Wikipedia;
Polish autonomy in the Vilnius Region
7. ja 10. lokakuuta 1990 Šalčininkain ja Vilnan seutujen valtuutetut hyväksyivät [kaakkois-Liettuan kaupungin Eišiškėsin] kongressin päätöslauselmat. Liettuan tasavallan korkein neuvosto torppasi puolalais-väestön autonomiahankkeen Vilnan seudulla. Sen sijaan korkein neuvosto piti juhlallisia muistotilaisuuksia lokakuun 9. ja 28. päiville. Nämä päivämäärät edustivat Vilnan menettämistä Żeligowskin kapinalle vuonna 1920 ja Vilnan palauttamista Liettualle vuonna 1939.
Lähteytys: Barbara Jundo-Kaliszewska (2019)
Zakładnicy historii. Mniejszość polska w postradzieckiej Litwie [Hostages of history. The Polish minority in post-Soviet Lithuania]
(julkaistu puolaksi keski-Puolan Łódźissa)
s. 218
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Polish_autonomy_in_the_Vilnius_Region#CITEREFJundo-Kaliszewska2019
Puolalaiset yrittivätkin saada maa-alueita Liettuan Vilnan seudulta Neuvostoliiton suosiollisella avustuksella, mutta liettualaiset torppasivat tämän. Kun Neuvostoliiton vallankaappausyritys selätettiin Liettuassa, myös Vilnan alueen puolalais-väestön autonomiahankkeet joutuivat huonoon huutoon ja autonomismista tuli Vilnan seudulla haukkumasana.
Neuvostoliiton hajottua Vilna pysyi Liettualla, kuten sen olisi koko ajan pitänyt olla jo vuodesta 1920. Ne junaillut ja kieroilut Puolan taholta olisi voitu jättää pois, samoin diplomaattiset kiristelyt ja 600 000 puolalais-sotilasta Liettuan rajalla vuonna 1938. Puolahan se ensimmäisenä kiristi Liettuaa ja näin antoi ennakkoesimerkkiä. Vasta toisena Natsi-Saksa ja kolmantena Neuvostoliitto käyttämässä tilannetta hyväkseen.
Näin olisi myös vältetty tilanne, jossa Liettua saa Vilnan takaisin vasta Neuvostoliiton avustuksella samalla kun Neuvostoliitto tunkeutuu Puolaan.* Olisiko vain kannattanut luoda se Intermarium-liittouma, joka olisi monen historioitsijan mukaan pitänyt ne kaksi pahaa aisoissa? Olisiko vain ehkä pitänyt luoda perustaa sille Intermarium-liittoumalle perustuen luottamukseen eikä kusta omiin muroihin puukottamalla Liettuaa selkään ja junailemalla mitään Zeligowskin valekapinan kaltaista pelletouhua? Kannattiko vielä Ukrainalta huomiota bolsevikki-invaasiolta puolustautumiseen ja sitten vielä tapattaa ukrainalais-taistelijoita Puolan omilla vankileireillä nälkään ja lääkeapua eväämällä? Olisiko vain kannattanut ottaa hopeatarjottimella se koko Valko-Venäjä kun Lenin oli tarjoamassa sitä niin nöyrtyvästi Veikselin tappion jälkeen eikä marista kuinka siinä oli "liikaa etnisiä vähemmistöjä"?
Olisiko myös kannattanut tehdä kuten puolalais-historioitsija Piotr Zychowicz on analysoinut ja sinnitellä vielä pari viikkoa, marssia Moskovaan ja kaataa Neuvostoliitto heti alkuunsa? (Piotr Zychowicz, Pakt Piłsudski–Lenin: czyli jak Polacy uratowali bolszewizm i zmarnowali szansę na budowę imperium)
Olisiko kannattanut siinäkin tapauksessa luoda liittolaismaille sitä luottamusta, että Puola ei havittele Suur-Puolaa muut kansallisuudet satelliitteina?
*Sekin seikka kannattaa muistaa, että Neuvostoliiton tunkeminen Puolaan vuonna 1939 mahdollistui ylipäätään sillä, että Puola luhistui vastarinnasta huolimatta niin nopeasti. Mitä tämä sitten tarkoittaa Vilnan Liettualle palauttamisen suhteen? Jos Puola olisi pärjännyt paremmin saksalaisten invaasiota vastaan - esim. panostamalla motorisoituihin panssari- ja panssarintorjuntajoukkoihin aikaisemmin eikä sivuuttamalla Pilsudskin skeptisyyttä sotalaivojen käytännöllisyydestä sen uhkapelimäisen Danzigin sotalaiva-voimannäyttödiplomatian 1932 jälkeen -Neuvostoliitto olisi hyvinkin voinut pidättäytyä kokonaan omasta osuudestaan ja antaa palttua koko Molotov-Ribbentrop-sopimukselle. Tässä tapauksessa Vilna olisi pysynyt Puolalla eikä olisi ollut mitään näyttöä, että Puola olisi ikinä aikonut antaa sitä takaisin Liettualle, saatika pyytää anteeksi aseleposopimuksia uhmanneista epärehellisistä keinotteluistaan vuodelta 1920. Eli olisiko vaan ollut parempi jättää ne Vilnan varastamiset pois ja luoda sille Intermarium-liittoumalle luottamuspohja jo kauan ennen NATOa?
Eisiskesin kongressi 1990: Liettua torppasi puolalais-autonomiahankkeen Vilnan seudulla
13
968
Vastaukset
- Anonyymi
Liettuan Kansanmurhan ja vastarinnan tutkimuksen keskus on käsitellyt Puolan toimia anneksoimallaan itä-Liettuan alueella vuosina 1920-1939.
Pakko-polonisaatio oli liettualaisväestön sortamista.
Gintautas Ereminas,
"Polish annexation of Eastern Lithuania in 1920–1939"
http://genocid.lt/centras/en/2394/a/
Toinen liettualinen tutkija, Antanas Tyla, on sanonut Puolan hallinnon toimia anneksoidun Vilnan alueella liettualaisten kulttuurimurhaksi.
https://alkas.lt/2011/10/06/a-tyla-suvalku-sutartis-ir-jos-isniekinimas/
Tällekin vaietulle asialle oli sattumoisin ketjua
Liettualaisten kulttuurimurha: Puola sorti liettualaisia miehittämällään Vilnan alueella
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18174986/liettualaisten-kulttuurimurha-puola-sorti-liettualaisia-miehittamallaan-vilnan-alueella- Anonyymi
Laitoin tuossa linkissä Liettuan kansanmurhan ja vastarinnan tutkimuslaitoksen sivuilla mainitut tutkimusten nimet google translateen. Sain tällaiset karkeat käännökset:
* Lietuvių švietimo draugijos "Rytas" veikla Vilniaus krašte (1920-1939 m.) // Genocidas ir rezistencija, 2013, Nr. 1 (33) p.112-135
( Liettuan Rytas-koulutusyhdistyksen toiminta Vilnan alueella (1920-1939) // Kansanmurha ja vastarinta, 2013, nro 1 (33) s. 112-135 )
* "Lenkijos valdžios polonizacijos politika prieš lietuvių tautinę mažumą (1935-1939 m.) // Genocidas ir rezistencija, 2015, Nr.1 (37) p.109-126;
( Puolan viranomaisten polonisointipolitiikka Liettuan kansallista vähemmistöä vastaan (1935-1939) // Kansanmurha ja vastarinta, 2015, nro 1 (37) s. 109-126 )
* Lietuvių Šv.Kazimiero draugijos veikla Vilniaus krašte (1926-1940 m.) // Genocidas ir rezistencija, 2016, Nr.2 (40) p.86-118
( Liettuan Pyhän Kasimirin seuran toiminta Vilnan alueella (1926-1940) // Kansanmurha ja vastarinta, 2016, nro 2 (40) s. 86-118 )
* Lietuvos liaudies milicijos veikla neutraliojoje zonoje (1920-1923 m.)" // Genocidas ir rezistencija, 2017, Nr.2 (42) p.86-103
( Liettuan kansanmiliisin toiminta neutraalilla vyöhykkeellä (1920-1923) // Kansanmurha ja vastarinta, 2017, nro 2 (42) s.86-103 )
* Lietuvos sienos su Lenkija apsauga 1920-1938 metais // Genocidas ir rezistencija, 2020, Nr.1 (47) p.132-150
( Liettuan ja Puolan välisen rajan suojelu vuosina 1920-1938 // Kansanmurha ja vastarinta, 2020, nro 1 (47) s. 132-150 )
* Nauji Lietuvos – Lenkijos 1920–1921 m. karo aspektai // Lietuvos Aidas 2002 Nr.240
( Liettuan ja Puolan välisen sodan uudet näkökohdat 1920-1921 // Lietuvos Aidas 2002 No. 240 )
* Ochrona toru Wilno–Lida. Niepublikowane dokumenty // Nasz Czas 2002 Nr.41 (580) priedas Czas Nr.138 p.19-22
( Vilna–Lida-radan suojelu. Julkaisemattomat asiakirjat" // Nasza Czas 2002 nro 41 (580) priedas Czas nro 138 s. 19-22 )
* O rodzinie Piłsudskich // Znad Wilii. 2002, Nr. 1/4, p. 109-123
( Piłsudskin perheestä // Znad Wilii. 2002, nro 1/4, s. 109-123 )
* Litewsko-polski konflikt z roku 1920 // Znad Wilii. 2009, Nr. 1, p. 95-100
( Liettuan ja Puolan konflikti 1920 // Znad Wilii. 2009, nro 1, s. 95-100 )
* Lietuvių švietimas Lenkijos okupuotame Vilniaus krašte // Voruta. 2013, liep. 20, p. 14
( Liettuan koulutus Puolan miehittämällä Vilnan seudulla // Voruta. 2013, heinäkuuta 20, s. 14 )
* Lietuvių švietimas Vilniaus krašte 1913-1920 metais // Tautotyros metraštis, T. 3 (2013), p. 104-115
( Liettuan koulutus Vilnan alueella 1913-1920 // Tautotyros metraštis, T. 3 (2013), s. 104-115 )
* Pilsudskiai // Tautotyros metraštis, T. 5 (2014), p. 94-103
( Pilsudskiai // Tautotyros metraštis, T. 5 (2014), p. 94-103 )
* Juozas Maceika, Lietuvių būklė Lenkijos Respublikoje 1935–1938 metais, 2020
( Juozas Maceika, Liettualaisten tilanne Puolan tasavallassa 1935–1938, 2020 )
Siinäpä vaiettua tutkimustietoa.
P.S. Näköjään
"Puola" on liettuaksi "Lenkija"
"puolalainen" on liettuaksi "lenkų"
ja "puolan kieli" on liettuaksi "lenkų kalba".
En olisi heti arvannut. Oppiipa vähän uuttakin. :) - Anonyymi
Maria Takala-Roszczenko: Kärsimyksen historia liettualaisittain
Arvostelussa Aulis Kallion kirja "Liettuan vaikea vuosisata 1918–2018 ja liettualais-juutalaiset suhteet", jonka on julkaissur Tiberius kirjat (2020)
Agricola, Suomen humanistiverkko. 27.1.2021
》Puolan ja Liettuan "yhteen kietoutunut historia ja kulttuurinen polonisaatio 1300-luvulta 1700-luvun lopulle selittää esimerkiksi niitä vaatimuksia, jotka johtivat Vilnan historiallisen pääkaupungin ja alueen osaksi Puolaa vuosiksi 1922–39." "Tarkastelu käynnistyy vuodesta 1918, jolloin Liettua julistautui itsenäiseksi. Maailmansodan jälkimainingeissa kamppailu alueellisesta itsemääräämisoikeudesta jatkui vapaussotana, jota käytiin vuosina 1919–20 kolmella rintamalla." "Tämän Suomessa varsin heikosti tunnetun sodan rajat ja rintamat hahmottuvat sekavina, sillä useat eri tahot operoivat mielestään oikeutetusti Liettuan alueella – vastaitsenäistyneen Liettuan pikaisesti koottu armeija, uuden Puolan tasavallan armeija, saksalais-venäläinen ”Länsi-Venäjän vapautusarmeija” sekä Neuvosto-Venäjän puna-armeija, jonka riveissä taisteli myös liettualaisia. Kamppailuun yhdistyi myös Puolan taistelu puna-armeijaa vastaan. Jatkumona kamppailulle alueellisesta legitimiteetistä voinee pitää myös Puolan ja Liettuan kiistaa Vilnan hallinnasta vuosina 1920–22 sekä Itä-Preussille kuuluneen Memelin-Klaipėdan alueen valtaamista osaksi Liettuaa vuonna 1923.
》 Rajojen – niin paikallisten kuin ajallistenkin – epävakaus leimaa Liettuan historiaa poikkeuksellisella tavalla. Esimerkiksi sodilla ei tunnu olevan selkeätä alkua ja loppua, vaan niitä ympäröivät painostuksen, uhkailun, provokaatioiden, partisaanitoiminnan ja terrorin hämärät välikaudet. Kallio osoittaa, että 1920-luvulla Liettuassa koettu sotilasvallankaappaus ja oikeistolainen diktatuuri heijasti toisaalta nuoren valtion kypsymättömyyttä demokratiaan, mutta myös yleiseurooppalaista virtausta, joka nosti valtaan Mussolinin ja sittemmin myös Hitlerin. Liettuan tasavallan ensimmäinen kausi päättyi vuonna 1940 Neuvostoliiton miehitykseen. 《
----
Maria Takala-Roszczenko: Kärsimyksen historia liettualaisittain
Arvostelussa Aulis Kallion kirja "Liettuan vaikea vuosisata 1918–2018 ja liettualais-juutalaiset suhteet", jonka on julkaissur Tiberius kirjat (2020)
Agricola, Suomen humanistiverkko. 27.1.2021
https://agricolaverkko.fi/review/karsimyksen-historia-liettualaisittain/
Netti-arkistoituna:
https://web.archive.org/web/20231028092945/https://agricolaverkko.fi/review/karsimyksen-historia-liettualaisittain/ - Anonyymi
Puolalaisten Vilnan valtaamisiin liittyvää närää ilmenee tänäkin päivänä. Liettuan valtionkielen tarkastusviraston päällikkö Audrius Valotka on tehnyt etnisten puolalaisten vastaisia lausuntoja, joissa on luonnehtinut puolankieltä käyttäviä kylttejä kaupungeissa "Puolan miehitysvyöhykkeen merkkeinä” ja verrannut Vilnan aluetta venäläisten miehittämään Ukrainan Donbasiin.
Tvp.pl
22.07.2023
Komissio tutkii liettuanpuolalaisiin kohdistettuja loukkaavia lausuntoja
Liettuan kulttuuriministeri Simonas Kairys on perustanut toimikunnan tutkimaan valtionkielen tarkastusviraston päällikön Audrius Valotkan puolalaisia kohtaan esittämiä loukkaavia lausuntoja, jotka muun muassa kutsuivat puolankieltä käyttäviä kylttejä kaupungeissa "Puolan miehitysvyöhykkeen merkkeinä” ja vertaamalla Vilnan aluetta Ukrainan Donbasiin.
Myös Puolan Liettuan-suurlähettiläs Konstanty Radziwiłł lähetti avoimen kirjeen Liettuan kulttuuriministerille.
Valtionkielen tarkastusvirasto oli aiemmin vaatinut kahden koristeellisen kaksikielisen puolaa ja liettuaa käyttävän kyltin poistamista Bieliszkin ja Orzełówkan kaupungeista Vilnan alueella. Alueviranomaiset kuitenkin kiistivät tämän vaatimuksen ja kääntyivät hallintoriitalautakunnan puoleen.
Äskettäin Liettuan yleisradiolle LRT:lle antamassaan haastattelussa Valotka väitti, että Liettuan valtionkielilain mukaan paikannimet ovat sallittuja vain liettuaksi. Hän esitti kiistanalaisia lausuntoja kaupunkien puolankieltä käyttävistä kylteistä ja vertasi Vilnan aluetta Ukrainan Donbasiin, jossa "venäläiset haluavat myös venäläisiä kirjoituksia".
Nämä huomautukset ovat aiheuttaneet raivoa Liettuan puolalaisessa yhteisössä ja Vilnan alueen alueviranomaisissa. Vilnan pormestari Robert Duchniewicz lähetti ministeri Simonas Kairysille ja Liettuan valtionkielitoimikunnan puheenjohtajalle, Violeta Meiliunaiteelle, kirjeen, jossa hän pyysi Valotkan sanojen arviointia.
Vastauksena suurlähettiläs Konstanty Radziwiłł lähetti avoimen kirjeen, jossa hän vastasi Valotkan halventaviin huomautuksiin Puolan kansalaisista Liettuassa. Hän ilmaisi toiveensa, että Liettuan viranomaiset tuomitsisivat tällaisen valtion virkamiehelle sopimattoman käytöksen ja lausunnot, joiden tehtävänä tulisi olla yleisen järjestyksen ja harmonian edistäminen eikä etnisen vihan lietsominen.
Liettuan hallinnollinen riitalautakunta päätti perjantaina, että valtionkielen tarkastusviraston vaatimus kaksikielisten kylttien poistoon Vilnan alueella oli lainvastainen.
Liettuassa kaksikielisten paikannimien kysymystä alueilla, joita asuttavat pääasiassa kansalliset vähemmistöt kuten Vilnan alueen puolalaisväestö, ei ole säännelty laillisesti. Asia voitaisiin ratkaista hyväksymällä kansallisia vähemmistöjä koskeva laki, jota puolalainen yhteisö on vaatinut jo vuosia, mutta sellaiseen lainsäädäntöön tähtäävät peräkkäiset pyrkimykset eivät ole saaneet tarpeeksi tukea Liettuan Seimasissa.
Kansalliset vähemmistöt muodostavat noin 16 prosenttia Liettuan väestöstä, ja suurin vähemmistö on puolalaiset, joiden osuus maan väestöstä on yli 6,5 prosenttia. Puolalaiset ovat keskittyneet Vilnan alueelle, jossa heitä esiintyy joissakin kaupungeissa jopa 90 :ssä prosentissa väestöstä.
---
Tvp.pl
22.07.2023
Komissio tutkii liettuanpuolalaisiin kohdistettuja loukkaavia lausuntoja
https://www.tvp.pl/tvpworldcom/news/society/commission-to-investigate-offensive-statements-addressing-poles-in-lithuania/71469400
Arkistoituna:
https://web.archive.org/web/20240114143658/https://www.tvp.pl/tvpworldcom/news/society/commission-to-investigate-offensive-statements-addressing-poles-in-lithuania/71469400 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puolalaisten Vilnan valtaamisiin liittyvää närää ilmenee tänäkin päivänä. Liettuan valtionkielen tarkastusviraston päällikkö Audrius Valotka on tehnyt etnisten puolalaisten vastaisia lausuntoja, joissa on luonnehtinut puolankieltä käyttäviä kylttejä kaupungeissa "Puolan miehitysvyöhykkeen merkkeinä” ja verrannut Vilnan aluetta venäläisten miehittämään Ukrainan Donbasiin.
Tvp.pl
22.07.2023
Komissio tutkii liettuanpuolalaisiin kohdistettuja loukkaavia lausuntoja
Liettuan kulttuuriministeri Simonas Kairys on perustanut toimikunnan tutkimaan valtionkielen tarkastusviraston päällikön Audrius Valotkan puolalaisia kohtaan esittämiä loukkaavia lausuntoja, jotka muun muassa kutsuivat puolankieltä käyttäviä kylttejä kaupungeissa "Puolan miehitysvyöhykkeen merkkeinä” ja vertaamalla Vilnan aluetta Ukrainan Donbasiin.
Myös Puolan Liettuan-suurlähettiläs Konstanty Radziwiłł lähetti avoimen kirjeen Liettuan kulttuuriministerille.
Valtionkielen tarkastusvirasto oli aiemmin vaatinut kahden koristeellisen kaksikielisen puolaa ja liettuaa käyttävän kyltin poistamista Bieliszkin ja Orzełówkan kaupungeista Vilnan alueella. Alueviranomaiset kuitenkin kiistivät tämän vaatimuksen ja kääntyivät hallintoriitalautakunnan puoleen.
Äskettäin Liettuan yleisradiolle LRT:lle antamassaan haastattelussa Valotka väitti, että Liettuan valtionkielilain mukaan paikannimet ovat sallittuja vain liettuaksi. Hän esitti kiistanalaisia lausuntoja kaupunkien puolankieltä käyttävistä kylteistä ja vertasi Vilnan aluetta Ukrainan Donbasiin, jossa "venäläiset haluavat myös venäläisiä kirjoituksia".
Nämä huomautukset ovat aiheuttaneet raivoa Liettuan puolalaisessa yhteisössä ja Vilnan alueen alueviranomaisissa. Vilnan pormestari Robert Duchniewicz lähetti ministeri Simonas Kairysille ja Liettuan valtionkielitoimikunnan puheenjohtajalle, Violeta Meiliunaiteelle, kirjeen, jossa hän pyysi Valotkan sanojen arviointia.
Vastauksena suurlähettiläs Konstanty Radziwiłł lähetti avoimen kirjeen, jossa hän vastasi Valotkan halventaviin huomautuksiin Puolan kansalaisista Liettuassa. Hän ilmaisi toiveensa, että Liettuan viranomaiset tuomitsisivat tällaisen valtion virkamiehelle sopimattoman käytöksen ja lausunnot, joiden tehtävänä tulisi olla yleisen järjestyksen ja harmonian edistäminen eikä etnisen vihan lietsominen.
Liettuan hallinnollinen riitalautakunta päätti perjantaina, että valtionkielen tarkastusviraston vaatimus kaksikielisten kylttien poistoon Vilnan alueella oli lainvastainen.
Liettuassa kaksikielisten paikannimien kysymystä alueilla, joita asuttavat pääasiassa kansalliset vähemmistöt kuten Vilnan alueen puolalaisväestö, ei ole säännelty laillisesti. Asia voitaisiin ratkaista hyväksymällä kansallisia vähemmistöjä koskeva laki, jota puolalainen yhteisö on vaatinut jo vuosia, mutta sellaiseen lainsäädäntöön tähtäävät peräkkäiset pyrkimykset eivät ole saaneet tarpeeksi tukea Liettuan Seimasissa.
Kansalliset vähemmistöt muodostavat noin 16 prosenttia Liettuan väestöstä, ja suurin vähemmistö on puolalaiset, joiden osuus maan väestöstä on yli 6,5 prosenttia. Puolalaiset ovat keskittyneet Vilnan alueelle, jossa heitä esiintyy joissakin kaupungeissa jopa 90 :ssä prosentissa väestöstä.
---
Tvp.pl
22.07.2023
Komissio tutkii liettuanpuolalaisiin kohdistettuja loukkaavia lausuntoja
https://www.tvp.pl/tvpworldcom/news/society/commission-to-investigate-offensive-statements-addressing-poles-in-lithuania/71469400
Arkistoituna:
https://web.archive.org/web/20240114143658/https://www.tvp.pl/tvpworldcom/news/society/commission-to-investigate-offensive-statements-addressing-poles-in-lithuania/71469400》Äskettäin Liettuan yleisradiolle LRT:lle antamassaan haastattelussa Valotka väitti, että Liettuan valtionkielilain mukaan paikannimet ovat sallittuja vain liettuaksi. Hän esitti kiistanalaisia lausuntoja kaupunkien puolankieltä käyttävistä kylteistä ja vertasi Vilnan aluetta Ukrainan Donbasiin, jossa "venäläiset haluavat myös venäläisiä kirjoituksia".《
LRT-uutiskanava onkin uutisoinut Liettuan valtionkielen tarkastusviraston päällikön, Audrius Valotkan, kohua aiheuttaneista puolalais-vastaisista lausunnoista.
LRT.lt
Jurgita Andriejauskaitė
BNS, LRT RADIO
2023.07.24
Lithuanian language watchdog chief compares Vilnius region with Ukraine’s occupied territories, angers Poles
https://www.lrt.lt/en/news-in-english/19/2042591/lithuanian-language-watchdog-chief-compares-vilnius-region-with-ukraine-s-occupied-territories-angers-poles
BNS, LRT.lt
2023.08.22
Language watchdog chief reprimanded for comparing Vilnius region with Ukraine’s occupied territories
https://www.lrt.lt/en/news-in-english/19/2060436/language-watchdog-chief-reprimanded-for-comparing-vilnius-region-with-ukraine-s-occupied-territories - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
》Äskettäin Liettuan yleisradiolle LRT:lle antamassaan haastattelussa Valotka väitti, että Liettuan valtionkielilain mukaan paikannimet ovat sallittuja vain liettuaksi. Hän esitti kiistanalaisia lausuntoja kaupunkien puolankieltä käyttävistä kylteistä ja vertasi Vilnan aluetta Ukrainan Donbasiin, jossa "venäläiset haluavat myös venäläisiä kirjoituksia".《
LRT-uutiskanava onkin uutisoinut Liettuan valtionkielen tarkastusviraston päällikön, Audrius Valotkan, kohua aiheuttaneista puolalais-vastaisista lausunnoista.
LRT.lt
Jurgita Andriejauskaitė
BNS, LRT RADIO
2023.07.24
Lithuanian language watchdog chief compares Vilnius region with Ukraine’s occupied territories, angers Poles
https://www.lrt.lt/en/news-in-english/19/2042591/lithuanian-language-watchdog-chief-compares-vilnius-region-with-ukraine-s-occupied-territories-angers-poles
BNS, LRT.lt
2023.08.22
Language watchdog chief reprimanded for comparing Vilnius region with Ukraine’s occupied territories
https://www.lrt.lt/en/news-in-english/19/2060436/language-watchdog-chief-reprimanded-for-comparing-vilnius-region-with-ukraine-s-occupied-territoriesTuossa todetaankin, että tuollaiset etnis-kansallismieliset kokonaisten ihmisryhmien demonisoinnit muistuttavat juuri niitä totalitarismeja, joista sekä Puola että Liettua kärsivät. Aika paljon tarvittiin, että edes jotkut tajusivat demokratian arvon. Olivathan maailmansotien väliset Puolat ja Liettuat itsekin diktatuureja, millä ei rehvastella.
Joissain ketjuissa mainittiin ne Vladimir Tismaneanun osuvat huomiot, että edes Neuvostoliiton luhistumiset eivät saaneet kaikkia tajuamaan miten demokratia ja vapaus olivat vaan pian oltiinkin jo läähättämässä uuden tyrannian perään valheellisten lupausten vietämänä.
- Anonyymi
Erityisen mielenkiintoinen tuo maininta Piotr Zychowiczista. Eli siis puolalainen historioitsija! Vilkaisukin äijän tuotoksiin kertoo, että katsastelee Puolan historiaa tuoreista vinkkeleistä. Kiinnostaisi tietää lisää mm. Vladislav Studnickista (puolalainen germanofiili) tai Ribbentrop-Beck-sopimuksena kuvatusta vaihtoehtoskenaariosta.
- Anonyymi
Yrittivät Vilnaa vielä silloinkin, Neuvostoliiton suosiollisella avustuksella......
- Anonyymi
Sen takia Neuvostoliiton jälkeisinä aikoina Vilnan seudun puolalaisvähemmistöön liitettiin sosiaalinen stigma. Se 'autonomia'-hanke joutui huonoon huutoon.
- Anonyymi
2. maailmansodan aikana puolalaisten Kotiarmeija sai yllättävää apua Puna-Armeijalta liettualaisten peittoamisessa Vilnasta taistelleista. Sitten Puna-Armeijan pommikoneet pakottivat puolalaiset juoksemaan karkuun.
- Anonyymi
Jos aloitetaan taas tämä puolestauhriutumisella kilpailu, pahemmin "historian vankeja" ovat sudeetti- ja tonavansvaabilais-saksalaiset, ikuisesti Hitlerin varjossa.
- Anonyymi
• Ljubo Sirc; Between Hitler and Tito: Nazi occupation and communist oppression (julkaissut A. Deutsch)
• Zoran Janjetović; Between Hitler and Tito: The disappearance of the Vojvodina Germans (omakustanteinen)
Zoran Janjetovićin teoksen mahdollinen (?) tilaaminen näköjään hoituu erityistä reittiä Donauschwaben Villages Helping Hands -sivuston mukaan.
"Public Affairs Office, University of Mary, 7500 University Drive, Bismarck, ND 58504."
Sivuston mukaan Janjetovićin teoksen tilaaminen kustantaa dollareissa 25 ja se lähetetään Serbian pääkaupungista Belgradista 4-6 viikossa.
https://www.dvhh.org/history/atrocities/atrocity-books.htm
https://web.archive.org/web/20240225040758/https://www.dvhh.org/history/atrocities/atrocity-books.htm
Ketjusta
Kaksi eri teosta nimeltä "Between Hitler and Tito" - kukaan lukenut?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18500360/kaksi-eri-teosta-nimelta-quotbetween-hitler-and-titoquot---kukaan-lukenut - Anonyymi
Entä baltiansaksalaiset?
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kristillisistä Siionisteista asiallista tietoa Hesarissa.
KD ja Persut ovat kaiken takana avoimesti!9511986Ja jälleen uusi latauksessa olleen sähköauton palo! Nyt Keravan Prisman parkkihallissa.
IS 3.10.2025 Latauksessa ollut sähköauto syttyi yöllä tuleen Keravan Prisman parkkihallissa, Keski-Uudenmaan pelastusla1079076Kovan viikon ilta pitäisi lakkauttaa
Käytännössä pelkkää SDP:lle ilkkumista koko ohjelma veronmaksajien kustannuksella.1275046- 1014258
Yksi kuoli kolarissa Outokummussa
-toisen auton kuljettajaa epäillään rattijuopumuksesta. Toisen auton kyydissä oli kuljettajan lisäksi neljä ihmistä. Hei814204Pakoputkipörisijä syttyi tuleen kesken ajon
Kyydissä oli 7 henkilöä, mutta hyvä onni matkassa epäonnistuneesta käyttövoimavalinnasta huolimatta, eikä kukaan loukka384177Kalja-Kristus Kutsuu Luokseen
Nyt on Oikea Hetki Ottaa Ryppyys Vastaan! Lue Pelastusryyppy ja tee Promillista elämäsi Herra! Pelastusryyppy on teksti73943Borat ärhäkkänä, syyttelee kokoomusta vilpin suojelusta
Hänen mukaansa kokoomus seuraa ”toimettomana vierestä, kun vilpilliset firmat vievät urakat rehellisten nenän edestä”, j113729Sdp on esittänyt maatalous- ja yritystuista leikkaamista
Joihin menee 10 miljardia euroa vuosittain. Minkä vuoksi äärioikeisto änkyttää jostain vuodesta 2026, kun ei demareiden403613Persut on SYYLLISIÄ KAIKKEEN NEGATIIVISEEN SUOMESSA
, ne haluaa neuvostoliiton putinin kanssa takaisin, shit voi valvoa kaikkea ja kaikkia, no tietty makeeta mannaa itselle313585