Mihin väki Kemistä kadonnut

Otin kyllä tämän asian, eli kuntaliitoksen huomioon.

En käyttäisi ilmaisua yrittäjävihamielinen, paremminkin sijoittajavihamielinen olisi parempi termi.

landlord kirjoitti:

Otin kyllä tämän asian, eli kuntaliitoksen huomioon.

En käyttäisi ilmaisua yrittäjävihamielinen, paremminkin sijoittajavihamielinen olisi parempi termi.

Tekihän Kemi Metsä Groupille lahjaksi infraa 60 miljoonalla. En puhuisi yrittäjä / sijoittajavihamielisyydestä mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Tekihän Kemi Metsä Groupille lahjaksi infraa 60 miljoonalla. En puhuisi yrittäjä / sijoittajavihamielisyydestä mitään.

Eiköhän se mennyt yhteisestä valtion kassasta, ei Kemillä liene varoja tuollaiseen.

landlord kirjoitti:

Otin kyllä tämän asian, eli kuntaliitoksen huomioon.

En käyttäisi ilmaisua yrittäjävihamielinen, paremminkin sijoittajavihamielinen olisi parempi termi.

Sijoittivathan yksityiset ja eri jobbarit asuntoihin, kun luulivat että kiina tekee tulostaan totta ja työpaikkoja lisää, asuntoja ostivat, no nyt on rakentamiset loppu ja asunnot myynnissä, kuvatonta vuokraustoimintaa rajoitetaan Rovaniemellä, täällä 4hengelle kalustetut , ei asutut, mutta vuokrakeinottelijoilla vuokrattavina,
Yrittäjyyttä ei mikään estä, ostaa halvalla ja myy tappiolla, kun kukaan ei osta, ei ole työtä, eikä yrittäjyyttä muualla kuin vuokramarkkinoilla.
Verotonta tuloa!

Anonyymi kirjoitti:

Sijoittivathan yksityiset ja eri jobbarit asuntoihin, kun luulivat että kiina tekee tulostaan totta ja työpaikkoja lisää, asuntoja ostivat, no nyt on rakentamiset loppu ja asunnot myynnissä, kuvatonta vuokraustoimintaa rajoitetaan Rovaniemellä, täällä 4hengelle kalustetut , ei asutut, mutta vuokrakeinottelijoilla vuokrattavina,
Yrittäjyyttä ei mikään estä, ostaa halvalla ja myy tappiolla, kun kukaan ei osta, ei ole työtä, eikä yrittäjyyttä muualla kuin vuokramarkkinoilla.
Verotonta tuloa!

Lue lisää

.... luvatonta, ei kuvatonta

landlord kirjoitti:

Eiköhän se mennyt yhteisestä valtion kassasta, ei Kemillä liene varoja tuollaiseen.

Osittain, mutta pääosin lainarahalla tehtiin.

Nimenomaa julkishallinnon henkilöitä jotka osaavat taktikoida etukäteen tulevat toimenpiteet. Esim. Lapin keskussairaalan remonttiin käytetyt kymmenien miljoonien velkojen jättäminen koko pahoinvointialueen maksettavaksi. Ym,ym ym......kyllä siellä osataan joka asiassa.

1969 muutettiin Kemistä Kuopion. Joskus miettinyt mikä mahtoi olla se lopullinen syy muuttoon. Ehkä sitä joskus edesmenneiltä vanhemmiltani kysyin, mutta enpä muista enää vastausta. Vain vuotta aiemmin vanhempani katselivat tonttia jostain Karsikon seudulta ja omakotitalon rakentaminen oli ajatuksissa.
Mahdollisesti syy oli sellainen, etteivät vanhempamme halunneet jälkikasvun muuttavan Ruotsiin. Se kun oli muotia siihen aikaan, montako tuhatta lienee Kemistäkin lähtenyt? Muutti Ruotsiin porukkaa muualtakin, mutta rajan lähellä asuneita varmaan paljon enemmän.

En laittaisi pelkästään julkishallinnon piikkiin, joskin ovat onnistuneet hankkimaan ja säilyttämään yliopiston. Rovaniemen matkailu on vertaansa vailla oleva menestystarina, josta riittää kakkua jaettavaksi monille. Tämä Kemistä puuttuu, kun Kemissä julkinen sektori puuhailee päällepäsmärinä. Sillä on vaikutusta siihen, ettei matkailualan yritykset onnistu luomaan arvoketjua toistensa välille. Kaupungin lafka ei voi toimia kuin yksityinen yritys, josta yksityinen yritys voi hajauttaa omistusta ja kerätä pääomia tai liittoutua toisten yritysten kanssa. Kemissä yritetään tehdä yksin hommat ja kun näin on, niin kaupunki saa olla kantamassa takausta takauksen perään matkailuun.

Minusta on toissijaista tuijottaa sitä, jos Kemin matkailu tekee silloin tällöin pikku tulosta. Ongelmana on, että se ei pysty luomaan samanlaista arvoa paikalliselle elinkeinoelämälle kuin Rovaniemellä. Siellä on erilaista yrittäjää ja palveluntuottajaa paljon koska matkailuala ymmärretään alustana toisin kuin Kemissä.

Kemin matkailutoiminta on saanut paljon hyvää luotua aikaiseksi, mutta kasvun eväitä em. syistä sillä ei ole muutoin kuin hajauttamalla toimintaansa yksityiselle sektorille ja luopumalla omistuksensa hallinnasta jotta kasvuhakuisille yrityksille ja sijoittajille olisi tilaa innovaatiolle.

Ihmekaupunki- ja lumikko-jutut näyttää palkkatyötä tekevien virkamiesten visioilta - sisältöhän niissä ei ole nimeksikään. Tai 1990-luvulla oli joku pöljä hulluus-juttu, josta ei saatu kuin kuluja aikaiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

En laittaisi pelkästään julkishallinnon piikkiin, joskin ovat onnistuneet hankkimaan ja säilyttämään yliopiston. Rovaniemen matkailu on vertaansa vailla oleva menestystarina, josta riittää kakkua jaettavaksi monille. Tämä Kemistä puuttuu, kun Kemissä julkinen sektori puuhailee päällepäsmärinä. Sillä on vaikutusta siihen, ettei matkailualan yritykset onnistu luomaan arvoketjua toistensa välille. Kaupungin lafka ei voi toimia kuin yksityinen yritys, josta yksityinen yritys voi hajauttaa omistusta ja kerätä pääomia tai liittoutua toisten yritysten kanssa. Kemissä yritetään tehdä yksin hommat ja kun näin on, niin kaupunki saa olla kantamassa takausta takauksen perään matkailuun.

Minusta on toissijaista tuijottaa sitä, jos Kemin matkailu tekee silloin tällöin pikku tulosta. Ongelmana on, että se ei pysty luomaan samanlaista arvoa paikalliselle elinkeinoelämälle kuin Rovaniemellä. Siellä on erilaista yrittäjää ja palveluntuottajaa paljon koska matkailuala ymmärretään alustana toisin kuin Kemissä.

Kemin matkailutoiminta on saanut paljon hyvää luotua aikaiseksi, mutta kasvun eväitä em. syistä sillä ei ole muutoin kuin hajauttamalla toimintaansa yksityiselle sektorille ja luopumalla omistuksensa hallinnasta jotta kasvuhakuisille yrityksille ja sijoittajille olisi tilaa innovaatiolle.

Ihmekaupunki- ja lumikko-jutut näyttää palkkatyötä tekevien virkamiesten visioilta - sisältöhän niissä ei ole nimeksikään. Tai 1990-luvulla oli joku pöljä hulluus-juttu, josta ei saatu kuin kuluja aikaiseksi.

Lue lisää

About puolet Rovaniemen työpaikoista on julkishallinnossa.
Hyväpalkkaiset virkamiehet pitävät yllä myös yksityistä kulutusta, eikä niitä taantumat ja lamat kosketa toisin kuin esimerkiksi teollisuutta ja rankentamista.

Matkailu on Rovaniemelläkin kausiluotoista ja se keskittyy muutamaan talvikuukauteen.
Työllistääkin pääosin matalapakkaisia kausityöntekijöitä joita haalitaan ulkomaita myöten.
Toki yritykset käärii hyvät voitot mikä on tietenkin oikein.

Anonyymi kirjoitti:

1969 muutettiin Kemistä Kuopion. Joskus miettinyt mikä mahtoi olla se lopullinen syy muuttoon. Ehkä sitä joskus edesmenneiltä vanhemmiltani kysyin, mutta enpä muista enää vastausta. Vain vuotta aiemmin vanhempani katselivat tonttia jostain Karsikon seudulta ja omakotitalon rakentaminen oli ajatuksissa.
Mahdollisesti syy oli sellainen, etteivät vanhempamme halunneet jälkikasvun muuttavan Ruotsiin. Se kun oli muotia siihen aikaan, montako tuhatta lienee Kemistäkin lähtenyt? Muutti Ruotsiin porukkaa muualtakin, mutta rajan lähellä asuneita varmaan paljon enemmän.

Lue lisää

Ruotsiin muuttaneet tekivät elämänsä parhaan ratkaisun.

Minä ennustan että tällä menolla maailmassa ei ole 10 vuoden päästä yhtään asukasta.

Miten se tähän liittyy. Ei kiinnosta kenenkään yksityiselämä on tarpeeksi omassa tekemistä.

https://www.kemi.fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/kemi-uudistuu/

Tämä meneillään vielä ehti vastaamaan ja kommentoimaan.

Anonyymi kirjoitti:

https://www.kemi.fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/kemi-uudistuu/

Tämä meneillään vielä ehti vastaamaan ja kommentoimaan.

Lue lisää

Kemin Brändi. Ensin täällä tehdään sairaita ja sitten viedään sairaala.

Anonyymi kirjoitti:

Kemin Brändi. Ensin täällä tehdään sairaita ja sitten viedään sairaala.

Ite te olette oman soppanne siellä Kemissä keittäneet, nauttikaa siitä nyt mitä on tarjolla ja heittäkää nurisemasta.

Anonyymi kirjoitti:

Kemin Brändi. Ensin täällä tehdään sairaita ja sitten viedään sairaala.

Rovaniemi haluaa kaiken.

Olisivat tehneet lumilinnan rautatieasemalle, jo se olisi näyttänyt hienolta kun kumpaankin suuntaan olisi ollut lumilinnamuurit. Matkailijat monet junalla kulkijat helpommin olisivat voineet poiketa asemalla tarjolla oleviin palveluihin joita oletettavasti olisi jo rakennettu aseman läheisyyteen. Mutta eivät tehneet. Se on vaikeaa monen hahmottaa miten vaikea mahdollisesti on kävellä toiselle puolelle kaupungin keskustaa rautatieasemalta. Oletettavasti turvallisen lähellä lämpimiätiloja olisi moniki turisti tuonut raahaa kun olisivat tehneet se heille helpoksi. Nyt vain varakkailla on mahdollisuus majoittua vaikeasti ennalta suunnitteluihin matkoihin, siinä voi pahasti viimeisenä kiinnostaa Kemi monia turusteja? Kemissä on loppujenlopuksi vauåin vähän paikkoja missä turisti voi pakkasilla astua sisään lämmiteleen, ne mitä on ovat hyvin hajallaan. Tosin uimahalli ja urheiluhalli on lähellä, jos niillä seuduila turisti viihtyy.

Niin no tähämän johtuu kaavoituksesta, kun S-ryhmälle annettiin hypermarketti Karjalahdelle. Jos oltaisiin keskustaan rakennettu iso kauppa, Kemin keskusta olisi elävä.

Ihan itse tolloiltu koko homma. Mutta se varmaan johtuu siitä, kun S-ryhmällä on edustajia päättävissä elimissä. Sama se sille, millaiseksi asuinympäristö muuttuu. S-ryhmän etu tärkeintä.

landlord kirjoitti:

Niin no tähämän johtuu kaavoituksesta, kun S-ryhmälle annettiin hypermarketti Karjalahdelle. Jos oltaisiin keskustaan rakennettu iso kauppa, Kemin keskusta olisi elävä.

Ihan itse tolloiltu koko homma. Mutta se varmaan johtuu siitä, kun S-ryhmällä on edustajia päättävissä elimissä. Sama se sille, millaiseksi asuinympäristö muuttuu. S-ryhmän etu tärkeintä.

Lue lisää

S-ryhmä ja muut kaupanalan toimijat haluaa rakentaa isot automarketit ja kauppakeskukset hyvien kulkuyhteyksien varrelle eli käytännössä pääteiden läheisyyteen.
Ei Kemin keskustassa ole edes sopivaa tonttia Prisman kokoiselle marketille.

Jos Prismaa ei olisi rakennettu Karjalahdelle se olisi rakennettu Keminmaahan tai Tornioon.
Sitten olisi ollut taas kauhea parku, kun Kemiin ei rakenneta mitään.

Ja kunnon tonttien perässä. Muutama vuosikymmen sitten, kun suuret ikäluokat olivat voimissaan ja halusivat rakentaa oman talon, Kemillä ei ollut tarjota tontteja omakotitalon rakentajille. Jos joitakin oli, ne olivat huonoilla alueilla ja mitättömän kokoisia.
Keminmaa ja Simo saivat paljon hyviä veronmaksajia hyväpalkkaisista Kemiläisistä.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Ja kunnon tonttien perässä. Muutama vuosikymmen sitten, kun suuret ikäluokat olivat voimissaan ja halusivat rakentaa oman talon, Kemillä ei ollut tarjota tontteja omakotitalon rakentajille. Jos joitakin oli, ne olivat huonoilla alueilla ja mitättömän kokoisia.
Keminmaa ja Simo saivat paljon hyviä veronmaksajia hyväpalkkaisista Kemiläisistä.

Lue lisää

Totta Simossa on tosi hienoja isojakin taloja joko rannoilla tai keskimäärin 120metrin päässä merenrannasta. Toki paljon kaempanaki rannoilta on, aivan ihmeellisessä paikoissa taloja.