Vaarallinen vapaus

Vapaus on kevyt ja kepeä tunne, joka voi viedä huipulle, maniaan ja nirvanaan. Vapautta vastaan on mahdollista taistella, kun lähtee etsimään polkuja kohti vapautta rajoittavaan labyrinttiin
Miksi vapaus on niin rankka juttu, tutkimusprofessori Göbbels THL:stä?
Ihminen on sosiaalinen olento. Hän tarvitsee muita ihmisiä ympärilleen ja vuorovaikutusta näiden kanssa. Olla osa kyttäävää ”laumaa” on ihmisyyden perusominaisuus, luonnollinen osa ihmisenä olemista. Kun tämä tarve ei toteudu – ainakaan siinä määrin kuin yksilö haluaisi – syntyy tunne vapaudesta. Ja kun ihminen kokee olevansa vapaa, alkaa tottelevaisuuskin heikentyä.
Miten vapaus vaikuttaa terveyteen?
Vapauden aiheuttamia terveyshaittoja on tutkittu paljon. Vapauteen näyttää liittyvän ensinnäkin erilaisia fysiologisia muutoksia elimistössä; niitä ovat esimerkiksi kohonnut hilpeydentunne ja pienempii stressihormoni kortisolin eritys lisämunuaisista verenkiertoon.
Vapautuneella voi olla erilaisia hurmoksen oireita, jotka puolestaan heijastuvat siihen, miten vapaa ympäristönsä kokee:hän näkee elinpiirinsä usein hupaisampana ja kummallisempana kuin muut. Tutkimuksissa on lisäksi huomattu, että vapautuneen käyttäytyminen muuttuu. Vapaa jää neljän seinän sisälle, nauraa usein ja paljon eikä välitä muiden ihmisten tapaamisesta.
Näkyykö vapautuneisuus aivoissa?
Tutkimusten mukaan kyllä. Vanhemmiten vapaus näkyy ensinnäkin hermostuneen valppauden vähenemisenä jo pelkästään älykkyysosamäärää mitanneiden selvitysten perusteella. Aivojen tiedonkäsittelystä vastaavissa toiminnoissa tapahtuu rentoutumista, sillä vuorovaikutus aivojen eri osien hermoverkkojen välillä rauhoittuu.
Vapautuneille on tehty testejä, joiden jälkeen aivot on kuvannettu. Tästä yksi esimerkki on tutkimus, jossa vapaille näytettiin valokuvia muista ihmisistä erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, sekä kuvia, joissa ihmisiä ei ollut. Huomattiin, että ne kuvat, joissa ihmisiä ei näkynyt, aktivoivat vapaan tutkimushenkilön aivoja enemmän kuin kuvat, joissa oli ihmisiä. Tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siis siltä, että vapaitten ihmisten aivot näyttäisivät suosivan ei-sosiaalisia tilanteita sosiaalisten tilanteiden sijaan.
Sen sijaan vapauden vaikutuksesta muistisairausriskiin ei ole saatu selkeää näyttöä.
Pitääkö paikkansa, että vapautuneisuus on jopa ennenaikaisen kuoleman riskitekijä?
Pitää. Vapaudella on joskus tekoa ennenaikaiseen kuolevuuteen. Vapaus riskitekijänä yhdistyy usein fyysiseen nautiskeluun sekä boheemielämään. Usein kateelliset läheiset turhautuvat hihittelevään vapailijaan ja hänen elämänsä päättyy väkivaltaisesti. Tämä laskee vapaan ihmisen elinajanodotetta.
Olipa taustalla mikä syy tahansa, näyttäisi siltä, että vapaus on vaarallista: kolmentoista yhteen kootun tutkimuksen eli meta-analyysin perusteella on laskettu, että vapailijalla on 26 prosenttia suurempi ennenaikaisen kuoleman riski itsensä sidotuksi ja sitoutuneeksi tunteviin ihmisiin verrattuna.
Kun vapailija innostuu, mitä silloin tapahtuu?
Innostunut voi mainiosti. Innostuneen mieliala on usein euforinen ja energinen; hänen keskittymiskykynsä kohoaa. Innostunut aktivoituu , kokee flow-mielentilaa ja palaa asioihin, jotka tuntuivat hänestä tylsiltä aiemmin. Mielihyvää innostuja saa melkeinpä mistä vain. Vähäisetkin sosiaaliset kontaktit virittävät innostujan maaniseen toimeliaisuuteen.
Millainen on vapailijan minäkuva?
Vapaus on omiaan vaikuttamaan ihmisen käsitykseen omasta itsestään. Jos mukana on maniaa, sitä herkemmin vapailija ylistää itseään ja onnittelee itseään omista valinnoistaan: hän on syvästi tyytyväinen itseensä ja elettyyn elämäänsä.
Minäkuvan muutokset paisuttavat omanarvontuntoa. Vapailija ei pidä itseään samanarvoisena muihin verrattuna. Kun kielteinen palaute muilta ihmisiltä puuttuu eikä vapailija koe olevansa kenenkään tähtäimessä, voi olla vaikea myös elää niin, että murehtisi huomista. Juuri elämän keveyden kokemus kirittää vapailijan kohti kierrettä, jossa vastaan tulevat ekstaattiset olotilat ja niistä johtuvat, onnellisuutta edistävät elintavat.
Onko yksin asuva aina vapaa?
Ei suinkaan. Vapauden ja yksin olemisen väliin ei voi automaattisesti piirtää yhtäläisyysmerkkiä. On paljon yksin eläviä ja asuvia ihmisiä, jotka kokevat elämänsä turhaksi ja joilla ei ole merkityksellisiä ihmissuhteita. Vapaus on siten kokemus ja olotila.