Suomen Pientalonppoikien Puolue alku

Vuosien 1962 ja 1964 vaalitappioiden jälkeen Veikko Vennamo totesi, ettei pienviljelijöiden tuki enää riittänyt hänen puolueelleen, vaan lisää kannattajia oli saatava muualta. Kun Maalaisliitto vuonna 1965 vaihtoi nimensä Keskustapuolueeksi, Vennamo vaihtoi seuraavana vuonna puolueensa nimen Suomen Maaseudun Puolueeksi.
SMP; Sirkka Minä Pekka.

Lakitieteen lisensiaatti, varatuomari Vekko Vennamo oli tullut valituksi eduskuntaan ensimmäisissä sodanjälkeisissä, vuoden 1945 vaaleissa Maalaisliiton kansanedustajana. Jo tätä ennen, lokakuussa 1944, hänet oli nimitetty Maatalousministeriön asutusasiainosaston (ASO) osastopäälliköksi johtamaan sodanjälkeistä asutustoimintaa. Vuosina 1954–1956 Vennamo toimi valtiovarainministerinä Kekkosen viidennessä hallituksessa ja tuki näkyvästi Urho Kekkosen valintaa tasavallan presidentiksi vuoden 1956 vaalissa. Veikko Vennamolle maalaislliittolaisuus oli kodin perintöä, sillä hänen isänsä, pankinjohtaja Emil Fennander oli vuonna 1906 ollut Maalaisliiton perustavan kokouksen varapuheenjohtajana.

Niin kutsutun salaputkijutun paljastuminen vuonna 1952 pilasi Vennamon suhteet SDP:hen, ja siitä lähtien hän otti asiakseen valtaapitävien väärinkäytösten paljastamisen. Presidentinvaalin jälkeen Vennamo joutui yhä kasvaviin erimielisyyksiin Kekkosen ja Maalaisliiton johdon, erityisesti puoluesihteeri Arvo Korsimon kanssa. Kesän 1956 puoluekokouksessa Vennamo haastoi istuvan puheenjohtajan V. J. Sukselaisen, mutta hävisi äänin 627–101. Erimielisyyksien kärjistyessä Vennamo erosi puolueesta ja perusti vuonna 1959 oman puolueen, jonka nimeksi tuli Suomen Pientalonpoikien Puolue. Nimivalinta johtui siitä, että Vennamo katsoi Maalaisliiton ajavan vain suurtilallisten asioita. Samoihin aikoihin ASO lakkautettiin ja Vennamo siirrettiin tullihallitukseen.

Suomen Pientalonppoikien Puolueen kannatusta mitattiin ensimmäisen kerran vuoden 1960 kunnallisvaaleissa. Puolue sai 359 valtuutettua 139 kunnan valtuustoihin. Erityisen suurta SPP:n kannatus oli karjalaisen siirtoväen keskuudessa. Halsualla Keski-Pohjanmaalla SPP sai valtuustoon jopa yksinkertaisen enemmistön.

Vuoden 1962 eduskuntavaaleissa Vennamo putosi eduskunnasta, eikä SPP saanut yhtäkään kansanedustajan paikkaa. Tärkeänä syynä vaalitappioon oli, ettei suuri osa SPP:n kannattajista hyväksynyt puolueen osallistumista niin kutsuttuun Honka-liittoon vuoden 1962 presidentinvaalissa. Entistä oikeuskansleria Olavi Honkaa pidettiin liian oikeistolaisena ehdokkaana. Myös vuoden 1964 kunnallisvaalit sujuivat SPP:ltä heikosti: puolue menetti yli 150 valtuustopaikkaa ja oli vaalien suurin häviäjä.
-
KYSYNKIN demareilta, kun teitä täällä aika liuta, tiedättekö; Niin kutsutun salaputkijutun paljastuminen vuonna 1952 pilasi Vennamon suhteet SDP:hen ? MIKÄ SE OLI.