Onko kenelläkään kokemusta sittä, että miten työvoimaihmiset suhtautuu siihen, jos heti työttömyyden alettua vaihtaakin maisema vakituisesti. Siis Suomen rajojen sisällä.
Pitääköhän sama ruljanssi käydä ensin vanhalla asuinpaikan toimistolla ja sitte viel aloittaa alusta paperisota uudella kotipaikkakunnalla.
Olisi kiva saada tietoa ja kokemuksista kuulla.
Pitääköhän sama ruljanssi käydä ensin vanhalla asuinpaikan toimistolla ja sitte viel aloittaa alusta paperisota uudella kotipaikkakunnalla.
Olisi kiva saada tietoa ja kokemuksista kuulla.
Vastaukset 3
Vanhimmat
En osaa vastata alkuperäisen kysymyksiin, koska itselläni on sama mielessä: muutto toiseen kaupunkiin. Omalla alallani ei ole töitä tarjolla täällä itä-Suomessa, mutta pääkaupunkiseudulta töitä kyllä löytyisi. Olenkin miettinyt sitä, että kannattaisiko ensin yrittää löytää työpaikka, ja muuttaa vasta sitten, vai olisiko fiksua hankkia ensin kämppä pääkaupunkisaudulta, ja alkaa sen jälkeen etsimään töitä?
Olen myös miettinyt tuota paperisodan määrää, varsinkin jos toimin jälkimmäisen vaihtoehdon mukaan (eli muutan ensin, sitten etsin töitä). Ja miten kelan ja työkkärin kanssa pitäisi toimia? Riittääkö vain se, että ilmoittaa muuttavansa pois kaupungista ja sen kirjoilta (ikään kuin irtisanoo itsensä kelan ja työkkärin listoilta), ja muutettuaan uuten paikkaan ilmoittautuu työkkäriin työnhakijaksi ja kelalle asumistukea varten siihen asti että löytää töitä, vai miten...
Toisaalta ei kait työvoimatoimisto voi määrätä ihmisen asuinpaikkaa eikä työttömyys sais olla
esteenä muutolle. Vaan jospa joku kokemuksen rintaäänellä kertoileepi.
Mitä se työvoimatoimistolle tai Kelalle kuuluu, missä asut. Jos posti ei löydä perille, niin soittakoon maistraattiin tai kännyysi. Eikä mikään laki velvoita ihmistä tekemään tiliä jollekin viranomaiselle, joka ei vastineeksi tee edes hommiaan.