Jassoo - Vihreää viisautta

Todella hyvä aloitus.
Lukehan jo muutama vuosi sitten teki metsätutkimuksen todeten sen olevan "eri lähtökohdista" ja se sisälsi mm. 4 miljoonan tonnin päästölisäyksen metsänpohjan sammalten lahoamisesta johtuen.
Nyt taas tehtiin oikein "todella suurista eri lähtökohdista ja lisättiin vielä metsänpohjan päästöihin noin kolminkertainen määrä lisää ja siten saatiin metsien (=puuston hiilensidonta poistettua.
Koska syy näyttää olevan metsänpohjassa eikä puustossa niin miksi vaaditaan hakkuiden vähentämistä !
LLUKEN pitäisi nyt osoittaa millä nämä metsänpohjan päästöt saadaan vähenemään.
Äkisti tulee mieleen se että poistamalla sitä lahoavaa ainesta sieltä ja ei enää vaadita lisää "maisemapuita" ja tekopökkelöitä metsiin. lahoamaan.
Jo nyt v. 2023 metsiin jäi kuollutta (=lahoava) runkopuuta 13,6 miljoonaa m3. Luulisi sen määrän riittävän toukille ettei enää lisää tarvitse terveitä tukkeja haaskata lahopuuksi.

Anonyymi kirjoitti:

Todella hyvä aloitus.
Lukehan jo muutama vuosi sitten teki metsätutkimuksen todeten sen olevan "eri lähtökohdista" ja se sisälsi mm. 4 miljoonan tonnin päästölisäyksen metsänpohjan sammalten lahoamisesta johtuen.
Nyt taas tehtiin oikein "todella suurista eri lähtökohdista ja lisättiin vielä metsänpohjan päästöihin noin kolminkertainen määrä lisää ja siten saatiin metsien (=puuston hiilensidonta poistettua.
Koska syy näyttää olevan metsänpohjassa eikä puustossa niin miksi vaaditaan hakkuiden vähentämistä !
LLUKEN pitäisi nyt osoittaa millä nämä metsänpohjan päästöt saadaan vähenemään.
Äkisti tulee mieleen se että poistamalla sitä lahoavaa ainesta sieltä ja ei enää vaadita lisää "maisemapuita" ja tekopökkelöitä metsiin. lahoamaan.
Jo nyt v. 2023 metsiin jäi kuollutta (=lahoava) runkopuuta 13,6 miljoonaa m3. Luulisi sen määrän riittävän toukille ettei enää lisää tarvitse terveitä tukkeja haaskata lahopuuksi.

Lue lisää

Vihreät vaativat lisää lahopuuta metsiin. Sen määrä onkin moninkertaistunut parissa vuosikymmenessä, lahotessaan puu päästelee hiilidioksidia.

Vihreät vaativat lisää vanhempia metsiä. Suomen metsien puuston ikä onkin noussut. Vanhempi puu kasvaa hitaammin, silloin se sitoo vähemmän hiilidioksidia.

Vihreät vaativat ennallistamista. Soiden ennallistamisessa menetettävän puuston kasvun korvautuminen pienemmillä maaperäpäästöillä kestää sata vuotta. Sen aikaa päästöt ovat suurempia.

Kaikki tuo on tutkittua ja todennettua tietoa.

Kaikki vihreiden toimenpiteet vain lisäävät hiilidioksidin määrää, vaikka sitä pitäisi pienentää. He eivät ymmärrä tietestä mitään, menevät vain tunteen mukaan metsäasioissa

Anonyymi kirjoitti:

Vihreät vaativat lisää lahopuuta metsiin. Sen määrä onkin moninkertaistunut parissa vuosikymmenessä, lahotessaan puu päästelee hiilidioksidia.

Vihreät vaativat lisää vanhempia metsiä. Suomen metsien puuston ikä onkin noussut. Vanhempi puu kasvaa hitaammin, silloin se sitoo vähemmän hiilidioksidia.

Vihreät vaativat ennallistamista. Soiden ennallistamisessa menetettävän puuston kasvun korvautuminen pienemmillä maaperäpäästöillä kestää sata vuotta. Sen aikaa päästöt ovat suurempia.

Kaikki tuo on tutkittua ja todennettua tietoa.

Kaikki vihreiden toimenpiteet vain lisäävät hiilidioksidin määrää, vaikka sitä pitäisi pienentää. He eivät ymmärrä tietestä mitään, menevät vain tunteen mukaan metsäasioissa

Lue lisää

Vihreät eivät ymmärrä luonnosta mitään, eihän Helsingissä ole luontoa laisinkaan. Asfaltti peittää suurimman osan, ja mitä ei peitä, se on keinotekoista puistoa. Ei oikeaa luontoa.

Vihreiden luotosuhde syntyy junan tai lentokoneen ikkunasta katsellen, ei metsissä taivaltaen

Vihreät huuhaa porukkaa

Suomessakin mitataan näitä hiilinieluja, ja metsät on todettu nimenomaan nieluiksi, ei päästölähteeksi.

Helsingin Yliopiston Hyytiälän metsäaseman mittaukset esimerkiksi, samoin kuin kaikki muutkin mittausasemat, antavat selkeän tuloksen. Metsä sitoo hiiltä enemmän kuin päästää

Koska Luke on poliittisesti ohjattu, he eivät hyväksy tieteen antamia empiirisia tuloksia, vaan ovat kehittäneet omat mallinnukset, tietokonemallit, joilla laskevat hiilen sidontaa ja päästöjä- Sopivilla parametreilla on saatu metsät päästölähteiksi, joka on Luke poliittisten tavoitteen mukainen, ei tieteen antamien tulosten mukainen. Luke esimerkiksi mallissaan käyttää globaalia karikkeen hajoamisnopeutta maaperän päästöjen lähtöarvona, vaikka Suomessa karike hajoaa aivan eri tahtiin kuin kuumissa ja kosteissa tropiikin maissa.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessakin mitataan näitä hiilinieluja, ja metsät on todettu nimenomaan nieluiksi, ei päästölähteeksi.

Helsingin Yliopiston Hyytiälän metsäaseman mittaukset esimerkiksi, samoin kuin kaikki muutkin mittausasemat, antavat selkeän tuloksen. Metsä sitoo hiiltä enemmän kuin päästää

Koska Luke on poliittisesti ohjattu, he eivät hyväksy tieteen antamia empiirisia tuloksia, vaan ovat kehittäneet omat mallinnukset, tietokonemallit, joilla laskevat hiilen sidontaa ja päästöjä- Sopivilla parametreilla on saatu metsät päästölähteiksi, joka on Luke poliittisten tavoitteen mukainen, ei tieteen antamien tulosten mukainen. Luke esimerkiksi mallissaan käyttää globaalia karikkeen hajoamisnopeutta maaperän päästöjen lähtöarvona, vaikka Suomessa karike hajoaa aivan eri tahtiin kuin kuumissa ja kosteissa tropiikin maissa.

Lue lisää

Luke johtaa harhaan tietoisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Luke johtaa harhaan tietoisesti.

Tutkimusjohtaja Mikkola Lukessa on avoimesti vihreä, siis puoluekannaltaan. Se selittää paljon.

Luken käyttämää tiekonemallinnusta ei ole testattu aiemmin, sen antamia tuloksia ei ole verrattu mittausdataan eikä se muutoinkaan täytä alkeellisintakaan tieteellisen tiedon käsittelyyn tarkoitettuja kriteereitä. Poliittisen tarkoituksenmukaisuuden se täyttää hyvinkin, jos tarkoitus on tukea vihreiden metsien käytön vastaista politiikkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tutkimusjohtaja Mikkola Lukessa on avoimesti vihreä, siis puoluekannaltaan. Se selittää paljon.

Luken käyttämää tiekonemallinnusta ei ole testattu aiemmin, sen antamia tuloksia ei ole verrattu mittausdataan eikä se muutoinkaan täytä alkeellisintakaan tieteellisen tiedon käsittelyyn tarkoitettuja kriteereitä. Poliittisen tarkoituksenmukaisuuden se täyttää hyvinkin, jos tarkoitus on tukea vihreiden metsien käytön vastaista politiikkaa.

Lue lisää

Ruotsissa on eri sävelet.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsissa on eri sävelet.

Koska syyt päästöjen lisääntymiseen on metsänpohjassa niin pitäisi keksiä keinot niiden vähentämiseksi eikä vain vaatia hakkuiden vähentämistä. jolle ei ole mitään perustetta.
Kun metsiin v. 2023 jäi 13,5 miljoonaa m3 RUNKOPUUTA niin pääosa niistä täytyy olla sinne pakosta jätettyjä "maisemapuita" ja pystyyn katkottuja tukkipökkelöitä.
Jos näitä ei olisi jätetty niin olisi metsänpohjien päästöt perin pieniä jos vielä olisi otettu huomioon metsänpohjalla kasvavien kasvien kasvuaikanaan sitoma hiili..

Anonyymi kirjoitti:

Koska syyt päästöjen lisääntymiseen on metsänpohjassa niin pitäisi keksiä keinot niiden vähentämiseksi eikä vain vaatia hakkuiden vähentämistä. jolle ei ole mitään perustetta.
Kun metsiin v. 2023 jäi 13,5 miljoonaa m3 RUNKOPUUTA niin pääosa niistä täytyy olla sinne pakosta jätettyjä "maisemapuita" ja pystyyn katkottuja tukkipökkelöitä.
Jos näitä ei olisi jätetty niin olisi metsänpohjien päästöt perin pieniä jos vielä olisi otettu huomioon metsänpohjalla kasvavien kasvien kasvuaikanaan sitoma hiili..

Lue lisää

Tuon lahoaman jätetyn runkopuun määrä 13,6 miljoonaa on YLI PUOLET tukkipuuksi hakatusta määrästä 26 miljoonasta m3:stä.
Tämän lisäksi toukkia syötettiin vielä oksilla , kannoilla ja karikkeilla.
Luulisi sen riittävän mutta lisäähän nyt lahopuuta metsiin vielä vaaditaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsissa on eri sävelet.

Täysin, kuten myös turpeen suhteen.

Anonyymi kirjoitti:

Täysin, kuten myös turpeen suhteen.

Vihreitä mm vasemmisto komppaa. Muut hiljaa peloissaan.

Lukehan on maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluva tutkimuskeskus. Se aloitti toimintansa vuonna 2015. Sitä ennen oli kolme erillistä tutkimuslaitosta, jotka silloin yhdistettiin. Maa- ja metsätalousministeriö on ollut vahvasti Kepun hallussa oleva ministeriö. Aina kun Kepu on hallituksessa, voidaan olla varmoja, että maa- ja metsätalousministerinä on kepulainen. Lukea perustettaessa Kepu ei kuitenkaan ollut hallituksessa, vaan ministerinä oli tuolloin Kokoomuksen Jari Koskinen. Hänen kaudellaan siis alkoi tämä lakiin johtanut Luke-projekti. Oli sitä toki jo ennen sitä kepulaisten ministerien johdolla valmisteltu aiemmissa hallituksissa. Koskaan meillä ei liene ollut vasemmistolaista eikä vihreää maatalousministerinä. Luke ja sen edeltäjät ovat siten olleet erittäin vahvasti Kepun ja muutaman kerran muun oikeistopuolueen ohjauksessa. Ei siis ole perusteltua olettaa, että Luke olisi vihreiden suojatyökeskus. Maa- ja metsätalousministeriö on tunnetusti ollut aina kepulainen suojatyöpaikka.

Luken asemaa voidaan ihan hyvin arvioida ja tutkimus voidaan siirtää yliopistoihin. Arvaapa vaan, mistä puolueesta tulee silloin suurin vastustus ja mistä suurin kannatus. Voin vinkata sen verran, että tekstisi perusteella arvaat juuri päinvastoin kuin todellisuudessa tulisi käymään.

Tämä hokee persua, hänen tietonsa ja taitonsa siinä.

Tämä artikkelin kuvassa oleva naisoletettu on Vihreiden metsävastaava. Kun hänet siihen tehtävään valittiin, ensimmäiseksi hänelle jouduttiin opettamaan mikä on mänty ja mikä kuusi, ja miten ne erottaa toisistaan. Siltä pohjalta metsän hoitoon voi vaatia juuri tuollaisia asioita kuin tämä vihreä ehdottaa.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Tämä artikkelin kuvassa oleva naisoletettu on Vihreiden metsävastaava. Kun hänet siihen tehtävään valittiin, ensimmäiseksi hänelle jouduttiin opettamaan mikä on mänty ja mikä kuusi, ja miten ne erottaa toisistaan. Siltä pohjalta metsän hoitoon voi vaatia juuri tuollaisia asioita kuin tämä vihreä ehdottaa.

Lue lisää

Vihreiden puheenjohtajalla oli pöytälaatikossa lunttilappu: " Mänty pitkät neulaset, kuusi lyhyet"

Anonyymi00020 kirjoitti:

Vihreiden puheenjohtajalla oli pöytälaatikossa lunttilappu: " Mänty pitkät neulaset, kuusi lyhyet"

Onnituisikohan vihreiltä tunnistaa lehtikuusi? Tai erottaa leppä ja haapa?

Olet hajulla tuossa metsien hiilipäästöjen ja pohjavedenpinnan yhteydestä.

Luken mallin turvemaita koskevaa osaa oli laatimassa henkilö, joka tunnetaan somessa äärivasemmistolaisista mielipiteistään. Niihin kuuluu metsien talouskäytön jyrkkä vastustaminen, joka on toisaalta outoa vasemistolaiselle, onhan metsäsektori edelleen työllisyytemmekin peruspilareita, ja vasemmiston tulisi olla työväen asialla.

Mutta siihen Luken malliin. Siinä laskennan lähtökohdaksi on otettu keskimääräinen vuoden alin pohjaveden taso. Jokainen metsissä liikkunut tietää, että keväisin turvemaalla vesi on korkealla, ja laskee siitä kesän mittaan ollen alimmillaan siinä lehtien putoamisen aikoihin. Turve ei hajoa eikä siis aiheita päästöjä ollessaan veden pinnan alla. Ei myöskään talvella kun maa jäätyy. Kuitenkin mallin päästölaskennassa käyettiin koko vuoden ajan tuota alinta, syksyn, tasoa. Näin saatiin isot maaperäpäästöt. Ne saatiin ylittämään jopa puun kasvun sitoman hiilen määrän. No, Luke on korjannut laskelmiaan, ja "antanut kenkää" tälle mallin tekijälle.

Aviohakkuiden ja jaksollisen kasvatuksen kautta Suomen metsien puumäärä on saatu kaksinkertaistettua 1950 lukuun verrattuna. Edelleen puuta jää metsiin joka vuosi 20-30 miljoonaa kuutiota enemmän kuin mitä sieltä poistuu, mukaan lukien luonnollinen poistuma (kasvu n. 105 milj m3, hakkuut noin 70 milj m3, luonnonpoistuma 5 milj m3). Aiemmin käytössä ollut harsintahakkuu menetelmä (joka = jatkuva kasvatus) heikensi metsien kasvua, mutta avohakkuut ja taimilla/kylvämällä uudistaminen + raivaukset kohensi sitä niin, että ylijäämää syntyy.

Puuta voisi käyttää rakentamiseen, mutta esim. Helsinki kieltää sen pääosissa asemakaavojaan. Betonialan järjestöt lobbasivat aikanaan niin Helsingin Rakennusvalvonnan, kuin valtakunnan rakentamista koskevien lakien valmistelijan, Ympäristöministeriön, virkamiehet omien ratkaisujensa suosijoiksi, pyrkien vastustamaan puurakentamista kaavoitetuilla alueilla. Tilanne on pahentunut kun Ympäristöministeriö on vihertynyt, ja puu käyttöä senkin vuoksi vastustetaan, vihreö ideologia kun ei suvaitse metsätuotteiden käyttöä edes rakentamiseen.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Olet hajulla tuossa metsien hiilipäästöjen ja pohjavedenpinnan yhteydestä.

Luken mallin turvemaita koskevaa osaa oli laatimassa henkilö, joka tunnetaan somessa äärivasemmistolaisista mielipiteistään. Niihin kuuluu metsien talouskäytön jyrkkä vastustaminen, joka on toisaalta outoa vasemistolaiselle, onhan metsäsektori edelleen työllisyytemmekin peruspilareita, ja vasemmiston tulisi olla työväen asialla.

Mutta siihen Luken malliin. Siinä laskennan lähtökohdaksi on otettu keskimääräinen vuoden alin pohjaveden taso. Jokainen metsissä liikkunut tietää, että keväisin turvemaalla vesi on korkealla, ja laskee siitä kesän mittaan ollen alimmillaan siinä lehtien putoamisen aikoihin. Turve ei hajoa eikä siis aiheita päästöjä ollessaan veden pinnan alla. Ei myöskään talvella kun maa jäätyy. Kuitenkin mallin päästölaskennassa käyettiin koko vuoden ajan tuota alinta, syksyn, tasoa. Näin saatiin isot maaperäpäästöt. Ne saatiin ylittämään jopa puun kasvun sitoman hiilen määrän. No, Luke on korjannut laskelmiaan, ja "antanut kenkää" tälle mallin tekijälle.

Aviohakkuiden ja jaksollisen kasvatuksen kautta Suomen metsien puumäärä on saatu kaksinkertaistettua 1950 lukuun verrattuna. Edelleen puuta jää metsiin joka vuosi 20-30 miljoonaa kuutiota enemmän kuin mitä sieltä poistuu, mukaan lukien luonnollinen poistuma (kasvu n. 105 milj m3, hakkuut noin 70 milj m3, luonnonpoistuma 5 milj m3). Aiemmin käytössä ollut harsintahakkuu menetelmä (joka = jatkuva kasvatus) heikensi metsien kasvua, mutta avohakkuut ja taimilla/kylvämällä uudistaminen raivaukset kohensi sitä niin, että ylijäämää syntyy.

Puuta voisi käyttää rakentamiseen, mutta esim. Helsinki kieltää sen pääosissa asemakaavojaan. Betonialan järjestöt lobbasivat aikanaan niin Helsingin Rakennusvalvonnan, kuin valtakunnan rakentamista koskevien lakien valmistelijan, Ympäristöministeriön, virkamiehet omien ratkaisujensa suosijoiksi, pyrkien vastustamaan puurakentamista kaavoitetuilla alueilla. Tilanne on pahentunut kun Ympäristöministeriö on vihertynyt, ja puu käyttöä senkin vuoksi vastustetaan, vihreö ideologia kun ei suvaitse metsätuotteiden käyttöä edes rakentamiseen.

Lue lisää

Taidat nyt aika reilusti yliarvioida ympäristöministerin ja vihreiden vaikutusmahdollisuuksia rakentamisessa. Rakentaminen perustuu rakentamista koskevaan lainsäädäntöön, ei ympäristöministeriön näkemyksiin saati päätöksiin. Rakentaminen on kaavoituksen osalta kuntien päätettävissä. Rakennuslaki ja muu lainsäädäntö sekä kuntien kahdollisesti kaavoituksessa tai muuten antamat määräykset voivat ohjata rakentamista. Vihreillä ei taida olla missään kunnassa sellaista vaikutusvaltaa, että he olisivat mitenkään määräävässä asemassa näitä päätöksiä tehtäessä. Rakentamisen laillisuutta koskevissa kysymyksissä hallinto-oikeudella ja korkeimmalla hallinto-oikeudella on viime kätinen ratkaisuvalta.

Ympäristöministeriössä valmistellaan tietysti ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä. Valmistelu ei tapahdu itsenäisesti vaan aina kulloisenkin poliittisesti valitun ministerin johdolla. Tässä hallituksessa ympäristöministeri on ollut kokoomuslainen, ensin Kai Mykkänen ja sitten Sari Multala. Se mitä vihreä ideologia suvaitsee tai ei suvaitse ei ole juurikaan merkitystä silloin, kun Vihreät eivät ole missään päättävässä asemassa. Vihreillä on eduskunnassakin alle 10 prosentin kannatus eikä sillä paljon juhlita. Jopa Kepulla on enemmän kannatusta. Ja kuten toisessa kommentissa toin esille esim. luonnonvarakeskuksen voi mieltää paljon suuremmassa määrin kepulaiseksi kuin vihreäksi suojatyöpiakaksi, jos se halutaan suojatyöpaikkana nähdä. Kepu halusi muista tutkimuslaitoksista yhdistetyn Luken nimenomaan yleensä sen rooteliin kuuluvan maa- ja metsätalousministeriön yhteyteen. Ideana on ollut se, että maatalouselinkeinojen ääni kuuluisi myös ympäristöasioissa. Kepuhan on pyrkinyt edistämään sitä, että myös ympäristöministeriö yhdistettäisiin maa- ja metsätalousministeriön alaosastoksi.

mielipidepankki kirjoitti:

Taidat nyt aika reilusti yliarvioida ympäristöministerin ja vihreiden vaikutusmahdollisuuksia rakentamisessa. Rakentaminen perustuu rakentamista koskevaan lainsäädäntöön, ei ympäristöministeriön näkemyksiin saati päätöksiin. Rakentaminen on kaavoituksen osalta kuntien päätettävissä. Rakennuslaki ja muu lainsäädäntö sekä kuntien kahdollisesti kaavoituksessa tai muuten antamat määräykset voivat ohjata rakentamista. Vihreillä ei taida olla missään kunnassa sellaista vaikutusvaltaa, että he olisivat mitenkään määräävässä asemassa näitä päätöksiä tehtäessä. Rakentamisen laillisuutta koskevissa kysymyksissä hallinto-oikeudella ja korkeimmalla hallinto-oikeudella on viime kätinen ratkaisuvalta.

Ympäristöministeriössä valmistellaan tietysti ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä. Valmistelu ei tapahdu itsenäisesti vaan aina kulloisenkin poliittisesti valitun ministerin johdolla. Tässä hallituksessa ympäristöministeri on ollut kokoomuslainen, ensin Kai Mykkänen ja sitten Sari Multala. Se mitä vihreä ideologia suvaitsee tai ei suvaitse ei ole juurikaan merkitystä silloin, kun Vihreät eivät ole missään päättävässä asemassa. Vihreillä on eduskunnassakin alle 10 prosentin kannatus eikä sillä paljon juhlita. Jopa Kepulla on enemmän kannatusta. Ja kuten toisessa kommentissa toin esille esim. luonnonvarakeskuksen voi mieltää paljon suuremmassa määrin kepulaiseksi kuin vihreäksi suojatyöpiakaksi, jos se halutaan suojatyöpaikkana nähdä. Kepu halusi muista tutkimuslaitoksista yhdistetyn Luken nimenomaan yleensä sen rooteliin kuuluvan maa- ja metsätalousministeriön yhteyteen. Ideana on ollut se, että maatalouselinkeinojen ääni kuuluisi myös ympäristöasioissa. Kepuhan on pyrkinyt edistämään sitä, että myös ympäristöministeriö yhdistettäisiin maa- ja metsätalousministeriön alaosastoksi.

Lue lisää

Rakentamista ohjataan lakien lisäksi rakentamismääräyskokoelmalla, joka on YM:n virkamiesten laatima ohjeistuspaketti, jota etenkin rakennusvalvonnat pitävät täysin sitovana.

Rakennuslain viimeisin muutos tehtiin 2022 Ohisalon ministeriaikana, ja sen myötä lakiin tuli säännöksiä, joilla puurakenteet pelattiin pois (esim. hiilijalanjälkilaskelmat) todellisista vaihtoehdoista.

Kaavoitus on kuntien vastuulla, ja sen vuoksi esim. Helsinki ei salli monessakaan kaavassa puurakentamista. Esimerkiksi ijulkisivumateriaali määrätään usein jo kaavassa, eikä puuta hyväksytä juuri koskaan.

Puurakentamiselle on myös määrätty tuossa Ympäristöministeriön määräysklokoelmassa muiden materiaalien käyttöön verrattuna paljon kovemmat palosuojelunormit. Rakennuksessa voidaan käyttää eristeenä vaikkapa täysin fossiilisista valmistettua ja palohekkää polyuretaania ilman vahvaa suojausta, mutta puupohjainen materiaali pitää suojata tiukasti.

Luke on havahtunut omiin virheisiinsä, ja siellä on näihin metsien päästöjen malleihin tartuttu uusien mittausmenetelmien ja laskentamenetelmien kehittämisellä. Kuten ehkä olet huomannuut, viimeisimmät uutisoidut raportit ovatkin taas muuttaneet metsät nieluiksi. Osa aiemmista tutkijoista sai tosiaan kenkää, osa on siirretty toisiin tehtäviin. Samaten tieto avohakkuista versus jatkuva kasvatus on korjattu vastaamaan todellista metsän kasvua, ei kuviteltua harsintahakkuun tuottoa.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Rakentamista ohjataan lakien lisäksi rakentamismääräyskokoelmalla, joka on YM:n virkamiesten laatima ohjeistuspaketti, jota etenkin rakennusvalvonnat pitävät täysin sitovana.

Rakennuslain viimeisin muutos tehtiin 2022 Ohisalon ministeriaikana, ja sen myötä lakiin tuli säännöksiä, joilla puurakenteet pelattiin pois (esim. hiilijalanjälkilaskelmat) todellisista vaihtoehdoista.

Kaavoitus on kuntien vastuulla, ja sen vuoksi esim. Helsinki ei salli monessakaan kaavassa puurakentamista. Esimerkiksi ijulkisivumateriaali määrätään usein jo kaavassa, eikä puuta hyväksytä juuri koskaan.

Puurakentamiselle on myös määrätty tuossa Ympäristöministeriön määräysklokoelmassa muiden materiaalien käyttöön verrattuna paljon kovemmat palosuojelunormit. Rakennuksessa voidaan käyttää eristeenä vaikkapa täysin fossiilisista valmistettua ja palohekkää polyuretaania ilman vahvaa suojausta, mutta puupohjainen materiaali pitää suojata tiukasti.

Luke on havahtunut omiin virheisiinsä, ja siellä on näihin metsien päästöjen malleihin tartuttu uusien mittausmenetelmien ja laskentamenetelmien kehittämisellä. Kuten ehkä olet huomannuut, viimeisimmät uutisoidut raportit ovatkin taas muuttaneet metsät nieluiksi. Osa aiemmista tutkijoista sai tosiaan kenkää, osa on siirretty toisiin tehtäviin. Samaten tieto avohakkuista versus jatkuva kasvatus on korjattu vastaamaan todellista metsän kasvua, ei kuviteltua harsintahakkuun tuottoa.

Lue lisää

Hutisalo