Kun yksinäisyyttä ei enää kestä

Anonyymi-ap

Olen nuori mies eikä kukaan tunnu ymmärtävän. Olen käynyt seurakunnalla ja muissakin nuorten tapahtumissa aikoinaan, seurakuntatoimintaan liittyen ja ei. En jaksa enää syödä, liikkua tai ulkoilla. Jokainen sekunti jonka hengitän on minulle henkisesti raskasta. Kävin seurakunnalla, sillä halusin ystäviä elämääni ja sainkin hetkeksi. Olen kärsinyt yksinäisyydestä kouluajoista asti. Olin aina se surkimus yksin ruokalassa ja välitunneilla. Se oli kuin peilikuva tulevaisuuteen, kunpa olisin tajunnut.

Olen kuin surkea räsynukke jota ei enää kokoon ommella voi. Vajosin hiljattain synkkyydestä pimeyteen. Lakkasin puhumasta tai kommunikoimasta ihmisten kanssa, samoin he minuun. Se myös kertoo kuka minusta oikeasti välittää. Ja niin, kavereita ei tosiaan tupsahda ovelle vaikka olen osoitteenkin antanut ja toivottanut tervetulleeksi milloin vain. Ei kukaan.
En enää näe mitään muuta kuin pimeyttä. En jaksa tätä nukketeatteria jota myös elämäksi kutsutaan. Olen miettinyt naamani/ulkonäköni tuhoamista surkimukseksi/hylkiöksi joka olen. Ja jotta kukaan ei enää katsoisi minuun hyvällä, kun eivät tiedä mikä synkkyyden kurjistuma olenkaan. Sain kuulla että nämä viimeisetkin ystäväni jotka hiljattain sain, lähtevät pois. Eipä heistä muutenkaan ole paljoa enää kuulunut. En tiedä mitä olen edellisissä elämissä tehnyt että ansaitsen tämän.
Kaikki muut pitävät hauskaa jossain kun minä mätänen ja hitaasti kuolen. Kunpa en olisi ikinä syntynyt.

24

503

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      "Kaikki muut pitävät hauskaa..."

      Kuulehan, ei se elämä pelkkää hauskanpitoa ole kenellekään.

      Mikä sinua estää valitsemasta hauskanpidon, kun on sen aika?

      • Anonyymi

        Ole sinä muumi hiljaa! Et ymmärrä mistään mitään.
        - Aloittaja


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ole sinä muumi hiljaa! Et ymmärrä mistään mitään.
        - Aloittaja

        Ei ihme, jos jäät aina yksin!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ihme, jos jäät aina yksin!

        Aloittaja vaikuttaa ymmärtäneen jotain elämästä..

        Ehkä väärin.


    • Anonyymi

      Mä en halua ystäväjseni sellaista, joka roikkuu ja ropustautuu.
      Kokoajan täytyy vaan kuunnella ja ymmärtää.
      Siinä jää ymmärtäjä yksin.

      Parempi yksin

    • Anonyymi

      Joku oikein rypee itsesäälissä.
      Parempi kuin kukaan muu kurjuudessaan.

      Kukaan tuollaista jaksa kuunnella kuin pakon edessä velvollisuudesta. Oikeita ystäviä tuolla saa.

      Pitää olla valmis antamaan, jos jotain haluaa.

      • Anonyymi

        Niin kun ihmiset ovat niin herkkiä etteivät kestä elämän totuutta. Tuskaa. Kaikki haluavat vaan kuvitella tarinaan onnellista loppua. Ei ihme että nuoriso vetää alkoholia ja kamaa ja masennus kukoistaa juuri tuon asenteen takia että kaikki valitus leimataan heti itsesääliksi! Kenelle puhua? Terapeutille kunhan saa ajan ensin vuoden päähän eikö? Se on toki erittäin toimiva keino, mutta aika moni nuori ehtii päättää päivänsä ennen sitä vuoden odotusta. Ja kaiken kukkuraksi itsemurhakin leimataan "itsesääliksi". Noh, on elämässä koettu parempiakin hetkiä - vai mitä?;)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin kun ihmiset ovat niin herkkiä etteivät kestä elämän totuutta. Tuskaa. Kaikki haluavat vaan kuvitella tarinaan onnellista loppua. Ei ihme että nuoriso vetää alkoholia ja kamaa ja masennus kukoistaa juuri tuon asenteen takia että kaikki valitus leimataan heti itsesääliksi! Kenelle puhua? Terapeutille kunhan saa ajan ensin vuoden päähän eikö? Se on toki erittäin toimiva keino, mutta aika moni nuori ehtii päättää päivänsä ennen sitä vuoden odotusta. Ja kaiken kukkuraksi itsemurhakin leimataan "itsesääliksi". Noh, on elämässä koettu parempiakin hetkiä - vai mitä?;)

        Se nyt vaan on niin, että aina ei ole kivaa.
        Ei elämä ole yhtä juhlaa.
        Ei elämä ole edes reilua.

        Tuo kaikki on elämän suola. Rikkaus.
        Kaikki kokemisen arvoista.

        Joskus ainoa toivo on, että kun kaikki on jo näin paskaa, ei voi paskemmaksi mennä. Niin, niinhän sitä luulisi. Elämä se vaan yllättää kerta toisensa jälkeen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se nyt vaan on niin, että aina ei ole kivaa.
        Ei elämä ole yhtä juhlaa.
        Ei elämä ole edes reilua.

        Tuo kaikki on elämän suola. Rikkaus.
        Kaikki kokemisen arvoista.

        Joskus ainoa toivo on, että kun kaikki on jo näin paskaa, ei voi paskemmaksi mennä. Niin, niinhän sitä luulisi. Elämä se vaan yllättää kerta toisensa jälkeen.

        Sen takia elämä onkin tavallaan aika mielenkiintoista, kun ei ikinä tiedä etukäteen, millaisia yllätyksiä vielä eteen tulee.


    • Anonyymi

      Oikea Elämä mitään nukketeatteria ole.

    • Anonyymi

      Moni viisastuu vanhetessaa.
      Kaikkilta tuota ei voi odottaa.

    • Anonyymi

      Aloittaja kertoi, lopettaneensa kommunikoinnin ja yhteydenpidon muihin.
      Tuliko tuo tilanne omasta tahdosta ? Jos niin kävi, eihän ne muut ole silloin jättäneet pitämättä yhteyttä, ainoastaan kai siksi, kun aloittajakin oli lopettanut.
      Sanoisin, että ap on masentunut. Sen verran loistaa tekstistä, että on arvostus omaan itseen mennyt, on tullut ilmeisesti tilapäinen itsensä vihaamisen vaihde päälle.
      Se on masennuksessa hyvin yleistä, että pitää itseään kelpaamattomana kenellekään, ja huonona arvottomana ihmisenä.

      Sen verran lohduksi, että masennuksella on taipumus helpottaa jossain vaiheessa, toki se voi joillekin ajoittain tulla uudestaan.
      Jos tuntuu ylivoimaisen vaikealta pärjätä, niin kannattaa hakeutua jonnekin juttelemaan, ja yrittää saada itsetuntoa vähän kerrallaan nousemaan.
      En tarkoita tätä aloittajalle mitenkään pahalla, tämä on vain totuus masennuksesta. Et ole suinkaan ainoa, joka ajattelee, kuten sinä, tällä hetkellä. Meillä jokaisella tulee hetkiä, kun tuntuu, kelpaanko ? Kaikilla ei vain tule masennusta, mutta ajatuksena varmasti monille tuttu.
      Toivottavasti tilanteesi muuttuu taas paremmaksi.

    • Anonyymi

      Mikä se juttu on, mikä nuoressa miehessä on muilta jäänyt ymmärtämättä?

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Ei se asioiden kääntäminen aina auta, mutta voi ajatella niin, että jotkut asiat vaan ovat joskus huonosti, piste.
        Monet asiat ovat silti hyvin.


    • Anonyymi

      Hei,mäkin olin se surkimus kouluajoilla mutten ole enää. Ei sunkaa tarvi siihen rooliin jäädä.Kavereita tulee kyllä kunhan saat ittes kuntoon.Sun pitää hoitaa itseäs eikä rankaista kuulosti ihan masennukselta toi sun teksti.Voitko vaikka tänne kirjoittaa jos siitä vähän apua olisi,meitä lukijoita on monia saman kokeneita.

      • Anonyymi

        Tämä oli hyvin tsemppaava viesti.
        Jos joskus menee huonommin, se ei tosiaankaan tarkoita, että niin tulisi menemään aina.
        Elämän varrella kavereita tosiaankin tulee ja menee. Omalla kohdallanikaan ei ole ollut koskaan mitään oikein pysyvää, se on johtunut omasta liikkuvuudestani, muuttanut sen verran usein, että ihmiset elämässä vaihtuu.
        Elämäntilanteet ja elintavat voi myös vaihdella yhdellä ihmisellä. Niin on käynyt itsellenikin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä oli hyvin tsemppaava viesti.
        Jos joskus menee huonommin, se ei tosiaankaan tarkoita, että niin tulisi menemään aina.
        Elämän varrella kavereita tosiaankin tulee ja menee. Omalla kohdallanikaan ei ole ollut koskaan mitään oikein pysyvää, se on johtunut omasta liikkuvuudestani, muuttanut sen verran usein, että ihmiset elämässä vaihtuu.
        Elämäntilanteet ja elintavat voi myös vaihdella yhdellä ihmisellä. Niin on käynyt itsellenikin.

        Niinpä,nuorena myös epätoivoisesti etsin kavereita ja yritin ehkä liikaakin olla mieliksi ja huomasin myös jälkeenpäin että saatoin olla vähän liian ripustautuva kaveri. Vanhempana sitten elämään on ilmestynyt uusia ihmisiä jotka pitää minusta ihan sellaisenaan.En enää ripustaudu vaan vietän myös omaa aikaa ja tekemistä on yllinkyllin.


    • Anonyymi

      Minä taas nautin yksinäisyydestä.

      • Anonyymi

        Niin minäkin. Ja olen silti koko ajan vapaa lähtemään ihmisten seuraan, kun haluan.


    • Anonyymi

      ap voisi alkaa kirjoittaa kirjaa kun ulosanti on hyvä ja omaa kokemusta näistä ikävistä ja negatiivisista asioista. Itsellä käryää näppäimistö välillä jopa kahden kirjan parissa kun ajatuksia pukkaa mutta kaikki eivät sovi yhteen juoneen. Tuleepa urakka.

      Luovista harrastuksista ja niistä on monenlaisista iloa mutta joo eipä auta yksinäisyyteen. Harrastukseni ei oikeastaan maksa, kun sovellan ja materiaa kerääntynyt ja hommailen yksiössäni.

      • Anonyymi

        Kyllä viina maksaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä viina maksaa.

        Mutta sitä ei ole pakko ostaa ja juoda.
        Rahansa voi sijoittaa järkevämminkin.
        Oma valinta.


    • Hei,

      Tilanteesi vaikuttaa raskaalta. Et viestissäsi kertonut oletko keskusteluut tilanteestasi ammattilaisen kanssa.

      Laitan tähän tiedoksesi matalan kynnyksen auttavia tahoja, joista voi saada keskustelutukea anonyymisti ja maksutta. Keskustelu voi helpottaa ja tuoda uusia näkökulmia. Lisäksi ryhmächatteihin ja ryhmäkeskusteluihin osallistuminen voi lievittää yksinäisyyttä. Näistä tahoista voi saada vinkkejä myös muuhun avun hakemiseen ja yhteydessä voi olla anonyymisti ja maksutta:

      - Tukinet.net - Tukipisteesi netissä https://tukinet.net/

      Tukinetistä saa itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa hankalasta elämäntilanteesta tai mielessä olevasta huolesta. Tukihenkilö löytyy esimerkiksi MIELI Tukisuhteesta. https://tukinet.net/teemat/mieli-tukisuhde/tukisuhteet/

      Lisäksi ma-ke klo 15-19 ja to klo 15-21 on aikuisten kahdenkeskinen MIELI Kriisichat, jossa voi jutella päivystäjän kanssa mistä tahansa mielessä olevasta huolesta tai hankalasta elämäntilanteesta.

      Tukinetissä on llisäksi monenlaisia ryhmächattejä ja keskusteluryhmiä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja.

      Tukinetin kaikki palvelut saa käyttöönsä rekisteröitymällä palveluun anonyymisti. Osaa palveluista voi käyttää ilmankin rekisteröitymistä.

      Keskusteluapua kriisissä on mahdollista saada matalalla kynnyksellä myös seuraavilta tahoilta:

      - MIELI Kriisipuhelin

      Jos soittaminen tuntuu omimmalta vaihtoehdolta, niin Kriisipuhelin päivystää24/7 numerossa 09 2525 0111.

      Ystävällisin terveisin
      MIELI Kriisikeskus Helsinki/Kata

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Vakava rikosepäily Seinäjoella

      Ilkka ei taaskaan tiedä mitään mutta hesalaiset kertoo: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010959325.html
      Seinäjoki
      41
      2655
    2. Mitä on woketus?

      Täälläkin hoetaan usein sanaa "woketus". Mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa? Ilmeisesti sen käyttäjät ymmärtävät sen k
      Maailman menoa
      409
      2170
    3. Olet saanut kyllä tunnisteita

      Itsestäsi ja meistä. Mutta mikä siinä on, ettet kirjoita etkä anna itsestäsi merkkejä. Ellei ole kysymys siitä, mikä ens
      Ikävä
      21
      2026
    4. Oletko jo luovuttanut?

      Joko olet luovuttanut kaivatun suhteen ja hyväksynyt, että mitään ei tule?
      Ikävä
      138
      1734
    5. Mies pakko olla rehellinen

      Kiinnostuin koska olet tosi komea ja sulla on ihana puheääni. Olen aika pinnallinen sitten kai... 😓 kyllä olet tosi rau
      Ikävä
      16
      1732
    6. Ikääntyvien tilanne Suomessa on järkyttävä - Hoivakotiin ei pääse, vaan joutuu selviytymään yksin

      Ikääntyvien tilanne Suomessa on järkyttävä… Hoivakoteihin sijoittamista vältellään, koska hoito on kallista ja hyvinvoin
      Maailman menoa
      134
      1662
    7. Kristo Salminen, 52, riisuutui - Paljasti Iso-Börjen tatuoinnit - Somekansan tuomio yksimielinen

      Iso-Börje, tuo iso, tatuoitu, yltiöromanttinen ja aika kuuma rikollispomo - vai mitä mieltä sinä olet? Lue lisää ja kat
      Tv-sarjat
      21
      1143
    8. Hirvenmaitojuusto

      Olin Prisman juustohyllyllä kun vierestä alkoi kuulua kamala paapatus. Siinä oli vanha muori, joka räyhäsi raivokkaasti,
      Ruoka ja juoma
      0
      1122
    9. Vanhentunut runsaasti.

      Ei hyvä juttu. Mieheltä pötkylänaiselle.
      Ikävä
      74
      1029
    10. Kerro mulle miksi juuri me

      Kohdattiin? Tässä elämässä. Vaikka ollaan edelleen tutut tuntemattomat. Se on omituinen tunne.
      Ikävä
      63
      925
    Aihe