Kun olin 2000-luvun alussa ammattikoulussa, niin päädyin työharjoittelun kautta ensimmäiseen kesätyöpaikkaan. Kesätyössä kävi sitten heti selväksi, että minut oli palkattu sinne töihin, mutta muut kesätyöntekijät (työntekijöiden, pomojen, sukulaisten, ties kenen) lapset oli palkattu nauttimaan palkkaa. Käytännössä ei mitään sääntöjä, vaatimuksia tai odotuksia. Kunhan muistivat edes joskus tehdä jotain tai saapua edes jotenkin ajoissa paikalle niin hyvä. Eihän heille voinut mitään sanoa.
Ja tätä samaa se on ollut sitten aikuisena muissakin työpaikoissa. Toiset palkataan tekemään töitä ja toiset nauttimaan palkkaa. Toisille aivan omat säännöt, vaatimukset ja käytännöt. Toisista puristetaan kaikki mehut viimeiseen pisaraan (ei hetken rauhaa), ja kun mehua ei enää irtoa, niin otetaan uusi tilalle.
Suomalainen työelämä on helvetin vinksahtanutta. En ihmettele miksi ihmiset voivat siellä niin huonosti ja miksi niin moni popsii masennuslääkkeitä tai juo viinaa.
Enkä myöskään ihmettele miksi kilpailukyky, tuotanto ja muut työelämän tuottavuutta mittaavat muuttujat putoavat kuin lehmän häntä.
Aika moni suomalainen työpaikka muistuttaa jotain höntsäjoukkuetta, jossa tietyillä yksilöillä pitää olla kivaa ja helppoa, eikä heidän mieltään saa pahoittaa saati mielialaansa järkyttää.
Eriarvoisuuden kuilu on valtava.
Ja tätä samaa se on ollut sitten aikuisena muissakin työpaikoissa. Toiset palkataan tekemään töitä ja toiset nauttimaan palkkaa. Toisille aivan omat säännöt, vaatimukset ja käytännöt. Toisista puristetaan kaikki mehut viimeiseen pisaraan (ei hetken rauhaa), ja kun mehua ei enää irtoa, niin otetaan uusi tilalle.
Suomalainen työelämä on helvetin vinksahtanutta. En ihmettele miksi ihmiset voivat siellä niin huonosti ja miksi niin moni popsii masennuslääkkeitä tai juo viinaa.
Enkä myöskään ihmettele miksi kilpailukyky, tuotanto ja muut työelämän tuottavuutta mittaavat muuttujat putoavat kuin lehmän häntä.
Aika moni suomalainen työpaikka muistuttaa jotain höntsäjoukkuetta, jossa tietyillä yksilöillä pitää olla kivaa ja helppoa, eikä heidän mieltään saa pahoittaa saati mielialaansa järkyttää.
Eriarvoisuuden kuilu on valtava.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mikä siinä hiertää?
Jos yrityksellä tai yrittäjällä on rahaa maksaa tuosta tuottamattomasta työstä niin siitä vain.
Todennäköisesti siinä on ilmoitettu työnantajan kakaralle että kotia ei makseta mitään että jos haluaa rahaa niin vääntäytyy sinne työpaikalle.
Jos katsotaan sitten sinun käyttäytymistä, en tiedä onko sulla lapsia mutt jos on niin todennäköisesti annat heille rahaa ilman että he tekevät mitään, eikö sekin ole väärin?
Jotta he oppisivat edes jonkinlaista yhteyttä rahan ja työnteon välillä pitäisi sinun patistaa heidät tekemään jotakin hommia.
Olen itsekkin työllistänyt omia lapsia ja he ovat nyt työnjohtajina muissa firmoissa.
Sitten vielä maksetaan surkeaa palkkaa sille perheen ulkopuoliselle.
Jos huomauttaa työpaikan epäkohdista, niin ihmetellen aletaan arvioida työntekijänä. Eihän omassa pesässä voi olla vikaa.
Nöyrä olla pitää ja suostua kaikkeen.
Suomessa ei saa antaa palautetta varsinkaan esihenkilölle. Hän saattaa loukkaantua ja pahoittaa mielensä.
Minä olen vaihtanut työpaikkaa jossa en viihtynyt.
"Eriarvoisuuden kuilu on valtava."
Toisilta vaaditaan paljon, jopa liikaa. Toisilta ei vaadita mitään. Huonompi ja laiskempi työntekijä voi saada parempaa liksaa.
Pomon lellikit, perseennuolijat ja lässyttäjät pärjäävät