Energiatehokkuuslaskennasta

Tuo 0,3 on varmaankin ihan hyvä keskiarvo puunpoltolle :). Paremmin eristetyssä talossa pitäisi mennä puolet puumäärästä ja silti täyttyisi tuo 0,3. Meneekö tosiaan laskennassa noin että on tietty puumäärä ja sillä saa aina 0,3 ???

Pitää huomata että tulisijalla voidaan kattaa vain tietty osuus lämmitystarpeesta, mukavuudesta tinkimättä. Suuremmilla osuuksilla on nurkissa kylmää tulisjan vieressä kuuma(ja alkaa hyötysuhdekin kärsiä). Oletetaan että tämä osuus on 0,5 ja palataan tuohon sinun esimerkkiin.

Kun huonommin eristetyssä talossa poltetaan puita määrä x saadaan osuudeksi 0,4. Paremmin eristetyssä talossa ei kannata(eikä välttämättä pystykään) polttaa samaa määrää. Voisi olettaa että paremmin eristetyssä saataisiin 0,8 mutta silloin tulee tukalan kuuma ja häviöt lisääntyvät ja emäntä sanoo ettei tuollaisessa lämmittämisessä ole mitään järkeä...

ilmari-pienellä kirjoitti:

Tuo 0,3 on varmaankin ihan hyvä keskiarvo puunpoltolle :). Paremmin eristetyssä talossa pitäisi mennä puolet puumäärästä ja silti täyttyisi tuo 0,3. Meneekö tosiaan laskennassa noin että on tietty puumäärä ja sillä saa aina 0,3 ???

Pitää huomata että tulisijalla voidaan kattaa vain tietty osuus lämmitystarpeesta, mukavuudesta tinkimättä. Suuremmilla osuuksilla on nurkissa kylmää tulisjan vieressä kuuma(ja alkaa hyötysuhdekin kärsiä). Oletetaan että tämä osuus on 0,5 ja palataan tuohon sinun esimerkkiin.

Kun huonommin eristetyssä talossa poltetaan puita määrä x saadaan osuudeksi 0,4. Paremmin eristetyssä talossa ei kannata(eikä välttämättä pystykään) polttaa samaa määrää. Voisi olettaa että paremmin eristetyssä saataisiin 0,8 mutta silloin tulee tukalan kuuma ja häviöt lisääntyvät ja emäntä sanoo ettei tuollaisessa lämmittämisessä ole mitään järkeä...

Lue lisää

sovellutuksesi on huomattavasti lähempänä todellisuutta kuin "virallinen" näkemys.

Olivat laskeneet kyseiselle tyyppitalolle em. 0,3 arvon ja siitä päätelleet, että se on sitten aina 0,3, tapauksesta riippumatta.

"Miksi sähkölämmityksen hyötysuhde on vain 0,94? "

Kyseessä taisi olla sähköpatterilämmitys. Patterin hyötysuhde varmaan onkin tuon 0,999 mutta sähköpatterilämmitysjärjestelmän hyötysuhde on huonompi. Kun patterit sijoitetaan ikkunan alle niin ulkoseinän lämpötila nousee korkeammaksi kuin huonelämpötila. Samoin ikkunan edessä on korkea lämpötila. Eli häviöt lisääntyvät.

Minuakin ihmetyttää nuo kulutuslukemat...

Taisin ilmaista hyötysuhdeasian huonosti, kyseessä on "Lämmitysjärjestelmän hyötysuhde" joka on tietenkin laajempi käsite kuin pelkän laitteen hyötysuhde, mutta ehkä oikeampi tapa käsitellä lämmitys asiaa.
Esimerkiksi sähkölämmityksen reilummat häviöt syntyvät ymmärtääkseni pää-osin lämminvesivaraajasta.
Maalämpölämmitysjärjestelmässä häviöitä syntyy lämmitysjärjestelmän kiertovesipumpusta, varaajahäviöistä, lattilämmityksen suuremmista häviöistä(! ) ja mitähän niitä onkaan.

"...nuiden pilkun tarkkailuiden lisäksi ... luulisi tuon kokoisen talon pääsevän kokonaiskulutuksessa lähemmäs 25MWh/a .... "
Prikulleen olen samaa mieltä, ehkä lähempänä 20 MWh/a?
Jossain on kyllä matoja.

sanoisi, jos kallis konsultti kertoisi, että oikeasti teidän talo kuluttaakin tämän verran?

Pientaloesimerkissä IV:n sähköinen jälkilämmitys kuluttaa mukamas 4752 kWh. Jos tuollaislla esimerkeillä pitää tehdä tulevat selvitykset, niin metsään mennään ja lujaa.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Pientaloesimerkissä IV:n sähköinen jälkilämmitys kuluttaa mukamas 4752 kWh. Jos tuollaislla esimerkeillä pitää tehdä tulevat selvitykset, niin metsään mennään ja lujaa.

Kumma on miten lasketaan kWh tarkkuudella laskuja jonka oletuksissa on kymmenien prosenttiyksiköiden epävarmuus.

A.K. kirjoitti:

Kumma on miten lasketaan kWh tarkkuudella laskuja jonka oletuksissa on kymmenien prosenttiyksiköiden epävarmuus.

Minua kiusaa se, että tuossa on oletettu 500W jälkilämmitysvastuksen olevan koko ajan täysillä ympäri vuoden. Todellisuudessa jälkilämmitysvastus pätkii ja on myös vallan pois päältäkin pitkiä aikoja. Ymmärsikö joku?

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Minua kiusaa se, että tuossa on oletettu 500W jälkilämmitysvastuksen olevan koko ajan täysillä ympäri vuoden. Todellisuudessa jälkilämmitysvastus pätkii ja on myös vallan pois päältäkin pitkiä aikoja. Ymmärsikö joku?

Lue lisää

Tai oikeastaan tuostahan tulee isompi vastusteho. Lieneekö laskettu 600W vastuksella, joka olisi muka jatkuvasti päällä. Tuollaisista lapsuksista tulee vaikutelma, että juttuja kehittelee joku koulupoika. Intoa voi riittää mutta ei taitoa.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Tai oikeastaan tuostahan tulee isompi vastusteho. Lieneekö laskettu 600W vastuksella, joka olisi muka jatkuvasti päällä. Tuollaisista lapsuksista tulee vaikutelma, että juttuja kehittelee joku koulupoika. Intoa voi riittää mutta ei taitoa.

Lue lisää

Vielä kaikki ilmanvaihtoon liittyvät lämmitysenergiatarpeet yhteen:
Ilmanvaihdon lämmitysenergiantarve tulo ilmanlämmitysenergiantarve korvausilman lämmitysenergian tarve vuotoilmanlämmitysenergian tarve.
Vuodessa tulee yhteensä: 12.647 kWh, lämmityskaudessa 11.173 kWh.
Näissä lienee joku virhe, ehkä samaa asiaa laskettu useaan kertaan?
Jos näitä on yliarvioitu, lämmityskausi alkaa lyhenemään sekä itse tuloilman lämmitystehon tarve pienenee samaan aikaan. Silloin myös tuloilman lämmitystarve pienenee voimakkaasti.

Raksu kirjoitti:

Vielä kaikki ilmanvaihtoon liittyvät lämmitysenergiatarpeet yhteen:
Ilmanvaihdon lämmitysenergiantarve tulo ilmanlämmitysenergiantarve korvausilman lämmitysenergian tarve vuotoilmanlämmitysenergian tarve.
Vuodessa tulee yhteensä: 12.647 kWh, lämmityskaudessa 11.173 kWh.
Näissä lienee joku virhe, ehkä samaa asiaa laskettu useaan kertaan?
Jos näitä on yliarvioitu, lämmityskausi alkaa lyhenemään sekä itse tuloilman lämmitystehon tarve pienenee samaan aikaan. Silloin myös tuloilman lämmitystarve pienenee voimakkaasti.

Lue lisää

Eiköhä nuo luvut ole laskettu oletetuilla tiedoilla ihan oikein. Vuotoilmamäärä on laskelmissa kuitenkin hirvittävän suuri. Talohan on hatara kuin linnunpesä.
Vihdoin ja viimein on ihmisen asuminenkin standardisoitu. Se on kai tehty jotta laskelmien tekeminen on ylipäätän mahdollista. Todellinen kulutus voi kuitenkin olla ihan eri, käyttötottumuksista riippuen.

A.K. kirjoitti:

Eiköhä nuo luvut ole laskettu oletetuilla tiedoilla ihan oikein. Vuotoilmamäärä on laskelmissa kuitenkin hirvittävän suuri. Talohan on hatara kuin linnunpesä.
Vihdoin ja viimein on ihmisen asuminenkin standardisoitu. Se on kai tehty jotta laskelmien tekeminen on ylipäätän mahdollista. Todellinen kulutus voi kuitenkin olla ihan eri, käyttötottumuksista riippuen.

Lue lisää

Siinä luki selvästi, että IV-kojeen jälkilämmitys sähköllä. Menevätkö vuotoilmat IV-kojeen lämmitettäväksi?

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Siinä luki selvästi, että IV-kojeen jälkilämmitys sähköllä. Menevätkö vuotoilmat IV-kojeen lämmitettäväksi?

Sen verta selasin lähtötietoja, että LTO:n tuloilman lämpötilahyötysuhde oli 50%. Esimerkiksi silloin kun sisäilmanlämpötila on 21 ja ulkoilman -21 LTO:lta tuleva ilma on 0-asteista ja tämän ilman lämmittämisestä 18 asteiseksi lienee kyse.

Raksu kirjoitti:

Sen verta selasin lähtötietoja, että LTO:n tuloilman lämpötilahyötysuhde oli 50%. Esimerkiksi silloin kun sisäilmanlämpötila on 21 ja ulkoilman -21 LTO:lta tuleva ilma on 0-asteista ja tämän ilman lämmittämisestä 18 asteiseksi lienee kyse.

Lue lisää

Ei ole normaalitilanne, että on -21 pakkasta. Laskelmat on tehtävä keskimääräisellä lämpötilalla mieluummin. Tai lämmitystarvelukuja soveltaen. Karkeasti ottaen lämmitykseen kuluu nettohuipputehon tarpeesta keskimäärin 26% teholla energiaa keskeisessä Suomessa.

A.K. kirjoitti:

Eiköhä nuo luvut ole laskettu oletetuilla tiedoilla ihan oikein. Vuotoilmamäärä on laskelmissa kuitenkin hirvittävän suuri. Talohan on hatara kuin linnunpesä.
Vihdoin ja viimein on ihmisen asuminenkin standardisoitu. Se on kai tehty jotta laskelmien tekeminen on ylipäätän mahdollista. Todellinen kulutus voi kuitenkin olla ihan eri, käyttötottumuksista riippuen.

Lue lisää

Ilmavuotoluvuksi oli keksitty 0,2 1/h.
Eli tunnissa vaihtuu 0,2 kertaa rakennuksen tilavuuden verran vuotoilmaa. Normaalin koneellisen ilmanvaihdon vastaava on 0,5. Eli silloin puolet rakennuksen tilavuutta vastaava määrä vaihdetaan tunnissa.

Tuoreimmassa kotimaisessa tutkimuksessa oli saatu 50 Pa:n paine erolla eri pientalossa luvuksi 0,5...8,9 1/h. Kun tällä paine-erolla mitattu tulos jaetaan 30:llä pitäisi saada tuo normaali käytössä olevan pientalon vuotoilmakerroin. Kyllä voi olla vaihtelua on tiiviyksissä.
Vastaavasti tällöin tulee vaihteluväliksi 0,017 1/h...0,30 1/h, keskiarvon ollessa 0,13 1/h.
Nyt oli valittu "varman päälle" tämä 0,20 1/h.

Eli kyseisen talon vuotoilmanvaihdon lämmitys voisi vaihdella 7100 kWh:n ja 400 kWh:n välillä lämmityskaudessa mitattujen tapausten vaihteluvälillä. Nyt oli esitetty tuota 0,20 1/h käytettäväksi, mikäli ei ole esittää tarkempia mittaustuloksia (=4.774kWh, varsin on vielä tarkasti esitetty).

Henkilökohtaisesti en oikein usko tuohon esitettyyn 0,2 läpivirtauksen määrään, koska nykyinen ilmanvaihtojärjestelmä on alipaineinen. Eli sisään kyllä voi tulla vuotoilmoja, mutta miten olisi mahdollista, että näin suuri määrä humistelisi ulos muuta kuin IV-koneen kautta.

Raksu kirjoitti:

Ilmavuotoluvuksi oli keksitty 0,2 1/h.
Eli tunnissa vaihtuu 0,2 kertaa rakennuksen tilavuuden verran vuotoilmaa. Normaalin koneellisen ilmanvaihdon vastaava on 0,5. Eli silloin puolet rakennuksen tilavuutta vastaava määrä vaihdetaan tunnissa.

Tuoreimmassa kotimaisessa tutkimuksessa oli saatu 50 Pa:n paine erolla eri pientalossa luvuksi 0,5...8,9 1/h. Kun tällä paine-erolla mitattu tulos jaetaan 30:llä pitäisi saada tuo normaali käytössä olevan pientalon vuotoilmakerroin. Kyllä voi olla vaihtelua on tiiviyksissä.
Vastaavasti tällöin tulee vaihteluväliksi 0,017 1/h...0,30 1/h, keskiarvon ollessa 0,13 1/h.
Nyt oli valittu "varman päälle" tämä 0,20 1/h.

Eli kyseisen talon vuotoilmanvaihdon lämmitys voisi vaihdella 7100 kWh:n ja 400 kWh:n välillä lämmityskaudessa mitattujen tapausten vaihteluvälillä. Nyt oli esitetty tuota 0,20 1/h käytettäväksi, mikäli ei ole esittää tarkempia mittaustuloksia (=4.774kWh, varsin on vielä tarkasti esitetty).

Henkilökohtaisesti en oikein usko tuohon esitettyyn 0,2 läpivirtauksen määrään, koska nykyinen ilmanvaihtojärjestelmä on alipaineinen. Eli sisään kyllä voi tulla vuotoilmoja, mutta miten olisi mahdollista, että näin suuri määrä humistelisi ulos muuta kuin IV-koneen kautta.

Lue lisää

Näköjään nuo luvut olivat rakennusmääräyksistä poimittuja (D2 ja D5). Todellinen voi olla jotain muuta. Niillä vain on suuri vaikutus energiatalouteen.
Miksi muuten rakennuksekset edelleen suunnitellaan hirvittävän alipaineisiksi. Ilmanvaihtokoneen tuloilmamäärä voi olla 20 % pienempi kuin poistoilmamäärä ja kun ilmansuodattimet likaantuvat ero on vielä paljon suurempi. Loput ilmat sitten imetään seinien "mineraalivillasuodattimien" läpi ja toivotaan että sieltä ei tule epäpuhtauksia.