Onneksi satuin näkemään hänet.

Olen ollut Jorvin kirjoilla synnyksen jälkeen vaikka pääsin seuraavana aamuna kotia.
Poika joutui keskosten kanssa samalle osastolle ja en suostunut kulkemaan KELLARIN kautta sinne, ku eksyin takasin tulo matkalla.
Ruokailut oli niin, kuin KESKITYSLEIRILLÄ joten sanoin lääkärille: Voisin lähteä kotia, koska tyttö odottaa minua.
Käytiin tytön kanssa hoitamassa vauvaa ja hänen kanssa haettiin vauva kotia.
Tyttö lähti Bulgariaan lomalle ja oli KUULEMMA osoittanut koko mieltään.
Tuli kotia ja hienot pikku letit päässä ja halas sekä oli yhtä hymyä.
Hänellä oli pikku veli paljon tärkeämpi mitä tätinsä loma.

Minun tyttö oli hevosella menossa ratsastamaan ja sitä oltiin nostamassa kyytiin niin siskon poika halusi ratsastaa hevosella.
Minun tytön piti ratsastaa AASILLA, koska siskoni määräs.
Sanoin tytölle : Älä välitä, koska AASILLA RATSASTAMINEN on HARVINAISEMPAA mitä HEVOSELLA.

Sanoin aina samalla tavalla, koska siskoni servas täysillä minun tyttöä ja hänen poika oli aina parempi.

Olen toiminut oikein kun olen sanonut; Ei kannata välittää vaikka lähtis housut jalasta!

Minä saan korvauksen ja toiset saa saman, kun kulkevat saman tien!
Vankilassa kyllä lähtee KAIKKI ja EI SAA VÄLTTÄMÄTTÄ EDES OMIA VAATTEITA.

Pyysin vain omat KENGÄT ja sanoin; En lähe noilla 46 numeron SAAPPAILLA tuota KUSIRINKIÄ kävelemään!!!

Oon kyllä osannut VITTUILLA kunnolla vartijoiden kautta toisille vangeille, mutta KANNATTAS ehkä miettiä KENET SINNE VANKILAAN PÄÄSTÄÄ ja muistaa että SALAISISTA ASIOISTA TULEE JULKISIA!