Velipoikani kanssa olemme kumpainenkin työkokeilussa tällä hetkellä. Itse seurakunnissa, veljeni kaupungilla - tosin Suomen eri kolkilla.
Kaupungin isät veljeni kotikonnuilla näyttävät oivaltaneen työkokeilun idean. Sopimukset ehtojen yksityiskohtineen laatii työvoimatoimisto ja kaupunki. Työkokeilijan tehtäväksi jää seuraamusten uhalla hyväksyä ja allekirjoittaa sopimus. Veljeni on joutunut työkokeilutehtävissään käyttämään omaa autoaan, mutta korvauksia ei makseta matkalaskun ja yleisten käytäntöjen mukaan. Virkamies maksaa mitä parhaaksi näkee. Työnantaja teettää työkokeilijoilla neljännen osapuolen tehtäviä, mikä on yksiselitteisesti sopimuksen vastaista. Työajoista ei pidetä kiinni, ja luottamusmies ei välitä.
Oma kokemukseni seurakunnista on toisenlainen. Työajat sovitetaan tehtävien mukaan, olin itse läsnä sopimuksen teossa ja kaikesta mihin joudun panostamaan jotain omaa, saan täyden korvauksen. Varsinaisen työpaikan ulkopuolella tapahtuvien tehtävien aikana saan täyden ylöspidon. Tältä osin asiat ovat kunnossa. Ongelma on toinen. Tehtäväni piti olla nuorten yhtyetoiminnan ohjaaminen. Nuorilla vain ei ole yhtyetoimintaa ja niinpä päätehtäväni on surkastunut kamojen vahtimiseksi ja korjauttamiseksi. Sen sijaan saan tehdä eli joudun tekemään kalustoon liityviä päätöksiä, joihin liittyy myös vastuuta, koska kukaan seurakunnassa ei hallitse kyseisiä asioita. Onnekseni olen saanut myös osallistua leirin ohjaamiseen. Viime kädessä työssäni on kuitenkin ongelmansa. Entä jos sittenkin joudun kantamaan vastuuta päätöksistä, joitten ei toden totta pitäisi kuulua minulle? Miten kyseiset asiat hoituvat, kun en ole enää seurakunnissa työkokeilijana? Jos ne eivät hoidu, työni on mennyt hukkaan. Ja miksi minulle ei kerrottu, että niitä tehtäviä, joihin olin tulossa, ei oikeasti ole olemassa? Miksi seurakunnat ovat niin tyhmiä, että kun saavat käyttöönsä akateemisesti koulutettua työvoimaa ilmaiseksi, se kulutetaan soittokamojen hankintaan, vartiointiin ja kuljetukseen?
Mitä tästä opimme? Työvoimaviranomaisila on hirveä hinku työntää väkeä kokeiluun. Kuten veljeni tapaus kertoo, eräät työnantajat käyttävät tilannetta hyväkseen. Minun tapaukseni taas kertoo, että työkokeilijoiden uskotaan olevan koulutuksestaan ja kokemuksestaan riippumatta vajaataitoisia, ja silti oletetaan, että vastuun kohtalaisista taloudellisista ja toiminnallisista seikoista voi kantaa joku, josta ei puolen vuoden jälkeen työnantajalla ole jäljellä kuin muisto.
Kun teitä, arvoisat immeiset, aletaan häätää työkokeiluun, neuvoisin toimimaan näin:
-Hankkikaa itse työkokeilupaikka. Näin pääsette itse osallistumaan sopimuksen laadintaan.
-Muistakaa, että tehtävien työpaikalla on vastattava sopimusta. Määritelkää ne tehtävät.
-Tehkää selväksi, että ette ole kusetettavissa. Lukekaa työvoimaviranomaisen ohjeet tästä asiasta ja todetkaa, että jos niitä ei noudateta, sopimuksen täyttäminen voidaan keskeyttää. Käytännössä tämän ainakin pitäisi tarkoittaa sitä että työnantajan ovi käy teidän kohdallanne viimeisen kerran, jos hyväksikäyttöä ilmenee.
-Ottakaa yhteys työpaikan luottamusmieheen kokeilun alkaessa. Jos luottamusmies ei osoita mielenkiintoa, hänet voi myös ohittaa ottamalla yhteyttä asianomaiseen ammattiliittoon.
Uskoakseni työvoimaviranomaiselle on yksi ja sama, kenen palvelukseen työkokeilijoita menee. Monet työnantajat ottavat varmasti mielellään työkokeilijoita, ja kohtelevat heitä sopimuksen mukaan. Älkää siis antako käyttää itseänne hyväksi!
Kaupungin isät veljeni kotikonnuilla näyttävät oivaltaneen työkokeilun idean. Sopimukset ehtojen yksityiskohtineen laatii työvoimatoimisto ja kaupunki. Työkokeilijan tehtäväksi jää seuraamusten uhalla hyväksyä ja allekirjoittaa sopimus. Veljeni on joutunut työkokeilutehtävissään käyttämään omaa autoaan, mutta korvauksia ei makseta matkalaskun ja yleisten käytäntöjen mukaan. Virkamies maksaa mitä parhaaksi näkee. Työnantaja teettää työkokeilijoilla neljännen osapuolen tehtäviä, mikä on yksiselitteisesti sopimuksen vastaista. Työajoista ei pidetä kiinni, ja luottamusmies ei välitä.
Oma kokemukseni seurakunnista on toisenlainen. Työajat sovitetaan tehtävien mukaan, olin itse läsnä sopimuksen teossa ja kaikesta mihin joudun panostamaan jotain omaa, saan täyden korvauksen. Varsinaisen työpaikan ulkopuolella tapahtuvien tehtävien aikana saan täyden ylöspidon. Tältä osin asiat ovat kunnossa. Ongelma on toinen. Tehtäväni piti olla nuorten yhtyetoiminnan ohjaaminen. Nuorilla vain ei ole yhtyetoimintaa ja niinpä päätehtäväni on surkastunut kamojen vahtimiseksi ja korjauttamiseksi. Sen sijaan saan tehdä eli joudun tekemään kalustoon liityviä päätöksiä, joihin liittyy myös vastuuta, koska kukaan seurakunnassa ei hallitse kyseisiä asioita. Onnekseni olen saanut myös osallistua leirin ohjaamiseen. Viime kädessä työssäni on kuitenkin ongelmansa. Entä jos sittenkin joudun kantamaan vastuuta päätöksistä, joitten ei toden totta pitäisi kuulua minulle? Miten kyseiset asiat hoituvat, kun en ole enää seurakunnissa työkokeilijana? Jos ne eivät hoidu, työni on mennyt hukkaan. Ja miksi minulle ei kerrottu, että niitä tehtäviä, joihin olin tulossa, ei oikeasti ole olemassa? Miksi seurakunnat ovat niin tyhmiä, että kun saavat käyttöönsä akateemisesti koulutettua työvoimaa ilmaiseksi, se kulutetaan soittokamojen hankintaan, vartiointiin ja kuljetukseen?
Mitä tästä opimme? Työvoimaviranomaisila on hirveä hinku työntää väkeä kokeiluun. Kuten veljeni tapaus kertoo, eräät työnantajat käyttävät tilannetta hyväkseen. Minun tapaukseni taas kertoo, että työkokeilijoiden uskotaan olevan koulutuksestaan ja kokemuksestaan riippumatta vajaataitoisia, ja silti oletetaan, että vastuun kohtalaisista taloudellisista ja toiminnallisista seikoista voi kantaa joku, josta ei puolen vuoden jälkeen työnantajalla ole jäljellä kuin muisto.
Kun teitä, arvoisat immeiset, aletaan häätää työkokeiluun, neuvoisin toimimaan näin:
-Hankkikaa itse työkokeilupaikka. Näin pääsette itse osallistumaan sopimuksen laadintaan.
-Muistakaa, että tehtävien työpaikalla on vastattava sopimusta. Määritelkää ne tehtävät.
-Tehkää selväksi, että ette ole kusetettavissa. Lukekaa työvoimaviranomaisen ohjeet tästä asiasta ja todetkaa, että jos niitä ei noudateta, sopimuksen täyttäminen voidaan keskeyttää. Käytännössä tämän ainakin pitäisi tarkoittaa sitä että työnantajan ovi käy teidän kohdallanne viimeisen kerran, jos hyväksikäyttöä ilmenee.
-Ottakaa yhteys työpaikan luottamusmieheen kokeilun alkaessa. Jos luottamusmies ei osoita mielenkiintoa, hänet voi myös ohittaa ottamalla yhteyttä asianomaiseen ammattiliittoon.
Uskoakseni työvoimaviranomaiselle on yksi ja sama, kenen palvelukseen työkokeilijoita menee. Monet työnantajat ottavat varmasti mielellään työkokeilijoita, ja kohtelevat heitä sopimuksen mukaan. Älkää siis antako käyttää itseänne hyväksi!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Todella typerää työvoimatoimistolta osoittaa sinut hommiin, joita ei ole olemassakaan. Kannattaisi kysäistä työvoimaviranomaisilta, että miksi he eivät järjestäneet seurakunnassa jotain toimintaa nuorille. Tai tulleet valvomaan, mitä teet.
Seurakuntaa tästä ei voine syyttää, koska siellä on pelkkiä hurahtaneita idiootteja ja todellisuudesta irtautuneita jeesushömppiä.
Ihmettelen vaan, että sinun kaltainen henkilö (joka ajattelee tosi fiksusti) vaivautui menemään työkokeiluun johonkin pellehermannilaan. Olisit varmasti päässyt työkokeiluun ns. oikeisiin hommiin.