Nyt kaikki pikku mussukat jotka täällä provoilette viikosta toiseen.
Kuinka näillä TA:n huononnuksilla parannetaan tuottavuutta tehtaissa?
Odotan mielenkiinnolla vastauksia.
Kuinka näillä TA:n huononnuksilla parannetaan tuottavuutta tehtaissa?
Odotan mielenkiinnolla vastauksia.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Aika paljon tullut jo vastauksia.Totuus ei pala tulessakaan.
Mussukat ilmeisesti hiekkalaatikoilla leikkimässä.
Jos ei järkesi saatikka mielikuvituksesi riitä yksinkertaiseen matematiikkaan, niin älä tuollaista paskaa tänne kirjoita.
Onhan se selvä että tuottavuus paranee kun samalla yksikkömäärä saadaan aikaan pienemmällä
panosyksiköllä.
Perusta vaikka yritys niin opit laskemaan tuottavuutta ja olet siihen pakotettukin vapaassa kilpailussa kun toimitaan.
Missä ovat laskelmat näistä?
Mitäs muuten veikkaatte henkilöstömenojen osuuden olevan?
Eräs laskelma alla tässä viestissä.
Virallisempia varmaan tehdään metsäteollisuudessa. Ja ovat olleet myös paperiliiton käytettävissä.
Sen verran pyydän anteeksi edellistä viestiäni, että et nyt paskaa jauhanut, vaan esitit asiallisen kysymyksen.
Mutta on aivan selvää että tuottavuuteen/kannattavuuteen näillä on vaikutusta.
Näin se menee homma.
Nyt jussia juhlimaan koko revohka:)
Jatketaan taistelua myöhemmin.Sopu löytyy varmasti.
Vaan tuotto/panos suhde osakkeissa se on sellianen pieni lyhenne, kuin P/E-luku. Hyvä esimerkki bulkin tekijöiden paremmasta tuottavuudesta on Lang Papier vs. Myllykoski Finland:
---
http://www.metsateollisuus.fi/files/newsletter/CarlGBjo rnberg_MyllykoskiOyj_070605.pdf
Viimeisen kalvon tiedoista saadaan suhdeluvut (Suomi/Saksa):
Paperikoneet
Myyntituotanto 2004 -6.5%
Henkilöstö 31.12.2004 +50.1%
Tuottavuus / henkilö -37.7%
Sairauspoissaolot, työntekijät 2004 +150.0%
Henkilöstökust./liikevaihto 2004 +58.7%
Työntekijöiden palkkakustannus
(sis. palkan sivukulut) +133.2%
* osuus liikevaihdosta +94.2%
Henkilöstökust./paperitonni 2004 +101.9% (huom. Saksassa tehdään "bulkimpaa" tavaraa)
Kalvon tiedoista voidaan myös laskea, että
Liikevaihto 325.4 vs. 271.0 eur/v
Liikevaihto/työntekijä (tuottavuus) 411344 vs. 514259 eur/v
Keskipalkkakulut 55120 vs. 35484 eur/v
Tuottavuus/keskipalkkakulut 7.5 vs. 14.5
Joista taas saadaan täkeimmät suhdeluvut:
Liikevaihto +20.1%
Liikevaihto/työntekijä (tuottavuus) -20.0%
Keskipalkkakulut +55.3%
Tuottavuus/keskipalkkakulut -48.5%
Tuostannon arvo on 20% suurempi Myllykosken Suomen tehtailla, kuin Lang Papierin tehtailla Saksassa. Lang Papierissa ollaan kuitenkin, 1/3 pienemmän henkilöstömäärän vuoksi, n. 25% tuottavampia, kuin Myllykosken Suomen tehtailla. Samaan aikaan suomalaiset ansaitsevat yli 50% enemmän. Tästä johtuen palkkakustannuksen suuruus tuottoon nähden on Suomessa lähes kaksinkertainen Saksaan verrattuna.
---
Saksassa on lisäksi sovittu palkkakustannusten kasvun hidastamisesta. Siinäpä on pähkinä Ahoselle ja kumppaneille purtavaksi.
- tingitäänkö eduista, kuten TA ehdottaa?
- vaaditaanko "vähintään TUPO-korotus" silläkin riskillä?
- pidetäänkö kiinni lomautussojasta?
Kannattaisi myös pohtia myös sitä, että yksittäisen työntekijän kohdalla työttömyys on 100%:nen, ei enempää, ei vähempää.
Jos kokonaispalkkakuluista ei jousteta, eikä lomauttaakaan saisi, ainoa joustoelementti on työpaikkojen määrä. Paperiliitossa on ymmärrettävä, että sillä tulee olemaan oma vastuunsa siinä tapauksessa, jos joitain paperitehtaita tullaan tämän työtaisteun seurakuksena ajamaan alas.
kohta ovat työttömiä koko porukka. Kun aikansa kaivaa verta nenästä, niin kyllä se valuu. Voi rassukoita, juntit neuvottelee herrain pöydässä, turmio valmis!
laskelmissa otettu huomioon toimihenkilöiden määrä. Niitä on Suomen tehtailla ainakin puolet ylimääräisiä. Ne niitä palkkakuluja nostaa ja sille ei paperiliitto mahda mitään.
on liikaa. Se johtuu siitä, että tehtailla on huonostikoulutettuja kielitaidottomia henkilöitä, joiden pätevyys riittää johonkin tuntilappujen ja materiaaliottojen käsittelyyn. Ne on pian automatisointi ja kyllä ne saneerataan aikanaan, mutta ei tietenkään paperiselkkauksen aikana eikä Paperiliitto tietenkään mitään näistä ymmärrä. Mutta, mitä tekevät metsäyhtiöiden terävimmät aivot. Siitä teidän olisi olla todella huolissanne. Lyhyellä tähtäyksellä he ajavat tietokoneella jatkuvasti optimointimalleja, joissa selvitetään, missä kulloinkin kannattaa tehdä paperit. Ei tehtaita sen mukaan jatkuvasti käytetä, koska työnantaja ajattelee henkilöstöään, vaikka ei uskoisi. Esimerkiksi Kajaanin lakko kuitenkin nauratti, koska siitä oli vain hyötyä. Strategisesti sitten selvitetään, minne uusia tehtaita ja koneita kannattaa rakentaa. Automaatioihmiset sitten taas miettivät, miten tehtaita pitäisi parhaiten ohjata. Jääköön nyt tässäkin hurjimmat suunnitelmat kertomatta, koska taitaisi paperimiehillä tulla löysät housuihin.