Minulla on kaksi ystäväpariskuntaa(nimetään nyt vaikka A ja B) ja tunnemme siis kaikki toisemme pitkältä ajalta,kaikki keskenään ystäviä.Jo pitkän ajan olen huomannut että minut ja mieheni jätetään ulkopuolelle reissuista ja muista suunnitelmista,meitä ei vaan yksinkertaisesti edes pyydetä mukaan mihinkään vaikka olemme hauskaa seuraa.Lapsia on kaikilla ja siksi olisi ihana viettää aikaa kolmen pikkuperheen kesken,mutta akat ei vissiin vielä aikuisella iälläkään pysty olemaan tällaisessa tilanteessa että kaikki olisivat yhtä aikaa,vaan kaikkien pitäisi olla erikseen jos puhutaan vaikka kyläilyistä?Olen jutellut molempien kanssa ja melkein katkaissut välini pariskunta A:han,hekun junailevat yleensä kaiken selkämme takana ja pariskunta B tottakai lähtee leikkiin mukaan,onhan se A pariskuntakin mukavaa seuraa.Olipa vappu,uusivuosi,juhannus tms.he ovat aina keskenään ja meitä ei pyydetä.Pariskunta A:n mielestä he vaan tulevat paremmin juttuun mutta B ei ole koskaan mitään selittänyt.Kaikista ärsyttävintä tässä on se että olemme B:n lapsen kummeja ja haluaisin luoda kummilapseeni lämpimät välit,mutta miten se onnistuu kun en koskaan saa häntä hoitaa,A hoitaa senkin edestä.Minä en halua omistaa kumpaakaan ystäväparia,toki he saavat valita ystänsä itse mutta en ymmärrä miksi me emme kelpaa?Meille on jo monet kerrat tehty oharit että jos olen kysynyt esim.vapusta niin kumpikaan ei ole tiennyt mitään mutta lähempänä vappua sopivat sitten keskenään.Lisäksi pari A on todella kova kerskumaan kuinka hän taas tietää kaikesta enemmän ja näkee useammin B:tä kuin me.
Onko nämä junailut vaan mun omassa päässä ja kateutta vai kannattaisko vain unohtaa koko "ystävät" koska asia todella vaivaa minua.En toisaalta haluaisi menettää sitä vähää sidettä kummilapseen mikä minulla jo on..
Tiedän että teksti oli pitkä ja monimutkainen mutta jospa joku silti kertoisi omasta kokemuksestaan..?
Onko nämä junailut vaan mun omassa päässä ja kateutta vai kannattaisko vain unohtaa koko "ystävät" koska asia todella vaivaa minua.En toisaalta haluaisi menettää sitä vähää sidettä kummilapseen mikä minulla jo on..
Tiedän että teksti oli pitkä ja monimutkainen mutta jospa joku silti kertoisi omasta kokemuksestaan..?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllä minäkin loukkaantuisin tuollaisesta käytöksestä ja ehkä harkitsisin ystävyyden laatua...Ehkä sinun kannattaisi ilmaista mielipahasi ja sanoa suoraan, että olet loukkaantunut. Jos he ovat oikeita ystäviä, tähän kaikkeen on hyvä selitys ja moinen peli loppuu! Voimia
loukkaantumisesta kahdelle eri pariskunnalle (ymmärrän hyvin jos ei ole kutsuva ajatus) oletko harkinnut omaa pientä breikkiä heistä? Menet tapaamaan muita ystäviä, lähdet pienelle reissulle oman perheen kanssa. Jotain mukavaa, mikä saa ajatukset pois hetkeksi heidän ratkaisuistaan. Kun tunnet olosi paremmaksi ratkaisu saatta myös olla hedelmällisempi. Älä kuitenkaan katkaise välejä puhumatta asiasta...tai itse ainakin luulen että olisi parempi kertoa omista fiiliksistä. Ainakin harkita sitä.
Ihmettelempä taas kerran, paheksumatta ketään osapuolta.
En ole minäkään "iällä pilattu" enkä muutenkaan!
joskus tuntuu toisten asiat niin vähäpätösiltä,mutta meitä onneksi, on niin monta auttajaa.. onneksi!
Toivon Sinulle järkeä, Rakkaani!!!
Samaa mieltä edellisten kanssa. Pidä taukoa näistä pariskunnista; älä ota mitään yhteyttä heihin. Sittenhän näet milloin heistä kuuluu mitään (jos kuuluu). Jatkossa tee omat suunnitelmat muiden ihmisten kanssa äläkä enää kysele (anele?) näiltä pareilta viettäisittekö yhdessä juhlia ym.
No, tuntevat varmasti olonsa kotoisammaksi ja mukavemmaksi toisen pariskunnan seurassa, olet todellakin kateellinen niinkuin itse mainitsit. Ehkäpä olette miehenn kanssa jopa maanvaivoja? ehkä tedät pyydetään mukaan vain ja ainoastaan säälistä, koska olette toisen parisuknna lapsen kummeja, ette sitten mitään muuta. No, jossainhan se vika on, ku kerta kaikki junailaanselkänne takanakin, niinhän se sanontakin se sanoo, kaksin aina kaunihimpi, kolmas on jo liikaa.Tiedä sitten missä teidän käyttäytymisessä se vika on, kyllä kait se ajan kanssa selviää.Ne jotka viihtyy keskenään, hakeutuu toistensa seuraan.
Ehkä te miehenne kanssa vain luulette olevanne hauskaa seuraa? Kauheaa, jos olisitte vain huonoa seuraa. Ehkä teille ei uskota lapsia hoitoon, koska ette osaa hoitaa lapsia, vaikka teillä niitä on. jos teistä ei vain pidetä?Ettekä ole muiden mielstä mukava pariskunta joiden kanssa aikaa voisi viettää lungisti.