Mistä saisi luettavakseen suomalaisen säveltäjän Tauno Pylkkäsen teosluettelon internetistä, kun olen tavannut sellaisen lähinnä vain suomalaisia säveltäjiä esittelevistä kirjoista? olisi erittäin mielenkiintoista tutustua tämän suuren säveltäjän laaja-alaiseen tuotantoon.
Erkki Länsiö väänsi Pylkkäsen sinfonisesta runoelmasta Ultima Thule ivamukaelman muotoon Ultima tulee, mutta impressionistisista vaikutteistaan huolimatta teos kuuluu säveltäjänsä merkittävimpiin sinfonietan, sinfonian, baletin Kaarina Maununtytär, sellokonserton, Lappi aiheisen sinfonisen runon, sinfonisen fantasian Kaskirunoelma, jousikvarteton, oopperoiden ja monien muiden kuorolle, laulusoololle tai lausujille ja orkesterille sävellettyjen teosten ohella, joita säveltäjällä on tuotannossaan kokonainen laaja kirjasto, kuten esim. Suomen synty kantaatti ja Kreikkalainen triptyykki ilmeikkäästi ja soinnikkaasti soivine kuoro-osineen vain pari mainitakseni.
Pylkkäsen pienempiin orkesteriteoksiin kuuluu mm. Elegia, Prelude, Balladi, Andante Funebre, Sankarimarssi, Intermezzo, johdanto ja fuuga, In Memoriam, Andante Espressivo, Serenadi, Valse lyrique, muistojen valssi puhallinorkesterille, Johdanto näytelmään, kuunnelmamusiikkia Rummut, Legenda jne sekä mm. paljon radiossa kuultu sarja oboelle ja orkesterille, jonka voi kuunnella internet archivesta.
Erkki Länsiö väänsi Pylkkäsen sinfonisesta runoelmasta Ultima Thule ivamukaelman muotoon Ultima tulee, mutta impressionistisista vaikutteistaan huolimatta teos kuuluu säveltäjänsä merkittävimpiin sinfonietan, sinfonian, baletin Kaarina Maununtytär, sellokonserton, Lappi aiheisen sinfonisen runon, sinfonisen fantasian Kaskirunoelma, jousikvarteton, oopperoiden ja monien muiden kuorolle, laulusoololle tai lausujille ja orkesterille sävellettyjen teosten ohella, joita säveltäjällä on tuotannossaan kokonainen laaja kirjasto, kuten esim. Suomen synty kantaatti ja Kreikkalainen triptyykki ilmeikkäästi ja soinnikkaasti soivine kuoro-osineen vain pari mainitakseni.
Pylkkäsen pienempiin orkesteriteoksiin kuuluu mm. Elegia, Prelude, Balladi, Andante Funebre, Sankarimarssi, Intermezzo, johdanto ja fuuga, In Memoriam, Andante Espressivo, Serenadi, Valse lyrique, muistojen valssi puhallinorkesterille, Johdanto näytelmään, kuunnelmamusiikkia Rummut, Legenda jne sekä mm. paljon radiossa kuultu sarja oboelle ja orkesterille, jonka voi kuunnella internet archivesta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
https://helsinginkaupunginorkesteri.fi/fi/orkesterimusiikki-heraa-henkiin
Hohhoijaa: Naisilla se on helppoa tässäkin asiassa ihan kuten on elämässä yleensäkin.
Nainen: kuukautiset kerran kuussa ja ehkä muutama raskaus silloin sun tällöin.
Mies: on ajettava parta päivittäin ja siltikään ei unohtuneita teoksia kaiveta esiin vain koska on mies.
Tuo ylläoleva vitsi esitettiin joskus vuosia sitten TV:ssä näytetyssä norjalaisessa komedia sarjassa. Se aiheutti lievähkön mellakan katsomossa. Kyseinen sarja oli aina kuvattu elävän yleisön edessä.
Niin että miksi Melartinin sinfoninen tuotanto ei ole No1 sijalla tuossa Helsingin KO:n projektissa? No siksi kun Melartin oli mies. Eikä asiassa huomioida yhtään vaikkapa sitä että jos Melartinilla olisi ollut käytössään nykyaikainen Braunin Series 9 partakone niin Melartinin tuotanto olisi ollut ainakin laajempaa että ehkä jopa vielä parempaa kuin mitä se aikoinaan oli.
Melartin ei ole unohdettu säveltäjä. Joten arvelisin sen johtuvan siitä.
Melartin ei omistautunut pelkälle sävellystyölle, vaan hänellä oli paljon muitakin töitä ja aktiviteetteja, joita harrastuksiksikin voinee kutsua, kuten eksoottisten kasvien ja postimerkkien keräily, maalaaminen ja valokuvaaminen, minkä lisäksi hän matkusteli paljon kaukaisissa maissa ja kirjoitteli ystävilleen ympäri maailmaa varsinaisen työn ohella ja siksi viimeiset sinfoniat jäivät keskeneräisiksi tai luonnosasteelle. parran ajon kanssa sillä ei liene tekemistä.
Tähän sanoisin, että kyllä niitä kaivetaan esiin ylikansallisten levy-yhtiöiden toimesta, mutta harvemmin unohdettujen suomalaissäveltäjien sinfonioita tai edes sinfoniettoja, vaikka niitä löytyisi tukullisen verran. Kaipaan myös sinfonioista puheen ollen Campalea, Dell'artea, Sisyfosta, Oratorio Volgarea, Pensiero Movimentoa, Tragicaa, Quasi una Fantasia e Scherzo infernalea, Kansansinfoniaa, Manalan linnut, ynnä lukuisia muita.
On suorastaan outoa mitä mainittuihin sinfonioihin tulee, että vaikka olen vanhoista lehdistä lukenut useimpia niitä koskevaa hyvää kritiikkiä, niistä ainuttakaan ei ole edes levytetty.
Sopii ihmetellä että miksi ei myös sellaisia suuria orkesteriteoksia myös vähemmän unohdetuilta säveltäjiltä, joiden teokset aikanaan ovat saaneet jopa erinomaista kritiikkiä, riippumatta säveltäjän sukupuolesta, joka ei musiikissa ja sen kuuntelemisessa ole lainkaan oleellista, vaan sen musiikin emotionaalinen voima ja kauneus, sen lisäksi, että soitetaan mitä ja kenen tahansa säveltäjän unohtuneita teoksia, kuten kuuluukin, kuten nyt vaikka tätä Lumottu vyö balettia Heidi Sundblad Halmelta, ja jonka itsekin olisin kernaasti kuunnellut. onhan näitä unohdettuja miessäveltäjiäkin vaikka kuinka paljon ja olisi mielenkiintoista tutustua lonkalta sanottuna vaikka Toimi Penttisen sinfoniseen runoelmaan Katukuva tai Pilvä sarjaan tai Pentti soininkin sinfonioihin sinfoniseen sarjaan, Hemmo Louhivuoren Serenadiin barytonille ja orkesterille tai Veli Heimosen joskus Turussa esitettyyn katedraalisarjaan orkesterille, vaikka valtava Campale sinfonia onkin ihan omaa luokkaansa.