkonkirouksella ynnä roviolla jos ei ajatellut niin kuin se halusi? Saat ihan luetella tähän noita tieteellisiä saavutuksia. Ole hyvä. Ja huomaa että kyse on tieteestä, ei se sovellutuksista. Tehokkaampi aura ei ole kuulu tähän kategoriaan.

Mistänäitäoikeintulee kirjoitti:

No kerro nyt sitten minkä tieteellisen harppauksen läntinen maailma otti silloin kun kirkko hallitsi koko elämää ja uhkaili kirkonkirouksella ynnä roviolla jos ei ajatellut niin kuin se halusi? Saat ihan luetella tähän noita tieteellisiä saavutuksia. Ole hyvä. Ja huomaa että kyse on tieteestä, ei se sovellutuksista. Tehokkaampi aura ei ole kuulu tähän kategoriaan.

Lue lisää

Mutta kun ne oivallukset olivat lähinnä sellaisia, että keksittiin tehdä nelikulmainen pyörän tilalle kolmikulmainen ja oltiin tyytyväisiä, kun oli yksi kolahdus vähemmän per kierros.

Se on hämmentävän pitkä ajanjakso, jolloin käytännössä ei tehty tieteessä suuria läpimurtoa lainkaan. Ei vaikka perusta oli olemassa. Antiikin tieteellinen perintö.

-a-teisti-

Anonyymi kirjoitti:

Mutta kun ne oivallukset olivat lähinnä sellaisia, että keksittiin tehdä nelikulmainen pyörän tilalle kolmikulmainen ja oltiin tyytyväisiä, kun oli yksi kolahdus vähemmän per kierros.

Se on hämmentävän pitkä ajanjakso, jolloin käytännössä ei tehty tieteessä suuria läpimurtoa lainkaan. Ei vaikka perusta oli olemassa. Antiikin tieteellinen perintö.

-a-teisti-

Lue lisää

Ptolemaios ja Galenos ne olivatkin niin viimeisen päälle tieteellisiä episykleineen ja humoraalioppeineen. Onneksi kristityt sentään lopulta onnistuivat vapauttamaan ihmiskunnan tästä antiikin epätieteellisestä pimeydestä. Valo loisti pimeydessä, pimeys ei saanut sitä valtaansa.

Mutta vaikka me kristityt olemme antaneet teille jumalankieltäjille kaiken muun hyvän ohella tieteenkin, niin ei kestä kiittää, sillä tällaisia me kristityt olemme: jaamme pyyteettömästi hyvää niillekin, jotka eivät sitä ansaitse.

herrens_tiggare kirjoitti:

Ptolemaios ja Galenos ne olivatkin niin viimeisen päälle tieteellisiä episykleineen ja humoraalioppeineen. Onneksi kristityt sentään lopulta onnistuivat vapauttamaan ihmiskunnan tästä antiikin epätieteellisestä pimeydestä. Valo loisti pimeydessä, pimeys ei saanut sitä valtaansa.

Mutta vaikka me kristityt olemme antaneet teille jumalankieltäjille kaiken muun hyvän ohella tieteenkin, niin ei kestä kiittää, sillä tällaisia me kristityt olemme: jaamme pyyteettömästi hyvää niillekin, jotka eivät sitä ansaitse.

Lue lisää

Ptolemaioksen teos Almagest säilytti kuitenkin asemansa tähtitieteen perusteoksena jotakuinkin 1500 vuotta. Siihen jämähdettiin, vaikka jo antiikin tähtitieteessä iti ajatus Kopernikuksen aurinkokeskeisestä mallista.

-a-teisti-

Anonyymi kirjoitti:

Ptolemaioksen teos Almagest säilytti kuitenkin asemansa tähtitieteen perusteoksena jotakuinkin 1500 vuotta. Siihen jämähdettiin, vaikka jo antiikin tähtitieteessä iti ajatus Kopernikuksen aurinkokeskeisestä mallista.

-a-teisti-

Lue lisää

Ongelmana oli ihmisten maakeskeisyys. Avaruudessa käyminen kun oli niin hankalaa tuohon aikaan, niin ei ymmärretty, millainen ilmakehä on. Eräs perustelu maapallon pyörimisliikettä vastaan oli se, että sittenhän maanpäällä kävisi koko ajan valtava tuuli.

Vasta myöhemmin syntyi ajatus, että ehkäpä ilma onkin paikallinen ilmiö ja kiertää maapallon mukana. Se ajatus kai kehittyi palkkatyövoiman työstämissä kaivoksissa, joissa todettiin, että voi olla myös ilmaton tila. Kaivostoiminnan löytämät fossiilit käynnistivät koko evoluutiohullutuksen, joka huipentui Sobiborin tuhoamisleiriin. Jo Raamattu varoittaa, kuinka vaarallista on syödä tiedonpuusta hedelmiä sellaisten, joiden moraaliset kyvyt eivät ole riittäviä. He saavat paratiisitkin kuihtumaan.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta kun ne oivallukset olivat lähinnä sellaisia, että keksittiin tehdä nelikulmainen pyörän tilalle kolmikulmainen ja oltiin tyytyväisiä, kun oli yksi kolahdus vähemmän per kierros.

Se on hämmentävän pitkä ajanjakso, jolloin käytännössä ei tehty tieteessä suuria läpimurtoa lainkaan. Ei vaikka perusta oli olemassa. Antiikin tieteellinen perintö.

-a-teisti-

Lue lisää

Melkoinen osa maailmasta oli jotain muuta kuin kristittyjä. Miksi he eivät sitten tehneet niitä keksintöjä?

Mistänäitäoikeintulee kirjoitti:

No kerro nyt sitten minkä tieteellisen harppauksen läntinen maailma otti silloin kun kirkko hallitsi koko elämää ja uhkaili kirkonkirouksella ynnä roviolla jos ei ajatellut niin kuin se halusi? Saat ihan luetella tähän noita tieteellisiä saavutuksia. Ole hyvä. Ja huomaa että kyse on tieteestä, ei se sovellutuksista. Tehokkaampi aura ei ole kuulu tähän kategoriaan.

Lue lisää

No esimerkiksi siihen saakka kaikkein tarkimmat keinot mitata aikaa, eli mekaaniset kronometrit.

Kun ne antiikissa olivat niin viisaita, niin mikseivät keksineet höyrykoneita? Ainakaan kristinusko ei ollut esteenä.

Anonyymi kirjoitti:

No esimerkiksi siihen saakka kaikkein tarkimmat keinot mitata aikaa, eli mekaaniset kronometrit.

Kun ne antiikissa olivat niin viisaita, niin mikseivät keksineet höyrykoneita? Ainakaan kristinusko ei ollut esteenä.

Lue lisää

No niin. Taas on jäänyt historian kirjat lukematta, Antiikissa käytettiin eräänlaisia höyrykoneita, mutta niitä oli lähinnä leluissa. Antiikki oli orjatyövoimaan perustuva yhteiskunta ja silloin ei ollut tarvetta rakentaa koneita. Orjat tekivät kaikki raskaat työt ja heitä kutsuttiin nimellä "puhuva työkalu".

https://fi.wikipedia.org/wiki/Heron_Aleksandrialainen

https://www.youtube.com/watch?v=24KQr3RuLbs

Japani vs. Etiopia?

Etiopia julisti kristinuskon valtionuskonnoksi jo ennen Rooman valtakuntaa. Kristinuskon elähdyttävässä vaikutuksessa Etiopia on 1000 vuotta Suomea edellä. Ja se näkyy missä?

Japani on siitä mielenkiin toinen maa, että siellä eri uskontokuntien "kannatusosuudet" summaantuvat paljon yli 100%:iin, koska shintolainen voi olla mielestään myös budhalainen. Eikä vähemmistöuskontona oleva kunfutselaisuuskaan ole aina este sille, että olisi myös budhalainen, joka käy tiettyinä juhlapyhinä shintolaisessa temppelissä.

ArtoTTT

Eläinten vallankumouksen kuuluisa lause oli.

”Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset”.

Anonyymi kirjoitti:

ArtoTTT

Eläinten vallankumouksen kuuluisa lause oli.

”Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset”.

ArtoTTT

Kun vanha Jokela(kristinusko) on kaadettu alkaa uusi parempi(ateismin) maailma, ihan kuin Neuvostoliitossa.

Juutalaiset vehkeilivät Rooman keisarillisen suvun kanssa kristityt valtaan ollessaan vähemmistönä.
Sitten alkoivat pakanoiden uskonnon hävittämiset tuhopolttoineen.

ArtoTTT

Alexandrian alkuperäinen kirjasto oli jo hävitetty paljon ennen kristittyjen aikoja.