Kaiffari-sanaa näkyy käytettävän halventavassa mielessä. Joskus 1950-luvulla se oli kuitenkin esim. veljeni hellitteylnimi.
Mitä se oikeastaan tarkoittaa ja mistä se on pesiytynyt suomeen?
Mitä se oikeastaan tarkoittaa ja mistä se on pesiytynyt suomeen?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kaiffari on stadin slangia. Ko. kielen sanakirjoissa sen yleisin selitys on 'poika'.
Stadin slangin sanasto on lainattu pääosin ruotsista ja venäjästä; englantilaislainat ovat harvinaisempia. En kuitenkaan keksi äkkiä, minkä kielen mikä sana voisi taustalla kummitella. 'Kaveri' ei ehkä ole toivottoman kaukana merkitykseltään, kun se ei ole sitä äänneasultaankaan. Kaveri puolestaan on likimain sama kuin toveri, mutta ilman poliittisideologista painolastia. Ystävä.
Urbaanin kaiffarin ruraali vastine voisi olla vaikkapa 'jätkä' tai 'karpaasi'. Kaiffari ei ole mielestäni sellaisenaan suinkaan halventava sana, vaikka joku saattaa sitä (tietämättömyyttään?) sellaisenakin käyttää. Ennemminkin kaiffari tuntuu korvissani reilulta tyypiltä, joka on viiteryhmässään hyväksytty, miehisyysriitit läpikäynyt eikä mikään sivustakatsoja-mammanpoikalälläri. Kaiffari-nimikkeessä on mukana ripaus testosteronia ja arvostusta!
Sanan lopullinen merkitys lienee joka tapauksessa niin epäselvä, että käyttäjän painotukset ja kuulijan ymmärrys ratkaisevat. Feminiiniseen ihmisolentoon kaiffari-sanaa joka tapauksessa ei kannata käyttää.
Apropos karpaasi: mistäs se sitten tulee? Ettei vain taustalla kummittele englannin garbage? Luontaisen testosteronin tilalla synteettinen sellainen tai sitten jokin Hemohes?
Törmäsin kaif-sanaan venäjän kielessä (кайф), minne sen selitetään tulleen alunperin arabiasta. Siellä sana tarkoittaa hauskaa tai miellyttävää tunnetta ja slangissa tarkoittanee kohonnutta, euforista mielialaa. Löytyy mm. dekkareista, iskelmäsanoituksista.
Arvelen myös, että venäjän slangin кайф on (kaif) ainakin osaltaan taustalla, koska se on melko vanha slangisana, se on ehkä sulautunut suomen "kaverin" kanssa. Tämän venäjän sanan perusteella (joka on käytössä myös virossa ainakin Tallinnassa) "kaiffari" ei olisi sävyltään negatiivinen, päinvastoin tarkoittaisi hauskaa heppua tai kaveria, jonka kanssa pidetään hauskaa.
Без кайфа нет лайфа. ("Ilman kaiffii ei oo laiffii".)
Kaiffavat, = juhlia pitää hauskaa. Mene ja tiedä
70- ja 80-lukujen taitteessa lukiossa jotkut kaverini sanoivat vanhempiensa ystäviä joskus "gaiffoiksi". "Se on meidän isän vanha gaiffa" tjs. En muista, viittasiko sana joskus myös naisiin. Emme tainneet pahemmin nimittää omia kavereitamme siten. Ehkä siinä siis asetuttiin puhumaan sen sukupolven suulla ja vähän imitoitiin heikäläisten puheenpartta, mutta toisaalta sana ei muistaakseni kuulostanut aivan eilispäivän puheelta. Ehkä vähän kahareisin kahden sukupolven päällä.
Meidän nurkilla, Etu-Töölössä, 1950-luvulla "kaiffari" tarkoitti samaa kuin kaveri. Olen aina kuvitellut, että se olisi väännös sanasta kaveri, mutta voi olla aivan väärässä.
Kaveri. Yleensä miespuolinen.
Heebo yms.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kafferi
Kaifas oli ainakin todella kehno kaveri jeesukselle, kun aiheutti ristiinnaulitsemisen, toisaalta Kristikunnalle siitä koitui voitto kuolemasta.
Eli onko kaiffari tyyppi joka tekee tietämättään, vahingossa hyvää.
Kaiffari, kaveri. Tyyppi jne.
Negatiivisista merkityksistä et anna yhtään näytettä, mutta samaan tapaan asiayhteydessä muuntuu negatiiviseksi kuin kaverikin, merkityksessä hyypiö yms.
Muuntuu moneksi. Sanoilla on tapana.