Tietääkö kukaan mistä tässä on oikeasti kysymys?
Mulle on jäänyt sellainen käsitys, että työnantaja sanoi että TUPOA ei tuu. Tulee tämmöiset ehdot ja työntekijät sano että ”ei muuten tuu” ja sen jälkeen ei ole muuta kuin jankattu ”tulee, ei tule, tulee, ei tule…”
Mulle on jäänyt sellainen käsitys, että työnantaja sanoi että TUPOA ei tuu. Tulee tämmöiset ehdot ja työntekijät sano että ”ei muuten tuu” ja sen jälkeen ei ole muuta kuin jankattu ”tulee, ei tule, tulee, ei tule…”
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mistä voisi löytää ajankohtaista, päivitettyä tietoa asiasta? olen Saksassa paperinkuljetusfirmassa töissä - kaikki paperi tulee Suomesta, firma on konkan partaalla ja suomalaisena kaikki kyselee multa mitä tapahtuu, olis kiva tietää muutenkin päivitettyjä juttuja useammin. Paperiliiton sivuja ei päivitetä ja mistään lööpeistä en halua tehdä omia johtopäätöksiä. Mitä teen??!
Paperiliiton sivuilta kyllä löytyy vanha somipus.Sitä voi verrata tulleisiin esityksiin.Ei hyvältä näytä.EiKÖ?
Esittämäsi kuvaus jankkauksesta on osuva kuvaus jankkauksesta. Se osuu myös toisinaan käytävään "neuvotteluun", jossa "sovitaan asioista". Juupas-eipäs-dialogi on maailman yksinkertaisinta dialogia, jota voisi käydä vaikka kaksi henkilöä, jolla olisi aivojen sijasta pääkopassa pala peruskalliota. Varsin kivipäiseltä touhu vaikuttaa, ehkäpä siksikin, että sitä se on.
Kun kumpikaan osapuoli ei ole valmis "tulemaan vastaan" vastapuolta närkästyttävissä asioissa, jatkuu kova-kovaa-vastaan-asetelma nykyisenä hamaan tulevaan menneisyyteen asti, jolloin todetaan:
"Oltiinpa lapsellisia!"
Moinnen "neuvotteleminen" on "sitä itseään" siinäkin mielessä, että se tuo mieleen elävästi sen, kuinka kompromissinhaluisesti esimerkiksi israelilaiset ja palestiinalaiset "keskuselevat" asioista.
Sinänsä tässä asiassa olen työnantajan ehdotonta ja paljolti perusteetonta sanelutoimintaa vastaan. Toisaalta, "paperin" täytynee tehdä pieniä myönnytyksiä diktaattorille, jotta saa elää. Tämä on "ajan hengen" mukaista, kun fanaattiset taloususkoivaiset päättävät tämän valtakunnan asioista. Mutta ajat muuttuvat, jos ovat muuttuakseen - ja joskus päässee työntekijä sanomaan painavan, kiivaan sanansa.
Ja väkevä enkeli otti kiven, niinkuin suuren myllynkiven, ja heitti sen mereen sanoen: "Näin heitetään kiivaasti pois Babylon, se suuri kaupunki, eikä sitä enää löydetä".
paperihan tekee myönnytyksiä...seisakeista luovutaan...ym.. mut ei hyväksytä sitä et siivoojat , vartiointi ja kunnossapito ulkoistetaan yksipuolisella päätöksellä...varmaan siitäkin voidaan sopia et pikkuhiljaa..luontaisen poistuman kautta aletaan ulkoistaa siivous,vartiointi ja ositain kunnossapitokin
Se, mikä väkinäisesti ja fanaattisesti, lyhytaikainen voitto silmissä tehdyssä ulkoistamisessa epäilyttää, on esimerkiksi kunnossapidon ulkoistaminen. Ulkopuolelta siis tulee "joku", joka "tietää", miten "homma toimii parhaiten" ja sanoo epäsuoraan työläisille, miten näiden tulee vastaisuudessa työnsä tehdä, jotta ulkopuolisen "kunnossapitäjän" kustannukset pysyisivät mahdollisimman alhaisina ja täten alihankkija "tehokkaana"; työnantajalle tämä ilmeisesti olisi mieleistä.
Yksipuoliset päätökset lienevätkin aina mielekkäitä, siis niiden tekijöille. Mutta jos ne ajetaan läpi, tulisi myös vastuu kantaa yksin. Tähän ei kuitenkaan työnantajapuolesta tunnetusti ole - jos ulkoisen "kunnossapidon" tullessa ajetuksi läpi työläisen tehokkuus ei olekaan enää samaa luokkaa kuin ennen, syy ei voi olla ulkoistamisessa, vaikka todisteet näin osoittaisivat. Paperityöläisen täytyy yksinkertaisesti olla laiska paska, joka haluaa vain hyville liksoille helpolla päästä. Niinhän ne siivoojat, vartijat ja kunnossapitäjätkin varmasti ovat!
Seuraavaksi myös paperityöläisiä alettaneen ulkoistaa.
Ja he sanoivat toistamiseen: "Halleluja!" Ja hänen savunsa nousee aina ja iankaikkisesti.
Ensisijaisesti kysymys on tuotannonrajoitusseisokista, joka ennen vanhaan hoidettiin kartellin voimin. Kartellin paljastuttua jouduttiin ottamaan käyttöön tällainen uudentyyppinen "kartelli".
Seisokki tähtää ensisijaisesti paperin hinnan nostoon, mutta sivutuotteena nuo isänmaan petturit yrittivät ylimielisyyksissään nujertaa Paperiliiton.
Nyt alkaisi olla aika käynnistellä koneita, mutta Paperiliittopa ei yllättäen olekaan taipunut sopimuksen dramaattisiin heikennyksiin. Nyt on herroilla sormet suissa, kun pitäisi keksiä keino kunniakkaaseen perääntymiseen.
Nämä Saloniuksen paperit on kirjoitettu metsäteollisuuden pääkonttorissa, ja näin ollen ei ole mikään ihme, että Paperiliitto ei moisia lappusia hyväksy.
Tästä selkkauksesta kantaa vastuun yksinomaan työnteettäjäosapuoli, eli metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset.
Lainaan Tähtisen kommenttia aamun aviisista:
"Paperiliitto on ottanut tässä sellaisen vastuun, jota se ei pysty kantamaan. Se ei pysty myöntämään, että maailma on muuttunut. Mehän palaamme tässä nyt ihan alkuasetelmiin"
Onko maailma todella muuttunut niin paljon, että työläisiltä vaaditaan 12 tunnin työpäiviä samaan aikaan, kun maassa on satoja tuhansia ihmisiä vailla työtä?
Jos on, niin onko muutos mennyt parempaan vai huonompaan suuntaan?
Vaaditaanko muutaman vuoden kuluttua 16 tunnin työpäiviä ja kenties 7 päivän työviikkoja?
Pohjaton ahneus on kaiken takana.
Raha tulee rahan luo, mutta ei ilmeisesti riittävän nopealla tahdilla. Marionetti-Tähtisen narujen vetelijät taitavat pelätä, että joutuvat horsmien kasvualustaksi ennen kuin ovat saaneet haalittua kaikki maailman rahat itselleen.
Tässä vielä lainaus Paperiliiton sivuilta. Kannattaa lukea, ennen kuin kommentoi tällä Suoli24-palstalla paperialan työkiistasta yhtään mitään.
"Tiedotusvälineet ovat olleet kiinnostuneita paperialan neuvotteluista ja välittäneet tietoa enimmäkseen oikein ja hyvin. Muutamia selviä väärinkäsityksiä ja virheitäkin on ollut. Niinpä tässä kerrataan perusasiat.
Paperiliitto vaatii tuloratkaisun mukaista työehtosopimusta
Paperiliitto esittää Metsäteollisuus ry:lle saman tulosopimuksen hyväksymistä, jonka lähes koko muu Suomi on jo hyväksynyt, useimmat jo joulukuussa 2004.
Työnantajat vaativat paperialan työehtojen huonontamista
Metsäteollisuus ry vaatii työnantajille yksipuolista oikeutta päättää mm. joulu- ja juhannusseisokeista, töiden siirtämisestä ulkopuolisille yrityksille ja pakkolomien käytöstä. Lisäksi työnantaja haluaa kaksi ensimmäistä sairaspäivää palkattomiksi sekä oikeuden pilkkoa lomia ja teettää 12 tunnin työpäiviä ilman ylityökorotuksia.
Tulosopimuksen mukaisiin palkankorotuksiin työnantaja ei ole neuvotteluissa suostunut.
Työnantajat estävät työnteon ja tuotannon paperitehtaissa työsululla
Työnantaja ajaa esittämiään työehtojen huononnuksia estämällä työnteon ja tuotannon paperiteollisuudessa. Yhtiöt eivät voi olla tietämättömiä siitä, että tällainen suomalaisyhtiöiden samanaikainen tuotannonrajoitus nostaa paperin hintaa ja kiihdyttää inflaatiota.
Jotta seisokki ei tukisi pelkästään yhtiöiden tuotannonrajoitustarpeita, Paperiliitto on julistanut eräitä pienehköjä työsulun ulkopuolelle jätettyjä työntekijäryhmiä koskevan työtaistelun kyseisen sulun ajaksi.
Paperiliitto ei hyväksy työnantajan sanelemia huononnusesityksiä. Työnantajan omien laskuperusteiden mukaan he aiheuttavat sulullaan suomalaisille miljardiluokan vahingon.
Paperiliitto neuvottelee tarvittaessa seisokeistakin
Paperiliiton liittokokous (2001) päätti, että seisokkien poistamisesta voidaan neuvotella työajan lyhennyksen yhteydessä. Työnantaja ei ole halunnut neuvotella työajan lyhentämisestä, joten mitään konkreettista esitystä neuvotteluissa ei ole työnantajalle tehty.
Vuorojärjestelmä ja vuosityöaika ovat eri asioita
Paperialan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä käytetään 5-vuorojärjestelmää sekä 6-vuorojärjestelmää. Keskimääräinen työaika kalenterivuodessa (1619 t) on tulos työaikamääräysten kokonaisuudesta. Kummallakin vuorojärjestelmällä on mahdollisuus päästä halutunpituiseen keskimääräiseen vuosityöaikaan vuorovapaita tai lisäpäiviä määrittelemällä.
Vuoden tunnit jaettuna viidellä on 1752 ja jaettuna kuudella 1460. Kumpikaan ei ole paperiteollisuuden työaika eikä kumpaakaan ole neuvotteluissa esitetty työajaksi.
Hallinnon jäsenet ovat Paperiliiton keskeisiä neuvottelijoita
Liitovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä liittotoimikunnan edustajat kuuluvat TES – neuvottelukuntaan edustaen myös kenttää. Kaikki esitykset käydään läpi neuvottelukunnassa ennen kuin niitä esitetään yhteisessä pöydässä työnantajapuolelle. Tällä varmistetaan se, että liiton hallinto on tietoinen jokaisesta neuvottelujen yksityiskohdasta.
Edunvalvonta-asiat ovat Paperiliitossa perinteisesti epäpoliittisia. Tupon vaatimista olisikin turha edes yrittää politisoida.
Työn tuottavuus on Suomessa maailman parasta
Työn tuottavuus Suomen paperiteollisuudessa on uusimpien tilastojen ja tutkimusten mukaan maailman huippua. Epäluuloiset voivat tutkia Valtioneuvoston kanslian globalisaatioselvityksiä tai Kansantaloudellisen aikakausikirjan viimeistä numeroa vuodelta 2004. Englantia osaavat voivat todeta ykkössijamme itsekin arvostetun tutkimuskeskuksen tietokannasta (http://www.ggdc.net/icop.html).
Työn tuottavuus kasvaa Suomessa nopeasti
Työn tuottavuus kasvoi massa- ja paperiteollisuudessa vuonna 2003 4,6% ja viime vuonna noin 10 %. Viime vuonna paperia ja kartonkia tuotettiin Suomessa enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin.
Koska työn tuottavuus on kasvanut tuotantoakin nopeammin, niin alan työpaikat ovat Suomessa vähentyneet 1970 – luvulta alkaen. Viime vuosina kotimaisen raaka-aineen niukkuus sekä markkinoiden hidas kasvu ovat rajoittaneet tuotannon kasvua.
Kehitykseen sisältyy sekin, että vanhoja koneita joskus suljetaan. Enimmäkseen työpaikkojen väheneminen on seurausta tuotannon uudelleenjärjestelyistä ja automatisoinnista.
Pohjois- Amerikan paperiteollisuus on jäänyt jälkeen, mutta ei romahtanut
Pohjois-Amerikan paperiteollisuus on menettänyt teknologisen etumatkansa ja teknologiajohtajuus on siirtynyt Suomelle. Suomen nousun taustalla on suomalaisen yhteiskunnan valtava panostus alan koulutukseen ja tutkimukseen, mikä on mahdollistanut suunnittelun, koneenrakennuksen ja paperinvalmistuksen osaajista muodostuvan klusterin syntymisen.
Tekninen jälkeenjääneisyys USA:ssa on syntynyt samantapaisilla työehdoilla, jotka työnantaja nyt haluaisi myös Suomeen. Tosiasiassa palkka- ja raaka-ainekulujen tietynasteinen joustamattomuus sekä markkinoiden etäisyys ovat tekijöitä, jotka ovat Suomessa pakottaneet kehitystyöhön ja osaltaan johtaneet ylivertaiseen, nyt maailmalle levitettävään tekniikkaan.
Tilastojen mukaan (FAO) Pohjois-Amerikan paperin ja kartongin tuotanto laski vuodesta 1998 vuoteen 2002 noin kolme prosenttia. Taustalla on samanaikainen kulutuksen lasku USA:ssa (kotimarkkinateollisuutta), USA:n metsien käytölle asetetut merkittävät rajoitukset ja osin myös euron taannoinen halpuus
USA:n metsän käyttöä koskevia rajoituksia on hiljattain voimakkaasti purettu ja valuuttakurssit ovat muuttuneet. Amerikkalaisten tuotanto kääntyneekin taas nousuun kysynnän vahvistuessa."
Ensinnäkin, tahdon kiittää nimimerkkiä "työn orja" siitä, että keskusteluun saatiin lainaamisvaiva näkemällä tuoduksi suorastaan murhaavaa faktaa. Tällä oli vahva otsikon "Tästähän siinä pääpiirteittäin on kyse" perusteleva vaikutus. Sallittakoon minun vielä puuttua yhteen yksityiskohtaan.
"Lisäksi työnantaja haluaa kaksi ensimmäistä sairaspäivää palkattomiksi sekä oikeuden pilkkoa lomia ja teettää 12 tunnin työpäiviä ilman ylityökorotuksia."
-työn orja, lainauksensa Paperiliiton sivuilta
Järjettömiin 12 tunnin työpäiviin ilman ylityökorotusta en tuossa lauseessa edes puutu. Löytyy muutakin omituista: palkattomat kaksi ensimmäistä sairaspäivää, niinsanottua "karenssipäivää", eivät ole tulleet millään tavalla perustelluiksi, eivätkä tulle, mikäli se työnantajasta riippuu. Voidaan kysyä, miksi tuota edes halutaan? Mutta vastaushan on sekin ilmeinen ja löytyy jo kirjoituksesta, johon vastaan:
"Pohjaton ahneus on kaiken takana."
-työn orja
Jo se, että on yksi "karenssipäivä", on sinänsä kyseenalaista, mutta kuulunee monenkin alan nykyisen työehtosopimuksen piiriin. Työsopimuslakihan ei "karenssia" millään tavalla edellytä, muttei se sinänsä velvoita maksamaan usean työehtosopimuksen mukaista sairausajan palkkaakaan.
Ote Työsopimuslaista 26.1.2001/55, 11 §:stä
"Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain (364/1963) mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan."
Laissa ei puhuta mitään "karensseista".
Paperi- ja puumassateollisuuden työehtospimus 1.2.2003-15.2.2005 taas tuo seuraavaa informaatiota: alle 6 kuukautta työskennelleellä on "odotuspäivä", mutta myös "odotuspäivän" (karenssiajan) palkka maksetaan sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuttua koko sairausvakuutuslain mukaisen odotusajan; yli 6 kuukautta työskennelleelle maksetaan työsuhteen kestosta riippuen 35, 42 tai 56 vuorokauden jaksolta työkyvyttömyyden alkamisajankohdasta lukien (karenssia ei mainitakaan).
Tästähän siinä pääpiirteittäin on kyse, kun aletaan verrata lain velvoitteita ja työehtosopimuksissa määriteltyä. Sairausajan palkassa 35, 42 tai 56 on paljon enemmän kuin 9. Valtaosin työehtosopimuksissa onkin työntekijän kannalta "hyvä meininki". "Karenssi" on säännön vahvistava poikkeus, joka ei toistaiseksi ole sietämätön ilmiö.
Se, miksi "karenssia" täytyisi - muka - venyttää kahden päivän mittaiseksi, on minulle täysi mysteeri. Sen "peruste" on kirjattu johonkin työnantajapuolen kirjaan, josta ollaan kovin kryptisiä. Ja minä itkin kovin sitä, ettei ketään havaittu arvolliseksi avaamaan kirjaa eikä katsomaan siihen.