Jos nainen näkee miehen kerran niin ehkä hän saattaa alustavasti kiinnostua hetkellisesti, en tiedä. Jos hän näkee miehen toisen kerran niin mitä hän silloin tuntee - ei mitään käsitystä. Entä kolmannella kerralla? Olettaisin että se on kerrasta poikki - jos ei heti tapahdu oikeita asioita niin se on sitten siinä ja pitkä luisu luusereiden joukkoon...
Naisten ihastumiset
Anonyymi-ap
47711
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Miehet ei ole yhtään kranttuja. Hehe
Jos joulupukki toisi sulle naisen. Pukki on yhä liikkeellä.
Jos vaikka joulumuori antaisi sulle sylitanssin...
Älä menetä toivoasi.
🧟♀️
Sehän nyt on ihan ihmisestä kiinni,,eo sukupuolesta. Toiset ihastuvst hetkessä, toisilla taas menee aikaa ja toiseen pitää oikeasti tutustua, ennen kun voi tykästyä. Valtaosa on sitten varmaan jossain tuolla välillä. Itse kuulun noihin, joiden pitää tuntea toista, tai ainakin nähdä hänen käytöstään, jotta tykästyn.
Mä en koskaan treffaile ketään tuikituntematonta, joten sinällään mun on vaikea silleen ykskantaan todeta mitä miettisin. Yhden kerran jälkeen voin kokea korkeintaan, että "ei täysin mahdoton" tai "voi tuon kanssa toisenkin kerran jutella.
Mutta jos vain näkee toisen ihmisen niin olettaisin että naisilla säilyy mielenkiinto noin 5 min verran...sen jälkeen vaan jonnekin toiseen mappiin.,
Väärin oletettu. Itse en ole kiinnostunut edes viittä minuuttia, jos vain näen jonkun jossain. En ole kiinnostunut edes kymmentä sekuntia, kun en ylipäänsä kiinnostu kenestäkään vain nähdessäni.
No siinä on tylyys saavuttanut jonkinlaisen huippunsa, onnittelut siitä.
Minusta taas kuulostaa pinnallisen sarjaihastujan puuhalta kiinnostua jokaisesta vastaantulijasta.
Ihminen joka edes onnistuu kiinnostumaan viidessä minuutissa (tai alle), ei kiinnostu mistään muusta kuin omista kuvitelmistaan. Minä taas kiinnostun vain siitä toisesta ihmisestä ja siksi viisi minuuttia ei likimainkaan riitä herättämään kiinnostustani.
Olen erimieltä. Voin kiinnostua ihmisestä viidessä minuutissa tai jo minuutissa jos hänen olemuksensa ja eleensä antavat viitettä niistä ominaisuuksista joita kumppanilta kaipaan. Sen jälkeen voi tutustua ja ottaa selvää oliko vaikutelma oikea. Kerta toisensa jälkeen se joko vahvistuu tai heikkenee.
Kyllä tuossa varmaan vaikuttaa sekin, että millä mielellä ja mitä tilannetta läpi käy mies ja nainen. Jos joku nainen on haku päällä vaikuttaa erilailla miten hän kohtaamiaan ihmisiän tarkastelee. Kun jos taas ei ole haku päällä, ei edes kiinnitä huomiota moisiin juttuihin kun haku päällä ollessaan.
Jasu
Voi siinä jokin pieni ero olla minuuttien ja sekuntien välillä. Luulen silti että vähäinen mielenkiinto jonka mies voi herättää, on täysin riippuvainen juuri oikeasta ajoituksesta ja onnestakin.
Jaa-a, paha sanoa kun suhtaudun kaikkiin neutraalisti, pidemmän tuntemisen jälkeen vasta havahdun ihmisen kiinnostavuudesta.
Jasu
Saat tietenkin olla eri mieltä. Ihmiset ovat erilaisia, kuten jo edellä todettiin.
Juuri noin. Itse esimerkiksi en ole koskaan ollut haku päällä, enkä etsi kumppani kuten tuossa edellä kirjoitellut. En siis kiinnitä huomiotani tuollaisiin asioihin. Voin tykästyä, kun tutustun, mutta siihen menee vähintään päiviä.
Sinulla voi olla. Minulla ei ole olemassakaan mitään vähäistä mielenkiintoa. Olen joko kiinnostunut tai väliinpitämätön, eikä ajoitus tai onni vaikuta siihen mitenkään. Jos kiinnostukseni herää, niin se herää kerralla, ei lainkaan pienessä määrin ja jos olen kerran kiinnostunut, niin se ei katoa nopeasti.
Juu. Sekin tykästyminen voi olla sellaista kevyempää, kuin mitään romanttista että pitää ihmisestä ihmisenä hienojen piirteiden ja luonteen takia. Sitten ne romanttiset jutut voi tulla mukaan myöhemmin vasta, jos on tullakseen. Eikös?
Jasu
Toki ja juuri noin ainakin itselläni juuri on. Mä voi vallan mainiosti ajatella, että joku miespuolinen henkilö oli mukava ja hänen kanssaan oli kiva jutella jne. ilman että minulla on yhtään minkääntyyppistä kiinnostusta häntä kohtaan. Kiinnostus voi tiettysti herätä sittennjoskus myöhemmin, jos häntä oppii paremmin tuntemaan jne.
Ja just tuosta syystä mulle ei sovi sellainen deittailu, että menisi jonkun tuikituntemattoman kanssa vaikka kahville. Sellaista kun ei tapahdu, että mä tuollaisessa hetkessä kenetäkään romanttisesti kiinnostuisin. Korkeintaan viin todeta, että no ei se nyt ihan kauhea tyyppi ollut ja voihan tuon kanssa toiaenkin kerran jutella, jos noin on. Sen enempää mun on täysin turhaa itseltäni odottaa.
Mm, kyllä, jotain pitää "naksahtaa" (hyvällä tavalla) aivoissa heti. Mutta sen ei tarvii olla mikään iso naksahdus ja voi tarkoittaa vaan sitä että tyyppi jää mieleen sen kummemmin analysoimatta että miksi. Myöhemmillä kerroilla aivot sitten analysoi tarkemmin että jäikö tyyppi hyvällä tavalla mieleen ja miksi.
Varmaan se naksahdus haihtuu ilmaan aika nopeasti. Jos näkee saman miehen eri iltana uudelleen niin eiköhän se ole jo mennyttä...
Kai naiset on tässä erilaisia. Itsellä kiinnostus ei lopu nopeasti, oon aina voinut luottaa tässä intuitioon 😊 Lisäksi ihastun isommin äärimmäisen harvoin, mutta kun niin käy, niin se myös kestää. Toki joku minimielenkiinto ei jää isommin mieleen jos sama tyyppi ei tuu koskaan enää vastaan, mut se nyt oliskin vähän outoa jos jäisi mieleen pyörimään.
Mjaa, enpä muista ikinä ihastuneeni noin nopeasti kehenkään. Saati, että kiinnostuisin ensinäkemältä, niin että miettisin jälkeenpäin muuta kuin oliko vuorovaikutus kivanlaista vaiko jäikö tönkkö olo.
Jasu
Eikö koskaan ole katseet kohdanneet ja pysäyttänyt kaiken siihen hetkeen?
Muistan hyvin muutaman sellaisen tilanteen. En edes mielelläni katso ihmisiä silmiin, jokin vaan, en tiedä mitä siinä tapahtuu, tuntuu kuin jäisi sydämenlyönti väliin ja unohtaa hengittää.
xLiner
Totean sivusta, että ainakaan minä en ole koskaan kokenut tuollaista, enkä usko sellaista voivan koskaan itselleni tapahtua. Mä en ole sellainen luonteeltani, että tuollainen olisi mahdollista. Mä nyt en vain kiinnostu kenestäkään noin.
Ei vieraitten kanssa koskaan, mutta tutun kanssa kyllä. Kaveruus on saanut romanttisen vivahteen ja jännitteen. 😊
Mä oon jotenkin vammainen, kun en kattele ihmisiä semmosen seksuaalisen tai ihailu linssin läpi, ennen kun sitten vasta kun tiiän tyypin paremmin tavoiltaan ja aatoksiltaan. Joku suojamoodi kai, ettei kattele syvemmin kuin neutraalisti. Ja multa nykyään puuttuu koko rele mikä käynnistäisi mitään sähköistä kehenkään. Se rele on käyny turhaksi.
Jasu
Mussa on samaa "vikaa" etenkin nykyään kun ikää tullu lisää.
No nuorempana mielikuvittelin helposti vastavuoroisia tunteita, oman kiinnostuksen herättyä mutta en enää nykyään osaa edes ihastua.
Jasu
Toki mulla on myös niin, että nykyään oon sijoittanut tunteeni eläimiin. Jyrsijöihin jne. Eihän se samanlaista tunteilua ole kun kumppaniin on tai olisi, mutta se on jopa antoisampaa minusta. Rakastaa eläimiä ihmisten sijaan. Jää kaikki vaihtokauppa ja seksuaalisuus pois mikä on hyvä.
Tuntuu minusta paremmalle.
Jasu
Mulla ei ole ollut tuollaista edes nuorempana. En mä ole koskaan onnistunut pikarakastumaan, en edes pikaihastumaan.
En minäkään pika, mutta ylipäänsä kun. 🙂
Jasu
Kyllä nuokin tuttuja jo olivat.
Jonkun vieraan ihmisen katseen voisin tulkita ahdistelevaksi ja vaaralliseksi.
En usko että olet mitenkään vammainen 😄. Eiköhän tuo ole aika normaliakin jonkin aikaa aikuisina olleilla ihmisillä.
xLiner
Näin miehenä totean, että nyt X osui tuttuun kohtaan.
Näitä "katseeseen juuttumisia" itselleni sattuu silloin tällöin.
Usein niin, että katson naista - hän katsoo takaisin - ja katseet jäävät "lukkoon" selkeästi pidemmäksi ajaksi kuin vain vilkaisu vaatisi.
Sellaisen tilanteen jatkoksi tarvittaisiin vain sopivat olosuhteet - eli samaan hissiin meno, samoihin liikennevaloihin pysähtyminen suojatien edessä tai vastaava.
Itse tulkitsen sen niin, että juuri tuollainen pidempi molemminpuolinen katse on ensimmäinen avautunut lukko - molemmat osoittavat näin kiinnostuneensa näkemästään tavanomaista enemmän.
Pitkässä katseessa on mukana jonkinlainen kutsu - jonkinlainen merkki siitä, että kaksi ihmistä ovat jollain tasolla valmiit kohtaamaan toisensa hieman syvemmin.
Näin keittiöpsykologisena mietintänä.
-M57-
Mikä oletus tuo on olevinaan? Onko olettaja ottanut huomioon kaikki muut asiat ovat kuin pallot pingossa irtaallaan? Ei yksi asia yksin vaikuta mihinkään. Se voi vaikuttaa, jos nainen huutaa seis!
Jos nainen näkee että miehellä on rahaa niin nainen rakastuu heti ja oikeasti ja jos mies köyhä niin mies ahdistaa naista ja nainen äkkiä tekee ahdistelu ja raiskaus syytöksen mut rikkaille miehille ehdottelee seksiä
Hmm ... ketjun luettuna jäin miettimään, että tuo kuulostaa olevan sinun juttusi aloittaja, ei "naisten juttu" kuten yrität sitä kuvata. Sinä ilmeisesti ihastut noin ja sitten se samalla tavalla katoaa nopeasti. Ainakaan minä, nainen, en ehtisi tuossa edes huomata kiinnostustasi, saati sitten kiinnostua takaisin, ennen kuin se sinun kiinnostuksesi olisi jo kadonnut.
Muistakaa yksi perus viidakon lainalaisuus:
Naiset rakastuu/rakastaa korvilla, miehet silmillä.
Mistä olet tuollaista keksinyt? Toki joillain miehillä on hyvin miellyttävä ääni, mutta ei se mulle ihastumiseen riitä (eikä kyllä kaikille miehille riitä ihastumiseen, vaikka nainen olisi miten hyvän näköinen tahansa). No juu, sitähän sä toki tarkoitit, että naisen voisi puheilla hurmata, mutta itse en tunne naisia, joihin tuo toimisi.
Minä en taas tunne naisia, joihin se ei toimisi. Ehkä se olen sitten vaan minä.
Todennäköisesti kyse on vain siitä, että naisia on niin monenlaisia. Ymmärrettävästi sellaiset, jotka eivät tuosta käytöksestä piittaa, eivät sun seurassasi aikaansa vietä.
Mun seurassa ei vietä kukaan aikaa, kenen seuraa ja aikaa en halua.
Tarkoitan vaan sitä että ihmisten ilmoilla ollessani ei ole olemassa naisia, joita ei puheilla hurmata. Naiset rakastaa kun heidät nähdään kokonaisuutena ja kerrotaan se kauniilla sanoilla. Naiset on luotu rakastettaviksi, miehet rakastamaan. Jos miehet ymmärtäisi tämän, olisi vähemmän vikinää naisten nirsoudesta.
Taatusti moni, joka ei ei hakua viettää aikaansa sinun seurassasi, jättää myös viettämättä. Niin se vain menee.
Kyllä on. Heitä on valtavasti. Harva vain on niin asiaton, että lähtee sitä ääneen ilmaisemaan, kun ei se ole mitenkään tarpeen. Hyvin moni nainen kokee lähestymistapasi etovaksi, mutta jättää kohteliaisuuttaan sen sanomatta. En minäkään sitä ikinä ääneen sano, kun tuollainen tyyppi pistää vain vituttamaan.
Näin vaan sinäkin näit parhaaksi kommentoida jotain mulle. Jos haluaisin hurmata sinut, tämä oli loistava alku.
Tottahan toki minä keskustella voin, melkein kenen tahansa kanssa. Sitä ei kannata sekoittaa sen kummempaan kiinnostukseen. Eikö tämä ole keskustelupalsta ja täällä tarkoitus keskustella
Mun hurmaamiseni on äärimmäisen vaikeaa, puheilla totaalisen mahdotonta, mutta tietysti jokainen voi kuluttaa aikansa turhaankin, jos tahtoo. Et olisi ensimmäinen, etkä myöskään viimeinen.
Minua ei taas enää vanhemmiten kiinnosta keskustella kenen kanssa tahansa.
Asia menee lyhyesti näin. Pieni ärsyttäminen, nainen ärsyyntyy enemmän tai vähemmän. On herättänyt tunteen. Sen jälkeen kääntää sen negatiiviseksi koetun tunteen positiiviseksi. Se on oma taitolajinsa miten sitä kaikkea hyödyntää. Naiset on lopulta aika helppoja kun sen oikein oivaltaa.
Mut hyvää joulua.
Minä olen sen verran introcertti, että valtaosin en ole kiinnostunut juttekemaan yhtäön kenenkään kanssa. Olen kuitenkin sosiaalinen introvertti, eli jutustelu on mulle helppoa, vaikka se kuluttavaa onkin. Jos sellainen tilanne on, niin voin tosiaan jutustella likipitäen kenen tahansa kanssa, kunhan se tyyppi nyt ei ole selkeästi vaarallinen ja arvaamaton. Saa siinä aikansa kulumaan paremmin, jos se tilaisuus on muutenkin sellainen, että ei sieltä poiskaan pääse. Se tosin on varsin tavallista, että miehet kuvittelevat jos sun mitä, kun heille ihan vain jutustelee aikansa kuluksi. Näin on varsinkin supliikkimiesten kohdalla, mutta mitäpä tuo haittaa. Saahan ihminen pitää yllä hullujakin kuvitelmia, jos se tuntuu hänestä hyvältä.
Kuulostaa hyvinnkummalliselta. Mä vain keksin jonkun hyvän tekosyyn poistua seurasta, jos koen jonkun henkilön ärsyttäväksi ja sitten välttelen hänen seuraansa jatkossa. En näe mitään syytä kaivata ärsyttävää seuraa. Mut siis saa tuollaisella karkoitettua äärimmäisen nopeasti, mutta kyllähän tähän maailmaan kaikenlaista kulkijaa mahtuu.
Sitä ei tunnuta ymmärtävän, ettei ole välttämättä mitään tarvetta ihastua keneenkään! Kun kokee pelkkinä kavereina kaikki! Jos ei keskustella niin silloin ei voi tietää mitä miesa ajattelee!
Ihastuminen tapahtuu pitkässä hetkessä yhdellä kerralla ja se on siinä.
En kuitenkaan ala tällä palstalla siitä sen enempää jappasemaan, se aika on mennyttä aikaa ja kulutettu puhki toisaalla.
En usko, että tulen enää moista asiaa tuntemaan, vaikka paljon koenkin brotherhoodia monen miehen kanssa.
Mulle se nimittäin on sellaista ja jokainen on omalla tavallaan tärkeä, kun ei anna sen enempää ymmärtää, niin asia on kunnossa. Nautin ystävällisten ihmisten seurasta, olipa he naisia tai miehiä, he rikastuttavat tätä elämää.
Toivottavasti myös itse rikastutan heidän elämäänsä olemalla hyvä ystävä.
En ole koskaan rakastunut ensisilmäyksellä. Aina ihastuminen saati sen syvemmät tunteet ovat vaatineet useita tapaamisia syntyäkseen.