..tyhmistä asioista. En tiedä onko meidän suhdetta enää järkeä jatkaa. Välillä kuitenkin tuntuu etten ikinä voisi jättää häntä. 8 kk ollaan oltu tiiviisti yhdessä ja puoli vuotta "virallisesti" seurusteltu.
Se on yleensä niin, että hän sanoo pahasti ja minä suutun. Sitten hän suuttuu koska minäkin suutuin.
-Jos minulla on yöllä huono olo enkä pysty nukkumaan, olen hänestä ärsyttävä.
-Jos loukkaannun hänen sanomisistaan ja ehkä itken, olen liian herkkä.
-Jos pidän välillä puoliani joissakin asioissa, en esimerkiksi tiskaa kun on hänen vuoronsa, olen lapsellinen tai kakara.
Ja sitten vielä se, että minulla ei ole mitään asiaa koskea hänen puhelimeensa, mutta hän lukee viestini automaattisesti ilman lupaani.. väistämättä tulee mieleen että jotain salaista siellä puhelimessa täytyy olla kerran sitä ei saa katsoa.. (en ole kyllä sitä salaa tutkinutkaan vaikka hän sitä joskus epäileekin.)
Tässä tuli nyt vain ne huonot puolet, että varmasti jokainen ajattelee eihän tuossa ole enää mitään järkeä. Ei se kuitenkaan tuollaista aina ole, mutta silloin kun on niin se sattuu ja pahasti.. varsinkin hänen sanomisensa. Kummankin vanhempiin ja sisaruksiin on tutustuttu ja kylässäkin käydään silloin tällöin.. tässä vaiheessa on tosi vaikea päättää mikä olisi järkevintä. Yhdessä ei vielä todellakaan asuta eikä olla kihloissa.. sellainen ei tulisi vielä mieleenkään.
Jotain suuntaa antavia neuvoja kaipaisin.. kiitos.
Se on yleensä niin, että hän sanoo pahasti ja minä suutun. Sitten hän suuttuu koska minäkin suutuin.
-Jos minulla on yöllä huono olo enkä pysty nukkumaan, olen hänestä ärsyttävä.
-Jos loukkaannun hänen sanomisistaan ja ehkä itken, olen liian herkkä.
-Jos pidän välillä puoliani joissakin asioissa, en esimerkiksi tiskaa kun on hänen vuoronsa, olen lapsellinen tai kakara.
Ja sitten vielä se, että minulla ei ole mitään asiaa koskea hänen puhelimeensa, mutta hän lukee viestini automaattisesti ilman lupaani.. väistämättä tulee mieleen että jotain salaista siellä puhelimessa täytyy olla kerran sitä ei saa katsoa.. (en ole kyllä sitä salaa tutkinutkaan vaikka hän sitä joskus epäileekin.)
Tässä tuli nyt vain ne huonot puolet, että varmasti jokainen ajattelee eihän tuossa ole enää mitään järkeä. Ei se kuitenkaan tuollaista aina ole, mutta silloin kun on niin se sattuu ja pahasti.. varsinkin hänen sanomisensa. Kummankin vanhempiin ja sisaruksiin on tutustuttu ja kylässäkin käydään silloin tällöin.. tässä vaiheessa on tosi vaikea päättää mikä olisi järkevintä. Yhdessä ei vielä todellakaan asuta eikä olla kihloissa.. sellainen ei tulisi vielä mieleenkään.
Jotain suuntaa antavia neuvoja kaipaisin.. kiitos.
Vastaukset 7
Vanhimmat
jätkähän pettää sua.
usko mua.
tutki se puhelin ihan vinkiksi vaan
Siis mökötetään tiskivuoroista..!!!! se on naisen hommaa se..
Tutkitaan kännyköitä.. puhelinsalaisuus olla pitää jokaisella..
Nainen ole nainen ja hoida koti..
Mies ole mies ja pidä naisesi hyvänä!!
Teinit opettelee seurustelua ja sinä kehotat tutkimaan toisen kännykän. Voi jessus tuota sinun neuvoasi. Alkuperäiselle annan sellaisen neuvon, että älä ainakaan sinä opettele sellaiseksi valehtelijaksi ja huijariksi kuin nuo kännykän tutkijat ovat. Kyllä se elämä siitä suttaantuu, ja ensimmäinen seurustelusuhde on vain opettelua.
Tuttu tilanne. Riitaa on ja välillä kumpikin itketään. Riitaa varsinkin pikkuasioista. Jotenkin aina välillä tuntuu, että itse antaa liian helposti periksi asioita esim. itse olet oikeassa ja kumppanisi väärässä, ja väen vängällä kumppanisi pyöristää oman väittämänsä oikeaksi.
Viimeksi tuli riitaa tästä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=708&posting=22000000009049210
Ja laitoin siitä keskustelunkin pystyyn.
Joskus vain tuntuu, että itse joutuu tekemään töitä toisen mielyttämisen vuoksi. En minäkän aina jaksa joustaa asioissa. Ei ole ihme jos tiuskin välillä ja annan suustani tulla tulta ja tappuraa, kun en vain yksinkertaisesti jaksa miellyttää toista ja mitä hyvää toinen on tehnyt sinun vuoksesi?!? Ei välttämättä yhtään mitään. Olisi välillä tosi kiva jos joskus edes herra Pölvästi tiskaisi tai siivoaisi.
Ja meillä on myös sama tilanne: Minä en saa edes siirtää kumppanini kännykkää ilman lupaa, kun kumppanini olisi kokoajan puhelimeni kimpussa ilman lupaa(etten vaan ole kirjoitellut kellekkään salaista) ellen säilyttäisi sitä kassissani. Niinkuin hänellä on oikeus olla minun puhelimeni kimpussa.
Teissa kummassakaan ei ole vikaa. Te vain yksinkeratisesti ette sovi toisillenne. Miten hyva etta tuo on tullut nyt selvaksi ja voitte menna kumpikin omaan suuntaan.
Erotkaa aivan rauhassa ja etsikaa kumpikin itsellenne sopivammat seurustelukumppanit.
miehen kans oltu 4 ja puol vuotta yhes...alussa oltiin ja erottiin ja oltiin ja erottiin ja taas oltiin ja erottiin...sitten tulin raskaaks ja päätin pitää lapsen.tyttö nyt 1v ja joka päivä kiitän itteeni et pidin pääni...no alettiin TAAS kerran oleen ja muutettiin yhteen..alku oli ihanaa ja kaikki suju...ny noin puol vuotta ollu melkein koko ajan sotatila päällä...riita tulee kaikesta mahollisesta.mies ei osaa siivota jälkiään mä en osaa tehä mitään oikein jne.monta kertaa meinattu erota mutta kuitenkin päätetty vileä kerran yrittää tytön takia...välillä on niin paha riita ettei pystytä oleen saman katon alla ollenkaan.äijä tulee töistä ja keksii jotain valittamista ja mä vastaan käskemällä sen painua v.....n ja takasin töihin ettei tarvis kattella sitä...eikä kumpikaan pysty oikein kunnolla keskusteleen asioita...mies valittaa kun en puhu ja ku koitan puhua ni mies on hiljaa eikä sano mitää...jotenki sitä järki sanoo että pitäs luovuttaa ja erota että kumpikin vois erikseen olla mahdollisimman hyvä vanhempi tytölle,mutta kuitenkin ei pysty luovuttaan ja eroon...on se vaikeeta olla rakastunu...et sellasta...ehkä kannattaa miettiä kummpnkin tarkkaan onko "järkee" jatkaa jos jo tossa vaihees on tollasta...tietysti se voi siitä muuttua parempaan suuntaan ja toisaalta taas ei...mutta mitä pitempään on yhdessä, sitä vaikeempaa on erota/jättää toinen...näin ainakin mun kohalla...toivottavasti keksit juuri teille sopivan ratkasun... :) hyvää juhannusta kaikille!
Kuulehan nyt, teidan suhteenne on aivan sairas! Miksi ihmeessa levitit jalkasi tuolle miehelle kun niin aarettoman hyvin tiesit ettette voi elaa rauhassa yhdessa. Jatkuva kiroilu ja toraisuus lapsen nahtavilla tekee lapsesta aivan hermoheikon! Onko tuo mita sina talle taysin viattomalle ihmisalulle haluat?
Jos sinun on valttamatta jatkettava tuota mielipuolista riehumista miehen kanssa, anna lapsesi adoptioon. HAN on ansainnut rauhallisen ja turvatun kasvuympariston. Ja sterilisio itsesi ettet enaa hanki lapsia tuohon sairaaseen ymparistoon.