Onko ateismi filosofiaa ?

Eikö tämä ole riittävän kattavaa ?

Monet ateistit omaksuvat myös tiettyjä eettisiä ja moraalisia periaatteita, jotka eivät perustu uskonnollisiin oppeihin, vaan rationaaliseen ajatteluun ja tieteelliseen maailmankuvaan. Ateismi voi siis olla osa laajempaa filosofista järjestelmää, joka käsittelee kysymyksiä todellisuuden luonteesta, tiedon hankkimisesta ja moraalisista arvoista

...ja se ei kuulu filosofiaan ?

Tieteellinen maailmankuva voidaan nähdä osana filosofiaa, erityisesti kun tarkastellaan tieteenfilosofiaa. Tieteenfilosofia tutkii tieteellisen tiedon luonnetta, menetelmiä ja perusteita. Se käsittelee kysymyksiä, kuten miten tieteellistä tietoa hankitaan, mitä tarkoittaa tieteellinen selitys ja mitkä ovat tieteellisen tutkimuksen rajat.

VarmaTieto kirjoitti:

Tieteellinen maailmankuva voidaan nähdä osana filosofiaa, erityisesti kun tarkastellaan tieteenfilosofiaa. Tieteenfilosofia tutkii tieteellisen tiedon luonnetta, menetelmiä ja perusteita. Se käsittelee kysymyksiä, kuten miten tieteellistä tietoa hankitaan, mitä tarkoittaa tieteellinen selitys ja mitkä ovat tieteellisen tutkimuksen rajat.

Lue lisää

Oikein. Tieteellinen maailmankuva on filosofiaa, mutta se ei ole ateistista. "Tieteellinen" ihminen ei näe tarvetta ottaa kantaa jumaluuksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Oikein. Tieteellinen maailmankuva on filosofiaa, mutta se ei ole ateistista. "Tieteellinen" ihminen ei näe tarvetta ottaa kantaa jumaluuksiin.

Väärin.

Tieteellisesti ajatteleva ihminen näkee keksittyihin taruhahmoihin, kuten jumaliin tai keijukaisiin, uskomisen täysin älyttömänä, koska tällaiset hahmot ovat selvästi ihmisen mielikuvituksen tuotetta, ilman mitään todellista perustaa havaittavassa maailmassa. Lisäksi näiden olentojen olemassaolo on ristiriidassa tunnettujen luonnonlakien kanssa – esimerkiksi keijujen lentokyky tai jumalien yliluonnolliset voimat rikkovat fysiikan ja biologian perusteita. Koska niiden olemassaoloa ei voida todentaa eikä selittää millään tieteellisesti mahdollisella tavalla, niiden pitäminen totena on järjenvastaista ja vastoin kaikkea tieteellistä ajattelua.

Anonyymi kirjoitti:

Väärin.

Tieteellisesti ajatteleva ihminen näkee keksittyihin taruhahmoihin, kuten jumaliin tai keijukaisiin, uskomisen täysin älyttömänä, koska tällaiset hahmot ovat selvästi ihmisen mielikuvituksen tuotetta, ilman mitään todellista perustaa havaittavassa maailmassa. Lisäksi näiden olentojen olemassaolo on ristiriidassa tunnettujen luonnonlakien kanssa – esimerkiksi keijujen lentokyky tai jumalien yliluonnolliset voimat rikkovat fysiikan ja biologian perusteita. Koska niiden olemassaoloa ei voida todentaa eikä selittää millään tieteellisesti mahdollisella tavalla, niiden pitäminen totena on järjenvastaista ja vastoin kaikkea tieteellistä ajattelua.

Lue lisää

Kovin ahdas on käsityksesi tieteestä. Tieteessä on oiekasti paljon mielenkiintoisia hypoteeseja, joita ei sinun käsityksesi mukaan voisi pitää muuna kuin järjenvastaisena kaikkea tieteellistä ajattelua vastaan.

Tieteellä ei ole tarvetta ottaa kantaa moniinkaan asioihin, jollei niillä näytä olevan vaikutusta tieteellisen maailmankuvan mukaisiin tosiaioihin. Ne ovat tieteelle yksi hailee.

Kiitos palautteesta
Arvostan
Jumalan siunausta

Vastasit itse omaan kysymykseen? Mutta et ymmärrä sitä.

Anonyymi kirjoitti:

Vastasit itse omaan kysymykseen? Mutta et ymmärrä sitä.

Sellaista elämä on.
Jumalan siunausta.

Kyllä sinä rumasti sanoit. Muistathan että Jumala näkee kaiken mitä kirjoitat.

Kyllä, filosofia voi olla ateistista. Ateismi perustuu tiettyihin ajattelutapoihin ja periaatteisiin, jotka voivat olla osa laajempaa filosofista järjestelmää. Ateismi tarkoittaa jumalien tai yliluonnollisten olentojen olemassaolon kieltämistä tai epäilyä, ja tämä näkemys voi perustua erilaisiin filosofisiin argumentteihin, kuten materialismiin, naturalismiin tai humanismiin.

VarmaTieto kirjoitti:

Kyllä sinä rumasti sanoit. Muistathan että Jumala näkee kaiken mitä kirjoitat.

Kyllä, filosofia voi olla ateistista. Ateismi perustuu tiettyihin ajattelutapoihin ja periaatteisiin, jotka voivat olla osa laajempaa filosofista järjestelmää. Ateismi tarkoittaa jumalien tai yliluonnollisten olentojen olemassaolon kieltämistä tai epäilyä, ja tämä näkemys voi perustua erilaisiin filosofisiin argumentteihin, kuten materialismiin, naturalismiin tai humanismiin.

Lue lisää

Puhtaimmillaan filosofia on "irti kaikesta ajattelusta" eli vapaa kaikesta "sidonnaisuudesta".

Kiipeät tikkaat ylös ja heität tikkaat pois!

Samoin tiede on jatkuvaa olemassa olevien teorioiden kyseenalaistamista. Karl Popperin mukaan se on "hyviä arvauksia ja niiden kumoamista".

Yksittäisiä filosofeja on historiaan kuulunut jotka voidaan sijoittaa "ateismiin", mutta itse filosofiaa en kutsu "ateistiseksi tieteeksi", koska siihen kuuluu osana myös uskonnot.

Kyse on puhtaimmillaan vain siitä, että ollaksesi aito filosofi, sinulla ei tulisi olla sidonnaisuuksia, jotta voit vapaasti kysyä aitoja kysymyksiä ja etsiä aitoja vastauksia, jotka eivät ole lopullisia.

Periaatteessa siinä kohtaa kun joku alkaa uskoa johonkin asteeseen tai uskoon, hän menettää filosofin viitan harteiltaan. Sillon hän tuottaa vain probagandaa omalle aatteelleen.

Friedrich Nietzschen "Antikristus" on yksi hänen tunnetuimmista teoksistaan, jossa hän esittää voimakasta kritiikkiä kristinuskoa kohtaan. Nietzsche näkee kristinuskon moraalisena järjestelmänä, joka alistaa ja rajoittaa yksilöä. Hän väittää, että kristinusko on ollut tuhoisinta ylimielisyyttä, mitä tähän mennessä on esiintynyt, ja asettaa tavoitteekseen kristinuskon poistamisen eurooppalaisesta kulttuurista.

Nietzsche hyökkää erityisesti synnin käsitettä vastaan, pitäen sitä pappien apuvälineenä ihmisten alistamisessa. Hänen mukaansa synnistä puhuminen pakottaa ihmiset nöyristelemään kuvitellun jumalan edessä ja katumaan tavallisia elämän asioita.

Jos haluat lukea "Antikristuksen" itse, voit löytää sen esimerkiksi [täältä](https://archive.org/details/Antikristus).

: [Wikipedia](https://fi.wikipedia.org/wiki/Friedrich_Nietzschen_uskontokritiikki)
: [Internet Archive](https://archive.org/details/Antikristus)

Friedrich Nietzsche syntyi 15. lokakuuta 1844 Röckenissä, Saksassa. Hänen isänsä, Carl Ludwig Nietzsche, oli luterilainen pastori, joka kuoli Friedrichin ollessa vain viiden vuoden ikäinen. Tämän jälkeen Friedrich kasvoi äitinsä, Franziskan, ja muiden naispuolisten sukulaisten ympäröimänä.

Nietzsche opiskeli klassisia kieliä ja kirjallisuutta Pfortan eliittikoulussa ja myöhemmin Bonnin ja Leipzigin yliopistoissa. Hänestä tuli nuorin henkilö, joka nimitettiin klassisen filologian professoriksi Baselin yliopistossa vuonna 1869, vain 24-vuotiaana. Kuitenkin terveysongelmat pakottivat hänet eroamaan virastaan vuonna 1879.

Nietzschen terveys heikkeni jatkuvasti, ja hän kärsi päänsärystä ja vatsavaivoista. Vuonna 1889 hän koki romahduksen ja menetti mielenterveytensä. Hän vietti loppuelämänsä äitinsä ja myöhemmin sisarensa Elisabeth Förster-Nietzschen hoidossa. Nietzsche kuoli 25. elokuuta 1900 Weimarissa, Saksassa.

Nietzschen filosofinen työ käsittelee muun muassa totuuden, moraalin ja vallan käsitteitä. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat "Näin puhui Zarathustra", "Hyvän ja pahan tuolla puolen" ja "Antikristus". Hänen ajatuksensa ovat vaikuttaneet merkittävästi moderniin filosofiaan ja kulttuuriin.

: [Britannica](https://www.britannica.com/biography/Friedrich-Nietzsche)
: [Wikipedia](https://en.wikipedia.org/wiki/Friedrich_Nietzsche)
: [Notable Biographies](https://www.notablebiographies.com/Mo-Ni/Nietzsche-Friedric.html)

Friedrich Nietzsche kärsi monista terveysongelmista elämänsä aikana, ja hänen mielenterveytensä heikkeni merkittävästi hänen elämänsä loppupuolella. Nietzsche kärsi vakavista migreeneistä, ruoansulatusongelmista ja näkökyvyn heikkenemisestä. Vuonna 1889, 44-vuotiaana, hän koki romahduksen ja menetti mielenterveytensä täysin. Hänellä diagnosoitiin dementia, ja hän vietti loppuelämänsä äitinsä ja myöhemmin sisarensa hoidossa.

Nietzschen mielenterveyden heikkenemisen syistä on keskusteltu paljon. Perinteisesti on uskottu, että syynä oli neurosyfilis, mutta tämä diagnoosi on sittemmin kyseenalaistettu. On myös ehdotettu, että hänen oireensa saattoivat johtua aivokasvaimesta tai CADASIL-taudista (cerebral autosomal dominant arteriopathy with subcortical infarcts and leukoencephalopathy), joka selittäisi hänen oireensa paremmin.

Nietzschen sairaudet ja mielenterveysongelmat vaikuttivat merkittävästi hänen ajatteluunsa ja filosofiaansa. Hän pohti usein terveyden ja sairauden merkitystä ja näki sairautensa osana luovaa prosessiaan.

Jos haluat lukea lisää Nietzschen mielenterveydestä, voit tutustua esimerkiksi [tähän artikkeliin](https://journalofneuropsychiatry.cl/docs/7/43.pdf) tai [tähän tutkimukseen](https://www.actaneurologica.be/pdfs/2008-1/02-Hemelsoet et al.pdf).

VarmaTieto kirjoitti:

Friedrich Nietzschen "Antikristus" on yksi hänen tunnetuimmista teoksistaan, jossa hän esittää voimakasta kritiikkiä kristinuskoa kohtaan. Nietzsche näkee kristinuskon moraalisena järjestelmänä, joka alistaa ja rajoittaa yksilöä. Hän väittää, että kristinusko on ollut tuhoisinta ylimielisyyttä, mitä tähän mennessä on esiintynyt, ja asettaa tavoitteekseen kristinuskon poistamisen eurooppalaisesta kulttuurista.

Nietzsche hyökkää erityisesti synnin käsitettä vastaan, pitäen sitä pappien apuvälineenä ihmisten alistamisessa. Hänen mukaansa synnistä puhuminen pakottaa ihmiset nöyristelemään kuvitellun jumalan edessä ja katumaan tavallisia elämän asioita.

Jos haluat lukea "Antikristuksen" itse, voit löytää sen esimerkiksi [täältä](https://archive.org/details/Antikristus).

: [Wikipedia](https://fi.wikipedia.org/wiki/Friedrich_Nietzschen_uskontokritiikki)
: [Internet Archive](https://archive.org/details/Antikristus)

Lue lisää

minulla on se hyllyssä , mutta olen sen viimeksi pienenä lukenut , nyt voisin lukaista uudestaan , koska on niin ohut 🤣

Nietzsche tuntuu olevan ateistien idoli. Hän kuoli mielisairaalassa. Siitä ei ole tietoa mihin sairauteen hän kuoli.
Ateistikin voi sairastua mielisaurauteen.

Ateismissa voidaan nähdä postmodernin relativismin filosofisia piirteitä, erityisesti kun tarkastellaan sen suhdetta totuuteen ja moraaliin. Postmoderni relativismi korostaa, että totuus ja moraali ovat suhteellisia ja riippuvat yksilön näkökulmasta ja kulttuurisesta kontekstista. Ateismi, joka kieltää jumalien tai yliluonnollisten olentojen olemassaolon, voi omaksua tämän näkemyksen, koska se perustuu usein rationaaliseen ajatteluun ja tieteelliseen maailmankuvaan, joka kyseenalaistaa absoluuttiset totuudet ja moraaliset arvot.

Ateismi voi myös sisältää piirteitä, kuten skeptisyyttä ja kriittistä ajattelua, jotka ovat keskeisiä postmodernissa filosofiassa. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten ateistit usein kyseenalaistavat perinteisiä uskonnollisia uskomuksia ja arvoja, ja pyrkivät löytämään omat vastauksensa elämän peruskysymyksiin ilman uskonnollisia auktoriteetteja.

Jos haluat syventyä aiheeseen lisää, voin suositella lukemaan esimerkiksi Richard Dawkinsin tai Christopher Hitchensin teoksia, jotka käsittelevät ateismia ja sen filosofisia perusteita.

VarmaTieto kirjoitti:

Nietzsche tuntuu olevan ateistien idoli. Hän kuoli mielisairaalassa. Siitä ei ole tietoa mihin sairauteen hän kuoli.
Ateistikin voi sairastua mielisaurauteen.

Friedrich Nietzsche on tosiaan merkittävä hahmo monille ateisteille ja sekulaareille ajattelijoille. Hänen filosofiansa, erityisesti teokset kuten "Antikristus" ja "Näin puhui Zarathustra", haastavat perinteisiä uskonnollisia ja moraalisia käsityksiä. Nietzsche kritisoi voimakkaasti kristinuskoa ja sen vaikutusta länsimaiseen kulttuuriin, ja hänen ajatuksensa "jumalan kuolemasta" ovat herättäneet paljon keskustelua.

Nietzschen ajattelu korostaa yksilön voimaa ja itsenäisyyttä, mikä resonoi monien ateistien kanssa, jotka arvostavat rationaalista ajattelua ja henkilökohtaista vastuuta. Hänen filosofiansa on vaikuttanut laajasti moderniin ajatteluun ja kulttuuriin, ja hänet nähdään usein yhtenä merkittävimmistä modernin filosofian hahmoista.

Jos haluat syventyä Nietzschen ajatuksiin, suosittelen lukemaan hänen teoksiaan, kuten "Antikristus" ja "Näin puhui Zarathustra". Ne tarjoavat syvällisen katsauksen hänen filosofisiin näkemyksiinsä ja kritiikkiinsä uskontoa kohtaan.