Mitä kristillistä on riisipuuron syömisessä luumukeiton kanssa jouluaaton aamuna? Ja heti sen jälkeen syömään joululounasta päivällisaikaan asti, kuten eri aineksista valmistettuja laatikkososeita, eri tavoin valmistettua kalaa, piimälimppua ja rosollisalaattia? Ja niin, että syöt liikaa, ähkyyn asti, ja vatsaasi sattuu, koska se on enemmän kuin täynnä? Tai että kun ruoka on asettunut vatsaan, mennään loppuillaksi saunaan ja sen jälkeen palataan joulukuusen luo, koska joulupukki saapuu käymään, juttelemaan ja tuomaan joululahjoja ennen auto päättymistä (joskus punaisessa nurussa, joskus turkistakissa ja joskus kaarnanaamari naamalla)? Ja sitten seuraavana päivänä nukutaan aamulla pitkään, koska on joulupäivä eikä kenelläkään ole kiire minnekään ja kaikkien vatsat ovat vielä täynnä edellisen päivän jouluruoista (koska joskus aikoinaan kai uskotiin, että jotenkin se määrä kuinka paljon söit määritti, onko viljelijöillä hyvä satokausi seuraavana vuonna)?
Mitä kristillistä on suomalaisessa joulussa?
Anonyymi-ap
45422
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Minulle suomalainen joulu on jo alkanut, kun kävin ensimmäisessä jouluadventin messussa viime sunnuntaina. Ensi lauantaina olisi Kirkkokansan adventtijuhla Helsingissä asti, taidan vain mennä toisen adventtisunnuntain messuun. Siellä saan kuulla saarnoja Jeesuksen Kristuksen syntymästä ja merkityksestä elämälleni. Siitä saan hengellistä ravintoa, josta ei tule ähky olo, vaan se ravitsee minua kokonaisvaltaisesti.
Adventtisunnuntaiden lisäksi on sitten tietysti vielä jouluaaaton messu ja joulupäivän messu. Niin, ehkä aloittaja ei olekaan kristitty tai luterilainen, mutta kukin taplaa tyylillään. Kaikki tyylit ei vaan pelasta...
Joulu alkaa aattona. Loppuu kun kinkku on kaluttu loppuun 😁. Ei hankita isoa kinkkua, 3-4 päivää sitä syödään.
-a-teksti-
Joulua vietetään 24. päivä joulukuuta Jeesuksen syntymän muistoksi kuten on tapa kaikissa kristillisissä maissa.
24. päivä on vasta aatto.
Miksi sitä joulua juhlitaan aattona?
Koska silloin käy pukki.
Eikä käy, jos ei ole ollut kilttinä.
Sitten tulee Nuutti.
Tulee vasta Nuutin päivänä.
Muinoin tuli jo kekrinä
Itse asiassa useimmat kristityt juhlivat joulua 25. joulukuuta. Miksi suomalaiset ottavat jouluun varaslähdön? Väärinkäsitys? Ymmärryksen puutetta? Vai eikö joulua maltettu odottaa?
No silloinhan se on jouluyö kun vuorokausi vaihtuu. Mihinkäs kellon aikaan Jeesus syntyi eikös se yö ollut?
Raamatussa ei kerrota.
Valitettavasti joidenkin suomalaisten joulu on tuota luokkaa ja känniinkin saatetaan juoda jouluna itsensä, lapsiperheissäkin.
Onneksi oikeaa kristillistä jouluakin vietetään, eikä kaikki jätä joulukirkkoa välistä, vaikkei muutoin niin kirkossa tai seurakunnassa käytäisikään.
"Mitä kristillistä on riisipuuron syömisessä luumukeiton kanssa jouluaaton aamuna?"
Esimerkiksi se, ettei syödä ihmislihaa ja juoda verta muinaiseen lähi-itäläiseen tapaan. Kristinuskon tarkoitus nimenomaan on ollut korvata takapajuisimmat ruokailutottumukset biologisesti kestävämmillä ja jopa symbolisilla.
Mitä muuta haluat tietää käytännön kristillisyydestä?
Usein juhlapäivinä on tapana laittaa muuta kuin arkiruokaa. Kristillisyys jouluun tulee siitä, että sille pakanallisen juhlan ajalle on asetettu juhlittavaksi myös Jeesuksen syntymä.
Monet joulun perinteistä tulevat roomalaisilta. Roomassa juhlittiin keskitalven päivänä Saturnaliaa voittamattoman auringon kunniaksi. Ihmiset juhlivat, riemuitsivat, söivät, joivat, lauloivat, tanssivat, rakensivat pienoisalttareita, kovistelivat talot kuusen oksilla, pukeutuivat punaiseen ja vaihtoivat keskenään lahjoja.
Oliko niillä muinaisessa Roomassakin kuusia?
Todennäköisemmin kyseessä ollut välimerensypressi, joka on samaan perheeseen kuuluva puu. Mutta kuusia kuitenkin elää Italiassa natiivina puulajina Parman ja Bolongan alueella.
Useimpien suomalaisten joulunviettoon ei sisälly nykyaikana mitään kristillistä. Monet suomalaiset joulunvieton perinteet ovat esikristillistä perua.
Germaanit uhrasivat Yule-juhlassa possun. Siitä joulukinkku.
Kinkku löysi suomalaiseen joulupöytään vasta sotien jälkeen. 1800-luvun kartanoissa syötiin enemmän joulukaritsaa tai lampaanviulua kun taas tavallisempi väki tyytyi yleisemmin säilöttyyn kalaan, karjalanpaistiin ja jos oli varaa niin erittäin rasvaiseen joulumakkaraan. Onneksi viime vuosisatojen ihmiset ovat olleet sen verran höveleitä että ovat kirjoittaneet ylös mitä aikaisempina jouluina on historian saatossa syöty niin historioitsijat pysyvät kärryillä joulun ruokaperinteen muutoksista vuosien saatossa.
Ruoka on joulussani takasijalla. Perheelle laitan joulupuuron itse paistetun pienen kinkun kera. Muuten syön kuten ennenkin, terveellistä täysipainoista murkinaa.
Menemme aattohartauteen, toiset tulevat mukaani, toiset eivät, vapaaehtoista kaikille perheeni jäsenille.
Kävin Hoosiannakirkossa. Laitoin ovikoristeeksi tähden ja enkelin. Lahjoista en itse piittaa, lapsille laitan tarpeellista.
Olin seurakunnan joululaulutilaisuudessa järjestelemässä istuinpaikkoja ja tietenkin sitten laulamassa. Eilen konsertissa tuomiokirkossa. Vielä menen sekä kirkkokonserttiin että lauluhetkiin.
Kiitän Jumalaa jokaisesta päivästä pitkin vuotta, elämän lahjasta, saan elää sitä elinvoimaisena ja terveenä, siihen ei jouluna tule muutosta. Kristillisyys on läsnä aina, jouluna vain hieman korostuu.
”Mitä kristillistä on suomalaisessa joulussa?”
Oikeastaan pitäisi kysyä, onko mitään suomalaista enää jäljellä koko joulussa?
Joulupukkikin on Coca-Cola mainoksesta ja rahaa palaa järkyttäviä määriä koristeisiin, lahjoihin sekä mitä erikoisempiin ruokiin.
Joulua juhlitaan markkinavoimaisemmin joka vuosi, se aloitetaan jo hyvissä ajoin puolessa välin marraskuuta.
Mainoksia tunkee joka paikasta luoden mielikuvia siitä, miten pitää joulua viettää. Oikeasti hyvin harva saa täydellisen onnellista ja tavaratäytteistä joulua.
Onneksi vielä on meitä, jotka hiljentyvät jouluksi. Vaikka perinteistä vielä jotain on jäljellä – ruuat ja vähäinen koristelu ja ehkäpä kuusi – niin sanoma on tärkeintä.
Meillä joulu ei nyt ole kovin kummallinen. Perusjouluruuat. Ei kuusta, ei missään nimessä.
Lahjoja yksi molemmille. Tiedänkin mitä saan, muutaman LP-levyn. Hän kirjan tai kaksi.
Eikä kotia koristella, kissat ne repisi alas kuitenkin. Kynttilöitä toki, mutta niitä on nyt aina. Hengailua ja yhdessäoloa. Musiikkia, leffoja ja sitä jouluruokaa. Ja vähän punkkua. Hautausmaan muistolehdolla käydään.
Kaupunkijoulu, ei nyt maalle, kun joulun jälkeen kahdeksi viikoksi Kreikkaan ja Italiaan 🌞.
Joulumarkkinoilla handmade tekemisiään myyvältä ystävältämme saadun puolimetrisen tontun nyt hirtän hirttoköydellä ikkunalle, se on ollut tapana muutamana jouluna.
-a-teisti-
Tonttu kaulasta riippumaan ikkunalle..???
Jouluaatto alkaa riisipuurolla, jonka päällä on sokeria ja kanelia, koska sitä varmaan Jeesuskin söi synttäreillään.
Joululounaalla on titentenkin kinkku ja sinappia perruna- ja lanttu-laatikon kera, koska eikös Jeesuskin syönyt niitä? Ja ruokajuomana on olut, joka varmasti Jeesuksellekin kelpasi sitten kun ikää siihen oli kylliksi.
Ja jälkiruuaksi juodaan kahvit ja syödään suklaakonvehdit. Joku saattaa napata konjakinkin. Olikohan kahvi ja suklaa Jeesuksen mieleen?
Soittaja antakoon ruoka-ohjeet kaikelle kansalle.
Aloittaja
Syö sikaa!
Sitä Jeesuskin söisl.
Vai söisikö?
Raamatussa ei sanota, että söi sikaa, mutta sanotaan että Jeesus julisti kaikki ruuat puhtaaksi. Ruokahan menee vatsaan ja sieltä ulos. Se mikä menee suusta alas ei saastuta ihmistä, vaan se mikä tulee suusta ulos. Se on lähtöisin sydämestä ja saastuttaa ihmisen. Syntisen ihmisen sydämestä lähtee kaikki pahat ajatukset ja sanat, väärät todistukset lähimmäisestä ja toisten haukkuminen, kuten kun Päivi Räsästä haukutaan ja pilkataan. Pilkkaajilla on kivisydän.
Jaaha, poijaat. Se olis perinteinen luterilainen adventtipaaston aika alkanut viime sunnuntaina. Että heittäkääs ne ruokajutut pois ja vähentäkää syömiset minimiin. Ja lestadiolaiset pitäkööt myös tupakkalakkoa.
Adventtipaasto ei ole pakollinen, mutta suositeltava. Se on muutakin kuin ruokapaastoa, vaikka toki voi olla sitäkin. Silmään pistää se, että kehoitat toisia paastoamaan, mutta et anna esimerkkiä omasta paastostasi. Sitä on vaikea ottaa vakavasti.
Mutta keväällä tuleekin sitten laskiaisesta palmusunnuntaihin kestävä suurpaasto jolloin lihan syömistä on kehoitettu välttämãän. Siitä tulee perinne syödä hernekeittoa, joka on ollut halpa ja helposti saatava kasvisruoka.
Ehei kuule omista paastoista saa huudella. Jeesuskin sanoi, että paastoa lukkojen takana itse keskenäs äläkä kerro muille.
Useimpien kohdalla ei mitään. Valtaosa suomalaisista on vieraantunut kristinuskosta ja ylipäätään uskonnollisuudesta. Jumalaan uskoo kirkon tutkimuksen mukaan enää vain n. 20%.
Pieni pussi luumuja 3,5e. Ajattelin vähentää vehnän aiheuttamaa ummetusta, mutta en maksa noin paljon.
Onko teillä maksalaatikkoa jouluna, jos arkisinkin sitä syötte?
Jos se on jouluna omatekoista on toki vähän eri asia.
Jouluna ruokakaupassa voi kuunnella joululaulua "Feliz Navidad".
Laulujen suhteen kaupoissa on tänävuonna ollut omituisestii hiljaista kuin huopatossutehtailla, edes mainokset ei soi kuten pyörivät vielä viime kesänä ja syksyn aikana.
Laita toive kaupalle. Täällä Prismassa ja Citymarketissa soi, kun kävin ja kauniit perinteiset joululaulut
Citymarketiksi pienehkö marketti yllätti siinä, että useissa korttitelineissä oli ja yhteensä suht. iso määrä kristinusko-aiheisia kortteja: seimi, kirkko, enkelit, Raamatun paikat jne ja osassa oli myös erityisen kristillisessä muodossa olevat toivotukset.
Kyllä niitäkin löytyy sen krääsän seasta.
”Mitä kristillistä on riisipuuron syömisessä…”
Ei joulu ole pelkästään syömistä ja eri ruokia. Jokainen antaa sille oman merkityksensä ja juhlii sitten sen mukaan.
Tuo ei ollut asiallista, varsinkaan kun tuo mummomuorin viesti ei ollut mitenkään ilkeä.