Wikipedia;
Polish autonomy in the Vilnius Region
7. ja 10. lokakuuta 1990 Šalčininkain ja Vilnan seutujen valtuutetut hyväksyivät [kaakkois-Liettuan kaupungin Eišiškėsin] kongressin päätöslauselmat. Liettuan tasavallan korkein neuvosto torppasi puolalais-väestön autonomiahankkeen Vilnan seudulla. Sen sijaan korkein neuvosto piti juhlallisia muistotilaisuuksia lokakuun 9. ja 28. päiville. Nämä päivämäärät edustivat Vilnan menettämistä Żeligowskin kapinalle vuonna 1920 ja Vilnan palauttamista Liettualle vuonna 1939.
Lähteytys: Barbara Jundo-Kaliszewska (2019)
Zakładnicy historii. Mniejszość polska w postradzieckiej Litwie [Hostages of history. The Polish minority in post-Soviet Lithuania]
(julkaistu puolaksi keski-Puolan Łódźissa)
s. 218
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Polish_autonomy_in_the_Vilnius_Region#CITEREFJundo-Kaliszewska2019
Puolalaiset yrittivätkin saada maa-alueita Liettuan Vilnan seudulta Neuvostoliiton suosiollisella avustuksella, mutta liettualaiset torppasivat tämän. Kun Neuvostoliiton vallankaappausyritys selätettiin Liettuassa, myös Vilnan alueen puolalais-väestön autonomiahankkeet joutuivat huonoon huutoon ja autonomismista tuli Vilnan seudulla haukkumasana.
Neuvostoliiton hajottua Vilna pysyi Liettualla, kuten sen olisi koko ajan pitänyt olla jo vuodesta 1920. Ne junaillut ja kieroilut Puolan taholta olisi voitu jättää pois, samoin diplomaattiset kiristelyt ja 600 000 puolalais-sotilasta Liettuan rajalla vuonna 1938. Puolahan se ensimmäisenä kiristi Liettuaa ja näin antoi ennakkoesimerkkiä. Vasta toisena Natsi-Saksa ja kolmantena Neuvostoliitto käyttämässä tilannetta hyväkseen.
Näin olisi myös vältetty tilanne, jossa Liettua saa Vilnan takaisin vasta Neuvostoliiton avustuksella samalla kun Neuvostoliitto tunkeutuu Puolaan.* Olisiko vain kannattanut luoda se Intermarium-liittouma, joka olisi monen historioitsijan mukaan pitänyt ne kaksi pahaa aisoissa? Olisiko vain ehkä pitänyt luoda perustaa sille Intermarium-liittoumalle perustuen luottamukseen eikä kusta omiin muroihin puukottamalla Liettuaa selkään ja junailemalla mitään Zeligowskin valekapinan kaltaista pelletouhua? Kannattiko vielä Ukrainalta huomiota bolsevikki-invaasiolta puolustautumiseen ja sitten vielä tapattaa ukrainalais-taistelijoita Puolan omilla vankileireillä nälkään ja lääkeapua eväämällä? Olisiko vain kannattanut ottaa hopeatarjottimella se koko Valko-Venäjä kun Lenin oli tarjoamassa sitä niin nöyrtyvästi Veikselin tappion jälkeen eikä marista kuinka siinä oli "liikaa etnisiä vähemmistöjä"?
Olisiko myös kannattanut tehdä kuten puolalais-historioitsija Piotr Zychowicz on analysoinut ja sinnitellä vielä pari viikkoa, marssia Moskovaan ja kaataa Neuvostoliitto heti alkuunsa? (Piotr Zychowicz, Pakt Piłsudski–Lenin: czyli jak Polacy uratowali bolszewizm i zmarnowali szansę na budowę imperium)
Olisiko kannattanut siinäkin tapauksessa luoda liittolaismaille sitä luottamusta, että Puola ei havittele Suur-Puolaa muut kansallisuudet satelliitteina?
*Sekin seikka kannattaa muistaa, että Neuvostoliiton tunkeminen Puolaan vuonna 1939 mahdollistui ylipäätään sillä, että Puola luhistui vastarinnasta huolimatta niin nopeasti. Mitä tämä sitten tarkoittaa Vilnan Liettualle palauttamisen suhteen? Jos Puola olisi pärjännyt paremmin saksalaisten invaasiota vastaan - esim. panostamalla motorisoituihin panssari- ja panssarintorjuntajoukkoihin aikaisemmin eikä sivuuttamalla Pilsudskin skeptisyyttä sotalaivojen käytännöllisyydestä sen uhkapelimäisen Danzigin sotalaiva-voimannäyttödiplomatian 1932 jälkeen -Neuvostoliitto olisi hyvinkin voinut pidättäytyä kokonaan omasta osuudestaan ja antaa palttua koko Molotov-Ribbentrop-sopimukselle. Tässä tapauksessa Vilna olisi pysynyt Puolalla eikä olisi ollut mitään näyttöä, että Puola olisi ikinä aikonut antaa sitä takaisin Liettualle, saatika pyytää anteeksi aseleposopimuksia uhmanneista epärehellisistä keinotteluistaan vuodelta 1920. Eli olisiko vaan ollut parempi jättää ne Vilnan varastamiset pois ja luoda sille Intermarium-liittoumalle luottamuspohja jo kauan ennen NATOa?
Eisiskesin kongressi 1990: Liettua torppasi puolalais-autonomiahankkeen Vilnan seudulla
4
649
Vastaukset
- Anonyymi
Liettuan Kansanmurhan ja vastarinnan tutkimuksen keskus on käsitellyt Puolan toimia anneksoimallaan itä-Liettuan alueella vuosina 1920-1939.
Pakko-polonisaatio oli liettualaisväestön sortamista.
Gintautas Ereminas,
"Polish annexation of Eastern Lithuania in 1920–1939"
http://genocid.lt/centras/en/2394/a/
Toinen liettualinen tutkija, Antanas Tyla, on sanonut Puolan hallinnon toimia anneksoidun Vilnan alueella liettualaisten kulttuurimurhaksi.
https://alkas.lt/2011/10/06/a-tyla-suvalku-sutartis-ir-jos-isniekinimas/
Tällekin vaietulle asialle oli sattumoisin ketjua
Liettualaisten kulttuurimurha: Puola sorti liettualaisia miehittämällään Vilnan alueella
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18174986/liettualaisten-kulttuurimurha-puola-sorti-liettualaisia-miehittamallaan-vilnan-alueella- Anonyymi
Laitoin tuossa linkissä Liettuan kansanmurhan ja vastarinnan tutkimuslaitoksen sivuilla mainitut tutkimusten nimet google translateen. Sain tällaiset karkeat käännökset:
* Lietuvių švietimo draugijos "Rytas" veikla Vilniaus krašte (1920-1939 m.) // Genocidas ir rezistencija, 2013, Nr. 1 (33) p.112-135
( Liettuan Rytas-koulutusyhdistyksen toiminta Vilnan alueella (1920-1939) // Kansanmurha ja vastarinta, 2013, nro 1 (33) s. 112-135 )
* "Lenkijos valdžios polonizacijos politika prieš lietuvių tautinę mažumą (1935-1939 m.) // Genocidas ir rezistencija, 2015, Nr.1 (37) p.109-126;
( Puolan viranomaisten polonisointipolitiikka Liettuan kansallista vähemmistöä vastaan (1935-1939) // Kansanmurha ja vastarinta, 2015, nro 1 (37) s. 109-126 )
* Lietuvių Šv.Kazimiero draugijos veikla Vilniaus krašte (1926-1940 m.) // Genocidas ir rezistencija, 2016, Nr.2 (40) p.86-118
( Liettuan Pyhän Kasimirin seuran toiminta Vilnan alueella (1926-1940) // Kansanmurha ja vastarinta, 2016, nro 2 (40) s. 86-118 )
* Lietuvos liaudies milicijos veikla neutraliojoje zonoje (1920-1923 m.)" // Genocidas ir rezistencija, 2017, Nr.2 (42) p.86-103
( Liettuan kansanmiliisin toiminta neutraalilla vyöhykkeellä (1920-1923) // Kansanmurha ja vastarinta, 2017, nro 2 (42) s.86-103 )
* Lietuvos sienos su Lenkija apsauga 1920-1938 metais // Genocidas ir rezistencija, 2020, Nr.1 (47) p.132-150
( Liettuan ja Puolan välisen rajan suojelu vuosina 1920-1938 // Kansanmurha ja vastarinta, 2020, nro 1 (47) s. 132-150 )
* Nauji Lietuvos – Lenkijos 1920–1921 m. karo aspektai // Lietuvos Aidas 2002 Nr.240
( Liettuan ja Puolan välisen sodan uudet näkökohdat 1920-1921 // Lietuvos Aidas 2002 No. 240 )
* Ochrona toru Wilno–Lida. Niepublikowane dokumenty // Nasz Czas 2002 Nr.41 (580) priedas Czas Nr.138 p.19-22
( Vilna–Lida-radan suojelu. Julkaisemattomat asiakirjat" // Nasza Czas 2002 nro 41 (580) priedas Czas nro 138 s. 19-22 )
* O rodzinie Piłsudskich // Znad Wilii. 2002, Nr. 1/4, p. 109-123
( Piłsudskin perheestä // Znad Wilii. 2002, nro 1/4, s. 109-123 )
* Litewsko-polski konflikt z roku 1920 // Znad Wilii. 2009, Nr. 1, p. 95-100
( Liettuan ja Puolan konflikti 1920 // Znad Wilii. 2009, nro 1, s. 95-100 )
* Lietuvių švietimas Lenkijos okupuotame Vilniaus krašte // Voruta. 2013, liep. 20, p. 14
( Liettuan koulutus Puolan miehittämällä Vilnan seudulla // Voruta. 2013, heinäkuuta 20, s. 14 )
* Lietuvių švietimas Vilniaus krašte 1913-1920 metais // Tautotyros metraštis, T. 3 (2013), p. 104-115
( Liettuan koulutus Vilnan alueella 1913-1920 // Tautotyros metraštis, T. 3 (2013), s. 104-115 )
* Pilsudskiai // Tautotyros metraštis, T. 5 (2014), p. 94-103
( Pilsudskiai // Tautotyros metraštis, T. 5 (2014), p. 94-103 )
* Juozas Maceika, Lietuvių būklė Lenkijos Respublikoje 1935–1938 metais, 2020
( Juozas Maceika, Liettualaisten tilanne Puolan tasavallassa 1935–1938, 2020 )
Siinäpä vaiettua tutkimustietoa.
P.S. Näköjään
"Puola" on liettuaksi "Lenkija"
"puolalainen" on liettuaksi "lenkų"
ja "puolan kieli" on liettuaksi "lenkų kalba".
En olisi heti arvannut. Oppiipa vähän uuttakin. :)
- Anonyymi
Erityisen mielenkiintoinen tuo maininta Piotr Zychowiczista. Eli siis puolalainen historioitsija! Vilkaisukin äijän tuotoksiin kertoo, että katsastelee Puolan historiaa tuoreista vinkkeleistä. Kiinnostaisi tietää lisää mm. Vladislav Studnickista (puolalainen germanofiili) tai Ribbentrop-Beck-sopimuksena kuvatusta vaihtoehtoskenaariosta.
- Anonyymi
Yrittivät Vilnaa vielä silloinkin, Neuvostoliiton suosiollisella avustuksella......
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1822138
Oletko ymmärtänyt
Oletko ymmärtänyt jotain kaivatustasi lähiaikoina tai oletko muuttanut mielipidettäsi kaivatustasi?1641856Sanna Ukkolan kolumni: Rautarouva, joka unohti joukkonsa - Riikka Purran pitäisi katsoa peiliin
"Historialliset tappiot eivät synny vahingossa. Ne syntyvät, kun johtaja unohtaa, ketä hänen piti palvella, kirjoittaa I451824- 1231533
Liian paljon hylättyjä ääniä
Ottakaa avustaja mukaan jos ette osaa äänestää oikein. Moni varmaan sekosi kahden listan ja lipun takia. Oliko tarkoitus1721361Ikäero suhteessa
Huomasin äsken Iltalehden tuoreen artikkelin, jossa kerrottiin, että vain 5% parisuhteista on yli 10v ikäero. Millaisia631357Tiedän kyllä sen
Että käyt täällä. En kuvittelisi sellaista asiaa. Tiedän kyllä senkin, että olet ainakin ollut minusta kiinnostunut. Sen771181- 711001
Ähtärin vaalitulos ja nyt neuvottelut alkavat
Keskusta voitti yhden paikan Ähtärissä kun oli hyvin ehdokkaita ( 32) ja kansanedustaja veturina keräämässä ääniä. P30995- 15949