Miten kuumoduulin telakoituminen kuualukseen onnistui?

Heti siinä alussa se kuva näyttää 1960-luvun elokuvien kuvatrikiltä, kovin kökkö. Tuota tosissaan esitetään aitona filminä?

Mutta miten se siis olisi mahdollista varsinkin 1960-tason tekniikalla toteuttaa se telakoituminen? Voitko selittää, mitä kaikkea piti ottaa huomioon jne.?

Anonyymi kirjoitti:

Heti siinä alussa se kuva näyttää 1960-luvun elokuvien kuvatrikiltä, kovin kökkö. Tuota tosissaan esitetään aitona filminä?

Mutta miten se siis olisi mahdollista varsinkin 1960-tason tekniikalla toteuttaa se telakoituminen? Voitko selittää, mitä kaikkea piti ottaa huomioon jne.?

Lue lisää

Se filmi on täysi vitsi, tosiaan just vanhojen scifileffojen kömpelöä kuvatrikkiä.

Anonyymi kirjoitti:

Se filmi on täysi vitsi, tosiaan just vanhojen scifileffojen kömpelöä kuvatrikkiä.

Ette sitten huomioineet, että filmi oli konvertoitu 16 mm / 6 fps muotoon 24 fps.
Eli laatua on parannettu.

Anonyymi kirjoitti:

Ette sitten huomioineet, että filmi oli konvertoitu 16 mm / 6 fps muotoon 24 fps.
Eli laatua on parannettu.

Hassu kuvatrikki joka tapauksessa siinä alussa, kuukin näyttää just vanhojen aikojen Hollywoodin tehosteelta.

Anonyymi kirjoitti:

Hassu kuvatrikki joka tapauksessa siinä alussa, kuukin näyttää just vanhojen aikojen Hollywoodin tehosteelta.

No miltä sen pitäisi näyttää? Ultra-HD 3D-kuvako siltä ajalta olisi uskottavaa?

Anonyymi kirjoitti:

No miltä sen pitäisi näyttää? Ultra-HD 3D-kuvako siltä ajalta olisi uskottavaa?

Sen pitäisi näyttää aidolta tietysti, en puhu kuvanlaadusta, vaan että kuvatrikkejä käytetty siinä. Mutta ei se voi olla aito, koska ei kuuhun voi ylipäätään lentää.

Anonyymi kirjoitti:

Sen pitäisi näyttää aidolta tietysti, en puhu kuvanlaadusta, vaan että kuvatrikkejä käytetty siinä. Mutta ei se voi olla aito, koska ei kuuhun voi ylipäätään lentää.

Mutta sinulla ei ole yhtään ainoaa todistetta siitä, ettei kuuhun voisi lentää. Ei yhtään ainoaa, paitsi luja tietämättömyys.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta sinulla ei ole yhtään ainoaa todistetta siitä, ettei kuuhun voisi lentää. Ei yhtään ainoaa, paitsi luja tietämättömyys.

Kyllä siihen viittaavia todisteita on, että kuu ei ole edes kiinteä kappale, vaan sähkömagneettinen taivaankappale, joka emittoi valoa. Sehän näyttää usein osittain läpinäkyvältäkin taivaalla. Nasan tarinat kiinteästä kuusta, jossa huristellaan kuuautolla, on tieteisfantasiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä siihen viittaavia todisteita on, että kuu ei ole edes kiinteä kappale, vaan sähkömagneettinen taivaankappale, joka emittoi valoa. Sehän näyttää usein osittain läpinäkyvältäkin taivaalla. Nasan tarinat kiinteästä kuusta, jossa huristellaan kuuautolla, on tieteisfantasiaa.

Lue lisää

Minkäälaista todistetta tai edes epäilyitä ei ole, etteikö Kuu ole kiinteä taivaankappale.
Olet tosi typerä sepustaja.

Anonyymi kirjoitti:

Minkäälaista todistetta tai edes epäilyitä ei ole, etteikö Kuu ole kiinteä taivaankappale.
Olet tosi typerä sepustaja.

Jos kuusta voi nähdä osittain läpi niin, että näkyy taivasta, niin kyllähän se nimenomaan viittaa siihen, että ei ole kiinteä kappale. Ei kiinteän kappaleen läpi voi nähdä taivasta.

Olet henkisesti jälkeenjäänyt aivopesty hyödyllinen idiootti.

Anonyymi kirjoitti:

Jos kuusta voi nähdä osittain läpi niin, että näkyy taivasta, niin kyllähän se nimenomaan viittaa siihen, että ei ole kiinteä kappale. Ei kiinteän kappaleen läpi voi nähdä taivasta.

Olet henkisesti jälkeenjäänyt aivopesty hyödyllinen idiootti.

Lue lisää

Se vain ettei Kuusta voi nähdä läpi edes osittain.

Ymmäthän, ettei Viki usko koko Kuussa käyntehin ja ei siksi ole asiantuntija yhtään millään alalla.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmäthän, ettei Viki usko koko Kuussa käyntehin ja ei siksi ole asiantuntija yhtään millään alalla.

Tässähän kysyinkin nimenomaan telakoinnista; koska Viki on sen alan asiantuntija.

Lienet liian viaton ymmärtämään mitä kysymykseni tarkoitti, Viki kyllä ymmärsi.

Mutta siis nyt kaivataan telakointiasiantuntijalta tarkkaa selvitystä, miten telakointi toteutettiin ja mitä kaikkea siinä piti ottaa huomioon.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta siis nyt kaivataan telakointiasiantuntijalta tarkkaa selvitystä, miten telakointi toteutettiin ja mitä kaikkea siinä piti ottaa huomioon.

No kysy nyt vitun pässi sieltä NASAlta ! Suomesta ei olla kuuhun lennetty kertaakaan!

Anonyymi kirjoitti:

No kysy nyt vitun pässi sieltä NASAlta ! Suomesta ei olla kuuhun lennetty kertaakaan!

Kummallista raivoamista. Mutta et siis ymmärrä asiasta mitään, mutta olet varma, että kuussa käytiin ja kuumoduulit telakoitui monta kertaa onnistuneesti?

Anonyymi kirjoitti:

Mutta siis nyt kaivataan telakointiasiantuntijalta tarkkaa selvitystä, miten telakointi toteutettiin ja mitä kaikkea siinä piti ottaa huomioon.

Miksi haluat tarkkaa selvitystä?
Ethän sinä maallikko siitä kuitenkaan tajuaisi mitään, olisi se selvitys miten tarkkaa hyvänsä.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi haluat tarkkaa selvitystä?
Ethän sinä maallikko siitä kuitenkaan tajuaisi mitään, olisi se selvitys miten tarkkaa hyvänsä.

Kyllä tässä paistaa läpi se, että et ymmärrä yhtään mitään siitä, mutta silti pöyhkeästi väität, että varmasti ei ollut huijaus, vaan kuussa käytiin oikeasti. Jos et itse ymmärrä, niin turha keulia, että salaliittoteoreetikot ei ymmärrä.

Palstan kuu-uskovaiset ei siis tiedä, miten se on käytännössä mahdollista, mutta uskoo, että se onnistui sulavasti monta kertaa, kun niin jossain sanotaan. Persekärpänen aina mahtailee, että se ymmärtää, mutta muut ei, osoittaisi sitten sen selittämällä itse.

Anonyymi kirjoitti:

Palstan kuu-uskovaiset ei siis tiedä, miten se on käytännössä mahdollista, mutta uskoo, että se onnistui sulavasti monta kertaa, kun niin jossain sanotaan. Persekärpänen aina mahtailee, että se ymmärtää, mutta muut ei, osoittaisi sitten sen selittämällä itse.

Lue lisää

Ei minulla ole mitään syytä epäillä Nasaa. Salaliittoteoreetikkoja sen sijaan on. Heidän väittämiensä mukaan maailmanlopun olisi pitänyt tulla jo monta kertaa, Trumpin astua valtaan monta kertaa Bidenin kaudella ja suurimman osan ihmisistä kuolla tähän mennessä joko koronarokotteisiin tai 5G-verkkojen säteilyyn. Auringon ei pitäisi laskea ikinä (koska litteä maa) ja Suomen rannoilta voisi tiiraill niin Viron, Puolan kuin Ruotsinkin hiekkarantojen bikinityttöjä hyvällä kaukoputkella tai Nikon P1000-kameralla.

Anonyymi kirjoitti:

Ei minulla ole mitään syytä epäillä Nasaa. Salaliittoteoreetikkoja sen sijaan on. Heidän väittämiensä mukaan maailmanlopun olisi pitänyt tulla jo monta kertaa, Trumpin astua valtaan monta kertaa Bidenin kaudella ja suurimman osan ihmisistä kuolla tähän mennessä joko koronarokotteisiin tai 5G-verkkojen säteilyyn. Auringon ei pitäisi laskea ikinä (koska litteä maa) ja Suomen rannoilta voisi tiiraill niin Viron, Puolan kuin Ruotsinkin hiekkarantojen bikinityttöjä hyvällä kaukoputkella tai Nikon P1000-kameralla.

Lue lisää

Sekava vuodatus. Et ymmärrä mitään kuuteknologiasta ja avaruudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Palstan kuu-uskovaiset ei siis tiedä, miten se on käytännössä mahdollista, mutta uskoo, että se onnistui sulavasti monta kertaa, kun niin jossain sanotaan. Persekärpänen aina mahtailee, että se ymmärtää, mutta muut ei, osoittaisi sitten sen selittämällä itse.

Lue lisää

Usko jo ääliö, ettei ketään "Pesekärpästä" ole olemassakaan, jos tuollaista haluat tavata, kannaistako sitä etsia sieltä Viktorin kotvien välisestä tyhjiöstä?

Anonyymi kirjoitti:

Sekava vuodatus. Et ymmärrä mitään kuuteknologiasta ja avaruudesta.

Silti enemmän kuin sinä.

Anonyymi kirjoitti:

Silti enemmän kuin sinä.

No todista sitten se ja anna selvitys kuumoduulin telakoitumisesta. :)

Anonyymi kirjoitti:

No todista sitten se ja anna selvitys kuumoduulin telakoitumisesta. :)

No anna sinä selvitys, miksei kymmenien ellei satojen tiedemiesten, insinöörien yms. matemaattinen laskenta, suunnittelu ja mallinnus olisi onnistunut toteuttamaan telakoitumista ???

Anonyymi kirjoitti:

Usko jo ääliö, ettei ketään "Pesekärpästä" ole olemassakaan, jos tuollaista haluat tavata, kannaistako sitä etsia sieltä Viktorin kotvien välisestä tyhjiöstä?

Se on kiistattomin tieteellinen tosiasia, että Persekärpänen on olemassa, ja se on se, joka tulee aina raivoissaan vastaamaan persekärpäskommentteihin. Haiskahtaa siltä, että olet sinä taas.

Lopeta lapsellinen ja typerä raivoaminen ja hyväksy tosiasiat.

Anonyymi kirjoitti:

No anna sinä selvitys, miksei kymmenien ellei satojen tiedemiesten, insinöörien yms. matemaattinen laskenta, suunnittelu ja mallinnus olisi onnistunut toteuttamaan telakoitumista ???

Lue lisää

Ymmärrätkö siitä mitään, osaatko omin sanoin selittää mitään siitä?

Anonyymi kirjoitti:

Se on kiistattomin tieteellinen tosiasia, että Persekärpänen on olemassa, ja se on se, joka tulee aina raivoissaan vastaamaan persekärpäskommentteihin. Haiskahtaa siltä, että olet sinä taas.

Lopeta lapsellinen ja typerä raivoaminen ja hyväksy tosiasiat.

Lue lisää

Hyväksy tosiasiat, että SINÄ olet ainoa raivoava "Persekärpänen".

Anonyymi kirjoitti:

No todista sitten se ja anna selvitys kuumoduulin telakoitumisesta. :)

Tuskinpa ymmärtäisit edes selitystä kuorma-auton peräkärryn kytkemisestä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuskinpa ymmärtäisit edes selitystä kuorma-auton peräkärryn kytkemisestä.

Pulinat pois ja selvitys telakoinnista tiskiin. :)

Anonyymi kirjoitti:

Hyväksy tosiasiat, että SINÄ olet ainoa raivoava "Persekärpänen".

Väitätkö nyt, että Persekärpänen on sittenkin olemassa? ;)

Mutta joo, Persekärpänen laittaa aina kiukkuisia vastauksia persekärpäskommentteihin. Se voi tietysti olla myös uusiutuvan kuuhermoromahduksen oire.

Anonyymi kirjoitti:

Pulinat pois ja selvitys telakoinnista tiskiin. :)

Pistäpä sinä selvitys tiskiin, miten täysperävaunu kytketään vetoautoon?
Miksi tuo on sinulle elämää suurempi kysymys, miten se sinun elämääsi helpottaa?

Anonyymi kirjoitti:

Väitätkö nyt, että Persekärpänen on sittenkin olemassa? ;)

Mutta joo, Persekärpänen laittaa aina kiukkuisia vastauksia persekärpäskommentteihin. Se voi tietysti olla myös uusiutuvan kuuhermoromahduksen oire.

Lue lisää

No olethan sinä ihan oikeasti olemassa? Todistit juuri olevasi Ainoa Oikea Raivoava "Persekärpänen". Miksi et lopeta tuota hölmöilyä, jollet halua olla tuo ko.kärpänen?

Anonyymi kirjoitti:

Pistäpä sinä selvitys tiskiin, miten täysperävaunu kytketään vetoautoon?
Miksi tuo on sinulle elämää suurempi kysymys, miten se sinun elämääsi helpottaa?

En tiedä ihan tarkalleen mutta en silti epäile etteikö perävaunua voisi kytkeä kuorma-autoon. Jopa rekkakuskit onnistuvat siinä. Miksi se telakoituminen on sinulle tärkeää?

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä ihan tarkalleen mutta en silti epäile etteikö perävaunua voisi kytkeä kuorma-autoon. Jopa rekkakuskit onnistuvat siinä. Miksi se telakoituminen on sinulle tärkeää?

Lue lisää

Kuu-uskovainen uskoo sokeasti, kun Nasa sanoo, että telakoituminen onnistui 50 vuoden takaisella aina, vaikka monien asioiden pitäisi mennä siinä aivan nappiin: Kuumoduulilla pitäisi olla juuri sama nopeus kuin oletetusti kuuta lähes 4000 km/h vauhdilla kiertävällä aluksella ym.

Kivaa tieteisfantasiaa. Jos kuu olisi kiinteä paikka, johon voi laskeutua, niin olisi helpompi uskoa kuutarinat, jos sanottaisiin, että kuu ei liiku, ei ole mitään kiertorataa jne. Silloin laskeutuminen ja telakoituminen ei olisi niin vaikeaa.

Koko tämä heliosentrinen teoria, että kappaleet lentävät supervauhdilla halki avaruuden ja kiertävät lisäksi toisiaan, on absurdi, ja on lapsellista fantasiaa, että scifi-leffojen ja Nasan tarinoiden mukainen avaruusmatkailu, ”planeetoille” laskeutumiset ym. olisi ylipäätään mahdollista.

Mutta aikuisetkin tarvitsevat omat satunsa.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärrätkö siitä mitään, osaatko omin sanoin selittää mitään siitä?

Periaatteellisella tasolla homma menee siten, että on sovitettava kantoaluksen ja kuumodulin ratanopeus samaksi sekä linjattava nämä kappaleet keskenään. Sitten ohjausmoottoreilla hiljalleen ohjattava ilmalukot kohdakkain. Tarkkaa työtä se toki on.

Luehan tuo: https://jyu.finna.fi/Record/vaari.612315

niin saanet tarkemman selostuksen asiasta, niin ei tarvitse aina jankuttaa ja vängätä selvää asiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Periaatteellisella tasolla homma menee siten, että on sovitettava kantoaluksen ja kuumodulin ratanopeus samaksi sekä linjattava nämä kappaleet keskenään. Sitten ohjausmoottoreilla hiljalleen ohjattava ilmalukot kohdakkain. Tarkkaa työtä se toki on.

Luehan tuo: https://jyu.finna.fi/Record/vaari.612315

niin saanet tarkemman selostuksen asiasta, niin ei tarvitse aina jankuttaa ja vängätä selvää asiaa.

Lue lisää

Periaatteellisella tasolla, aivan niin, ja kysymys on, että kuinka realistista se olisi ollut 50 vuoden takaisella teknologialla. (Jos kuuhun laskeutuminen olisi ylipäätään mahdollista.)

Anonyymi kirjoitti:

Periaatteellisella tasolla, aivan niin, ja kysymys on, että kuinka realistista se olisi ollut 50 vuoden takaisella teknologialla. (Jos kuuhun laskeutuminen olisi ylipäätään mahdollista.)

Lue lisää

"...kuinka realistista se olisi ollut 50 vuoden takaisella teknologialla."

Todella realistista, koska sitä harjoiteltiin monta kertaa. Siitäkin löytyy materiaalia jos uskaltaisit etsiä. Mutta et halua, koska olet jo päättnyt että se ei onnistu. Mikä tietysti on tekee tästä sinun sekoilusta hauskaa seurattavaa. ;)

Anonyymi kirjoitti:

"...kuinka realistista se olisi ollut 50 vuoden takaisella teknologialla."

Todella realistista, koska sitä harjoiteltiin monta kertaa. Siitäkin löytyy materiaalia jos uskaltaisit etsiä. Mutta et halua, koska olet jo päättnyt että se ei onnistu. Mikä tietysti on tekee tästä sinun sekoilusta hauskaa seurattavaa. ;)

Lue lisää

Arvovaltainen ja tiedemaailmassa auktotiteettiasemassa oleva taho (NASA) on kertonut sinulle, että ne harjoitteli ihan sikana kuumoduulin telakointia, onnistui siinä aina, ja uskot siksi, että se oli realistista.

Mutta että NASA sanoo, että ne harjoitteli monta kertaa laitteen telakointia n. 4000 km/h vauhdissa ensin maan "kiertoradalla", ja sinä uskot sen.

Kyse on uskosta.

"tosin äänen kulkeutuminen kuuhun kesti yli 35tuntia"

Selitätkö mitenkä tuo oli mahdollista?

Kunhan horiset, Maasta Kuuhun vie aikaa radioallolla 1,5 sekuntia.

On toki viive, kun puhe menee osin kaapeleita pitkin digitaalimuodossa palvelimelta toiselle ja ehkä myös välissä satelliitin kautta.
Australiaan puhuessani Skypellä viive oli muutaman sekunnin luokkaa.

Äänihän ei kulje ääniaaltona avaruudessa, ,koska tarvittava väliaine puuttuu, joten se lähetetään radioaaltona joka tosiaan menee parissa sekunnissa kuuhun.
Äänenä (330 m /s) se menisi ylikin sen 35 tuntia. (330 x 35 x 3600 = 41 580 km) ja matka kuuhun on noin 384 000 km.

Anonyymi kirjoitti:

On toki viive, kun puhe menee osin kaapeleita pitkin digitaalimuodossa palvelimelta toiselle ja ehkä myös välissä satelliitin kautta.
Australiaan puhuessani Skypellä viive oli muutaman sekunnin luokkaa.

Äänihän ei kulje ääniaaltona avaruudessa, ,koska tarvittava väliaine puuttuu, joten se lähetetään radioaaltona joka tosiaan menee parissa sekunnissa kuuhun.
Äänenä (330 m /s) se menisi ylikin sen 35 tuntia. (330 x 35 x 3600 = 41 580 km) ja matka kuuhun on noin 384 000 km.

Lue lisää

Mitähän paukkulankaa sulla on ollut jos Skypessä on muutaman sekunnin viive?

Totta on että joskus 20 vuotta sitten puhelut Australiaa oli vähän nihkeitä kun niissä oli enemmän viivettä, mutta silloinkaan se ei ollut useamman sekunnin luokkaa.

Tänää viimeksi tein Suomeen FaceTime "puhelun" ja keskustelussa ei mitään merkittävää viivettä ollut; keskustelu onnistui hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

Mitähän paukkulankaa sulla on ollut jos Skypessä on muutaman sekunnin viive?

Totta on että joskus 20 vuotta sitten puhelut Australiaa oli vähän nihkeitä kun niissä oli enemmän viivettä, mutta silloinkaan se ei ollut useamman sekunnin luokkaa.

Tänää viimeksi tein Suomeen FaceTime "puhelun" ja keskustelussa ei mitään merkittävää viivettä ollut; keskustelu onnistui hyvin.

Lue lisää

Linkki ketjun viiven mittaus nokia fm458 v.1988
Lähetetään 50hz kantoaalto linkkiketjuun.
Kantoaalto mene vastaan ottimeen alaasema vastaa , kantoaato lähtee seuraavalle likille ... jne.

Linkkiasemia 6 kpl jokaisella avainus aika 1 sek yht 12 sek

Linkkiasemie etäisyys n. 450 km sing nopeus n. 300,000 km/s aika 0.0015 sek

Koko mittaus aika yht. 12.0015 sek

Sen aikaa kantoaalto matkasi linkki verkossa , laiteet olivat analogisia .

Mitä enämpi ohjaavia komponentteja on sen pitemmäksi aika venyy järjestelmässä.

Tätä päivää on valokuitu verkko joka on huomattaavasti nopeampi , syystä että avainnus aika on luokka n. 0.0015sek.
Nyky aikana yht 0.0015×12+0.0015=0.0195 sek

Tässä on huomattava nopeus ero 1988 v tekniikkaan vs. 1970v vielä hitaampi tekniika.

Anonyymi kirjoitti:

Linkki ketjun viiven mittaus nokia fm458 v.1988
Lähetetään 50hz kantoaalto linkkiketjuun.
Kantoaalto mene vastaan ottimeen alaasema vastaa , kantoaato lähtee seuraavalle likille ... jne.

Linkkiasemia 6 kpl jokaisella avainus aika 1 sek yht 12 sek

Linkkiasemie etäisyys n. 450 km sing nopeus n. 300,000 km/s aika 0.0015 sek

Koko mittaus aika yht. 12.0015 sek

Sen aikaa kantoaalto matkasi linkki verkossa , laiteet olivat analogisia .

Mitä enämpi ohjaavia komponentteja on sen pitemmäksi aika venyy järjestelmässä.

Tätä päivää on valokuitu verkko joka on huomattaavasti nopeampi , syystä että avainnus aika on luokka n. 0.0015sek.
Nyky aikana yht 0.0015×12 0.0015=0.0195 sek

Tässä on huomattava nopeus ero 1988 v tekniikkaan vs. 1970v vielä hitaampi tekniika.

Lue lisää

Mistähän sä puhut?

Skype "keksittiin" 2003.

Mistä sä tähän tuon 1988 vetäisit?

Anonyymi kirjoitti:

Mistähän sä puhut?

Skype "keksittiin" 2003.

Mistä sä tähän tuon 1988 vetäisit?

Viesti liikenteen nopeudesta .
ENNEN SYNTYMÄÄSI, ET OLLUT EDES ISÄSI SILMÄKULMASSA KIILTONA.

Ja lässytä mitäs lässytät, kun älykkyytesi ei riitä kuin tahkon vääntämiseen. Ja nekin on nykyään moottoroitu, joten sossun elätti olet.

Anonyymi kirjoitti:

Ja lässytä mitäs lässytät, kun älykkyytesi ei riitä kuin tahkon vääntämiseen. Ja nekin on nykyään moottoroitu, joten sossun elätti olet.

Palstan asiantuntijan selvitystä telakoinnista odotellaan edelleen… :)

Anonyymi kirjoitti:

Palstan asiantuntijan selvitystä telakoinnista odotellaan edelleen… :)

MIKSI? Miten se sinun elämääsi muuttaa jos saat tuosta tarkkaa teknistä tietoa?

Anonyymi kirjoitti:

MIKSI? Miten se sinun elämääsi muuttaa jos saat tuosta tarkkaa teknistä tietoa?

Se on suuri mielenkiinto!

Ei pitäisi olla mitään salatiedettä miten homma tehtiin.

Varmaan jostain yliopistosta saa sen selville.

Täältä sitä ei saa!

Anonyymi kirjoitti:

Se on suuri mielenkiinto!

Ei pitäisi olla mitään salatiedettä miten homma tehtiin.

Varmaan jostain yliopistosta saa sen selville.

Täältä sitä ei saa!

Lue lisää

Ajatellaan näin .
Kappale kiertää kuuta x korkeudella ; nopeudella v. Tämä on ympyrä kehä rata.

Sitten piirretään kuun pinnalta ympyrän säde mikä osuu kuuta kiertävän kappaleen kehälle.
Nopeudella xv , kappaleilla on sama kierto nopeus .

No se on sitten ohjaamista kohteeseen , toisella on vaki nopeus , toinen säätää omaa nopeutta ?"?

Niin kai sen pitäisi olla .

Elekää uskoko minnuu mie valehtelen!

Anonyymi kirjoitti:

MIKSI? Miten se sinun elämääsi muuttaa jos saat tuosta tarkkaa teknistä tietoa?

Et osaa selittää, miten NASA pystyi 50 vuotta vanhalla tekniikalla suorittamaan toistuvasti telakoitumisen, jossa kaiken pitäisi mennä just kohdilleen, mutta uskot sokeasti Nasan puheisiin, se tässä on pointti.

Anonyymi kirjoitti:

Et osaa selittää, miten NASA pystyi 50 vuotta vanhalla tekniikalla suorittamaan toistuvasti telakoitumisen, jossa kaiken pitäisi mennä just kohdilleen, mutta uskot sokeasti Nasan puheisiin, se tässä on pointti.

Lue lisää

Ajatellaan näin .
Kappale kiertää kuuta x korkeudella ; nopeudella v. Tämä on ympyrä kehä rata.

Sitten piirretään kuun pinnalta ympyrän säde mikä osuu kuuta kiertävän kappaleen kehälle.
Nopeudella xv , kappaleilla on sama kierto nopeus .

No se on sitten ohjaamista kohteeseen , toisella on vaki nopeus , toinen säätää omaa nopeutta ?"?

Niin kai sen pitäisi olla .

Elekää uskoko minnuu mie valehtelen!

Niin mutako , usko mie valehtelen

Anonyymi kirjoitti:

Et osaa selittää, miten NASA pystyi 50 vuotta vanhalla tekniikalla suorittamaan toistuvasti telakoitumisen, jossa kaiken pitäisi mennä just kohdilleen, mutta uskot sokeasti Nasan puheisiin, se tässä on pointti.

Lue lisää

Aaatleppas vähän: miksi minun pitäisi selittää sinulle yhtään mitään?
50 vuotta vanha tekniikka on ihan pätevää vielä tänäkin päivänä.
Jos et usko NASAn puheisiin, kysy heiltä itseltään miten he homman hoitivat, miks täällä nillität? Tässä on se pointti.

Anonyymi kirjoitti:

Aaatleppas vähän: miksi minun pitäisi selittää sinulle yhtään mitään?
50 vuotta vanha tekniikka on ihan pätevää vielä tänäkin päivänä.
Jos et usko NASAn puheisiin, kysy heiltä itseltään miten he homman hoitivat, miks täällä nillität? Tässä on se pointti.

Lue lisää

Sinun pitäisi osata selittää itsellesi, muuten sinua voidaan kusettaa, riittää kun sinulle sanotaan, että väitteen esittäjä tai tarinan kertoja on ”tiedemies” tai ”arvovaltainen taho”.

Anonyymi kirjoitti:

Et osaa selittää, miten NASA pystyi 50 vuotta vanhalla tekniikalla suorittamaan toistuvasti telakoitumisen, jossa kaiken pitäisi mennä just kohdilleen, mutta uskot sokeasti Nasan puheisiin, se tässä on pointti.

Lue lisää

Mikä siinä Nasan tekniikassa muka olisi estänyt telakoinnin? Ei kai siinä tarvita kuin tarkasti ohjattavia rakettimoottoreita.

Anonyymi kirjoitti:

Sinun pitäisi osata selittää itsellesi, muuten sinua voidaan kusettaa, riittää kun sinulle sanotaan, että väitteen esittäjä tai tarinan kertoja on ”tiedemies” tai ”arvovaltainen taho”.

Lue lisää

Sinä toki et ole tiedemies etkä edes arvovaltainen taho, joten selitä itse itsellesi mitä haluat, minän en enää halua leikkiä sun kaa.

Creola Katherine Johnson ( os.  Coleman ; 26. elokuuta 1918 - 24. helmikuuta 2020) oli yhdysvaltalainen matemaatikko, jonka kiertoradan mekaniikkaa koskevat laskelmat NASAn työntekijänä olivat kriittisiä ensimmäisten ja myöhempien yhdysvaltalaisten miehistön avaruuslentojen menestykselle. [ 1 ] [ 2 ] 33-vuotisen NASAn ja sen edeltäjän uransa aikana hän ansaitsi maineen monimutkaisten manuaalisten laskelmien hallitsejana ja auttoi edelläkävijänä tietokoneiden käytössä tehtävien suorittamisessa. Avaruusvirasto totesi hänen "historiallisen roolinsa yhtenä ensimmäisistä afroamerikkalaisnaisista, joka työskenteli NASAn tutkijana". [ 3 ]
Näitä ratalaskelmia löytyy nasan julkaisusta.

Selaa ken tahtoo.

Elä usko minuu mie valehtelen.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä toki et ole tiedemies etkä edes arvovaltainen taho, joten selitä itse itsellesi mitä haluat, minän en enää halua leikkiä sun kaa.

Niin niin, ulkoistat ajattelun auktoriteettiasemassa oleville tiedemiehille ja tahoille ja uskot kaiken, mitä ne sanovat. Mitä vähemmän ihminen itse ymmärtää ja kyseenalaistaa, sitä pahemmin sitä voi huiputtaa ja aivopestä uskomaan mitä tahansa.

Anonyymi kirjoitti:

Niin niin, ulkoistat ajattelun auktoriteettiasemassa oleville tiedemiehille ja tahoille ja uskot kaiken, mitä ne sanovat. Mitä vähemmän ihminen itse ymmärtää ja kyseenalaistaa, sitä pahemmin sitä voi huiputtaa ja aivopestä uskomaan mitä tahansa.

Lue lisää

Sinulla ei siis ole yhtäkään omaa ajatusta! Hulluna on helppo olla.
Ainakin sinut on aivopesty tehokkaasti.

Anonyymi kirjoitti:

Creola Katherine Johnson ( os.  Coleman ; 26. elokuuta 1918 - 24. helmikuuta 2020) oli yhdysvaltalainen matemaatikko, jonka kiertoradan mekaniikkaa koskevat laskelmat NASAn työntekijänä olivat kriittisiä ensimmäisten ja myöhempien yhdysvaltalaisten miehistön avaruuslentojen menestykselle. [ 1 ] [ 2 ] 33-vuotisen NASAn ja sen edeltäjän uransa aikana hän ansaitsi maineen monimutkaisten manuaalisten laskelmien hallitsejana ja auttoi edelläkävijänä tietokoneiden käytössä tehtävien suorittamisessa. Avaruusvirasto totesi hänen "historiallisen roolinsa yhtenä ensimmäisistä afroamerikkalaisnaisista, joka työskenteli NASAn tutkijana". [ 3 ]
Näitä ratalaskelmia löytyy nasan julkaisusta.

Selaa ken tahtoo.

Elä usko minuu mie valehtelen.

Lue lisää

Nämä ratalalkelmat ovat hiukka moni mutkaisia kansakoulu pohjalta.

Mutta muuan matematiikka palstalla omia näkemyksiä , esim. Prosenttilaskennan tarpeellisuudesta.

Oli kyllä virkistävää nähdä vauhdikas ratalaskenta kaava.
Vau!
Ehkä hän esittää sellaisen?.!

Anonyymi kirjoitti:

Niin niin, ulkoistat ajattelun auktoriteettiasemassa oleville tiedemiehille ja tahoille ja uskot kaiken, mitä ne sanovat. Mitä vähemmän ihminen itse ymmärtää ja kyseenalaistaa, sitä pahemmin sitä voi huiputtaa ja aivopestä uskomaan mitä tahansa.

Lue lisää

Tokihan saa kyseenalaistaa. Jos antiteesinsä pystyy jotenkin perustelemaan. Mutta te salkkarit ette pysty. Tai edes viitsi yrittää. Kunhan vain länkytätte.

Anonyymi kirjoitti:

Tokihan saa kyseenalaistaa. Jos antiteesinsä pystyy jotenkin perustelemaan. Mutta te salkkarit ette pysty. Tai edes viitsi yrittää. Kunhan vain länkytätte.

Pystyn kyllä perustelemaan monien avaruusjuttujen kyseenalaistamisen, mutta nyt puhutaan niistä, jotka ei koskaan kyseenalaista teesejä, joita viralliset tahot, professorit, tiedemiehet tai koulukirjat esittävät. Niiden pitää oppia kyseenalaistamaan, muuten niitä on helppo kusettaa kaikessa, kuten myös koronajutuissa. Siitä koituu usein ihan suoraa haittaa itselle, jos ei kyseenalaista koskaan auktoriteetteja.

Anonyymi kirjoitti:

Pystyn kyllä perustelemaan monien avaruusjuttujen kyseenalaistamisen, mutta nyt puhutaan niistä, jotka ei koskaan kyseenalaista teesejä, joita viralliset tahot, professorit, tiedemiehet tai koulukirjat esittävät. Niiden pitää oppia kyseenalaistamaan, muuten niitä on helppo kusettaa kaikessa, kuten myös koronajutuissa. Siitä koituu usein ihan suoraa haittaa itselle, jos ei kyseenalaista koskaan auktoriteetteja.

Lue lisää

"Siitä koituu usein ihan suoraa haittaa itselle, jos ei kyseenalaista koskaan auktoriteetteja."

Ja sinullahan ei tämmöistä kykyä ole. Näkeehän sen näistä sinun teksteistä että et ole kyseenalaistanut yhtään mitään, koska et ole antanut mitään perusteluja.

Olet vain salaliittohörhö. Et mitään muuta. ;)

Anonyymi kirjoitti:

"Siitä koituu usein ihan suoraa haittaa itselle, jos ei kyseenalaista koskaan auktoriteetteja."

Ja sinullahan ei tämmöistä kykyä ole. Näkeehän sen näistä sinun teksteistä että et ole kyseenalaistanut yhtään mitään, koska et ole antanut mitään perusteluja.

Olet vain salaliittohörhö. Et mitään muuta. ;)

Lue lisää

Olet kuin pikkulapsi, joka sanoo "itte oot tyhmä", samalla kun olet malliesimerkki keskinkertaisuudesta, joka uskoo Dunning-Kruger-efektin voimalla olevansa aina älykkäämpi kuin joku, joka on eri mieltä.

Viki onnistuu telakoitumaan leikun B-rappuun kerta toisensa jälkeen, ja ihan ilman matemaattisia laskelmia.

Eikö niitä asiasta kiinnostuneita ,enään ole , edes se porenttilaskun vastustaja.

Löytyykö niitä telakointi asiantuntijoita ?

Anonyymi kirjoitti:

Eikö niitä asiasta kiinnostuneita ,enään ole , edes se porenttilaskun vastustaja.

Löytyykö niitä telakointi asiantuntijoita ?

Kyllä näin voidaan laskea miten kiertoradalla kohdataan tietyillä parametreillä , mutta tämä ei sinällään todista yhtään mitään kuin vain teorian , että näin tulisi menetellä jos asia olisi mahdollinen.

Sitten tinkataan onko säteily niin vahvaa , että ihminen menehtyy matkan aikana.

No siitä on monta matematiikan laskenta mallia , väliaineen läpi tuleva säteilyn heikennys.

Jos vaikka intentiseetti on 100 tämä arvo ei vaimene ollenkaan kosmoksen tyhjössä.

Tyhjö 0.0000000000000058 kg/m3

Ilmakehä 1.293 kg/m3

Ja se apollon seinän paksuus ei vaimenna yhtään mitään.

Artemis , nukketesti ei ole näkynyt mitään tulokssia tästä lennosta.

Miehitetyn kuulennon aikaa vuotta on vain siirretty ,siiretty.

Ei muuta.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä näin voidaan laskea miten kiertoradalla kohdataan tietyillä parametreillä , mutta tämä ei sinällään todista yhtään mitään kuin vain teorian , että näin tulisi menetellä jos asia olisi mahdollinen.

Sitten tinkataan onko säteily niin vahvaa , että ihminen menehtyy matkan aikana.

No siitä on monta matematiikan laskenta mallia , väliaineen läpi tuleva säteilyn heikennys.

Jos vaikka intentiseetti on 100 tämä arvo ei vaimene ollenkaan kosmoksen tyhjössä.

Tyhjö 0.0000000000000058 kg/m3

Ilmakehä 1.293 kg/m3

Ja se apollon seinän paksuus ei vaimenna yhtään mitään.

Artemis , nukketesti ei ole näkynyt mitään tulokssia tästä lennosta.

Miehitetyn kuulennon aikaa vuotta on vain siirretty ,siiretty.

Ei muuta.

Lue lisää

Kysy vaikka markku ketjulta?

Mitä markku vastaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä näin voidaan laskea miten kiertoradalla kohdataan tietyillä parametreillä , mutta tämä ei sinällään todista yhtään mitään kuin vain teorian , että näin tulisi menetellä jos asia olisi mahdollinen.

Sitten tinkataan onko säteily niin vahvaa , että ihminen menehtyy matkan aikana.

No siitä on monta matematiikan laskenta mallia , väliaineen läpi tuleva säteilyn heikennys.

Jos vaikka intentiseetti on 100 tämä arvo ei vaimene ollenkaan kosmoksen tyhjössä.

Tyhjö 0.0000000000000058 kg/m3

Ilmakehä 1.293 kg/m3

Ja se apollon seinän paksuus ei vaimenna yhtään mitään.

Artemis , nukketesti ei ole näkynyt mitään tulokssia tästä lennosta.

Miehitetyn kuulennon aikaa vuotta on vain siirretty ,siiretty.

Ei muuta.

Lue lisää

Elä usko minnu , mie valehtelen aina.
Elä usko.
Vai mita Markku.

Kumpi juoksoo kovempaa?

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä näin voidaan laskea miten kiertoradalla kohdataan tietyillä parametreillä , mutta tämä ei sinällään todista yhtään mitään kuin vain teorian , että näin tulisi menetellä jos asia olisi mahdollinen.

Sitten tinkataan onko säteily niin vahvaa , että ihminen menehtyy matkan aikana.

No siitä on monta matematiikan laskenta mallia , väliaineen läpi tuleva säteilyn heikennys.

Jos vaikka intentiseetti on 100 tämä arvo ei vaimene ollenkaan kosmoksen tyhjössä.

Tyhjö 0.0000000000000058 kg/m3

Ilmakehä 1.293 kg/m3

Ja se apollon seinän paksuus ei vaimenna yhtään mitään.

Artemis , nukketesti ei ole näkynyt mitään tulokssia tästä lennosta.

Miehitetyn kuulennon aikaa vuotta on vain siirretty ,siiretty.

Ei muuta.

Lue lisää

No sittenhän avaruudessa on aivan älytön säteily, koska säteilynlähteitä riittää. Eipä taida Maan magneettikenttä meitä siltä suojella? No onneksi todellisuudessa ionisoiva säteily heikkenee etäisyyden neliössä. Eli avaruuden mittasuhteissa vähän helkutin äkkiä. Ja säteilyannokseen vaikuttaa paitsi säteilyn voimakkuus, myös altistusaika. Eli jos säteilypiikin läpi lennetään äkkiä niin ei se ehdi tehdä vahinkoa.

Anonyymi kirjoitti:

No sittenhän avaruudessa on aivan älytön säteily, koska säteilynlähteitä riittää. Eipä taida Maan magneettikenttä meitä siltä suojella? No onneksi todellisuudessa ionisoiva säteily heikkenee etäisyyden neliössä. Eli avaruuden mittasuhteissa vähän helkutin äkkiä. Ja säteilyannokseen vaikuttaa paitsi säteilyn voimakkuus, myös altistusaika. Eli jos säteilypiikin läpi lennetään äkkiä niin ei se ehdi tehdä vahinkoa.

Lue lisää

Kyllä näin voidaan laskea miten kiertoradalla kohdataan tietyillä parametreillä , mutta tämä ei sinällään todista yhtään mitään kuin vain teorian , että näin tulisi menetellä jos asia olisi mahdollinen.

Sitten tinkataan onko säteily niin vahvaa , että ihminen menehtyy matkan aikana.

No siitä on monta matematiikan laskenta mallia , väliaineen läpi tuleva säteilyn heikennys.

Jos vaikka intentiseetti on 100 tämä arvo ei vaimene ollenkaan kosmoksen tyhjössä.

Tyhjö 0.0000000000000058 kg/m3

Ilmakehä 1.293 kg/m3

Ja se apollon seinän paksuus ei vaimenna yhtään mitään.

Artemis , nukketesti ei ole näkynyt mitään tulokssia tästä lennosta.

Miehitetyn kuulennon aikaa vuotta on vain siirretty ,siiretty.

GNo sittenhän avaruudessa on aivan älytön säteily, koska säteilynlähteitä riittää. Eipä taida Maan magneettikenttä meitä siltä suojella?

No onneksi todellisuudessa ionisoiva säteily heikkenee etäisyyden neliössä.

Eli avaruuden mittasuhteissa vähän helkutin äkkiä. Ja säteilyannokseen vaikuttaa paitsi säteilyn voimakkuus, myös altistusaika. Eli jos säteilypiikin läpi lennetään äkkiä niin ei se ehdi tehdä vahinkoa.

Tyhjö 0.0000000000000058 kg/m3

Ilmakehä 1.293 kg/m3
No onneksi todellisuudessa ionisoiva säteily heikkenee etäisyyden neliössä.

Mutta ei tyhjössä Tyhjö 0.0000000000000058 kg/m3

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä näin voidaan laskea miten kiertoradalla kohdataan tietyillä parametreillä , mutta tämä ei sinällään todista yhtään mitään kuin vain teorian , että näin tulisi menetellä jos asia olisi mahdollinen.

Sitten tinkataan onko säteily niin vahvaa , että ihminen menehtyy matkan aikana.

No siitä on monta matematiikan laskenta mallia , väliaineen läpi tuleva säteilyn heikennys.

Jos vaikka intentiseetti on 100 tämä arvo ei vaimene ollenkaan kosmoksen tyhjössä.

Tyhjö 0.0000000000000058 kg/m3

Ilmakehä 1.293 kg/m3

Ja se apollon seinän paksuus ei vaimenna yhtään mitään.

Artemis , nukketesti ei ole näkynyt mitään tulokssia tästä lennosta.

Miehitetyn kuulennon aikaa vuotta on vain siirretty ,siiretty.

GNo sittenhän avaruudessa on aivan älytön säteily, koska säteilynlähteitä riittää. Eipä taida Maan magneettikenttä meitä siltä suojella?

No onneksi todellisuudessa ionisoiva säteily heikkenee etäisyyden neliössä.

Eli avaruuden mittasuhteissa vähän helkutin äkkiä. Ja säteilyannokseen vaikuttaa paitsi säteilyn voimakkuus, myös altistusaika. Eli jos säteilypiikin läpi lennetään äkkiä niin ei se ehdi tehdä vahinkoa.

Tyhjö 0.0000000000000058 kg/m3

Ilmakehä 1.293 kg/m3
No onneksi todellisuudessa ionisoiva säteily heikkenee etäisyyden neliössä.

Mutta ei tyhjössä Tyhjö 0.0000000000000058 kg/m3

Lue lisää

Väität että väli aineen tiheydellä ei ole mitään merkitystä.

Säteilyn intentiseettin.

Ilma kehässä 1.239 kg/m3 säteilyn vaimeneminen on etäisyyden neliöö.

Mutta tyhjiössä näin ei ole.

Tutustu säteilyn heikennys lakiin.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä näin voidaan laskea miten kiertoradalla kohdataan tietyillä parametreillä , mutta tämä ei sinällään todista yhtään mitään kuin vain teorian , että näin tulisi menetellä jos asia olisi mahdollinen.

Sitten tinkataan onko säteily niin vahvaa , että ihminen menehtyy matkan aikana.

No siitä on monta matematiikan laskenta mallia , väliaineen läpi tuleva säteilyn heikennys.

Jos vaikka intentiseetti on 100 tämä arvo ei vaimene ollenkaan kosmoksen tyhjössä.

Tyhjö 0.0000000000000058 kg/m3

Ilmakehä 1.293 kg/m3

Ja se apollon seinän paksuus ei vaimenna yhtään mitään.

Artemis , nukketesti ei ole näkynyt mitään tulokssia tästä lennosta.

Miehitetyn kuulennon aikaa vuotta on vain siirretty ,siiretty.

GNo sittenhän avaruudessa on aivan älytön säteily, koska säteilynlähteitä riittää. Eipä taida Maan magneettikenttä meitä siltä suojella?

No onneksi todellisuudessa ionisoiva säteily heikkenee etäisyyden neliössä.

Eli avaruuden mittasuhteissa vähän helkutin äkkiä. Ja säteilyannokseen vaikuttaa paitsi säteilyn voimakkuus, myös altistusaika. Eli jos säteilypiikin läpi lennetään äkkiä niin ei se ehdi tehdä vahinkoa.

Tyhjö 0.0000000000000058 kg/m3

Ilmakehä 1.293 kg/m3
No onneksi todellisuudessa ionisoiva säteily heikkenee etäisyyden neliössä.

Mutta ei tyhjössä Tyhjö 0.0000000000000058 kg/m3

Lue lisää

100×(1-e^(-1÷0.000000009kg/m3×6,000,000km)=0
väliaineen sitoma säteily = 0
Eli läpi tulee 100%
Ei vaimene etäisyyden neliöön

100×(1−e^(−1÷1.239kg/m3×35km)=99.9999999999n
väliaineen sitoma säteily = 99.9999999999

Eli läpi tulee 100 -99.9999999999=0.0000000001%
Vaimennus on 99.999 vaimenee etäisyyden neliössä.

Anonyymi kirjoitti:

100×(1-e^(-1÷0.000000009kg/m3×6,000,000km)=0
väliaineen sitoma säteily = 0
Eli läpi tulee 100%
Ei vaimene etäisyyden neliöön

100×(1−e^(−1÷1.239kg/m3×35km)=99.9999999999n
väliaineen sitoma säteily = 99.9999999999

Eli läpi tulee 100 -99.9999999999=0.0000000001%
Vaimennus on 99.999 vaimenee etäisyyden neliössä.

Lue lisää

Eli läpi tulee 100 -99.9999999999=0.0000000001%
Vaimennus on 99.999 vaimenee etäisyyden neliössä.


Elekee usko minnu , mie valehtelen aina!!

Anonyymi kirjoitti:

Eli läpi tulee 100 -99.9999999999=0.0000000001%
Vaimennus on 99.999 vaimenee etäisyyden neliössä.


Elekee usko minnu , mie valehtelen aina!!

100×(1-e^(-1÷0.000000009kg/m3×6,000,000km)=0 vaimennus
100×(1-e^(-1÷1.239×35)=99.9999999999 vaimennus

Anonyymi kirjoitti:

100×(1-e^(-1÷0.000000009kg/m3×6,000,000km)=0 vaimennus
100×(1-e^(-1÷1.239×35)=99.9999999999 vaimennus

Elekee uskoko minnu mie valehtelen aina.

Anonyymi kirjoitti:

Väität että väli aineen tiheydellä ei ole mitään merkitystä.

Säteilyn intentiseettin.

Ilma kehässä 1.239 kg/m3 säteilyn vaimeneminen on etäisyyden neliöö.

Mutta tyhjiössä näin ei ole.

Tutustu säteilyn heikennys lakiin.

Lue lisää

Olen tutustunut. Ionisoiva säteily pienenee tyhjiössä suhteessa etäisyyden neliöön.

Anonyymi kirjoitti:

Olen tutustunut. Ionisoiva säteily pienenee tyhjiössä suhteessa etäisyyden neliöön.

100×(1-e^(-1÷0.000000009kg/m3×6,000,000km)=0 vaimennus
100×(1-e^(-1÷1.239×35)=99.9999999999 vaimennus

Olen tutustunut. Ionisoiva säteily pienenee tyhjiössä suhteessa etäisyyden neliöön.

Matematiikka sanoo sun ,etäisyyden neliölle , , että ei pidä paikkaansa sinulla on väärä ymmärrys.

Elekee usko minuu mie valehtelen aina.

Anonyymi kirjoitti:

100×(1-e^(-1÷0.000000009kg/m3×6,000,000km)=0 vaimennus
100×(1-e^(-1÷1.239×35)=99.9999999999 vaimennus

Olen tutustunut. Ionisoiva säteily pienenee tyhjiössä suhteessa etäisyyden neliöön.

Matematiikka sanoo sun ,etäisyyden neliölle , , että ei pidä paikkaansa sinulla on väärä ymmärrys.

Elekee usko minuu mie valehtelen aina.

Lue lisää

Mistähän olet sitten itse löytänyt laskentakaavasi?

Anonyymi kirjoitti:

Mistähän olet sitten itse löytänyt laskentakaavasi?

"radiation attenuation law"
Sieltä löytyy jos viitsii ottaa selvää , opiskella.

Elekee usko minuu mie valehtelen aina.

Anonyymi kirjoitti:

"radiation attenuation law"
Sieltä löytyy jos viitsii ottaa selvää , opiskella.

Elekee usko minuu mie valehtelen aina.

Katselepa täältä: Säteily vaimenee tyhjiössä etäisyyden neliössä. Toinen kaava kertoo sitten säteilysuojauksen vaikutuksen.

https://www.wright.edu/sites/www.wright.edu/files/page/attachments/equations-for-radiation-safety.pdf

Anonyymi kirjoitti:

Katselepa täältä: Säteily vaimenee tyhjiössä etäisyyden neliössä. Toinen kaava kertoo sitten säteilysuojauksen vaikutuksen.

https://www.wright.edu/sites/www.wright.edu/files/page/attachments/equations-for-radiation-safety.pdf

Lue lisää

Katselepa täältä: Säteily vaimenee tyhjiössä etäisyyden neliössä. Toinen kaava kertoo sitten säteilysuojauksen vaikutuksen.

https://www.wright.edu/sites/www.wright.edu/files/page/attachments/equations-for-radiation-safety.pdf



Missä täällä puhutaan tyhjiöstä

Ei ymmärrä , kysy vaikka opettajalta mitä tämä tarkoittaa.




SÄTEILYTURVALLISESTI HYÖDYLLISET YHTÄVÄT RADIOAKTIIVINEN HAJOAMINEN YHTÄLÖÖN. Tämä yhtälö korjaa radioaktiivisen aineen aktiivisuuden hajoamisen suhteen. jossa A = nykyinen aktiivisuus, A0 = vertailuaktiivisuus, t = aika, joka on kulunut A0:n arvioinnista, hl = radionuklidin puoliintumisaika. Huomautus: t:n ja hl:n on oltava samoissa yksiköissä. Esimerkki: Laske injektiopullossa jäljellä oleva aktiivisuus, joka alun perin sisälsi 5 mCi 32P kolmea viikkoa sitten. Mitään näytteestä ei ole poistettu. [Huomautus: 3 viikkoa on 7 päivää; hl 32P = 14,3 päivää.] A = (5 mCi) e[-0,693 * 21 päivää / 14,3 päivää] = (5 mCi) e[-1,018] = (5 mCi) (0,361) = 1,8 mCi ETÄISYYHTYÖ. Tämä yhtälö käyttää käänteistä neliölakia laskeakseen annosnopeuden muutoksen, kun henkilö liikkuu kauemmas tai lähemmäksi x- tai γ-säteilyn pistelähdettä. jossa D1 ja D2 = annosnopeus (tai intensiteetti) kohdissa 1 ja 2; X1 ja X2 = etäisyys lähteestä paikoissa 1 ja 2, vastaavasti. Esimerkki: Annosnopeus on 10 mrem/tunti 2 jalan etäisyydellä 137Cs-lähteestä. Mikä on annosnopeus 9 jalat? [D2 = 10 mrem/tunti; X1 = 9 jalkaa; X2 = 2 jalkaa] D1 = (10 mrem/tunti) (2 jalkaa / 9 jalkaa)2 = (10 mrem/tunti) (0,049) = 0,5 mrem/tunti SUOJAUSYHTÄLÖ. Tämä yhtälö laskee vaimennuksen, kun suoja sijoitetaan ilmaisimen ja pisteen väliin x- tai y-säteiden lähde. Lineaarinen vaimennuskerroin (µ) on voimakkaasti riippuvainen suojasta säteilyn koostumus ja energia. [Huomautus: beetahiukkasiin vaikuttavat voimakkaammin suojaus, koska niillä on varaus ja massa. Laskenta on paljon monimutkaisempi beetaversiossa hiukkasia.] jossa D = annosnopeus (tai intensiteetti) suojauksella, D0 = annosnopeus (tai intensiteetti) ilman suojausta, x = suojauksen paksuus ja µ = lineaarinen vaimennuskerroin. Huomautus: x:n ja µ:n on käytettävä samat yksiköt. Esimerkki: Annosnopeus 2 jalan etäisyydellä 137Cs-lähteestä on 10 mrem/tunti. Mikä on annosnopeus tässä vaiheessa, jos lähteen ja ilmaisimen väliin on asennettu 2 tuuman (5 cm) lyijysuojus? [µ (Pb, 662 keV gammasäde) = 1,23 cm-1] D = (10 mrem/tunti) e[-1,23 * 5] = (10 mrem/tunti) (0,00213) = 0,02 mrem/tunti A = A e 0,693t/hl 0 - X X D = D 2 1 2 2 1 2 D = D e x 0 −µ


Elekee uskok minnuu mie valehtelen aina.

Anonyymi kirjoitti:

Katselepa täältä: Säteily vaimenee tyhjiössä etäisyyden neliössä. Toinen kaava kertoo sitten säteilysuojauksen vaikutuksen.

https://www.wright.edu/sites/www.wright.edu/files/page/attachments/equations-for-radiation-safety.pdf



Missä täällä puhutaan tyhjiöstä

Ei ymmärrä , kysy vaikka opettajalta mitä tämä tarkoittaa.




SÄTEILYTURVALLISESTI HYÖDYLLISET YHTÄVÄT RADIOAKTIIVINEN HAJOAMINEN YHTÄLÖÖN. Tämä yhtälö korjaa radioaktiivisen aineen aktiivisuuden hajoamisen suhteen. jossa A = nykyinen aktiivisuus, A0 = vertailuaktiivisuus, t = aika, joka on kulunut A0:n arvioinnista, hl = radionuklidin puoliintumisaika. Huomautus: t:n ja hl:n on oltava samoissa yksiköissä. Esimerkki: Laske injektiopullossa jäljellä oleva aktiivisuus, joka alun perin sisälsi 5 mCi 32P kolmea viikkoa sitten. Mitään näytteestä ei ole poistettu. [Huomautus: 3 viikkoa on 7 päivää; hl 32P = 14,3 päivää.] A = (5 mCi) e[-0,693 * 21 päivää / 14,3 päivää] = (5 mCi) e[-1,018] = (5 mCi) (0,361) = 1,8 mCi ETÄISYYHTYÖ. Tämä yhtälö käyttää käänteistä neliölakia laskeakseen annosnopeuden muutoksen, kun henkilö liikkuu kauemmas tai lähemmäksi x- tai γ-säteilyn pistelähdettä. jossa D1 ja D2 = annosnopeus (tai intensiteetti) kohdissa 1 ja 2; X1 ja X2 = etäisyys lähteestä paikoissa 1 ja 2, vastaavasti. Esimerkki: Annosnopeus on 10 mrem/tunti 2 jalan etäisyydellä 137Cs-lähteestä. Mikä on annosnopeus 9 jalat? [D2 = 10 mrem/tunti; X1 = 9 jalkaa; X2 = 2 jalkaa] D1 = (10 mrem/tunti) (2 jalkaa / 9 jalkaa)2 = (10 mrem/tunti) (0,049) = 0,5 mrem/tunti SUOJAUSYHTÄLÖ. Tämä yhtälö laskee vaimennuksen, kun suoja sijoitetaan ilmaisimen ja pisteen väliin x- tai y-säteiden lähde. Lineaarinen vaimennuskerroin (µ) on voimakkaasti riippuvainen suojasta säteilyn koostumus ja energia. [Huomautus: beetahiukkasiin vaikuttavat voimakkaammin suojaus, koska niillä on varaus ja massa. Laskenta on paljon monimutkaisempi beetaversiossa hiukkasia.] jossa D = annosnopeus (tai intensiteetti) suojauksella, D0 = annosnopeus (tai intensiteetti) ilman suojausta, x = suojauksen paksuus ja µ = lineaarinen vaimennuskerroin. Huomautus: x:n ja µ:n on käytettävä samat yksiköt. Esimerkki: Annosnopeus 2 jalan etäisyydellä 137Cs-lähteestä on 10 mrem/tunti. Mikä on annosnopeus tässä vaiheessa, jos lähteen ja ilmaisimen väliin on asennettu 2 tuuman (5 cm) lyijysuojus? [µ (Pb, 662 keV gammasäde) = 1,23 cm-1] D = (10 mrem/tunti) e[-1,23 * 5] = (10 mrem/tunti) (0,00213) = 0,02 mrem/tunti A = A e 0,693t/hl 0 - X X D = D 2 1 2 2 1 2 D = D e x 0 −µ


Elekee uskok minnuu mie valehtelen aina.

Lue lisää

No siis sekä etäisyyden että väliaineen huomioon ottava kaavahan on tällainen:

D=A*(e^potenssiin -kρx)/(x potenssiin 2)

missä A on alkuperäinen säteilyn voimakkuus, k on säteilytyypistä (gamma, alfa jne= riippuva vakio, p aineen tiheys ja x etäisyys säteilylähteestä. Jos väliaineen tiheys on 0, on e:n potenssi 0, ja luku potenssiin nolla on aina =1. Näin kaava supistuu muotoon A*1/(x potenssiin 2).

Sitten jos halutaan vielä tietää miten ison säteilyannoksen se astronautti (tai nykyään todennäköisemmin taikonautti) saa, pitää tulos kertoa altistusajalla.

Anonyymi kirjoitti:

No siis sekä etäisyyden että väliaineen huomioon ottava kaavahan on tällainen:

D=A*(e^potenssiin -kρx)/(x potenssiin 2)

missä A on alkuperäinen säteilyn voimakkuus, k on säteilytyypistä (gamma, alfa jne= riippuva vakio, p aineen tiheys ja x etäisyys säteilylähteestä. Jos väliaineen tiheys on 0, on e:n potenssi 0, ja luku potenssiin nolla on aina =1. Näin kaava supistuu muotoon A*1/(x potenssiin 2).

Sitten jos halutaan vielä tietää miten ison säteilyannoksen se astronautti (tai nykyään todennäköisemmin taikonautti) saa, pitää tulos kertoa altistusajalla.

Lue lisää

Seuraavaksi näytät miten apollo 11 kuusta lähtö ja telakoituminen laskettiin.

Tästä tapahtumasta sinulta löytyy varmasti tieto , sinä matematiikan suuri nero.

Jään odottamaan sinun suurta matemaattista viisautta.

Kiitos jo valmiiksi.

Elekää usko minnuu mie aina valehtelen.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö niitä asiasta kiinnostuneita ,enään ole , edes se porenttilaskun vastustaja.

Löytyykö niitä telakointi asiantuntijoita ?

Hanki sinä apua psykiatrilta.

Anonyymi kirjoitti:

Seuraavaksi näytät miten apollo 11 kuusta lähtö ja telakoituminen laskettiin.

Tästä tapahtumasta sinulta löytyy varmasti tieto , sinä matematiikan suuri nero.

Jään odottamaan sinun suurta matemaattista viisautta.

Kiitos jo valmiiksi.

Elekää usko minnuu mie aina valehtelen.

Lue lisää

Selvitä nyt välillä itsekin jotain. En minä sinulle palkattomaksi opettajaksi ala.

Anonyymi kirjoitti:

Hanki sinä apua psykiatrilta.

Miten onko sinulla , omia avaimia ulko-oven vai soitto kello mitä soita?

Entä iltapala , aamupala , lounas , illallinen ?

Onko sellaista ohjattua ryhmä liikuntaa ?

Meillä perjantaisin on toimita tunti , jota vetää nuori kaunis hoitsu.

On bingoa , tieto kilpailua , muisti pelejä , teatteri matkoja, seuraavaksi menemme katsomaa näytelmää , " vain Amarit sen tekevät "

Meillä kaikilla on omat avaimet , ulkooveen , omiin osakehuoneiston.

Mitenkä se oli se tämän matematiikan neron , se kiertorata laskelman kaava kyllä niin kovasti halutais tietää täällä toiminta piirissä.

Jos nyt muilta kiireeltäsi joutaisit meille esittämään.

Kiitos jo valimiksi.

Elekää usko munnuu mie valehtelen aina.

Anonyymi kirjoitti:

Selvitä nyt välillä itsekin jotain. En minä sinulle palkattomaksi opettajaksi ala.

ET pysty vaikka täm elon maksaisi.

Anonyymi kirjoitti:

ET pysty vaikka täm elon maksaisi.

Pakko selvittää kun matematiikka nero ei pysty.

Anonyymi kirjoitti:

Selvitä nyt välillä itsekin jotain. En minä sinulle palkattomaksi opettajaksi ala.

Ala nyy saathan siitä mainetta tällä palstalla , se kijoittaja joka ratkaisi , telakiotumis rata matematiikan jota ei kukaan muu kui tämä afroamerikkalainen nainen .

Hienoa kuinka lahjakas olet .

Missä yliopistossa ole professorina , varmasti teet hyvin tieteellistä tutkimusta , prosentti laskun , piin satunnais generaatorin parissa.

Aalto yliopistossako ?

Anonyymi kirjoitti:

Ala nyy saathan siitä mainetta tällä palstalla , se kijoittaja joka ratkaisi , telakiotumis rata matematiikan jota ei kukaan muu kui tämä afroamerikkalainen nainen .

Hienoa kuinka lahjakas olet .

Missä yliopistossa ole professorina , varmasti teet hyvin tieteellistä tutkimusta , prosentti laskun , piin satunnais generaatorin parissa.

Aalto yliopistossako ?

Lue lisää

Perkele tämä jäi .
Elekee usko minnuu mie valehtelen aina.
Sori unohtu.

Anonyymi kirjoitti:

Ala nyy saathan siitä mainetta tällä palstalla , se kijoittaja joka ratkaisi , telakiotumis rata matematiikan jota ei kukaan muu kui tämä afroamerikkalainen nainen .

Hienoa kuinka lahjakas olet .

Missä yliopistossa ole professorina , varmasti teet hyvin tieteellistä tutkimusta , prosentti laskun , piin satunnais generaatorin parissa.

Aalto yliopistossako ?

Lue lisää

Ihan hyvin nuo taittuu lukiomatemamatiikallakin. Mutta sinulla lienee koulut jääneet väliin ja sekös potuttaa kun peruspäiväraha on pienempi kuin mitä kouluja käyneet tienaavat?

Anonyymi kirjoitti:

Selvitä nyt välillä itsekin jotain. En minä sinulle palkattomaksi opettajaksi ala.

Huono asenne. Kyllä sinun pitää olla valmis opettamaan muita, jos sinua suututtaa, että ne ei usko kuumoduulin telakoitumiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan hyvin nuo taittuu lukiomatemamatiikallakin. Mutta sinulla lienee koulut jääneet väliin ja sekös potuttaa kun peruspäiväraha on pienempi kuin mitä kouluja käyneet tienaavat?

Lue lisää

Ihan hyvin nuo taittuu lukiomatemamatiikallakin.
Sen kyllä näkee lukiolaisen käsittelyn -säteilyn vaikutus kudokseeni ; -viesti liikenne kosmoksessa ; vielä on vitsaa väännettävänä paljon , onnea matkaan vääntämiseen.

Mutta sinulla lienee koulut jääneet väliin , kylläne on jo loppuneet joku virkkaus kurssi ehkä vielä tai sitten ei ja sekös potuttaa kun peruspäiväraha on pienempi kuin mitä kouluja käyneet tienaavat?
Nykyaika ansioni on eläketulo ihan hyvä parempi kuin keski tuolloinen ansaitsee vuodessa .

Mutta se telakiotumis asia , miten onnistuu ihan noin niinkö malliksi ?

Odotellaan Persekärpäsen asiantuntevaa selvitystä tästä. Nestettä poistuu tietysti myös virtsaamalla, ja siitäkin olisi hyvä saada tarkka kuvailu Persekärpäseltä, että miten virtsaaminen avaruuspuvussa hoituu.

Miltä uloshengitetyn ilman pitäisi näyttää? Eivät ne siellä tupakkia polttaneet, eivätkä hengittäneet vedessä niin että olisi tullut kuplia.

Anonyymi kirjoitti:

Odotellaan Persekärpäsen asiantuntevaa selvitystä tästä. Nestettä poistuu tietysti myös virtsaamalla, ja siitäkin olisi hyvä saada tarkka kuvailu Persekärpäseltä, että miten virtsaaminen avaruuspuvussa hoituu.

Lue lisää

Persekärpänen paljastaa suuren salaisuuden jota on niin pitkään ollut julkituomasta siksi kun NASA kielsi.

Kuumatkalla oli mukana sellaiset suuret vappupallot täynnä Pallomaan ilmakehän kaasuja koostuen: typestä, hiilimonoksiidista, örvellyksestä, diivetydioksiidista, ammoniakista, voihaposta sekä Pyhästä hengestä. Nyt ymmärrätte miski Arsmtronkki selvisi Kuuhun asti sillä Kuussa on paljon parempi kaasukehä kuin mitä oli Apollo -raketissä. Samalla tulee ymmärretyksi se miksi astronautit kokivat uskonnollisen herätyksen sekä Jahven läsnäolon kun tuollaisia hippikaasuja hengittivät keuhkoihinsa.

Tästä opimme sen ettei Kuuhun pidä ihmisen matkustaa sillä ihmisen paikka on Lättymaassa poltellen hampuusitupakkaa Pattayalla.

Anonyymi kirjoitti:

Miltä uloshengitetyn ilman pitäisi näyttää? Eivät ne siellä tupakkia polttaneet, eivätkä hengittäneet vedessä niin että olisi tullut kuplia.

Kuun päivälämpötila on n. 100 astetta, samassa lämmössä paistoimme Joulukinkkumme, miten astronautit välttyivät paistumiselta, millainen jäähdytysjärjestelmä puvuissa oli, ja mihin se lämpö johdettiin?

Anonyymi kirjoitti:

Kuun päivälämpötila on n. 100 astetta, samassa lämmössä paistoimme Joulukinkkumme, miten astronautit välttyivät paistumiselta, millainen jäähdytysjärjestelmä puvuissa oli, ja mihin se lämpö johdettiin?

Lue lisää

Saisiko myös kalkkunan paistettua kuussa sitten, jos kinkusta ei niin tykkää?

Anonyymi kirjoitti:

Kuun päivälämpötila on n. 100 astetta, samassa lämmössä paistoimme Joulukinkkumme, miten astronautit välttyivät paistumiselta, millainen jäähdytysjärjestelmä puvuissa oli, ja mihin se lämpö johdettiin?

Lue lisää

Savusukeltajilla on vielä ankarammat olot, paitsi ei ole tyhjiötä. Ihan hyvin pärjäävät.

Anonyymi kirjoitti:

Savusukeltajilla on vielä ankarammat olot, paitsi ei ole tyhjiötä. Ihan hyvin pärjäävät.

Tuo on kyllä vahva todiste kuussakäyntien puolesta

Valheita pitää suojella aina vain uusilla vaiheillla, kuu-uskovaiset puhuu kuin epäillyt kuulusteluissa.

Miksi sinne olisi kraateri muodostunut? Eihän ilmatyynyaluksenkaan alle muodostu kraateria vaikka se on paljon isompi ja painavampi, ja sen alla ei ole kiinteää ainetta vaan vettä.

Anonyymi kirjoitti:

Valheita pitää suojella aina vain uusilla vaiheillla, kuu-uskovaiset puhuu kuin epäillyt kuulusteluissa.

Ainoat valehtelijat tällä palstalla ovat litteän maan uskovaiset ja kuumatkojen kieltäjät.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi sinne olisi kraateri muodostunut? Eihän ilmatyynyaluksenkaan alle muodostu kraateria vaikka se on paljon isompi ja painavampi, ja sen alla ei ole kiinteää ainetta vaan vettä.

Lue lisää

”Eihän ilmatyynyaluksenkaan alle muodostu kraateria”

Vahva todiste kuussakäynnistä. Kiitos, mestari.

Entäs Viki, koska viimeksi telakoiduit?

Mitä ihmettä ilmatyynyaluksella tekisi Kuussa?

Selvitä miten ilmatyynyalus telakoituu Turkuun tai en usko kuumoduulin telakoitumiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Selvitä miten ilmatyynyalus telakoituu Turkuun tai en usko kuumoduulin telakoitumiseen.

No se on sinun ongelmasi.

Anonyymi kirjoitti:

No se on sinun ongelmasi.

Pitäisi sinunkin välittää siitä, koska taistelet urheasti totuuden puolesta ja disinformaatiota vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Selvitä miten ilmatyynyalus telakoituu Turkuun tai en usko kuumoduulin telakoitumiseen.

Voi lapsikulta, mene jo sinne äitisi helmoihin, eihän siinä ollut yhtäkään tosiasiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Voi lapsikulta, mene jo sinne äitisi helmoihin, eihän siinä ollut yhtäkään tosiasiaa.

Missä ei ollut yhtään tosiasiaa, mistä kommentista puhut? Sinun pitää olla vähän selkeämpi kommunikaatiossa, se on avain hedelmälliseen keskusteluun.

Creola Katherine Johnson ( os.  Coleman ; 26. elokuuta 1918 - 24. helmikuuta 2020) oli yhdysvaltalainen matemaatikko, jonka kiertoradan mekaniikkaa koskevat laskelmat NASAn työntekijänä olivat kriittisiä ensimmäisten ja myöhempien yhdysvaltalaisten miehistön avaruuslentojen menestykselle. [ 1 ] [ 2 ] 33-vuotisen NASAn ja sen edeltäjän uransa aikana hän ansaitsi maineen monimutkaisten manuaalisten laskelmien hallitsejana ja auttoi edelläkävijänä tietokoneiden käytössä tehtävien suorittamisessa. Avaruusvirasto totesi hänen "historiallisen roolinsa yhtenä ensimmäisistä afroamerikkalaisnaisista, joka työskenteli NASAn tutkijana". [ 3 ]
Näitä ratalaskelmia löytyy nasan julkaisusta.

Selaa ken tahtoo.


Olet vai typerys joka kyselee miksi asia kiinnosta,!

Nyt täällä ei varmasti löydy ketään muita kuin jankuttaja.

Eihän näihin suorituksiin kuin todella huippu matemaatikot.

Kaikki muut ovat liittolaisia joilla on itseluottamus 200% mutta ei hallita kokonais kuva.

Se laskenta kaava on n.12m pitkä liuska.

Ei siihen lukiolaisen kyky vain ei riitä.

Elekää uskoko minnuu mie valehtelen aina !

Anonyymi kirjoitti:

Creola Katherine Johnson ( os.  Coleman ; 26. elokuuta 1918 - 24. helmikuuta 2020) oli yhdysvaltalainen matemaatikko, jonka kiertoradan mekaniikkaa koskevat laskelmat NASAn työntekijänä olivat kriittisiä ensimmäisten ja myöhempien yhdysvaltalaisten miehistön avaruuslentojen menestykselle. [ 1 ] [ 2 ] 33-vuotisen NASAn ja sen edeltäjän uransa aikana hän ansaitsi maineen monimutkaisten manuaalisten laskelmien hallitsejana ja auttoi edelläkävijänä tietokoneiden käytössä tehtävien suorittamisessa. Avaruusvirasto totesi hänen "historiallisen roolinsa yhtenä ensimmäisistä afroamerikkalaisnaisista, joka työskenteli NASAn tutkijana". [ 3 ]
Näitä ratalaskelmia löytyy nasan julkaisusta.

Selaa ken tahtoo.


Olet vai typerys joka kyselee miksi asia kiinnosta,!

Nyt täällä ei varmasti löydy ketään muita kuin jankuttaja.

Eihän näihin suorituksiin kuin todella huippu matemaatikot.

Kaikki muut ovat liittolaisia joilla on itseluottamus 200% mutta ei hallita kokonais kuva.

Se laskenta kaava on n.12m pitkä liuska.

Ei siihen lukiolaisen kyky vain ei riitä.

Elekää uskoko minnuu mie valehtelen aina !

Lue lisää

Tämä on vain matematiikka.
Joka ei todista kuu käyntejä todeksi.

Kyllä matematiikan kaavoilla voidaan esittää matematiikka kaavoilla jos olisi mahdollista muiden muuttujien huomion ottamista .

Tumppi on modernin usa tyhmin tuleva presidentti.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on vain matematiikka.
Joka ei todista kuu käyntejä todeksi.

Kyllä matematiikan kaavoilla voidaan esittää matematiikka kaavoilla jos olisi mahdollista muiden muuttujien huomion ottamista .

Tumppi on modernin usa tyhmin tuleva presidentti.

Lue lisää

Perkele unohtu.
Elekee uskoko minuu mie aina valehtelen.

Aivan, jämäkkään telakoitumiseen uskominen on henkisen terveyden merkki. Kiitos, mestari.