Pitkään kestänyt huono ilmpiiri on suurin uhka koko firman loppumiselle ja firman siirtämiseksi vaikka Indokiinaan.
Siinä sitten saavat palkkionsa nekin kiusaajat, jotka ovat olleet savustamassa jotakuta ulos.
Huono työilmapiirin parantaminen on firman ylimmän johdon, työnjohdon ja koko työyhteisön tehtävä.
Se ei parane millään gallupkyselyillä, vaan on paneuduttava niihin syihin jotka johtavat ihmisuhdeongelmiin.
Siinä sitten saavat palkkionsa nekin kiusaajat, jotka ovat olleet savustamassa jotakuta ulos.
Huono työilmapiirin parantaminen on firman ylimmän johdon, työnjohdon ja koko työyhteisön tehtävä.
Se ei parane millään gallupkyselyillä, vaan on paneuduttava niihin syihin jotka johtavat ihmisuhdeongelmiin.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kauniita sanoja, ei vain toimi näin käytännössä. Ei ainakaan Oululaisessa tietoliikennealan alihankintayrityksessä tai sen haarakonttoreissa ympäri suomea. Toimittaessa alalla, jossa itse kunkin luovuus mitataan töiden onnistumisen kautta ja ollaan jatkuvasti luomassa jotakin uutta, ovat myös eri tasoiset näkemyserot ja ristiriidat väistämättömiä. Siksi olisi tärkeää osata myös selvittää ristiriidat keskustelemalla. Näin ei kuitenkaan saa tehdä.
Ulospäin yritys mainostaa arvojaan mm. "toimimme rehellisesti ja oikeudenmukaisesti toinen toistamme kunnioittaen". Jälleen kauniita sanoja, joilla saadaan yrityksen imago julkisuudessa (ja sijoittajien silmissä) kiiltämään. Yrityksen sisällä toiminta on kuitenkin muuta. Jos on syntynyt ristiriita tai vaikkapa väärinkäsitys tai mikä hyvänsä työyhteisöä koskettava ongelma, ei siitä saa puhua lainkaan. Asia pitää lakaista maton alle ja antaa olla. Näin toimien tilanne tietenkin vain pahenee ajan kanssa ja lopulta johtaa tilanteeseen, jossa työntekokin alkaa kärsiä. Tässä vaiheessa yrityksen johto kiinnostuu tilanteesta...
Kun yritys joutui laatimaan työsuojelupiirin vaatimuksesta toimenpidemallin ristiriitatilanteiden ehkäisemiseksi, oli siinä otettu kantaa myös työpaikkakiusaamiseen. Oli todettu, että kyse voi olla yksilön tavasta kokea toiset ihmiset. Työpaikkakiusaamista ei siis haluta edes myöntää, vaan siitä tehdään heti lähtökohtaisesti uhrin oma ongelma. Näin toimitaan myös käytännössä. Jos joutuu kiusatuksi, ei uhrin sanalla ja mielipiteellä ole mitään merkitystä. Sensijaan jos/kun kiusaajia on useampi, on vain heidän mielipiteensä ratkaisevassa roolissa.
Onkin luotu työilmapiiri, joka ruokkii työpaikkakiusaamista ja luo erinomaiset edellytykset oman edun tavoittelijoille henkisen väkivallan keinojen hyödyntämiseen. Kyseisessä työyhteisössä voi saada ihmeitä aikaan pelkästään levittämällä paskapuheita tietystä työyhteisön jäsenestä. Yhä useampi uskoo, varsinkin jos levittäjä on itse pelannut pelinsä hyvin eli hankkiutunut joukon suosioon ja toiminut siten, ettei esimies ole tietoinen asiasta.
Kun uhri sitten yrittää selvittää asioitaan, on lähtökohtana vaitiolo, asioista ei saa puhua lainkaan. Jos kiusaajia yrittää lähestyä asialla, he näyttelevät hyvinkin loukkaantunutta ja kääntävät asian täysin päälaelleen; nyt uhri onkin se hankala ihminen, joka valittaa turhasta. Ja näytellään todella loukkaantunutta. Joukkovoima jyrää.
Lopulta asiat johtavat pisteeseen, jossa uhri irtisanotaan kylmäverisesti. Nyt asia on yrityksen kannalta "hyvin hoidettu" ja "loppuun käsitelty". On hankkiuduttu eroon henkilöstä, "jonka kanssa ei tulla toimeen". Samalla luodaan pelon ilmapiiri, jossa kukaan muu kuin kiusaajat eivät enää uskalla tuoda mielipiteitään julki - koska yritys on nyt toimillaan viestittänyt, mihin mielipiteen julkituonti johtaa. Kahden kesken saatetaan ilmaista mielipide siitä, että irtisanomisessa oli menetelty törkeän väärin, mutta julkisesti tai kiusaajien kuullen ei tällaista asiaa uskalleta sanoa, koska pelätään saman kohtalon tapahtumista itselle.
Ulospäin asiakkaille ja sijoittajille näytellään kunnollista yrityskuvaa ja mainostetaan kauniita arvoja kuten oikeudenmukaisuutta ja välittämistä. Yrityksen sisällä tätä julkisuuskuvaa palvotaan kuin epäjumalaa. Mitään ongelmia ei saa tuoda esiin, jottei yrityksen imago kärsisi. Yhtikäs mitään merkitystä ei ole sillä, kuinka hyvin uhri palveli työantajaansa jopa henkisen väkivallan alla. Yritys on täysin valmis heittämään osaavaa pääomaa romukoppaan ja pitämään riveissään henkilöitä, jotka viettävät työaikaansa mieluummin korttia pelaten kuin työnsä parissa.
Lopulta koittaa kuitenkin se aika, jolloin asiat paljastuvat niin asiakkaille kuin sijoittajillekin - tavalla tai toisella. Pelottelun keinoin hiljaiseksi pakotetut työyhteisön jäsenet eivät ole loputtomasti hiljaa. Kylmäverisesti irtisanottu perheellinen uhri voi menettää kaikkensa ja sen jälkeen tuoda asiat julkisuuteen hyvinkin ikävällä tavalla. Kyseiseen yritykseen uskoneilla sijoittaneilla olisikin korkein aika pistää osakkeet myyntiin. Menestys kun ei synny korttia pelaamalla tai ongelmien lakaisulla maton alle. Tällä hetkellä kilpailu tietoliikennealan suunnittelutöiden alihankinnasta on kova.
Kipupiste kertoi täyttä asiaa. Näin se on tuolla työpaikoilla. Ongelmat lakaistaan maton alle ja niistä ei saa puhua.
Jos joku uskaltaa puhua, niin hänethän leimataankin kiusaajaksi ja hankalaksi tyypiksi. Se on vain niin ettei ole pois lähtijän ja kiusatun häpeä, vaan työyhteisön ja työnantajan, jotka eivät kykene isoa joukkoa saamaan yhteistyöhenkiseksi.
Siksi henkilökohtaiset urakat käyttöön myös liha-alalle. Loppuvat kyräilyt ja vinoilut, valkkaamiset ja aidan ylitykset tai alitukset.
Kukin saa tekemien tekojensa mukaan.
Saa kunnian tai häpeän niin rahalliseti kuin moraalisestikin. Siinä loppuvat kehoittamiset peiliin katsomisesta.
Katsottavaa riittää omasta peilistä ja työsuorituksesta. Ryhmäurakka on työntekijälle erittäin epäoikeudenmukainen.
"ammutaan" ongelman vuoksi ja luullaan, että ongelma poistuu ilmoittajan mukana.
En ole typerämpää tapaa ongelmien hoitoon vielä tavannut, kuin HP:lla oli... :)
Ihme kun et ollut tällä kertaa samaa mieltä erikoistutkijan kanssa. Keksi jotain järkevämpää.
pelkästään työilmapiiriin.
Tajuaahan tuon jo tyhmempikin... :)
Eipä kaadu mutta huono maine kyllä leviää kauas. Työntekijöille se on erittäin raskasta työskennellä työpaikassa missä alistetaan, nimitellään, kieroillaan , vinoillaan, pelataan. Kaikki se on liikaa.
Semmonen firma onkin parempi että lopettaa, jos missä ei tajuta olla ihmisiksi.
Pakkoko sitä on olla semmosessa työyhteisössä jossa kieroillaan ja pelataan?Käytännössä syy olla niissä hommissa on raha ja se että itselle on mahdollisuus saada ansaitsematonta etua kieroilemalla. Itselleni sijoittana on se ja sama miten firmassa toimitaan kunhan viivan alle jää tulosta ja jos ei jää niin vaihdan sijoituskohdetta. Eli toisinsanoen mikäli kieroilu ja pelaaminen haittaa tuloksentekoa siihen on puututtava, muuten työntekijät kieroilkoon rauhassa keskenään.
Ei työntekijöiden kieroilua pidä hyväksyä.
Työteon häirintään pitää työnantajan pystyä puuttumaan ja lain mukaan siihen on puututtava.
Mutta monesti ei siihen uskalleta tai haluta puuttua.
On maineen menetys on uhkana ja voi joutua jopa itse hyllytetyksi jos jotakin kiusattua ryhtyy puolustamaan. Siihen tarvitaan voimakasta persoonaa ja puolueetonta esimiestä joka näin uskaltaa tehdä.
kieroilu ja pelaaminen tuloksen tekoa, jos firman työntekijät ovat jatkuvilla sairaslomilla kieroilun ja pelaamisen vuoksi.
Tätä ei ilmoiteta sijoittajille, tietenkään ja sairaslomien aiheuttamaa vajetta korjataan YT neuvotteluilla.
Odotappa vain, kunnes kieroilu tavoittaa sinut sijoitusmaailmassa, niin alkaa varmaan jo kiinnostaa... :)
velvoittaa monenlaiseen toimintaan, joita TA puoli ei kuitenkaan noudata tai kiertää rimaa hipoen.
Lueppa kotisivuni linkki: Haaste HP:lle oikeuteen
http://galleria.suomi24.fi/HCD
Viestin tuoja "ammutaan" ja luullaan, että ongelma on poistunut...
Minun puolesta kukin vapaa-aikanaan mäiskyttäköön vaikka korttia, mutta ei työaikana.
Olen ollut työpaikassa missä ei ollut muuta vapaa-ajan harrastusta. Tupakansavua pieni koppi sinisenään tukehtumiseen asti. Korttia pöytään ja rahan kanssa.
Herra paratkoon, herra pääluottamusmies oli laumansa johtajana. Siis mäiskyt mäiskyt aikuisilla ukkoloilla.
Joka ei osannut tai halunnut pelata hänet savustettiin ulos keksityillä keinoilla tai millä keinolla hyvänsä. Syitä kyllä löytyy.
Näin lapsellisessa porukassa jouduin olemaan ja työskentelemään.
Kuinka voit väittää ettei yksikään firma kaadu huonoihin ihmissuhteisiin. Tottakai firmalle on haittaa sekä kiusaamisen takia tapahtuvasta sairastelusta että jatkuvasta henkilöstön vaihtuvuudesta. Uusi työntekijä tarvitsee aluksi opastusta ja virheitäkin sattuu enemmän kuin kokeneelle ammattilaiselle. Ja kun on perehtynyt talon tavoille niin samantien vaihtaa työpaikkaa ja taas uusi opastettava. Jopa pahimmilla työttömyysalueilla on eräillä firmoilla ollut työvoimapula kun on maine kiirinyt.
Eli ovi käy kokoajan.
Huonosta ilmapiiristä on todellakin haittaa firman tuottavuudelle.
Ainoat joilla on ongelmia maineen kiirimisestä ovat ne työntekijät, jotka ovat joutuneet kiusatuiksi, ilmoittaneet siitä ja sitten heidät on irtisanottu, mustamaalattu muille työnantajille.
Firmat ovat valmiita menettämään paljon rahaa, kunhan kiusaaminen pysyy salaisuutena ja ongelmaa ei ole olemassa.
Yksikään firma ei kaadu, siksi, ettei kiusaaminen ja firman nimi kohtaa koskaan toisiaan julkisuudessa.
Näin ollen firma saa aina uutta nuorta työvoimaa, suoraan koulusta, kun sana ei kierrä työntekijöiden keskuudessakaan.
Siksi julkisuus kiusaamiselle olisi erittäin tärkeää!
Tätä yritän toteuttaa ja samalla ennakkotapausta kiusaamisesta oman juttuni ohella, hoviin tai korkeimpaan oikeuteen asti.
Jos huono ilmapiiri on uhka työpaikan lakkauttamiselle tai toimintojen siirtämiselle, niin varmaankin pian yksi eteläsuomalainen pikkukaupunki lakautetaan tai siirretään lämpimämpiin maihin!