Päiväni kohokohta oli kun harjoitin kotonani vatsalihaksiani. Sitten se alkoi pierettämään. Pieretys alkoi naurattamaan 😄. Mähän pidän tätä henkilökohtaisena päiväkirjanani aina kun huvittaa. Oli mulla joskus sellainenkin sähköisessä muodossa. Joskus oli jopa kuukausien tauko niiden avautumisieni välillä. Heitin sinne kaikki p*skat mikä vaivasi mieltäni. Joskus sekin nauratti kun aloin ensin huvin vuoksi nauramaan tekonaurua ilman mitään syytä. Se aktivoi aikaiseksi todellisen naurun. Nykypäivänäkin voi yhä nauraa vaikka meno onkin olevinaan niin tosikkomaisen haudanvakavaa. Maailman absurdius naurattaa (tai itkettää). Taisin saada akuutin hermoromahduksen maaliskuussa kännissä, kun aloin nauramaan itsekseni. Nauroin sen takia koska koin kuinka vatuillaan kaikki asiat tuntuivat olevan sillä hetkellä. Siispä näin: https://www.youtube.com/watch?v=F2_oFE9ovNk. Psykoosit tulilla niin sanotusti 🔥💪🙏.
Eräänä päivänä
Anonyymi-ap
7171
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pidä vaan.
Tasapainoahan kaikki ylläpitävät tai yrittävät ainakin.
Naurusta. Huomaan, että minulta karkaa välillä ilmoille kuuluva revolverinauru.
Jos ei pidä varaansa, saattaa nauru karata toisestakin päästä....
Estothan rajaavat. Toisaalta hyvä, toisaalta huono.
Vilma
Ehkä nauru purkautuu ennen pitkää ilmoille jos se ensin kumuloituu. Sama homma itkun kanssa. Ensin tunteet turtuvat ja olotila pitkittyy. Lopulta jokin asia laukaisee ne tunteet jolloin tunteet ottavat vallan. Puhuva papukaija olallani pitäisi minulle hyvin seuraa tämän sinkkuelämäni keskellä. Sosiaalisen elämä lisää sitä tunteiden tasapainoa, jos osaa valita seuransa oikein. Eräs tuntemani henkilö elää niin että sosiaalisen hyväksynnän saaminen toisilta ihmisiltä on hänelle pääasia sosiaalisten suhteiden meressä, huolimatta siitä millaista se seura on. Kyllä on hölmöä meininkiä, jos minulta kysytään. Se värssy pitää paikkansa että ennemmin on yksin, kuin huonossa seurassa. Kantapään kautta, sen se oppiminen monilla vaatii. Joillekin sekään ei takaa virheistään oppimista. - Ap.
13:25
'Huono seura' on laaja kirjo. Lähtökohtaisesti pitäisi viihtyä ja tulla positiivinen olo ja tarve tavata uudestaan. Sosiaalisen hyväksynnän metsästäminen on kovin pinnallista.
Mutta varmasti on olemassa ihmisiä, joita pinnallisuus ei häiritse. Ja toisin. Syvällisyys voi olla joistain ahdistavaa, tosikkomaista.
Minä tykkään herkutella syvällisyydellä ja välillä puhua ihan lööperiä siihen räjähtävään nauruun asti.
Vilma
Minulla taas on aivan karsea flunssa. Aina kun yskäisen, karkaa ilmaa samalla takapuolesta. Tämä on sinänsä erikoista, että yleensä minua ei pahemmin pieretä.
Jotkut pystyvät pidättämään hengitystään muutaman minuutin. Minäkin onnistuin kerran kahteen minuuttiin. Turhan vaarallista niin olen jättänyt sen homman sikseen. Kai kyse oli testaamisesta että kuinka kauan tosipaikan tullen pystyisin pidättämään hengitystä. Yleensä minuuttia kauempaa en pysty. Tulipalon sattuessa henkensä pidättämisestä on hyötyä. Kenties he häksäävät, on cheatit päällä? Jos ne hengitteleekin muiden ilma-aukkojen kuin nenän ja suun kautta? - Ei Ap (oon oikeasti :) ).
Kerran mies kuntoilit ja hirveät traumat jäi? Ei se pötsi itsestään ohene
Kyllähän minä nämä realiteetit tiedostan ja tunnistan. Viimeisen viikon aikana on kyllä jäänyt turhan väliin liikunta, myönnettäköön. Toisaalta, itselläni oli parina päivänä kauppareissuprojekteja mitkä täytyi hoitaa. "Juoksemista älä lopeta", niinkuin Happoradio laulaa. Miksi 🤔? Siksi, koska jos sitä harrastaa liian harvoin niin pohkeet kipeytyvät silloin kun jälleen rykäisee. Tarkoitan siis juoksemista muutaman kilometrin mittakaavassa, sanotaan vähintään 40 min kestoltaan.