Töihin tuli jokin aika sitten uusi kaveri, ihan mukavan tuntunen, mutta nyt se on ihastunen "meidän hätävaraan" Meillä kun on sellanen vähän outu kaikkien horo, tai sellanen joka antaa kahden valkkarilasin jälkeen, jos vaan ketä kiinnostaa. Tässä vuosien varrella sen on kaikki nussinu pomoa myöten. Tämä kaveri kun käyttäytyy niinkuin pelissä olisi jotain elämää suurempaa, ja tauollakin kertoo silmät palaen ihastuksestaan. Meitä nolottaa kaverin puolesta, ja on vähän ajateltu, pitäiskö asiasta kertoa? Jotenkin hävettää kaverin puolesta, mutta ei ole helppoa mennä sanomaankaan että ollaan kaikki pantu sen ihastusta, että kannattaisi laittaa pikkasen jäitä hattuun, tulevaisuuden suunnitelmien suhteen. Mitenkä asian korrektisti sanoisi?
itsensä nolaaminen
pitäiskö kertoa
135355
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Niin siis häirittekö teitä jos joku on ihastunut teidän hätävaraan? Vai aavistelisitteko että tuota uutta haittaisi jos tietäisi, että ihastuksen kohde on pannu ympäriinsä?
Siis sehän voi olla että kaeria ei nolota pätkääkään, riippuu varmaan tunteiden laadusta. Ja siitä onko "hätävara" samalla tunteella mukana.
Jos mä kuulisin, että mun ihastuksen kohdetta jotkut idiootit haukkuis hätävaraks, niin kumauttaisin paistinpannulla päähän, vaikka se olis tehny mitä. Taitaa olla kuule niin, että häpeemisen aihetta löytyy niistä jotka tuollalailla hätävarana toista pitävät ja mulkkunsa työntävät mihkä tahansa reikään kun siltä sattuu tuntumaan.
Aivojen käyttö sallittua...
Toivonpa tosiaan, että rakastut palavasti johonkin naiseen, joka on paljon kokeneempi seksuaalisessa mielessä kuin sinä, ja jota jotkut muut kutsuvat hätävaraksi. Opettaa sinulle käytöstapoja ja suvaitsevuutta... Opettaa myös sinut elämään omaa elämää muiden mielipiteistä välittämättä.
Hyvää textiä! On ihan totta että naisia aina arvostellaan vaikka mistä, mutta missä lienee miehet, jotka kantavat vastuun ja jos "panevat" vaikka ketä? Olkaa hyvät "miehet" nyt edes sen verta aikuisia, että osaisitte ottaa tekemisenne huomioon arvostellessanne muita! Suurin osa mieheistä ei edes osaa PANNA
Tuo viimeinen lause:" suurin osa miehistä ei osaa edes panna" kruunaa kaiken!!!! Siinä kiteytyy koko ihmisen seksuaalisuuden salaisuus....Se on niin totta...
Mutta eivät niin monet naisetkaan "osaa panna" tai olla pantavina...
Kertokaa nyt hyvät ihmiset äkkiä asiasta ennenkuin tosissaan jotain vakavampaa heidän välilleen syntyy. Miten siinä sitten teidän "hätävaralle" käy
Ei me nyt sitä mitenkä "hätävaralle" käy. Olihan se naimissisakin, ei se tahtia haitannut. Mutta kuka kertoo kaverille ja miten? Olis vähän härskiä sanoo suoraan. Varmasti asia valkenee hänellekin ajanmyötä, vaan ei olisi reilua kaveria kohtaan. Meinattu jos laitetaan nimetön kirje, vaikka sen kaappiin.
Nimetön kirje kaappiin? Mahtaa olla mukava kaveri kun noin hienoa käytöstä ansaitsee..
Eikö asiasta voi ihan face-2-face sanoa ohimennen? Tietenkin, jos itse kestää maineensa sen jälkeen.. ; )
Antakaa sen nyt ensin kiksauttaa ja toivottakaa sitten tervetulleeksi jengiin! Sitten voitte heittää läppää, miten se eukko on teidän kävelevä kellokortti. Leimataan työsuhteen alkaessa jne.
Eikö miehet uskalla tuollaisia asioita sanoa suoraan? Jos kyseessä olisi naisporukka, niin kyllä ihan rehdisti kerrottaisi uudelle asian laita. Minullekin kerrottiin jo kysymättäkin uudessa työpaikassani kaikki juorut jokaisesta tyypistä. Naisilla se taitaa olla ihan tavallista toimintaa. Ja on siinä se hyvä puoli että saa heti alussa tietää tällaisetkin asiat..
Joo-o, naisilla tuntuu se juoruaminen ja muiden asioiden tonkimenen olevan veressä!
Ilmeisesti vastaaja on mies. Naisen susta tuo vastaus kuulostaisi naurettavalta! Olen miesvaltaisessa työpaikassa ja miehet ne naurettavia ovat jos jotka. Naisten ns. juoruilut ovat pelastaneet monet "eukot" sydänsuruilta, miesten taas aiheuttaneet niitä! Keskustelkaa asiasta!
Mutta ei sitä nyt ensimmäiseksi uudelle kaverille aleta luettelee, kuka kellekin antaa.
Yleensä jos mennään kaljalle, tai firman kesäjuhlissa kun ollaan vähän maistissa. Tilanne vaan kerkis luiskahtaa, ennenkuin kukaan kerkis kertoa siitä. Kaveri oli jo ihastunut, sehän se tilanteessa noloa on. Kaikkihan sitä on köyrinyt, vaan ei sellasiin ihastuta. Sitten kun asianlaita kaverille selviää, suuttuu varmaan kun kukaan ei sanonut. Kesäjuhlat on aina elokuun alussa, kyllä silloin viimeistään nähdään mitenkä kaverilla puntti tutisee. Tossa jo ihmeteltiin, kehtaako jäädä taloon sen jälkee kun selvii, mitenkä on itsensä nolannut.
Äh, turhaan tollasia mietitte. Antakaa kaverin olla ihastunut. Kyllä se elämä opettaa, turha pilata yllätystä :D
Toisaalta tuntuu, että ovat ihmisten omia asioita ja olisi parempi olla sekaantumatta, mutta...
Toisaalta taas tuntuu, että jos kaveriparka tietämättään on tosiaankin ihastunut kaikkien yhteiseen panopuuhun ja on siitä kaikille jo puhunutkin, niin vaikea paikka.
Olisi ehkä kannattanut ottaa tavaksi varoittaa kaikkia uusia heti jos jotain vipinää alkaa ilmetä, mutta vasta sitten, koska panopuullekin voisi toki antaa mahdollisuuden parantaa tapansa.
Naiset vastaavassa tilanteessa eivät usko kuin kantapään kautta. He pitävät toisia vain kateellisina tai mustasukkaisina.
Ehkä on parasta antaa jokaisen itse katsoa eteensä.