Luin tuossa aamuhämärässä vanhaa artikkelia, jossa kirjoittaja pohtii vaihtoehtoa yksinkertaisen ja monimutkaisen ratkaisun välillä vastauksena monimutkaiseen ongelmaan.
Jäin miettimään onko niin, ettei monimutkaiseen pulmaan voi olla yksinkertaisia ratkaisuja vai onko sellaisia, mutta ihminen ei monimutkaisista syistään pysty niitä näkemään?
Mitäpä luulet tietäväsi?
Jäin miettimään onko niin, ettei monimutkaiseen pulmaan voi olla yksinkertaisia ratkaisuja vai onko sellaisia, mutta ihminen ei monimutkaisista syistään pysty niitä näkemään?
Mitäpä luulet tietäväsi?
Vastaukset 52
Vanhimmat
Jos asioihin olisikin yksi ratkaisu, ei olisi monimutkaista. Sanotaan niin monta on mieltä kuin miestä. Ratkaisua tehtäessä on mietittävä seurauksia ja miten ne kohdistuvat.
Kyse ihmisistä.
Vahvatko aina ratkaisevat, mutta tekevätkö sen hyvin.
Osaavatko aidosti ottaa heikoimmat huomioon.
Mikä meidän ethos on?
Oligargiaa, diktatuuria vai ethos. Tällainen näkyy pienissäkin yhteisöissä.
Jos hyvin joustamaton muita kuuntelematon pääsee jyräämään, niin siinä oma etu usein on ykkönen.
Viidakkomainen tunnelma.
Kuka saa suurimman banaanin.
Vilma
Niin, demokratiassa on ongelmansa ja päätöksentekoprosessi hyvin hidasta. Jopa silloinkin kun niitä tarvittaisi välttämättä asioiden tilan vuoksi.
Yhteisön kannalta demokratian toteutuminen on tietenkin edullista, vai onko? Mahtuuko nykyaikainen THE Yksilö enää yhteisöönsä lainkaan, vai riitautuuko se jo alkumetreillä mahdottomiin määritelmiin?
Mutta miten tavallisesti yksilön omat ratkaisut, löytyykö niihin ongelmiin millaisia ratkaisuja: yksin- vai niitä moninkertaisia?
Ratkaisu on yksinkertainen: anna anteeksi.
En tiedä mitään, mutta jonkun kerran olen ratkaissut monimutkaiset ja hankalat asiat hyvin yksinkertaisesti: olen irtisanoutunut työpaikasta tai lopettanut ihmissuhteen. Ja kaikki on taas hyvin!
xLiner
Onko se ollut sinulle tuskallista? Eikö silloin toisaalta joudu käymään itsensä kanssa hyvin monimutkaisen tien joka seuraa tunteiden lopettamisesta tai suhteen irtileikkaamisesta itsestä?
On ja ei. Hyvät tunteet ovat jo loppuneet siinä vaiheessa. Tosiasiat tappavat ne. Ja sitten asioiden hyväksyntä. Taidan olla aika hyvä käsittelemään pettymyksiä. Elämäähän se vain on, mun elämääni. Ja mulla on hyvä elämä, ihan itse tehty.
xLiner
Silloin kun totuus pääsee tappamaan tunteita, voi kysyä onko aitoja tunteita edes ollut. Mutta kyllä, negatiivisuudesta haluaa eroon selväähän se.
Ainut vaan, että negatiivisuus on myös tunne eikä yhdellä liikkeellä heivattavissa. Näyttää helpolta on vaikeaa.
En ole takertuvaa tyyppiä siinä mielessä, että pahaa pitäisi kestää. Muutos on mulle mahdollisuus, ei uhka. (Tuo on muille helposti uhka.)
Olen aina halunnut varmistaa että pärjään taloudellisesti ilman elämänlaatua huonontavaa työpaikkaakin. Tulen suhteellisen vähällä toimeen, en ole lähtenyt kulutusjuhliin mukaan ja voisin elää aika askeettisestikin.
Enkä koe koskaan yksinäisyyttä yksin ollessani.
Olen aika onnekas 😊
xLiner
Tunne on aina aito, kun se tuntuu. Se voi myös lakata olemasta tai se voi muuttua kun olosuhteet muuttuvat. Se on ihan okei. Mielipiteetkin saavat muuttua.
Mitä pitää negatiivisena ja paljonko siihen haluaa kiinnittää huomiota, tai joutuu kiinnittämään.
Omalla asenteella voi vaikuttaa paljon omiin kokemuksiinsa.
xLiner
Et taida olla kovin hyvä käsittelemään pettymyksiä.
Ihmis- tai työsuhteen lopettamiseen on syitä, joiden tutkiminen voi olla hyödyllistä? ennen lopettamispäätöstä tai vähintäänkin sen jälkeen. Esim. irtisanoutuminen työstä ei kerro vielä pettymyksen käsittelystä mitään muuta kuin tarvetta poistua pahasta olosta.
Tiedän ja tunnen nuo omat tilanteeni. Aivan oikeita ratkaisuja ovat olleet minulle. Asiat ovat aina parantuneet.
Mitä jos ei oikein koe pettymystä? On vain erilaisia tilanteita, itselle sopimattomia ja sopivia, ja jotain siinä välillä keikkuvia.
Onko sut jätetty, hylätty, sivuutettu? Kuulostaa vähän hylätyksi joutuneen syyttelyiltä. Koet mun tekemät "hylkäämiset" negatiivisina.
Hei, pettymys voi olla vaikka sairastuminen ennen tärkeää urheilusuoritusta tai ystävän tapaamista. Hyvinhän noista selviää, hetken harmittaa.
Pettyä voi myös, jos on erehtynyt jonkun luonteesta. Onneksi saa valita seuransa 😄 En jää asiaa vatvomaan, ihan turhaa.
xLiner
Noin se toimii, kun pettymys on vieras tunne. Se ”hyvä käsittelemään” onkin jotain ihan muuta. Syyttely on omassa päässäsi.
Tein aloituksen artikkelin synnyttämän ajatuksen pohjalta. Artikkelissa kirjoittaja pohti ratkaisuihin päätymistä silloin, kun ongelma on monitahoinen eikä puhtaasti kenenkään, mutta koskettaa silti lähes jokaista myös yksilötasolla.
Keskustelun vastauksista tulee sellainen tällä palstalla jo syvään naulattu käsitys, että ratkaisujen tekeminen on edelleen niin vaikeaa, että useammasta se on parasta jättää muille, jonnekin etäämmälle, ehkä tyhmille päättäjille. Sittenhän ainakaan mikään ei muutu mutta voi joko vihata tai Aah rakastaa. Tai sitten tehdä joku päätös omaehtoisista itsekkäistä syistä, ehkäpä ihan tunteen tai siltä tuntuvan perusteella. Mahdollisimman nopeasti. Meni syteen tai…
Se on ihan ok.
Päätän nyt tähän.
🐒💨
xLiner
Kokeakseen pettymystä täytyy jo lähtökohtaisesti olla aivan epärealistiset odotukset. Täytyy olla vähän tyhmä, jos aina joutuu pettymään 😅
xLiner
Aloitus oli äärimmäisen mielenkiintoinen ja jokapäiväistä päätöksentekoa koskettava.
Kaiken järjen mukaan pitäisi perustaa paneeli, johon koottaisin kaikki osapuolet joita asia koskettaa, niin että jokainen tulisi kuulluksi.
Sen lisäksi tarvittaisiin se viisas sovittelija, joka pystyisi kuuntelemaan kutakin osapuolta pitkään ja hartaasti ja ulkoistamaan omat tavoitteensa asian ulkopuolelle.
Näinhän ei tällä hetkellä tapahdu. Hallitus nakkasi ammattiliitot ulos, ammattiliitot olivat unohtaneet kuunnella jäseniänsä, jolls seurauksella jäsenet Loimaan kassassa.
Mutta ei tämä tapahdu ainoastaan hallituksessa. Moni kehitystyö kärsii johtamisen puutteista. Työntekijöitä ei kuunnella, osa jätetään ulkopuolelle, ratkaisut jätetään joko tekemättä tai runnotaan läpi käsittämätömänä juuri siinä vaiheessa, kun se olisi vaatimassa yhdessä läpikäymistä. Olisiko sitten ollut olemassa yksi yksinkertainen ratkaisu, mene ja tiedä...
Yhteisryhmätyöskentelyyn on maantieteelliset esteet ohi yltävät mitä toimivimmat keinot käytössä, mutta niiden hyödyntäjät on vähissä. Jorma Ollila sen aikoinaan aloitti erään johtamistyylin ja "sillä menestyksen tiellä" on nyt sitten jatkettu pitkään ja hartaasti.
Mitä sitten tulee tämän aloituksen alla eläneisiin aiheisiin tulee, kertoo vain ilmapiirin räjähdysvaarallisesta herkkyydestä.
Tällaistä tämä.
:)
Joskus pääsee helpommalla, kun ei pohdi. Kun sanoin, ettei itseään meikkaavan pitäisi arvostella ketään ulkonäöltä, niin kauan kun itse piiloutuu meikkiensä alle, tuli paskamyrsky.
Joten en edes yrittänyt korjata mitään. Joskus muitten pitää ymmärtää ongelma, eikä tehdä siitä muille ongelmaa tai suuttua.
Eli joskus ei vaan ole kun eri näkemyksiä, ongelma on vasta kun joku näkee sen ongelmaksi.
EE
Eli monimutkaiseen pulmaan voi olla yksinkertaisia ratkaisuja, mutta ihminen ei monimutkaisista syistään pysty niitä näkemään. Pitää selitellä monimutkaisesti mutkun..
EE
Mutta aloitus koski niitä ratkaisuprosesseja, joita ihmismieli käy pulmissaan läpi ennen päätöksentekoa.
Kyllä kyllä, yksi ratkaisu on ettei tee asiasta ongelmaa. Luopuu siitä näkemyksestä, että se on ongelma joka pitäisi ratkaista, selkiskö?
Entinen Eivori
Mitä käy ajattelulle, jos luopuu ongelmista korvaamalla ne näkemyksillä??
Ei mitään, keskittyy vain ajattelemaan relevantimpia kysymyksiä. 😄
Entinen Eivori
Kyllä ne ongelma aina kotiin löytää, eikä niitä ajattelulla saa muutenkaan kaikkia ratkaistua, koska elämä on.
Keskittyy vaan asioihin joille voi jotain.
EE
Mun mieskin välillä ääneen kiroaa miten ihmiset on yksinkertaisia, hänen näkökykyä ei ole kaikille annettu. Innovatiivinen erilailla elämää näkevä persoona. Taitaa olla vesimiesten ongelma... Näkee liikaa ja tyhmyys ärsyttää.
Silloin sanon, että anna olla, ei ne oikeestaan ole sun murheitasi, ne heidän jotka ei ymmärrä.
Entinen Eivori
Jos ihmisellä on joku hankala ongelma, johon hän kaipaa ratkaisua, luopuu hän pulmasta vain päättämällä ettei se ole pulma - ja jättää ratkaisun muille?
Tuskinpa kukaan kaipaa sinua peltoelvis yhtään mihinkään sohlaamaan. Sivusta narsistiseen sävyysi huomion kiinnittänyt.
Yleensä ongelma on itse keksitty. Eikä edes ongelma, asenne voi olla syy. Jos sulla on sydönkohtaus, nitro tai liuotus voi toimia. Välttämättä ei mikään. Kaikkia ongelmua ei saa ratkottua mitenkään. Tai ne olisi pitänyt älytä jo ennen kun niistä alkoi muodostua ongelma. Ajattelu on valkan hyvä, mutta sitä pitäisi osata käyttää välttyäkseen ongelmilta.
Ja ratkaistakseen ongelman, ihminen yleensä tuetää susimmässään vastauksen, tekee vaan vaikeaa vatvomalla. Tee valinta, älä vatuloi. Ratkaistu.
Entinen Eivori
Ei muakaan kukaan kaipaa, mutta sehän on vaan hyvä juttu. Vähemmän oon silloin "velkaa" kellekkään. 😛
EE
Vastaus on Saarnaajan kirjassa.
7:30 Katso, tämän ainoastaan olen löytänyt: että Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia.
Keksisitkö raamatullista selitystä sille, miksi ihmiselle on niin helvetin vaikeaa se kaikki mikä on jumalalle helppoa?
Evolutiivisesti, palveleeko monimutkaisuus ihmistä?
Et multa kysynyt, mutta mun näkemys on ettei palvele. Ihmisyys on ongelmallista just siksi, kun me keskitytään liikaa korjaamaan kaikkea, sellaistakin mitä ei edes tarvisi. Ihminen on oikeesti ainoa typerä otus, joka keskittyy ihan epäoleellisiin asioihin elämän kannalta.
Entinen Eivori
Ja toi meikki esimerkki ole ehkä outo, mutta yksi niistä asioista mitä ihmiset tekee vaikkei olisi tarvettakaan. Ei muutkaan eläimet meikkaa ja murehdi omaa tai toisten ulkonäköä.
Entinen Eivori
Se on ihan itseaiheutettu ongelma siis, mikä ei oikeesti ole edes ongelma, kun ei tee ulkonälstä ongelmaa. Sama sääntö pätee moneen asiaan.
Entinen Eivori
Hei E.E.
Meikkaaminen on ehostamista.
Tekijä ei ole saanut tasalaatuisia savinukkeja aikaan, ennen puhallusta.
Vilma
Ehostaminen on oiva selitys epäkohdille, joita itsessään ei sellaisenaan hyväksy. Mistä se tarve muuten tulisi ehostaa, kuin tyytymättömyydestä?
Entinen Eivori
Ei se nyt välttämättä noin mene.
Sehän on kivaa.
Tykkääväthän lapsetkin naamaväreillä saada kissahahmon jne.
Ei se nyt niin vakavaa ole.
Liika on liikaa.
Isäni aikoinaan sanoi, että hänellä on kellarissa lateksia, kestäisi paremmin, muttei koskaan kieltänyt.
Vilma
Useimmilla menee, kun juttelet heidän kanssa paljastuu pian tyytymättömyys omaan lärviin.
Toki leikkiminen on kivaa, mutta menee jo heikon puolelle, jollei osaa lopettaa. Silloin se on joku asia mikä pelottaa kohdata, jollekin se voi olla oma ulkonäkö.
Entinen Eivori
Ei se meikkaaminen sinällään vakavaa ole, mutta syyt siihen voivat olla. Ja itse en tykkää, että ihmisten epävarmuutta ruokitaan kehuen jotain tyrhaa tapaa, kauppamiesten hyväksi. Toisen minäkösitys on hatara, rikki tai perustuu ihanteisiin, silloin ollaa ulalla. Eikä sitä pitäisi ruokkia, se on psyykelle huonoksi.
Entinen Eiviri
Jaakobin kirje 1:14-15 FB92
”…Jokaista kiusaa hänen oma himonsa; se häntä vetää ja houkuttelee…”
Moni asia tulee mutkikkaaksi ihmisen erilaisten himojen vuoksi: himoja voi olla lukuisia. Osa liittyy ahneuteen ja vallanhimoon vrt. sodat. Osa liittyy nautintoihin ja hedonismiin vrt. ongelmat perheissä ja suhteissa, päihteiden ongelmakäyttö jne.
Miten asiat sitten voisi ratkaista, Raamattu antaa tuohon myös vastauksia, mutta ne ovat elämänkatsomuksellisia.
Kenen minäkäsitys on oikein? Hmmm.
Vilma
Onko meikkaaja syntinen saatava perkele?
Taidan häipyä tästä niskaan hengittävän asenteen takia.
Joku katsoo asiakseen käyttää isoa kirjaa.
Jäitä hattuun, ettei tule halveerattua ja itseens korotettua.
En ymmärrä, mitä kirjoitat. Vastasin hänelle, kuka minulta asiasta kysyi. Ei ole kiinnostusta enempää keskustella.
Maailma ei ole minun, se on yhteinen. Mutta minulla on sen yhteisen sisällä jotain omaa.
Joitain päätöksia ihminen voi tehdä itsenäisesti ja siitä seuraa joko parempaa tai huonompaa. Silti onko peli menetetty?
Jos annan ison valtakirjan muille ja he hoitavat leiviskänsä puolestani huonosti ja itsekkäästi, he aiheuttavat ongelmia.
Heitän taas, mitä HUS:n kanssa touhutaan.
Vilma
”Joitain päätöksia ihminen voi tehdä itsenäisesti ja siitä seuraa joko parempaa tai huonompaa.”
Joko - tai?
Mitä HUSissa tapahtuu? Vajaa 300 saa lähteä, vajaa 100 siitä hoitohenkilökuntaa, mutta muuten.
Jos on vaikka Laphan alueelta, ei ehkä ymmärrä ilman kunnon selitystä miksi juuri HUS.
Olen päättänyt hyväksyä ainakin toistaiseksi oman alueeni tilanteen säästöineen. En mä sille mitään voi. Jos joku tietty ihminen huolestuttaa, niin ainakin vielä sille saa apua samoja kanavia kuin ennenkin.
xLiner
Nii-In.
Parempaa tai huonompaa. Suhteessa johonkin.
Vilma
Tämä kuvaa niitä tilanteita hyvin, jolle yksi taho on halunnut ratkaisun ja tullut määritelleeksi samalla sen toteutustavan huomioimatta eri tapauksia ja eri variaatioita eri tilanteissa.
Perusinsinöörin elämänahdistusta vain.
Tai siis joku taho on päässyt määrittelemään jonkun asian.
Tällaisia tapauksia ovat insinöörityössä mutta myös muussakin lainsäädäntö ja määräykset. Ne ovat kankeasti muutettavia sen jälkeen, kun ne on kerran julkaistu.
Niissä riiputaan kiinni kynsin ja hampain, jotta niitä voitaisiin noudattaa kirjaimellisesti.
Poikkeuksellisesti nyt kevennän tätä asiaa linkkaan musaa.
Päässäni on sana limit cardinale. Se muistuttaa pääsäni sanaa lime cordiale.
Lime cordialesta tulee taas mieleen ilmiselvästi AV:n tytär 🙃😅😂
Lime Cordiale - Inappropriate Behaviour
https://youtu.be/ivwGypWTrYY?si=B4oXNCC0DkQIUO_l
Hyvää Huomenta kaikille :)
Koitahan stalkkaava klani miettiä jo muutakin tapaa toimia kuin kuunnella salaa ja alkaa vaikka kyselemään hajonneen tokan perään
Kiitos tästä kommentista. Tämä oli päivän pelastaja. Toivottavasti tuo / nuo stalkkerit saa kunnon rangaistuksen.
Tuolla aiemmin kirjoitettiin pettymyksestä.
Asiantuntijat ovat kommentoineet, että lasten pitäisi saada pettyä (ei tietenkään alati).
Jos aina menee kuten lapsi tahtoo, ei opi siihen, että kaikki ei aina mene oman tahdon mukaan vaikka se olisi mukavampaa.
Aikuisten maailmassa sovitellaan, tehdään kompromisseja, lehmänkauppoja ja kassakaappisopimuksia.
Voi olla, että joskus jotkut asiat on jätettävä kesken ja odottaa ns. parempia aikoja.
Kun aikuinen tekee kauaskantoisia päätöksiä, kyllä hän niitä punnitsee.
Vilma
Minusta kaikki ratkaisut nyt tässä hetkessä on tulevaisuudessa kompromisseja.
Siis vaikka nyt ratksisu olisi mitä on, tulecsisuudessa siitä koko prosessista tiedetään enemmän. Tämän hetken ratkaisua pidetään hyvänä ehkä tähän tiedon valoon nähden tulevaisuudessa, mutta ehkä siihen samalla keksitään uusi ratkaisu. 😄
Niin. Ja olisi kivaa, kun kehitystä tapahtuisi.
Nythän taannutaan.
Vilma
Mitä juuria voi syödä?