Janottaako vanha suola?

Puolisoni on stalkannut yli 10v takaista exäänsä tämän vuoden aikana pakkomielteiseen tahtiin somessa, googlettanut häntä jne. Ei mitään muutamaa satunnaista kertaa vaan todella reippaalla kädellä. Laittanut myös viestiä ja tietenkin siten että en missään nimessä tätä havaitse. Kaikki tämä on haluttu ja yritetty piilottaa ja tehdä salassa. On tämän nyt myöntänyt ja sanonut että vähän taisi uteliaisuus mennä ylitse. Ei ole mitään tunteita tai haikailua.

Me olemme olleet pitkään yhdessä, on kouluikäisiä lapsia ja eletään normaalia lapsiperhearkea. Yhteinen aika on ollut kortilla ja ennen tämän draaman pinnalle pomppaamista puolisoni tuntui etäiseltä ja kylmältä. Näiden asioiden noustua tapetille käytös on muuttunut ja suhde mennyt näennäisesti parempaan suuntaan.

Ongelma on se, että mun on aivan mahdotonta uskoa että kyse on pelkästä uteliaisuudesta ja kalvaa todella paljon että ei voi olla rehellinen. Rehellisyys on suhteen kulmakivi ja jos tämäkin asia laskeutuu pölynä lattialle eikä puolisolla ole selkärankaa myöntää mistä oikeasti on ollut kyse tuntuu suhteen jatkaminen mahdottomalta. Samassa rytäkässä myönsi myös monia vuosia sitten viestitelleensä toiselle flirttiviestejä ja sopineensa, jopa treffit jotka eivät kuitenkaan toteutuneet.

Samalla aikajaksolla exän stalkkaamisen kanssa kuunnellut aktiiviseen tahtiin menetetyn ja ikuisen rakkauden ympärillä pyörivää musiikkia, joka sekin omien sanojensa mukaan vain sattumaa.

En tiedä miten pystyn jatkossa luottamaan ja miten ihmeessä tästä voi päästä jatkamaan. Olen kohtalaisen varma että mitään fyysistä pettämistä ei ole tapahtunut. Ongelma onkin tuo suhteelta pohjan syövä luottamuspula. Olenko liian herkkänahkainen? Pitäsikö vain antaa olla ja toivoa että tämä ei myöhemmin pilaa koko suhdetta ja luottamus rakentuu joskus takaisin vai pakata kamat ja myöntää itselleen että jatkuvan epäilyn ja epäluottamuksen kanssa ei voi elää? Puolison kanta kun asiaan on että kyse ei ollut mistään muusta kun uteliaisuudeesta miten exällä nykyään menee. Tämähän nyt on ihan selvästi paskapuhetta. Valehtelemalla pienemmäksi vahingon syntyy vain kauhea katastrofi. Tapahtunut ei tunnu edes pahimmalta tai millään tasolla ylitsepääsemättömältä vaan valehtelu.