Mahtavatkohan ne koskaan selvitä? Ihmiskunnan ikiaikainen kamppailu, uskoakko ateismiin vai teismiin? Mitä luulette, mahtaako tähän aatteiden kamppailuun koskaan tulla jotakin päätöstä? Ja minkälainen se voisi olla? Pitäisikö keskustelua asiasta kuitenkin käydä siihen asti ennen kuin jotakin tapahtuu?
Ikiaikojen kamppailu ja sen päätös
Anonyymi-ap
16214
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ateistit jo ohjaavat kaikkea salaseuroineen joten ei tässä ole edes mitään kamppailua. Maailman muoto, ikä ja kehitys ovat kaikki osa tuota mahtavaa ateistista aatetta.
Teistit saavat vain sen rippeen, minkä ateistinen maailman herruus sallii. Pitäähän se onnettomin 25% pitää tyytyväisenä kuten aloittaja.
Oikeastaan kumpikaan noista ei ole aatteita.
Ateismiin ei uskota.
Monet teistit myös uskovat (have faith) jumaliin.
Uskonto on aate.
Uskonnot muuttuvat. Kivikaudella uskottiin Tapioon ja Ahtiin, kuten pitäisi uskoa edelleen varsinkin kalareissuilla. Sitten tänne tuotiin piispa Henrikin voimin ruotsintulijaisina Jeesus. Järjen lisääntyessä aletaan uskoa todellisiin asioihin kuten evoluutioon ja tuulivoimaan.
” Ihmiskunnan ikiaikainen kamppailu, uskoakko ateismiin vai teismiin?”
Älä usko kumpaakaan, niin olet ateisti.
Tässähän ei ole kyse muusta kuin primitiivisten taikauskojen hylkäämisestä - ja siirtymisestä kriittiseen ajatteluun sen sijaan, että uskot vähän sitä sun tätä.
Mutta ihmiskunta on taipuvainen heimoajatteluun ja täysin perusteettomille uskomuksille näyttää aina löytyvän paljon pehmeää maata, mihin kasvaa. Taistelu tieteellisen ajattelun puolesta ei ole helppoa, ja se tuskin loppuu koskaan.
Sana ateismi pitäisi poistaa käytöstä.
Evoluutio on todistettu totuus.
Miten kukaan voi kieltää "usko"masta sellaiseen mikä on ihmisten keksimä?
Jos ajatellaan tiedettä ja vaikkapa alkuasukas ateismia viidakon syvyydessä. Niin eikö tällöin ole selvää, että esim. kilpailevalla teistisellä heimolla täytyy olla sama tietoisuus viidakossa elämisen tavoista, että olot ovat mahdolliset.
Toisaalta voi olla, että länsimainen ateisti mukaan lukien Japanit, Korean jne. eivät välttämättä pärjää samoissa olosuhteissa, kuin viidakon ateisti ja teisti. Ajatellaanko ateismissa niin, että eri tietoisuuden menetelmät ovat kohdekohtaisia. Ja, että jossakin olosuhteissa voi teistinen heimoilu olla johtanut parempaan lopputulokseen? Yleensähän sekä ateistit, että teistit ovat eläneet yhteiseloa ryhmissä, joita on kutsuttu esim. yhteiskunniksi.
"Anonyymi
2024-10-30 15:17:16
Yleensähän sekä ateistit, että teistit ovat eläneet yhteiseloa ryhmissä, joita on kutsuttu esim. yhteiskunniksi."
ssssssssssssssssssssss
Näillä palstoilla se ei toimi
pää-asiassa käännyttäjä luteristit tekevät avauksia vain ateisti palstoilla ja aihe on vakio
kakkosena niille tulee helluntalaiset.
Tilanne on sama persuilla jotka ovat anastaneet Keskusta palstan.
Eikö tämä palsta sitten olekaan ihmisten kohtaamisien paikka? Osa ihmisistä voi olla kiinnostuneita ateismista, osaa asia ei kiinnosta. Ja osa voi olla teistejä tai joidenkin muiden uskontojen tai aatteiden kannattajia.
”Sana ateismi pitäisi poistaa käytöstä. Evoluutio on todistettu totuus.”
Ja myös salamat on selitetty ilman ukkosen jumalia, mutta vielä joku voi työntää aukkojen jumalansa Big Bangin toiselle puolelle…
”Ajatellaanko ateismissa niin, että eri tietoisuuden menetelmät ovat kohdekohtaisia.”
Ateismi on yleisnimike ihmisille, jotka eivät usko kosmisiin taika-setiin (tai täteihin). Ei ole mitään tiettyä ateistista ajattelutapaa.
Kysymyksesi on vähän vaikeasti ymmärrettävä, mutta kyllähän ihmisten tietämisen taso on aina kohdekohtaista. Tiedämme joistakin asioista enemmän ja toisista vähemmän.
”Ja, että jossakin olosuhteissa voi teistinen heimoilu olla johtanut parempaan lopputulokseen? ”
Taikausko on voinut olla hyvinkin toimiva keino ihmismassojen hallitsemiseen. Lukuisissa maissa hallitsijoita pidettiin jumalina - esimerkkinä vaikka Egyptin faraot.
Kuten mainitsit eri valtioissa historian aikana on nimitetty niiden hallitsijoita jumaliksi. Josta johtuen esim. ateismin määritelmä on vaihdellut. Jos asiaan ei ole uskonut ja on ollut muutenkin epämukava, niin on voinut menettää pään tai vapauden ajatella asioista niin kuin haluaa. Mutta ei mennä nyt siihen. Tähän voisi vielä lisätä, että osa hallitsijoista eri valtakunnissa on katsonut, että heillä on erityissuhde jumalauuteen.
Mielenkiintoista asiassa on se, että näyttää siltä, että kun jumaluskoon perustuneet järjestelmät menneissä korkeakulttuureissa ovat muuttuneet tai hylätty, on siitä ollut aina seuraamuksensa. Miten nämä muutoskohdat nähdään ateismista käsin? Voiko niitä jotenkin jäsentää tuolloin eläneiden ateismin harjoittajien osalta?
Mutta eihän ne hallitsijat olleet oikeasti jumalia. Sehän oli vain kansan kusetusta eli hallitsemista ja kurissa pitämistä.
”…näyttää siltä, että kun jumaluskoon perustuneet järjestelmät menneissä korkeakulttuureissa ovat muuttuneet tai hylätty, on siitä ollut aina seuraamuksensa. Miten nämä muutoskohdat nähdään ateismista käsin?”
Niin… Meillä on edelleen muutamia jumaluskoon perustuvia järjestelmiä. Mieleen tulee Afganistan ja Iran. Pohjois-Korean johtaja taas on Jumalan poika - hänen edesmennyt isänsä taas on Jumala.
Länsimaissa jumalusko-perustaiset järjestelmät jäivät taakse Valistuksen ajan aatteiden myötä. Jumalalta valtansa saaneet monarkiat ja katolisen kirkon hallinto korvautuivat demokratialla ja arvoksi tuli ”vapaus, veljeys ja tasa-arvo”. Tästä lähti liikkeelle tieteellinen kehitys pitkän uskonnollisen taantumuksen ajan jälkeen - ja nautimme edelleenkin näiden Valistuksen ajan ideoiden anneista.
jos lainaat minulle miljoonan , jonka maksan sitten kuoltuani takaisin tuonpuoleisessa korkoineen niin olet uskovainen !
Mistä tunnen mä Evoluution. On tekstissä kysymysmerkkejä tonneittain. Pistähän ne huutamaan!
Uskontojen valta tulee entisestään vähenemään ja uskovaisten määrä samoin. Lopulta ateismi "voittaa" eli uskonnot surkastuvat ajan kanssa harrasteluksi.
Uskonnot palaavat vain, jos maapallon yhteiskunnat romahtavat esimerkiksi jonkin suuren katastrofin takia ja palataan "pimeään keskiaikaan".