Mietin vieläkin, että olisiko siinä voinut käydä toisin jos en olisi ollut liian itsevarma. Ehkä oltaisiin parisuhteessa. Tai ehkä ei. Joka tapauksessa, tiesin että tunsit halua kohtaani. Jokaisen kohtaamisemme aikana huomasin miten hermostuneesti sinun silmäsi risteilivät paikasta toiseen salamannopeudella. Huomasin myös hermostuneen kehonkielen ja puheesi hermostuneen mutta puoleensavetävän sävyn. Jokainen kohtaamisemme teki sen selvääkin selvemmäksi. Minäkin tunsin halua sinua kohtaan, ja tunnen valitettavasti vieläkin. Jos en olisi vain pilannut sitä omalla typeryydelläni, omilla teoillani ja laiskalla asenteellani, en ehkä olisi näin masentunut. Tiedän että tämä sivusto ei ole oikea paikka asialleni ja saatan kuulostaa lapsellisen epätoivoiselta. Mutta minua ei rehellisesti sanottuna enää kiinnosta. Kaikki ne vuodet kärsivällistä odottelua ja omaa henkistä taistelua meni kertaheitolla hukkaan vain muutaman tunnin aikana. Totuus loppujen lopuksi on väistämätön ja raaka, suoraan sanottuna murskaava. Et edes vastannut sanoin, kun kysyin sinulta lauantain suunnitelmien yksityiskohdista. Ja niin kuin tuo ei olisi jo tarpeeksi, sinun hymysi katseemme kohdatessa on hyytynyt, ihan kuin joku olisi liimannut huulesi säppiin. Sinä et kiinnitä minuun enää minkäänlaista huomiota, kohtelet minua niin kuin ketä tahansa tuntematonta. Mutta eihän tästä voi oikeastaan syyttää sinua. Minähän sen kaiken pilasin.
Halusit minua, mutta pilasin kaiken.
Anonyymi-ap
1179
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ikävä juttu molemmin puolin