50tuhanne euron sakko ja liiketoiminta kielto , karkotus ulkomaille

ylhäällä palaa punaiset lyhdyt.

palkka huumeina yms. orja oot sut vaiennetaan.

3 § (19.12.1997/1220)
Liiketoimintakiellon määräämisen edellytykset
Liiketoimintakieltoon voidaan määrätä 2 §:ssä tarkoitettu henkilö,

1) jos hän on liiketoiminnassa muusta kuin maksukyvyttömyydestä johtuvasta syystä olennaisesti laiminlyönyt siihen liittyviä lakisääteisiä velvollisuuksia; tai (17.11.2017/749)

2) jos hän on liiketoiminnassa syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jota ei voida pitää vähäisenä,

ja hänen toimintaansa on kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena.

Laiminlyöntien olennaisuutta 1 momentin 1 kohdan mukaan arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti laiminlyöntien suunnitelmallisuus, kesto ja toistuvuus sekä laiminlyönneistä aiheutuneiden vahinkojen ja niillä tavoitellun taloudellisen hyödyn määrä. (17.11.2017/749)

Lisäksi liiketoimintakieltoon voidaan määrätä 2 §:ssä tarkoitettu henkilö, jos hän on liiketoiminnassa syyllistynyt:

1) rikoslain (39/1889) 17 luvun 18 §:ssä tai 20 luvun 19 tai 20 §:ssä rangaistavaksi säädettyyn rikokseen tai sen yritykseen taikka osallisuuteen siihen; (8.7.2022/727)

2) rikoslain 20 luvun 21 §:ssä rangaistavaksi säädettyyn rikokseen tai osallisuuteen siihen; (8.7.2022/727)

3) kahdeksaatoista vuotta nuorempaan henkilöön kohdistuneeseen rikoslain 20 luvun 10 tai 11 §:ssä rangaistavaksi säädettyyn rikokseen tai sen yritykseen taikka osallisuuteen siihen; (19.4.2024/187)

4) rikoslain 25 luvun 3 tai 3 a §:ssä rangaistavaksi säädettyyn rikokseen tai sen yritykseen taikka osallisuuteen siihen; taikka

5) rikoslain 47 luvun 3 a §:ssä rangaistavaksi säädettyyn rikokseen.

(19.12.2014/1179)
Henkilön toimintaa 1 momentin nojalla kokonaisuutena arvioitaessa voidaan huomioon ottaa myös Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa henkilölle määrätty kielto harjoittaa liiketoimintaa tai osallistua liiketoimintaan, jos kiellon perusteena on mainitussa momentissa tarkoitettua vastaava laiminlyönti tai rikollinen menettely, samoin kuin henkilön syyllistyminen edellä tarkoitetussa valtiossa mainitun momentin 2 kohdassa tarkoitettua vastaavaan rikolliseen menettelyyn. (8.11.2024/603)

4 § (19.12.1997/1220)
Liiketoimintakiellon sisältö
Liiketoimintakieltoon määrätty ei saa:

1) itse tai toista välikätenä käyttäen harjoittaa sellaista liiketoimintaa, josta kirjanpitolaissa on säädetty kirjanpitovelvollisuus;

2) olla avoimen yhtiön yhtiömiehenä tai kommandiittiyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä taikka eurooppalaisen taloudellisen etuyhtymän henkilöjäsenenä;

3) olla yhteisön tai säätiön hallituksen jäsenenä, varajäsenenä, toimitusjohtajana taikka muussa niihin rinnastettavassa asemassa yhteisössä tai säätiössä;

4) itse tai toista välikätenä käyttäen tosiasiallisesti johtaa yhteisön tai säätiön taikka ulkomaisen sivuliikkeen toimintaa tai hoitaa sen hallintoa;

5) itse tai toista välikätenä käyttäen tehdä osakeyhtiön perustamissopimusta tai olla osuuskunnan perustajana;

6) hankkia itse taikka toista välikätenä käyttäen omistukseen tai sopimukseen perustuvaa määräysvaltaa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä; taikka

7) harjoittaa Suomessa liiketoimintaa ulkomaille perustettua yhteisöä välikätenä käyttäen tai tosiasiallisesti johtaa sellaisen ulkomaille perustetun yhteisön toimintaa, joka harjoittaa liiketoimintaa Suomessa muuten kuin vähäisessä määrin eikä hankkia määräysvaltaa sellaisessa yhteisössä.

(8.12.2006/1107)
Kielto ei koske tehtäviä tai toimintaa sellaisessa julkisoikeudellisessa yhteisössä tai yhteisöön kuuluvassa säätiössä tai laitoksessa, jonka pääasiasiallisena tarkoituksena ei ole liiketoiminnan harjoittaminen. Kielto ei myöskään koske tehtäviä tai toimintaa sellaisessa aatteellisessa yhdistyksessä tai säätiössä, joka ei lainkaan harjoita liiketoimintaa tai harjoittaa sitä vain vähäisessä määrin.

Tuomioistuin voi erityisistä syistä määrätä, ettei kielto koske tiettyä, tietynlaista tai tietynlaajuista liiketoimintaa taikka tehtäviä tai toimintaa tietyssä yhteisössä tai säätiössä taikka 1 momentin 6 kohdan mukaisen määräysvallan hankkimista yhteisössä. (17.11.2017/749)

5 § (19.12.1997/1220)
Liiketoimintakiellon kesto
Liiketoimintakieltoon voidaan määrätä vähintään kolmeksi ja enintään seitsemäksi vuodeksi.

airnb loppu tulee.

hampuuklei varjo myyntiä

Onko oikeinkirjoitus nykyään noin harvinainen taito, vai on täällä joku joka täyttää Suolta täyspäiväisesti. Samat virheet toistuvat kokoajan?

Kulla,nut tulla iiso penalty ja karkotustus

hampi tyttö

Totta. Poliisin on vaikeaa pysyä huumeporukoiden jäljillä, kun tuon airnbnb:n kautta voi vaihtaa paikkakunnalta toiselle helposti. Kukaan, ei edes vuokrattavan asunnon omistaja tiedä tarkkaan tai saatta olla mukana huume bisneksessä ja laittomassa airnb vuokraajana minkälaista porukkaa asunnossa milloinkin majailee. Joku ilmoittaa vuokraavansa asunon vaikka viikoksi, mutta sitten se trafiikki alkaakin, huoneistoon lappaa vaikka minkälaista väkeä. Pakettiautomaatista haetaan aineet ja tehdas käyntiin, alkaa tabuja valmistumaan. Sitten kamat kasaan ja paikkakunnan vaihdos.

Faktaa, että Rovaniemellä ja Oulussa huumekauppa ja käyttö lisääntyy koko ajan eikä virkavalta pysy perässä.

ddd

Niinhän siinä taas kävi, että yhdestä asuinkerrostaloksi luvitetusta taloyhtiöstä tuli Rovaniemellä salahotelli.

Matkailuun reippaasti investoiva Apukka Resort on vuokrannut kymppikorttelin upouudesta kerrostalosta 29 huoneistoa (LK 22.8.).

Tulevaksi sesongiksi Apukka myy taloon täyden palvelun majoitusta liinavaatteineen, loppusiivouksineen ja aamiaispaketteineen – varausjärjestelmän mukaan lyhimmillään kahdeksi yöksi. Katutason liiketiloihin yhtiö kertoo avaavansa aputoiminimellään palvelupisteen.

Vastaavaa toimintaa on totuttu kutsumaan hotellinpidoksi. Apukan toimitusjohtaja Harri Mällinen puhuu "asuntojen vuokrauksesta kalustettuna".

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Lue lisää: Myikö Lehto Group ker­ros­ta­lon­sa pilk­ka­hin­taan? Nyt asun­nois­ta kol­mas­osa on mat­kai­luyh­tiöl­lä, mikä puo­les­taan kiin­nos­taa Ro­va­nie­men ra­ken­nus­val­von­taa

Tahattoman ivalliselta Mällinen kuulostaa sanoessaan, että mallia on otettu naapurista.

Kymppikorttelin toisella nurkalla Forenom on myynyt jo pitkään majoitusta isossa mittakaavassa. Viisi vuotta sitten yhtiö kuvaili kohdetta "puhtaaksi asuintaloksi, josta vuokrataan kalustettuja huoneistoja lähinnä yritysasiakkaille".

Lue lisää: Ou­lu­lais­yrit­tä­jät ostivat Ro­va­nie­men kes­kus­tas­ta ko­ko­nai­sen uuden ker­ros­ta­lon yri­tys­ma­joi­tuk­seen – Forenom hoitaa vä­li­tyk­sen

Ammattimajoittajien kikkailu termeillä on suoraa seurausta siitä, miten Rovaniemi on suhtautunut asiaan: kummallisen lepsusti.

Kaupunkiin matkustaville on ollut jo vuosia tarjolla satamäärin airbnb-tyylisiä majoituskohteita. Kymppikorttelin Taiga-talossakin niitä oli tukku jo viime talvena, heti rakennusmiesten lähdettyä.

Silti sen enempää viranhaltijat kuin luottamushenkilöt eivät ole osanneet – tai halunneet – linjata kirkkaasti, milloin kyse on kalustetun asuinhuoneiston lyhytaikaisesta vuokrauksesta ja milloin ammattimaisesta majoitustoiminnasta, joka vaatii erityistä luvittamista.

"Kyse on pelisäännöistä – ei kampittamisesta."

Päättäjät ovat vedonneet pykälien moniselitteisyyteen lainsäädännössä, joka on osin vuosikymmenten takaa.

Samoja pykäliä seuraamalla monet muut suuret matkailukaupungit ovat toimineet paljon jämerämmin. Esimerkiksi Oulun kaupungin tiiviiseen, selväsanaiseen ohjeeseen tutustumalla on nopeasti kartalla, mitä tarkoittaa majoitustoiminta ja miksi se on asuinkerrostaloksi luvitetussa talossa vastoin lakia.

Seitsemänsivuisessa dokumentissa todetaan myös se, mistä ohjeistuksessa on kyse: reiluista ja lainmukaisista pelisäännöistä. Tarkoitus ei ole kampittaa sen enempää yksityishenkilöiden satunnaista lyhytvuokrausta kuin ammattimaista majoitustoimintaa.

Nyt ohje on tiettävästi tekeillä myös Rovaniemellä.

Ei yhtään liian aikaisin. Kaupunki sai kynsilleen jo pari vuotta sitten korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Silloin KHO totesi lainvastaiseksi linjauksen, joka salli laajan majoittamisen pientaloalueella Ounasvaaran alla.

Tunnetuin ennakkotapaus on keskeltä Helsinkiä. KHO torppasi majoitustoiminnan Iso Roobertinkadulla asemakaavan vastaisena.

Majoittaja oli vuokrannut osakkeenomistajilta 11 huoneistoa kaikkiaan 44 asunnon asuinkerrostalosta. Se tarjosi niitä toistuvasti lyhytaikaiseen yöpymiseen ilman, että olisi hakenut muutosta rakennusluvassa mainittuun käyttötarkoitukseen.

Helsingin kaupunki kielsi toiminnan ja lätkäisi uhkasakon niin taloyhtiölle kuin majoitusyrittäjälle. Hallinto-oikeudet siunasivat ratkaisun.

Tähän tapaukseen peilaten maallikosta tuntuu käsittämättömältä, ellei Rovaniemen rakennusvalvonnasta ole pian lähdössä kymppikortteliin tiukkasävyistä paimenkirjettä tai useampaakin.

ovaniemi on valinnut strategiakseen odottamisen. Strategia toimii niin, että ongelmat sysätään maton alle ja odotetaan, että huuto ja napina loppuisivat ajan myötä. Että aika tai joku muu hoitaisi asian.

Ikuisuusesimerkki odottamisstrategiasta on uimahalli. Päätöstä varmaan odotetaan niin kauan, että molemmat nykyiset hallit ovat huonon kuntonsa takia käyttökiellossa ja kaupunkilaisten pitää tyytyä avantouintiin. Ai niin, sillehän ei olekaan matkailukaupungissa saatu aikaiseksi säällistä paikkaa.

Toinen esimerkki odottamisstrategiasta on jo vuosia jatkunut napina Airbnb-toiminnan haitoista. Milloin porraskäytävissä kulkevat turistit herättävät koko talon matkalaukkuja raahatessaan, milloin jättävät roskansa tuulikaappiin, milloin meluavat pitkin yötä. Milloin vievät leivän hotelliyrittäjän suusta.

Kaupunkilaiset ovat jo useamman vuoden turhaan odottaneet kaupungilta pelisääntöjä ja ohjeistusta lyhytvuokraukseen. Rovaniemen päättäjät vain levittelevät käsiään.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Lapin Kansa (LK 26.6.) pyysi valtuutetuilta mielipiteitä tällaisen sääntelyn tarpeeseen kaupungissa. Kyselyyn ei vaivautunut edes vastaamaan 27 valtuutettua, vain 24 valtuutettua vastasi. Heistä suurin osa kaipasi kaupungilta omia pelisääntöjä, mutta niitä tuskin on tulossa.

En ymmärrä miksi juuri Rovaniemen on erityisen vaikea laatia ohjeistusta kuten esimerkiksi Helsinki ja Tampere ovat tehneet. Rovaniemellä heitetään pallo ympäristöministeriölle ja aletaan odottaa, että lainsäätäjä tekisi jotain. Siinä menee taas muutama talvisesonki ja napina sen kuin kovenee.

Rovaniemellä jos missä olisi tarvetta kaupungin omaan ohjeistukseen ja nykyistä tiukempaan laintulkintaan. Onhan täällä eniten lyhtyvuokrauskäytössä olevia kohteita kaupungin asukaslukuun suhteutettuna.

Kaupungille matkailu on yhä tärkeämpi elinkeino. Sen hallitsemattoman kasvun tuomat ongelmat voivat kuitenkin kääntää kaupunkilaiset matkailuelinkeinon vastustajiksi. On siis matkailuelinkeinon itsensäkin etu saada asia edes jotenkin säädellyksi.

suomen viranomaisen lähes kaikki mihin liittyy kansalaisen kurjistamista on hinnoiltetu kohtuuttomaksi. Vain taivas on rajana. Tavalliset sakot euromääräisenä, uhkasakot ne vasta on kaiken järjen vastaisia. Vallanpitäjän on tarkoitus näillä tomilla lakkautta ja lopettaa kaiken sortin yrittäminen ja kahlehtia ihminen tylsistymän ja kyykyttää kansalainen hengiltä. Kohtuuta ei ole missään toimissa. Miten tähän on jouduttu. Itse epäilen, että suomi on kurjistunut entisen neuvostoliiton suomettumisen taikajuoman ja nuoleskelun perinteenä . Meillä on edelleen paljon näitä punikkeja jotka ovat kateellisia ja katkeroituneet kun eivät itse osaa mitään muuta kuin kadehtia ja lyödä kapuloita rattaisiin ettei mikään vaan kehittyisi ja menisi eteenpäin.

50000€. It's over now. Thank you.

ddd