Sielu ei koskaan kuole

Toiveuni, ei edes teoria.

"eläinkunnasta ihmiskuntaan"

Ihminen kuuluu eläinkuntaan. Tarkemmin isojen ihmisapinoiden (Homninidae) heimoon.

Anonyymi kirjoitti:

Toiveuni, ei edes teoria.

Sitäkin tutkitaan

Anonyymi kirjoitti:

"eläinkunnasta ihmiskuntaan"

Ihminen kuuluu eläinkuntaan. Tarkemmin isojen ihmisapinoiden (Homninidae) heimoon.

Ehkä sinä kuulut, minä olen Jumalan luoma, hänen kuvansa.

Anonyymi kirjoitti:

"eläinkunnasta ihmiskuntaan"

Ihminen kuuluu eläinkuntaan. Tarkemmin isojen ihmisapinoiden (Homninidae) heimoon.

Mutta ihminen ei ole eläin kuten apinat.
Elementit ja niiden kaltaiset ovat sijalla 0,1-0,9
Kasvit ovat sijalla 1
eläimet sijalla 2
ihminen sijalla 3, ja tuo on korkein älyllinen sija, joka voidaan jakaa desimaaleihinkin.

Ehkä tähän perustuu "jumalan kuva" periaate - kuten Jumala on maailmankaikkeuden korkein älyssä, niin myös ihminen on tämän planeetan korkein älyssä.

Keskimääräinen ÄO100 löytyy Pohjolasta.
Tuosta puolet on 50, joka löytyy Afrikasta, ja siitä puolet, eli 25 löytyy apinoista.

Kuten ihmisellä on valta alempiin sijoihin, paljonko äykkyysosamäärää täytyisi olla, jotta henkilö olisi ihmispaimenen sijalla, koska toinen vaihtoehto "paimenuuteen" on sota, ja "karjan" päästäminen toistensa kimppuun alkukantaisesti uskonnon tai politiikan varjolla - ei laadun perusteella.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä sinä kuulut, minä olen Jumalan luoma, hänen kuvansa.

Sama täällä. Tiesin sen kirjastosta lainaamillakin teoksia lukemalla.
Netistä luin lisää elämän kehityksestä Tellus-planeetalla.
Alkujaan ihan "linssiludekamaa".
Se sama, pystyihmiseksi kehittynyt olento, on tällä hetkellä vielä monista lajikatokausista huolimatta hallitseva laji.
. Mäkiin.

Jumala loi Aatamin omaksi kuvakseen, kolmiyhteiseksi; henki, sielu ja ruumis. Langetessaan syntiin Aatamin henki kuoli. Me hänen jälkeläiset olemme siitä asti syntyneet vaijaina. meillä on sielu ja ruumis, mutta henkemme on kuollut. Kaksi kolmasosaa on 0,666, ihmisen luku.

Kun tulemme uskoon, saamme elävän Jumalan pyhän hengen kuolleen henkemme tilalle. Tämä uudestisyntyminen on peruuttamaton, ja tapahtuu sillä hetkellä, kun kuulemme, ymmärrämme, uskomme, ja oman syntisyytemme kohdalle vastaanotamme pelastavan evankeliumin (1 kor 15:1-4). Se on se, että Jeesus sovitti verellään kaikki synnit, ja uskomalla sen pääsemme osalliseksi tuosta sovituksesta, täysin ilman omia tekojamme, ja teoistamme huolimatta. Joka luottaa edes osaksi omiin tekoihinsa, Jeesuksen täydellisen työn sijaan, ei vielä ole pelastunut.

Jeesus tulee pian. Uskoisin, että ahdistuksen aika alkaa tänä vuonna. Sitä ennen Jeesus tempaa omansa taivaaseen noiksi seitsemäksi vuodeksi. Jospa jo tänään, tai 16.3.2025.

Anonyymi kirjoitti:

Jumala loi Aatamin omaksi kuvakseen, kolmiyhteiseksi; henki, sielu ja ruumis. Langetessaan syntiin Aatamin henki kuoli. Me hänen jälkeläiset olemme siitä asti syntyneet vaijaina. meillä on sielu ja ruumis, mutta henkemme on kuollut. Kaksi kolmasosaa on 0,666, ihmisen luku.

Kun tulemme uskoon, saamme elävän Jumalan pyhän hengen kuolleen henkemme tilalle. Tämä uudestisyntyminen on peruuttamaton, ja tapahtuu sillä hetkellä, kun kuulemme, ymmärrämme, uskomme, ja oman syntisyytemme kohdalle vastaanotamme pelastavan evankeliumin (1 kor 15:1-4). Se on se, että Jeesus sovitti verellään kaikki synnit, ja uskomalla sen pääsemme osalliseksi tuosta sovituksesta, täysin ilman omia tekojamme, ja teoistamme huolimatta. Joka luottaa edes osaksi omiin tekoihinsa, Jeesuksen täydellisen työn sijaan, ei vielä ole pelastunut.

Jeesus tulee pian. Uskoisin, että ahdistuksen aika alkaa tänä vuonna. Sitä ennen Jeesus tempaa omansa taivaaseen noiksi seitsemäksi vuodeksi. Jospa jo tänään, tai 16.3.2025.

Lue lisää

Minkä tahansa uskonnollisen perinteen tutkimisessa on ensimmäiseksi otettava huomioon uskonnollisen hermeneutiikan menetelmät. Hermeneutiikka on tulkinnan taidetta, teoriaa tekstien, myös pyhien kirjoitusten tekstien, tulkinnasta ja ymmärtämisestä.


RAAMATUNTUTKIMUKSESTA PUUTTUU HERMENEUTIIKKA, MISTÄ JOHTUVAT KAIKKI ONGELMAT.

Anonyymi kirjoitti:

Minkä tahansa uskonnollisen perinteen tutkimisessa on ensimmäiseksi otettava huomioon uskonnollisen hermeneutiikan menetelmät. Hermeneutiikka on tulkinnan taidetta, teoriaa tekstien, myös pyhien kirjoitusten tekstien, tulkinnasta ja ymmärtämisestä.


RAAMATUNTUTKIMUKSESTA PUUTTUU HERMENEUTIIKKA, MISTÄ JOHTUVAT KAIKKI ONGELMAT.

Lue lisää

https://www.suomalainen.com/products/sensuroitu?srsltid=AfmBOoqJlz6nBp_ajfOYWmvU17dMz45GYKggHhgwcAEO3JycNRz0YEN0
Ravisteleva ja viihdyttävä kirja Raamatun tekstien historiasta.

Raamattua on pidetty muuttumattomana Jumalan sanana. Kautta aikojen pyhän kirjan lauseita on valjastettu politiikan ja vallankäytön perusteiksi. Raamatun kertomukset pulpahtavat pintaan myös täysin maallisissa yhteyksissä.

Oikeasti Raamattu on muovautunut jatkuvasti kirjurien käsissä. He tekivät virheitä ja muokkasivat tekstejä tarkoitusperiensä mukaan. Esimerkiksi monijumalaisuutta sensuroitiin ja naisten asemaa häivytettiin. Lisäksi Raamattu muuttuu aina, kun sitä käännetään uusille kielille.

Kirja kertoo Raamatun käsikirjoitusten rikkaasta historiasta tieteellisellä otteella mutta kepeästi ja uusiin näkökulmiin haastaen.

Anonyymi kirjoitti:

https://www.suomalainen.com/products/sensuroitu?srsltid=AfmBOoqJlz6nBp_ajfOYWmvU17dMz45GYKggHhgwcAEO3JycNRz0YEN0
Ravisteleva ja viihdyttävä kirja Raamatun tekstien historiasta.

Raamattua on pidetty muuttumattomana Jumalan sanana. Kautta aikojen pyhän kirjan lauseita on valjastettu politiikan ja vallankäytön perusteiksi. Raamatun kertomukset pulpahtavat pintaan myös täysin maallisissa yhteyksissä.

Oikeasti Raamattu on muovautunut jatkuvasti kirjurien käsissä. He tekivät virheitä ja muokkasivat tekstejä tarkoitusperiensä mukaan. Esimerkiksi monijumalaisuutta sensuroitiin ja naisten asemaa häivytettiin. Lisäksi Raamattu muuttuu aina, kun sitä käännetään uusille kielille.

Kirja kertoo Raamatun käsikirjoitusten rikkaasta historiasta tieteellisellä otteella mutta kepeästi ja uusiin näkökulmiin haastaen.

Lue lisää

https://www.kotimaa.fi/ville-makipelto-tutkimus-tuo-noyryytta-raamatuntulkintaan/

Ville Mäkipelto: Tutkimus tuo nöyryyttä raamatuntulkintaan

Anonyymi kirjoitti:

https://www.kotimaa.fi/ville-makipelto-tutkimus-tuo-noyryytta-raamatuntulkintaan/

Ville Mäkipelto: Tutkimus tuo nöyryyttä raamatuntulkintaan

Lue lisää

https://docendo.fi/sivu/tuote/harhaanjohtajat/2768530

Harhaanjohtajat — Vahvassa uskossa
Miettinen, Terho; Pelli, Raija
Tuotemuoto: Äänikirja
Saatavuus: Heti ladattavissa
Sähköpostiim tulee lataussivuston linkki. Helppoa, nopea. Hyvää äänikrjan kuuntelemista muillekin.
Ostin sen kirjan "Harhaanjohtajat". Latasin mp3-tiedoston tietokoneelleni. Toimituskuluja ei ole lainkaan. 12,90 euroa. 642 megatavua ja kesto 7 tuntia ja 48 minuuttia. Voitte muutkin ostaa sen mp3-tiedostona. Äänikirjana.

Kirjassa mainitaan muun muassa tilaisuus jossa yritettiin manauksilla ja loitsuilla herättää henkiin ruumis jolle oli jo tehty lääketieteellinen ruumiinavaus. Ja tällaiset yksilöt liikkuvat vapaina keskuudessamme.


Teoksen tiedot ja tapaukset on kerätty viranomaislähteistä, henkilöhaastatteluista ja omakohtaisista kokemuksista erilaisissa hengellisissä tilaisuuksissa. Kirjassa esitellyt psykologian ilmiöt pätevät muissakin kuin uskonnollisissa massaliikkeissä. Teoksessa pohditaan kiinnostavasti lahkon jälkeistä elämää, itsensä löytämistä ja elämän uudelleen rakentamista.

Anonyymi kirjoitti:

https://docendo.fi/sivu/tuote/harhaanjohtajat/2768530

Harhaanjohtajat — Vahvassa uskossa
Miettinen, Terho; Pelli, Raija
Tuotemuoto: Äänikirja
Saatavuus: Heti ladattavissa
Sähköpostiim tulee lataussivuston linkki. Helppoa, nopea. Hyvää äänikrjan kuuntelemista muillekin.
Ostin sen kirjan "Harhaanjohtajat". Latasin mp3-tiedoston tietokoneelleni. Toimituskuluja ei ole lainkaan. 12,90 euroa. 642 megatavua ja kesto 7 tuntia ja 48 minuuttia. Voitte muutkin ostaa sen mp3-tiedostona. Äänikirjana.

Kirjassa mainitaan muun muassa tilaisuus jossa yritettiin manauksilla ja loitsuilla herättää henkiin ruumis jolle oli jo tehty lääketieteellinen ruumiinavaus. Ja tällaiset yksilöt liikkuvat vapaina keskuudessamme.


Teoksen tiedot ja tapaukset on kerätty viranomaislähteistä, henkilöhaastatteluista ja omakohtaisista kokemuksista erilaisissa hengellisissä tilaisuuksissa. Kirjassa esitellyt psykologian ilmiöt pätevät muissakin kuin uskonnollisissa massaliikkeissä. Teoksessa pohditaan kiinnostavasti lahkon jälkeistä elämää, itsensä löytämistä ja elämän uudelleen rakentamista.

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=bhpaZm9mDAM&pp=ygUbdmlsbGUgbcOka2lwZWxvLiBzZW5zdXJvaXR1

https://www.youtube.com/watch?v=TmBndLrcN-Q&pp=ygUbdmlsbGUgbcOka2lwZWxvLiBzZW5zdXJvaXR1

https://www.youtube.com/watch?v=9IH0sCfGmeo&pp=ygUbdmlsbGUgbcOka2lwZWxvLiBzZW5zdXJvaXR1

Sensuroitu, muutettu, paljon poistettu, jotakin lisätty.

10 RAAMATTUUN TEHTYÄ MUUTOSTA
https://www.youtube.com/watch?v=9IH0sCfGmeo&t=513s

Anonyymi kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=bhpaZm9mDAM&pp=ygUbdmlsbGUgbcOka2lwZWxvLiBzZW5zdXJvaXR1

https://www.youtube.com/watch?v=TmBndLrcN-Q&pp=ygUbdmlsbGUgbcOka2lwZWxvLiBzZW5zdXJvaXR1

https://www.youtube.com/watch?v=9IH0sCfGmeo&pp=ygUbdmlsbGUgbcOka2lwZWxvLiBzZW5zdXJvaXR1

Sensuroitu, muutettu, paljon poistettu, jotakin lisätty.

10 RAAMATTUUN TEHTYÄ MUUTOSTA
https://www.youtube.com/watch?v=9IH0sCfGmeo&t=513s

Lue lisää

Raamatun ristiriidat todistavat sen.
https://www.vapaa-ajattelijat.fi/kritiikki/raamattu/raam1.html

https://rivalnations.org/censored-bible/
Your Bible Has Been Censored

Anonyymi kirjoitti:

Raamatun ristiriidat todistavat sen.
https://www.vapaa-ajattelijat.fi/kritiikki/raamattu/raam1.html

https://rivalnations.org/censored-bible/
Your Bible Has Been Censored

Lue lisää

https://rivalnations.org/censored-bible/
Raamattusi on sensuroitu

Raamattu, joka sinulla on kotonasi tai taskussasi, on sensuroitu.

Omistamastasi Raamatusta on poistettu jakeita ja kokonaisia kirjoja.

Tuntemasi Raamattuun on lisätty ylimääräistä sisältöä.

Raamattu, jota olet lukenut niin kauan kuin olet lukenut Raamattua, ei ole se Raamattu, jota Jeesus, apostolit tai alkuseurakunta olisivat lukeneet. Monia Jeesukseen viittaavia profetioita on muutettu tai poistettu. Riippumatta siitä, kuinka kauan olet ollut kristitty, et todennäköisesti ole koskaan tullut ajatelleeksi, että Raamattua on sensuroitu - mutta niin on tapahtunut.

Anonyymi kirjoitti:

https://rivalnations.org/censored-bible/
Raamattusi on sensuroitu

Raamattu, joka sinulla on kotonasi tai taskussasi, on sensuroitu.

Omistamastasi Raamatusta on poistettu jakeita ja kokonaisia kirjoja.

Tuntemasi Raamattuun on lisätty ylimääräistä sisältöä.

Raamattu, jota olet lukenut niin kauan kuin olet lukenut Raamattua, ei ole se Raamattu, jota Jeesus, apostolit tai alkuseurakunta olisivat lukeneet. Monia Jeesukseen viittaavia profetioita on muutettu tai poistettu. Riippumatta siitä, kuinka kauan olet ollut kristitty, et todennäköisesti ole koskaan tullut ajatelleeksi, että Raamattua on sensuroitu - mutta niin on tapahtunut.

Lue lisää

https://yle.fi/a/3-10783708
Osa Raamatusta on käännösvirheitä ja kulttuurisia tulkintoja – "Pyhän tekstin muuttuminen on välttämätöntä, koska sen täytyy olla relevanttia omalle ajalleen"

Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa on maailman johtava Vanhan testamentin tutkimuksen huippuyksikkö.

https://yle.fi/a/3-10783708
Jerusalemin tuho vuonna 586 ennen ajanlaskumme alkua voi kuulostaa etäiseltä, mutta Raamatun Vanhan testamentin kannalta se on keskeinen tapahtuma. Siitä alkanut kansan karkoitus Mesopotamiaan Babylonian pakkosiirtolaisuuteen sysäsi liikkeelle vahvan juutalaisen identiteetin etsimisen. Se synnytti merkittävän osan Vanhan testamentin kirjoituksia.

Anonyymi kirjoitti:

https://yle.fi/a/3-10783708
Osa Raamatusta on käännösvirheitä ja kulttuurisia tulkintoja – "Pyhän tekstin muuttuminen on välttämätöntä, koska sen täytyy olla relevanttia omalle ajalleen"

Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa on maailman johtava Vanhan testamentin tutkimuksen huippuyksikkö.

https://yle.fi/a/3-10783708
Jerusalemin tuho vuonna 586 ennen ajanlaskumme alkua voi kuulostaa etäiseltä, mutta Raamatun Vanhan testamentin kannalta se on keskeinen tapahtuma. Siitä alkanut kansan karkoitus Mesopotamiaan Babylonian pakkosiirtolaisuuteen sysäsi liikkeelle vahvan juutalaisen identiteetin etsimisen. Se synnytti merkittävän osan Vanhan testamentin kirjoituksia.

Lue lisää

Kristityt ovat ylpeitä siitä, että Raamatussa on koodi. Ivan Panin on tutkinut Raamatun numerologiaa.

MUTTA, MUTTA:

Mutta he jättävät sujuvasti huomiotta sen, että myös Koraanissa on numerologiaa, siis koodi. Koraanin numero on 19.

Muinaisilla slaavilaisilla aakkosilla on myös numerologiaa. Sen yliluonnollinen numero on 28.

Koraanin matemaattinen ihme (koodi 19).
Kyse on siis joistakin koodeista, joita löytyy luomista, kosmologiaa, kosmogoniaa, universumia jne. käsittelevistä tuhansia vuosia vanhoista teksteistä.

TIEDÄN JO KRISTITTYJEN VASTAUKSEN TÄHÄN:

Ainoastaan Raamatun koodi on Jumalasta ja Koraanin ja muiden kirjoitusten koodi on saatanasta, (vaikka saatana ei ole edes olemassa).

Anonyymi kirjoitti:

Kristityt ovat ylpeitä siitä, että Raamatussa on koodi. Ivan Panin on tutkinut Raamatun numerologiaa.

MUTTA, MUTTA:

Mutta he jättävät sujuvasti huomiotta sen, että myös Koraanissa on numerologiaa, siis koodi. Koraanin numero on 19.

Muinaisilla slaavilaisilla aakkosilla on myös numerologiaa. Sen yliluonnollinen numero on 28.

Koraanin matemaattinen ihme (koodi 19).
Kyse on siis joistakin koodeista, joita löytyy luomista, kosmologiaa, kosmogoniaa, universumia jne. käsittelevistä tuhansia vuosia vanhoista teksteistä.

TIEDÄN JO KRISTITTYJEN VASTAUKSEN TÄHÄN:

Ainoastaan Raamatun koodi on Jumalasta ja Koraanin ja muiden kirjoitusten koodi on saatanasta, (vaikka saatana ei ole edes olemassa).

Lue lisää

Mutta he jättävät sujuvasti huomiotta sen, että myös Koraanissa on numerologiaa, siis koodi. Koraanin numero on 19.

Muinaisilla slaavilaisilla aakkosilla on myös numerologiaa. Sen yliluonnollinen numero on 28.
Mutta he jättävät sujuvasti huomiotta sen, että myös Koraanissa on numerologiaa, siis koodi.

https://www.youtube.com/watch?v=dtLicsTCSfo


https://www.youtube.com/watch?v=hfmF5Rh6gwQ


https://www.youtube.com/watch?v=11dDOBdQobQ&pp=ygUKcXVyYW4gY29kZQ==


Koraanin numeeriset ihmeet

Anonyymi kirjoitti:

Mutta he jättävät sujuvasti huomiotta sen, että myös Koraanissa on numerologiaa, siis koodi. Koraanin numero on 19.

Muinaisilla slaavilaisilla aakkosilla on myös numerologiaa. Sen yliluonnollinen numero on 28.
Mutta he jättävät sujuvasti huomiotta sen, että myös Koraanissa on numerologiaa, siis koodi.

https://www.youtube.com/watch?v=dtLicsTCSfo


https://www.youtube.com/watch?v=hfmF5Rh6gwQ


https://www.youtube.com/watch?v=11dDOBdQobQ&pp=ygUKcXVyYW4gY29kZQ==


Koraanin numeeriset ihmeet

Lue lisää

KORAANISSA ON MYÖS NUMEROLOGIA, JA PALJON VAHVEMPI.

https://en.wikipedia.org/wiki/Quran_code
KORAANIN KOODI

Termi Koraanin koodi (tunnetaan myös nimellä Code 19) viittaa väitteeseen, jonka mukaan Koraanin teksti sisältää piilotetun matemaattisesti monimutkaisen koodin. Kannattajat uskovat, että koodi on matemaattinen todiste Koraanin jumalallisesta kirjoittajuudesta, mutta mikään riippumaton matemaattinen tai tieteellinen instituutti ei ole vahvistanut tätä väitettä. Koraanin koodin kannattajat väittävät, että koodi perustuu tilastollisiin menetelmiin. Merkittävin kannattaja on Rashad Khalifa, joka kuvasi vuonna 1969 Koraanin alkukirjaimet numeroiden ja jakaumien avulla ja väitti vuonna 1974 löytäneensä Koraaniin kätketyn matemaattisen koodin, joka perustui numeroon 19. Koraani on siis kätketty luku 19:ään.

Anonyymi kirjoitti:

KORAANISSA ON MYÖS NUMEROLOGIA, JA PALJON VAHVEMPI.

https://en.wikipedia.org/wiki/Quran_code
KORAANIN KOODI

Termi Koraanin koodi (tunnetaan myös nimellä Code 19) viittaa väitteeseen, jonka mukaan Koraanin teksti sisältää piilotetun matemaattisesti monimutkaisen koodin. Kannattajat uskovat, että koodi on matemaattinen todiste Koraanin jumalallisesta kirjoittajuudesta, mutta mikään riippumaton matemaattinen tai tieteellinen instituutti ei ole vahvistanut tätä väitettä. Koraanin koodin kannattajat väittävät, että koodi perustuu tilastollisiin menetelmiin. Merkittävin kannattaja on Rashad Khalifa, joka kuvasi vuonna 1969 Koraanin alkukirjaimet numeroiden ja jakaumien avulla ja väitti vuonna 1974 löytäneensä Koraaniin kätketyn matemaattisen koodin, joka perustui numeroon 19. Koraani on siis kätketty luku 19:ään.

Lue lisää

https://primes.utm.edu/curios/page.php/333667.html

A mathematical Phenomenon in the Quran of Earth-Shattering Proportions: A Quranic Theory Based on Gematria Determining Quran Primary Statistics (words, verses, chapters) and Revealing its Fascinating Connection with the Golden Ratio


RAAMATTU EI OLE AINOA, JOSSA ON NUMEROLOGIAA, MUTTA TIETYSTI KRISTITTYJEN MUKAAN VAIN RAMATUN NUMEROLOGIA ON JUMALASTA JA KORAANIN NUMEROLOGIA ON SAATANASTA.

Anonyymi kirjoitti:

https://primes.utm.edu/curios/page.php/333667.html

A mathematical Phenomenon in the Quran of Earth-Shattering Proportions: A Quranic Theory Based on Gematria Determining Quran Primary Statistics (words, verses, chapters) and Revealing its Fascinating Connection with the Golden Ratio


RAAMATTU EI OLE AINOA, JOSSA ON NUMEROLOGIAA, MUTTA TIETYSTI KRISTITTYJEN MUKAAN VAIN RAMATUN NUMEROLOGIA ON JUMALASTA JA KORAANIN NUMEROLOGIA ON SAATANASTA.

Lue lisää

Tähän sopii ystävämme Mäntän teksti taas.


Maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka nielaisevat Raamatun tarinat purematta, ja niitä, jotka ymmärtävät, että joskus pitää pureskella ennen kuin nielee – ja joskus kannattaa sylkäistä kokonaan pois.

Anonyymi kirjoitti:

Tähän sopii ystävämme Mäntän teksti taas.


Maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka nielaisevat Raamatun tarinat purematta, ja niitä, jotka ymmärtävät, että joskus pitää pureskella ennen kuin nielee – ja joskus kannattaa sylkäistä kokonaan pois.

Lue lisää

Tähän sopii ystävämme Mäntän teksti taas.


Maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka nielaisevat Raamatun tarinat purematta, ja niitä, jotka ymmärtävät, että joskus pitää pureskella ennen kuin nielee – ja joskus kannattaa sylkäistä kokonaan pois.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ne, jotka uskovat Nooan arkin täyttyneen kaikista maailman eläimistä ilman logistiikkasuunnitelmaa ja sen, että Aadam ja Eeva olivat ensimmäiset ihmiset, vaikka Kain meni heti ensimmäisenä ulos tapaamaan toisia ihmisiä.

Onneksi enemmistö ihmisistä osaa ajatella itse. He tajuavat, että vuohipaimenet eivät ehkä olleet parhaita kosmologeja ja että maailmanhistoria ei ala siitä, että joku luetteli sukupuut peräkkäin.

Mutta älkää ymmärtäkö väärin – tarinoilla on arvonsa. Ne voivat opettaa, inspiroida ja lohduttaa. Ongelma syntyy vasta, kun joku unohtaa kysyä: "Onko tämä totta, vai onko tämä tarkoitettu opetukseksi?"

Ja jos et koskaan kysy, älä ihmettele, jos lopulta huomaat seisovasi vuoren huipulla odottamassa Jeesuksen paluuta – kun muut ovat jo menneet kotiin syömään.

Pastori Enkeli Mäntä, kriittisen ajattelun puolestapuhuja ja tarinoiden ystävä

____________

Tähän sopii ystävämme Mäntän teksti taas.

SANON JO ETUKÄTEEN, ETTÄ SEURAAVAT TEKSTIT EIVÄT OLE MINUN OMIA KIRJOITUKSIANI, VAAN TEKSTEJÄ ERÄÄLTÄ TOISELTA HENKILÖLTÄ, JONKA IRONINEN MUTTA TOTUUDENMUKAINEN ANALYYSI ON MIELESTÄNI VERTAANSA VAILLA.


On olemassa suuria huijauksia, ja sitten on kristinusko. Mikään muu ei ole saanut niin monia ihmisiä uskomaan niin mahdottomiin asioihin, niin pitkän ajan kuluessa, niin vähällä todisteiden määrällä. Puhutaanpa vähän tästä maailmanlaajuisesta ilmiöstä, joka on saanut järkevätkin ihmiset polvistumaan näkymättömän taikurin edessä.

Aloitetaanpa siitä maagisesta kirjasta, Raamatusta. Tuo ikivanha tarinakokoelma, joka on täynnä tarinoita käärmeistä, puhuvista pensaista ja veden päällä kävelemisestä. Onhan se tietysti kätevää, että kaikki suuret ihmeet tapahtuivat aikana, jolloin dokumentointi oli vähäisintä ja kriittinen ajattelu harvassa. Aivan kuin Jumala olisi tahallaan valinnut aikakauden, jolloin ihmisten oli vaikeampi todistaa asioita vääriksi.

Entäpä Jeesus, tuo marssiva parantaja ja ihmeidentekijä, joka käänsi veden viiniksi ja herätti kuolleista? Hänestä ei ole olemassa yhtäkään uskottavaa historiallisen ajan silminnäkijätodistusta. Silti ihmiset uskovat häneen enemmän kuin oman naapurin totuuteen. Sillä, mitä arkeologia tai historialliset tutkimukset sanovat, ei ole väliä – kunhan sydämessä tuntuu lämpimältä.

Jeesuksen seuraajien joukko, nuo apostolit, olivat myös varsin nokkelia. He keksivät loistavan tavan hallita massoja: syyllisyys ja pelko. Ihminen syntyy synnissä ja voi pelastua vain, jos uskoo oikealla tavalla. Kätevää, eikö? Ensin annetaan ihmisille ongelma ja sitten tarjotaan siihen ainoa ratkaisu. Kuulostaa melkein pyramidihuijaukselta, eikö totta?
Kristinusko on myös mestari mukautumaan. Tarvitseeko sinun hallita ihmisiä? Käytä uskontoa. Tarvitseeko sinun kerätä rahaa? Käytä uskontoa. Tarvitseeko sinun perustella sota? Käytä uskontoa. Mikään muu aate ei ole yhtä monipuolinen ja yhtä kätevä maailman hallitsemiseen.

Lopuksi, katsotaanpa kristinuskon suurinta saavutusta: se on saanut järkevät ihmiset uskomaan, että he ovat yhtäaikaisesti täysin rakastettuja ja täysin arvottomia. Taivas ja helvetti, armo ja tuomio – täydellinen cocktail, joka pitää ihmiset juuri sopivasti varpaillaan ja rahaa kilisemässä kolehtiin.

Joten, nostakaamme malja tälle loisteliaalle huijaukselle. Ilman kristinuskoa maailma olisi ehkä hieman tylsempi paikka – vähemmän syyllisyyttä, vähemmän taikauskoa, mutta ehdottomasti vähemmän draamaa.

Terveisin,
Sarkastinen skeptikko

Anonyymi kirjoitti:

Tähän sopii ystävämme Mäntän teksti taas.


Maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka nielaisevat Raamatun tarinat purematta, ja niitä, jotka ymmärtävät, että joskus pitää pureskella ennen kuin nielee – ja joskus kannattaa sylkäistä kokonaan pois.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ne, jotka uskovat Nooan arkin täyttyneen kaikista maailman eläimistä ilman logistiikkasuunnitelmaa ja sen, että Aadam ja Eeva olivat ensimmäiset ihmiset, vaikka Kain meni heti ensimmäisenä ulos tapaamaan toisia ihmisiä.

Onneksi enemmistö ihmisistä osaa ajatella itse. He tajuavat, että vuohipaimenet eivät ehkä olleet parhaita kosmologeja ja että maailmanhistoria ei ala siitä, että joku luetteli sukupuut peräkkäin.

Mutta älkää ymmärtäkö väärin – tarinoilla on arvonsa. Ne voivat opettaa, inspiroida ja lohduttaa. Ongelma syntyy vasta, kun joku unohtaa kysyä: "Onko tämä totta, vai onko tämä tarkoitettu opetukseksi?"

Ja jos et koskaan kysy, älä ihmettele, jos lopulta huomaat seisovasi vuoren huipulla odottamassa Jeesuksen paluuta – kun muut ovat jo menneet kotiin syömään.

Pastori Enkeli Mäntä, kriittisen ajattelun puolestapuhuja ja tarinoiden ystävä

____________

Tähän sopii ystävämme Mäntän teksti taas.

SANON JO ETUKÄTEEN, ETTÄ SEURAAVAT TEKSTIT EIVÄT OLE MINUN OMIA KIRJOITUKSIANI, VAAN TEKSTEJÄ ERÄÄLTÄ TOISELTA HENKILÖLTÄ, JONKA IRONINEN MUTTA TOTUUDENMUKAINEN ANALYYSI ON MIELESTÄNI VERTAANSA VAILLA.


On olemassa suuria huijauksia, ja sitten on kristinusko. Mikään muu ei ole saanut niin monia ihmisiä uskomaan niin mahdottomiin asioihin, niin pitkän ajan kuluessa, niin vähällä todisteiden määrällä. Puhutaanpa vähän tästä maailmanlaajuisesta ilmiöstä, joka on saanut järkevätkin ihmiset polvistumaan näkymättömän taikurin edessä.

Aloitetaanpa siitä maagisesta kirjasta, Raamatusta. Tuo ikivanha tarinakokoelma, joka on täynnä tarinoita käärmeistä, puhuvista pensaista ja veden päällä kävelemisestä. Onhan se tietysti kätevää, että kaikki suuret ihmeet tapahtuivat aikana, jolloin dokumentointi oli vähäisintä ja kriittinen ajattelu harvassa. Aivan kuin Jumala olisi tahallaan valinnut aikakauden, jolloin ihmisten oli vaikeampi todistaa asioita vääriksi.

Entäpä Jeesus, tuo marssiva parantaja ja ihmeidentekijä, joka käänsi veden viiniksi ja herätti kuolleista? Hänestä ei ole olemassa yhtäkään uskottavaa historiallisen ajan silminnäkijätodistusta. Silti ihmiset uskovat häneen enemmän kuin oman naapurin totuuteen. Sillä, mitä arkeologia tai historialliset tutkimukset sanovat, ei ole väliä – kunhan sydämessä tuntuu lämpimältä.

Jeesuksen seuraajien joukko, nuo apostolit, olivat myös varsin nokkelia. He keksivät loistavan tavan hallita massoja: syyllisyys ja pelko. Ihminen syntyy synnissä ja voi pelastua vain, jos uskoo oikealla tavalla. Kätevää, eikö? Ensin annetaan ihmisille ongelma ja sitten tarjotaan siihen ainoa ratkaisu. Kuulostaa melkein pyramidihuijaukselta, eikö totta?
Kristinusko on myös mestari mukautumaan. Tarvitseeko sinun hallita ihmisiä? Käytä uskontoa. Tarvitseeko sinun kerätä rahaa? Käytä uskontoa. Tarvitseeko sinun perustella sota? Käytä uskontoa. Mikään muu aate ei ole yhtä monipuolinen ja yhtä kätevä maailman hallitsemiseen.

Lopuksi, katsotaanpa kristinuskon suurinta saavutusta: se on saanut järkevät ihmiset uskomaan, että he ovat yhtäaikaisesti täysin rakastettuja ja täysin arvottomia. Taivas ja helvetti, armo ja tuomio – täydellinen cocktail, joka pitää ihmiset juuri sopivasti varpaillaan ja rahaa kilisemässä kolehtiin.

Joten, nostakaamme malja tälle loisteliaalle huijaukselle. Ilman kristinuskoa maailma olisi ehkä hieman tylsempi paikka – vähemmän syyllisyyttä, vähemmän taikauskoa, mutta ehdottomasti vähemmän draamaa.

Terveisin,
Sarkastinen skeptikko

Lue lisää

SEURAAVAT TEKSTIT EIVÄT OLE MINUN OMIA KIRJOITUKSIANI, VAAN TEKSTEJÄ ERÄÄLTÄ TOISELTA HENKILÖLTÄ, JONKA IRONINEN MUTTA TOTUUDENMUKAINEN ANALYYSI ON MIELESTÄNI VERTAANSA VAILLA.

Tekstiin on siis sekoitettu ripaus runollisuutta, mutta sarkastisissa kehyksissä. Nerokasta.

Tämä selostus kristittyjen tyrannien toiminnasta ja heidän kyseenalaistamattomasta doktriinistaan on vertaansa vailla.
Hänen tekstinsä on seuraava:

On varsin kiehtovaa, kuinka pelastusopin monimuotoisuus voi kääriä itsensä niin monitahoiseen ja maagiseen muotoon. Siinä Jumala – kaikkivaltias ja kaiken yläpuolella oleva olento – keksii oivallisen tavan sovittaa ihmiskunnan synnit. Hän lähettää itsensä maan päälle uhratakseen itsensä itselleen. Kuinka nerokasta ja yksinkertaista! Mikäpä olisi parempi lahja itselle kuin oman pojan henki, joka on hän itse?

Ja mitäpä olisikaan pelastus ilman pientä symbolista kannibalismia? Ehtoollinen, tuo pyhä rituaali, jossa seurakuntalaiset kokoontuvat nauttimaan Jumalan pojan ruumiista ja verestä, on kuin suoraan hienostuneesta gastronomian oppaasta. "Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini", sanoi Kristus, ja näin ollen seurakunta iloisesti toteuttaa tätä pyhää kehotusta jokaisessa messussa. Mitenkäs muutenkaan sitä voisi kunnolla juhlia pelastusta, ellei nauttimalla palanen jumalallista lihaa ja siemailemalla verta? Tämä symbolinen kannibalismi on tietenkin täysin looginen ja ymmärrettävä osa hengellistä elämää.

Voiko mikään muu uskonto kilpailla tällaisen monimutkaisen kauneuden ja mystiikan kanssa? Eipä tietenkään. Sillä missä muussa opissa voisimme löytää samanlaista itserakkauden huipentumaa ja hengellistä lihansyöntiä, joka on toisaalta täysin vertaansa vailla ja toisaalta häkellyttävän hämmentävää.


Pelastusoppi tarjoaa meille kaikille siis eräänlaisen teologisen kulinaarisen seikkailun, jossa syyllisyys ja synti pestään pois mitä eksoottisimmilla tavoilla. Onhan tämä toki kaikkivaltiaan Jumalan mestarisuunnitelma, joka on niin syvällinen ja korkealentoisen omalaatuinen, että vain täydellinen usko voi sitä tavoittaa ja ymmärtää.

Ihmeellistä, eikö totta?

Ystävällisin ja sarkastisin terveisin,

Tohtori Emmanuel Hapuinen

Sarkastisen Teologian Dosentti
Ikuisen Ironian Instituutti

______________________

Rakas seurakuntalainen,

Tänään sukellamme syvälle kristinuskon pelastusoppiin, tuohon nerokkaaseen tarinankudontaan, joka heiluu parodiahorisontin partaalla kuin kuumailmapallo täynnä HUMPUUKIA.

Aloitetaan siitä, että kaikki on alkanut yhdestä kielletyn hedelmän haukkauksesta. Koko ihmiskunta joutui ikuisesti kadotetuksi, koska muinaisessa paratiisissa joku sattui tekemään huonon ruokavalion valinnan. Mutta ei hätää! Tämä rikkomus, joka kirjaimellisesti laukaisi maailmanhistorian synkeimmän lumipalloefektin, päätettiin korjata kymmeniä sukupolvia myöhemmin hyvin erikoisella tempulla: jumalallinen itsetuho.

Nimittäin, Jumala, joka alun perin järjesti koko tämän hämmentävän kuvion, päätti lopulta lähettää itsensä maan päälle synnittömänä miehenä, Kristuksena. Ja mitä tapahtuu? No, Hän tietenkin suostuu kidutettavaksi ja naulittavaksi ristille, jotta me – ihmiskunta, joka ei edes ollut syntynyt silloin kun tämä koko hedelmäkohu alkoi – voisimme jotenkin pelastua tästä alun perin hänen itsensä luomasta ongelmasta.

Ja tässä kohtaa saavumme parodiahorisonttiin: mikään ei enää ole liian absurdi uskottavaksi! Uskonnollisen logiikan mukaan, jos vain uskot, että joku kuoli puolestasi pari tuhatta vuotta sitten, olet yhtäkkiä vapaa kaikista synneistä, vaikka olisit kuinka hirmuinen hirviö. Mutta jos et usko? Voi voi, sitten ei ole mitään toivoa – tervemenoa ikuiseen kärsimykseen!

Ja tämä koko systeemi esitetään meille niin luontevasti ja itsestäänselvyytenä, että on ihan normaalia, että kymmenien miljoonien ihmisten ikuinen kohtalo riippuu siitä, mitä he päättävät uskoa näistä vanhoista tarinoista. Ei siis tarvitse kysyä, miksi pelastusoppi kuulostaa siltä kuin se olisi lainattu suoraan B-luokan fantasiaelokuvasta: koko konsepti on jo niin överiksi vedetty, että sen perusolettamukset heiluvat parodian ja absurdin välimaastossa.
Joten, kristinuskon pelastusoppi? Sanotaanpa suoraan: täyttä HUMPUUKIA. Jos tämä saippuaooppera ei ole parodian määritelmä, niin mikä sitten on?


Siunauksin (ja ripauksella sarkastista realismia),
Pastori Enkeli Mäntä

Anonyymi kirjoitti:

SEURAAVAT TEKSTIT EIVÄT OLE MINUN OMIA KIRJOITUKSIANI, VAAN TEKSTEJÄ ERÄÄLTÄ TOISELTA HENKILÖLTÄ, JONKA IRONINEN MUTTA TOTUUDENMUKAINEN ANALYYSI ON MIELESTÄNI VERTAANSA VAILLA.

Tekstiin on siis sekoitettu ripaus runollisuutta, mutta sarkastisissa kehyksissä. Nerokasta.

Tämä selostus kristittyjen tyrannien toiminnasta ja heidän kyseenalaistamattomasta doktriinistaan on vertaansa vailla.
Hänen tekstinsä on seuraava:

On varsin kiehtovaa, kuinka pelastusopin monimuotoisuus voi kääriä itsensä niin monitahoiseen ja maagiseen muotoon. Siinä Jumala – kaikkivaltias ja kaiken yläpuolella oleva olento – keksii oivallisen tavan sovittaa ihmiskunnan synnit. Hän lähettää itsensä maan päälle uhratakseen itsensä itselleen. Kuinka nerokasta ja yksinkertaista! Mikäpä olisi parempi lahja itselle kuin oman pojan henki, joka on hän itse?

Ja mitäpä olisikaan pelastus ilman pientä symbolista kannibalismia? Ehtoollinen, tuo pyhä rituaali, jossa seurakuntalaiset kokoontuvat nauttimaan Jumalan pojan ruumiista ja verestä, on kuin suoraan hienostuneesta gastronomian oppaasta. "Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini", sanoi Kristus, ja näin ollen seurakunta iloisesti toteuttaa tätä pyhää kehotusta jokaisessa messussa. Mitenkäs muutenkaan sitä voisi kunnolla juhlia pelastusta, ellei nauttimalla palanen jumalallista lihaa ja siemailemalla verta? Tämä symbolinen kannibalismi on tietenkin täysin looginen ja ymmärrettävä osa hengellistä elämää.

Voiko mikään muu uskonto kilpailla tällaisen monimutkaisen kauneuden ja mystiikan kanssa? Eipä tietenkään. Sillä missä muussa opissa voisimme löytää samanlaista itserakkauden huipentumaa ja hengellistä lihansyöntiä, joka on toisaalta täysin vertaansa vailla ja toisaalta häkellyttävän hämmentävää.


Pelastusoppi tarjoaa meille kaikille siis eräänlaisen teologisen kulinaarisen seikkailun, jossa syyllisyys ja synti pestään pois mitä eksoottisimmilla tavoilla. Onhan tämä toki kaikkivaltiaan Jumalan mestarisuunnitelma, joka on niin syvällinen ja korkealentoisen omalaatuinen, että vain täydellinen usko voi sitä tavoittaa ja ymmärtää.

Ihmeellistä, eikö totta?

Ystävällisin ja sarkastisin terveisin,

Tohtori Emmanuel Hapuinen

Sarkastisen Teologian Dosentti
Ikuisen Ironian Instituutti

______________________

Rakas seurakuntalainen,

Tänään sukellamme syvälle kristinuskon pelastusoppiin, tuohon nerokkaaseen tarinankudontaan, joka heiluu parodiahorisontin partaalla kuin kuumailmapallo täynnä HUMPUUKIA.

Aloitetaan siitä, että kaikki on alkanut yhdestä kielletyn hedelmän haukkauksesta. Koko ihmiskunta joutui ikuisesti kadotetuksi, koska muinaisessa paratiisissa joku sattui tekemään huonon ruokavalion valinnan. Mutta ei hätää! Tämä rikkomus, joka kirjaimellisesti laukaisi maailmanhistorian synkeimmän lumipalloefektin, päätettiin korjata kymmeniä sukupolvia myöhemmin hyvin erikoisella tempulla: jumalallinen itsetuho.

Nimittäin, Jumala, joka alun perin järjesti koko tämän hämmentävän kuvion, päätti lopulta lähettää itsensä maan päälle synnittömänä miehenä, Kristuksena. Ja mitä tapahtuu? No, Hän tietenkin suostuu kidutettavaksi ja naulittavaksi ristille, jotta me – ihmiskunta, joka ei edes ollut syntynyt silloin kun tämä koko hedelmäkohu alkoi – voisimme jotenkin pelastua tästä alun perin hänen itsensä luomasta ongelmasta.

Ja tässä kohtaa saavumme parodiahorisonttiin: mikään ei enää ole liian absurdi uskottavaksi! Uskonnollisen logiikan mukaan, jos vain uskot, että joku kuoli puolestasi pari tuhatta vuotta sitten, olet yhtäkkiä vapaa kaikista synneistä, vaikka olisit kuinka hirmuinen hirviö. Mutta jos et usko? Voi voi, sitten ei ole mitään toivoa – tervemenoa ikuiseen kärsimykseen!

Ja tämä koko systeemi esitetään meille niin luontevasti ja itsestäänselvyytenä, että on ihan normaalia, että kymmenien miljoonien ihmisten ikuinen kohtalo riippuu siitä, mitä he päättävät uskoa näistä vanhoista tarinoista. Ei siis tarvitse kysyä, miksi pelastusoppi kuulostaa siltä kuin se olisi lainattu suoraan B-luokan fantasiaelokuvasta: koko konsepti on jo niin överiksi vedetty, että sen perusolettamukset heiluvat parodian ja absurdin välimaastossa.
Joten, kristinuskon pelastusoppi? Sanotaanpa suoraan: täyttä HUMPUUKIA. Jos tämä saippuaooppera ei ole parodian määritelmä, niin mikä sitten on?


Siunauksin (ja ripauksella sarkastista realismia),
Pastori Enkeli Mäntä

Lue lisää

Toisella palstalla HUMPUUKIN asiantuntija kirjoitti hyvän tekstin.

Hän on psykiatri, joka on hyvin ammattinsa osaava henkilö. Hänen tekstinsä ovat kaikki loistavia.

Hän kirjoitti:

Jeesus tulee pilven päällä pasuunat päristen, zombit kaivautuvat haudoistaan, syövät kalaa ja lentävät pilvikyydillä avaruuteen!

Kyllä vain, näin se menee. Raamattu kertoo meille selkeästi: "Ja kun hän oli tämän sanonut, kohotettiin hänet ylös heidän nähtensä, ja pilvi vei hänet pois heidän näkyvistään" (Apt. 1:9). Siis kuvittele tämä hetki – Jeesus nousee pilvelle, kuin jonkinlaisessa antiikin aikaisessa rakettilennossa, ja sitten kohoaa taivaalle, fyysisesti ja ihan kokonaisena, pää edellä kohti avaruutta. Ja hänen perässään tietenkin koko herännyt joukko, jotka ensin kaivavat itsensä ulos haudoista, syövät vähän kalaa (koska mitäpä muutakaan sitä tekisi kuolleista herättyään), ja sitten ottavat pilvikyydin hänen jälkeensä. Onpa eleganttia!

Ja eihän tämä pilvi nyt mikään tavallinen sadepilvi ollut, vaan tietysti aivan erityinen taivasbussi, joka vie zombit suoraan avaruuteen. Mutta kyllä, onhan se mukavaa, että päästään mukaan näin erikoiselle kyydille, kunhan vain odotellaan siinä haudan pohjalla riittävän pitkään.

Toivotan pehmeitä pilvimatkoja,
Enkeli Mäntä – HUMPUUKIN asiantuntija

Anonyymi kirjoitti:

Toisella palstalla HUMPUUKIN asiantuntija kirjoitti hyvän tekstin.

Hän on psykiatri, joka on hyvin ammattinsa osaava henkilö. Hänen tekstinsä ovat kaikki loistavia.

Hän kirjoitti:

Jeesus tulee pilven päällä pasuunat päristen, zombit kaivautuvat haudoistaan, syövät kalaa ja lentävät pilvikyydillä avaruuteen!

Kyllä vain, näin se menee. Raamattu kertoo meille selkeästi: "Ja kun hän oli tämän sanonut, kohotettiin hänet ylös heidän nähtensä, ja pilvi vei hänet pois heidän näkyvistään" (Apt. 1:9). Siis kuvittele tämä hetki – Jeesus nousee pilvelle, kuin jonkinlaisessa antiikin aikaisessa rakettilennossa, ja sitten kohoaa taivaalle, fyysisesti ja ihan kokonaisena, pää edellä kohti avaruutta. Ja hänen perässään tietenkin koko herännyt joukko, jotka ensin kaivavat itsensä ulos haudoista, syövät vähän kalaa (koska mitäpä muutakaan sitä tekisi kuolleista herättyään), ja sitten ottavat pilvikyydin hänen jälkeensä. Onpa eleganttia!

Ja eihän tämä pilvi nyt mikään tavallinen sadepilvi ollut, vaan tietysti aivan erityinen taivasbussi, joka vie zombit suoraan avaruuteen. Mutta kyllä, onhan se mukavaa, että päästään mukaan näin erikoiselle kyydille, kunhan vain odotellaan siinä haudan pohjalla riittävän pitkään.

Toivotan pehmeitä pilvimatkoja,
Enkeli Mäntä – HUMPUUKIN asiantuntija

Lue lisää

KRISTINUSKO ON KOPIO MYÖS MITRALAISESTA USKONNOSTA.

Mithralainen teksti:

"He who will not eat of my body and drink of my blood, so that he will be made one with me and I with him, the same shall not know salvation." (Mithraic inscription)


”Joka ei syö minun ruumiistani ja juo minun verestäni, niin että hän tulee yhdeksi minun kanssani ja minä hänen kanssaan, se ei saa tietää pelastusta.” (Mithralainen kirjoitus)

Kristinuskon teksti:

Joh. 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.


Viimeinen ehtoollinen ja useimmat muut kristinuskon kopioimat opit.

Anonyymi kirjoitti:

KRISTINUSKO ON KOPIO MYÖS MITRALAISESTA USKONNOSTA.

Mithralainen teksti:

"He who will not eat of my body and drink of my blood, so that he will be made one with me and I with him, the same shall not know salvation." (Mithraic inscription)


”Joka ei syö minun ruumiistani ja juo minun verestäni, niin että hän tulee yhdeksi minun kanssani ja minä hänen kanssaan, se ei saa tietää pelastusta.” (Mithralainen kirjoitus)

Kristinuskon teksti:

Joh. 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.


Viimeinen ehtoollinen ja useimmat muut kristinuskon kopioimat opit.

Lue lisää

Se, mitä Kuolleiden kirjassa sanottiin ”En ole varastanut”, muuttui muotoon ”Älä varasta”. ”En ole tappanut” muuttui muotoon ”Älä tapa.” ”En ole valehdellut” muuttui muotoon ‘Älä anna väärää todistusta’, ja niin edelleen.

Se, mitä Kuolleiden kirjassa sanottiin ”En ole varastanut”, muuttui muotoon ”Älä varasta”. ”En ole tappanut” muuttui muotoon ”Älä tapa.” ”En ole valehdellut” muuttui muotoon ‘Älä anna väärää todistusta’, ja niin edelleen.

Itse asiassa egyptiläinen uskonto on todennäköisesti juutalais-kristillisen teologian ensisijainen perusta. Kaste, kuolemanjälkeinen elämä, lopullinen tuomio, neitseellinen syntymä ja ylösnousemus, ristiinnaulitseminen, liitonarkki, ympärileikkaus, pelastajat, pyhä ehtoollinen, suuri vedenpaisumus, pääsiäinen, joulu, pääsiäinen, pääsiäisjuhla ja monet muut ovat kaikki egyptiläisten ajatusten piirteitä, jotka ovat kauan ennen kristinuskoa ja juutalaisuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Se, mitä Kuolleiden kirjassa sanottiin ”En ole varastanut”, muuttui muotoon ”Älä varasta”. ”En ole tappanut” muuttui muotoon ”Älä tapa.” ”En ole valehdellut” muuttui muotoon ‘Älä anna väärää todistusta’, ja niin edelleen.

Se, mitä Kuolleiden kirjassa sanottiin ”En ole varastanut”, muuttui muotoon ”Älä varasta”. ”En ole tappanut” muuttui muotoon ”Älä tapa.” ”En ole valehdellut” muuttui muotoon ‘Älä anna väärää todistusta’, ja niin edelleen.

Itse asiassa egyptiläinen uskonto on todennäköisesti juutalais-kristillisen teologian ensisijainen perusta. Kaste, kuolemanjälkeinen elämä, lopullinen tuomio, neitseellinen syntymä ja ylösnousemus, ristiinnaulitseminen, liitonarkki, ympärileikkaus, pelastajat, pyhä ehtoollinen, suuri vedenpaisumus, pääsiäinen, joulu, pääsiäinen, pääsiäisjuhla ja monet muut ovat kaikki egyptiläisten ajatusten piirteitä, jotka ovat kauan ennen kristinuskoa ja juutalaisuutta.

Lue lisää

Jeesuksen ristiinnaulitsemisen osalta hänen oletetaan kuolleen, laskeutuneen helvettiin ja nousseen kolmantena päivänä kuolleista.

Jos kuitenkin tarkastelemme muita kulttuureja, joista monet ovat paljon vanhempia kuin kristinusko, tämä tuskin on yksittäinen tapahtuma. Persialaisen Zarathustran, egyptiläisten Osiriksen, Horuksen, Adoniksen, Bacchuksen, Herkuleksen ja skandinaavisen Baldurin sekä meksikolaisen Quetzalcoatlin oletetaan viettäneen kolme päivää helvetissä kuolemansa jälkeen ja nousseen sen jälkeen ylös.

Kaikki nämä henkilöt tekivät myös monia ihmeitä, joita voidaan verrata Jeesuksen tekemiin ihmetekoihin.

Muinaisilla persialaisilla oli myös tapana kastaa lapsensa pian syntymän jälkeen kastamalla vauva. Myös vanhoihin mitralaisiin vihkimisseremonioihin kuului kaste. Egyptiläiset käyttivät kastetta henkisen uudistumisen symbolina ja riittinä. Myös pakanalliset kreikkalaiset, roomalaiset, mayat, inkat ja tietysti eessalaiset ja juutalaiset suorittivat kastetta upottamalla, kauan ennen kuin siitä tuli kristillinen tapa.
Jeesuksen elämässä on myös tapahtumia ja ihmeitä, joiden tiedettiin tapahtuneen muille erityisolennoille, kuten Buddhalle useita satoja vuosia aikaisemmin. Esimerkiksi Jeesuksen väitettiin säteilevän valoa syntymänsä jälkeen. Kuitenkin muitakin persoonallisuuksia, joista myös säteili valoa syntyessään, ovat muun muassa Bacchus, Apollo, ensimmäinen Zarathustra, Mooses.

Lisäksi aivan kuten Jeesus paastosi 40 päivää ja joutui paholaisen kiusaamaksi, myös Buddha paastosi ja joutui paholainen Maran kiusaamaksi ankarammin kuin Jeesus. Ja aivan kuten Jeesus sanoi paholaiselle: "Mene taakseni, Saatana", myös Buddha sanoi Maralle: "Mene pois luotani". Kuitenkin myös muita eri kulttuurien persoonia kiusattiin samalla tavalla, kuten persialaisten Zarathustraa ja muinaisen Meksikon Quetzalcoatlia.
Paavali hyväksyi myös sunnuntain lepopäiväksi mithralaisuudesta eikä heprealaisessa perinteessä esiintyvää seitsemättä päivää, lauantaita. Paavali otti myös pääsiäisen miitralaisuudesta päiväksi, jolloin Jeesus nousi haudasta. Mithran sanotaan kuolleen taistelussa perjantaina ja haudattiin kivihautaan, josta hän kolmen päivän kuluttua nousi ylös kevätpäiväntasauksen juhlapäivänä, jota kutsuttiin nimellä Eastra, joka on latinankielinen sana Astarte-äidille, maan äidille, jumalattarelle.

Anonyymi kirjoitti:

Jeesuksen ristiinnaulitsemisen osalta hänen oletetaan kuolleen, laskeutuneen helvettiin ja nousseen kolmantena päivänä kuolleista.

Jos kuitenkin tarkastelemme muita kulttuureja, joista monet ovat paljon vanhempia kuin kristinusko, tämä tuskin on yksittäinen tapahtuma. Persialaisen Zarathustran, egyptiläisten Osiriksen, Horuksen, Adoniksen, Bacchuksen, Herkuleksen ja skandinaavisen Baldurin sekä meksikolaisen Quetzalcoatlin oletetaan viettäneen kolme päivää helvetissä kuolemansa jälkeen ja nousseen sen jälkeen ylös.

Kaikki nämä henkilöt tekivät myös monia ihmeitä, joita voidaan verrata Jeesuksen tekemiin ihmetekoihin.

Muinaisilla persialaisilla oli myös tapana kastaa lapsensa pian syntymän jälkeen kastamalla vauva. Myös vanhoihin mitralaisiin vihkimisseremonioihin kuului kaste. Egyptiläiset käyttivät kastetta henkisen uudistumisen symbolina ja riittinä. Myös pakanalliset kreikkalaiset, roomalaiset, mayat, inkat ja tietysti eessalaiset ja juutalaiset suorittivat kastetta upottamalla, kauan ennen kuin siitä tuli kristillinen tapa.
Jeesuksen elämässä on myös tapahtumia ja ihmeitä, joiden tiedettiin tapahtuneen muille erityisolennoille, kuten Buddhalle useita satoja vuosia aikaisemmin. Esimerkiksi Jeesuksen väitettiin säteilevän valoa syntymänsä jälkeen. Kuitenkin muitakin persoonallisuuksia, joista myös säteili valoa syntyessään, ovat muun muassa Bacchus, Apollo, ensimmäinen Zarathustra, Mooses.

Lisäksi aivan kuten Jeesus paastosi 40 päivää ja joutui paholaisen kiusaamaksi, myös Buddha paastosi ja joutui paholainen Maran kiusaamaksi ankarammin kuin Jeesus. Ja aivan kuten Jeesus sanoi paholaiselle: "Mene taakseni, Saatana", myös Buddha sanoi Maralle: "Mene pois luotani". Kuitenkin myös muita eri kulttuurien persoonia kiusattiin samalla tavalla, kuten persialaisten Zarathustraa ja muinaisen Meksikon Quetzalcoatlia.
Paavali hyväksyi myös sunnuntain lepopäiväksi mithralaisuudesta eikä heprealaisessa perinteessä esiintyvää seitsemättä päivää, lauantaita. Paavali otti myös pääsiäisen miitralaisuudesta päiväksi, jolloin Jeesus nousi haudasta. Mithran sanotaan kuolleen taistelussa perjantaina ja haudattiin kivihautaan, josta hän kolmen päivän kuluttua nousi ylös kevätpäiväntasauksen juhlapäivänä, jota kutsuttiin nimellä Eastra, joka on latinankielinen sana Astarte-äidille, maan äidille, jumalattarelle.

Lue lisää

YLÖSNOUSSUT "PELASTUSJUMALAT" EIVÄT OLE KRISTILLINEN IDEA, VAAN SE TULEE "PAKANUUDESTA", MITÄ SE SITTEN TARKOITTAAKIN.

Yleiset piirteet, jotka useimmiten ovat yhteisiä kaikille näille kulteille, ovat (kun poistamme kaikki niiden erot ja jäljelle jää vain se, mitä yhteistä niillä on):

Ne ovat henkilökohtaisia pelastuskultteja

Ne ovat kultteja, joiden jäseneksi liitytään (toisin kuin avoimet yhteisölliset uskonnot).

Ne takaavat yksilölle hyvän paikan kuolemanjälkeisessä elämässä (huolenaihe, jota ei ollut useimmissa aiemmissa uskonnon muodoissa).

Ne luovat fiktiivisen sukulaisryhmän (jäsenet ovat nyt kaikki veljiä ja sisaria).

Niihin liitytään kasteen kautta (vesikontaktirituaalien käyttäminen vihkimisen toteuttamiseksi).

Niitä ylläpidetään ehtoollisella (säännölliset pyhät ateriat, jotka toteuttavat jumalan läsnäolon).

Niihin liittyy salaisia opetuksia, jotka on varattu vain jäsenille (ja jotkin vain tietyn aseman omaaville jäsenille).

He käyttivät yhteistä sanastoa kaikkien näiden käsitteiden ja niiden roolin tunnistamiseen.

Ne ovat synkretistisiä (ne muokkaavat tätä yhteistä ajatuskokonaisuutta käsitteillä, jotka ovat ominaisia omaksuvalle kulttuurille).
Ne ovat mono- tai henoteistisia (ne saarnaavat korkeinta jumalaa, jonka toimesta ja jolle kaikki muut jumaluudet on luotu ja jolle ne ovat alisteisia).

Ne ovat individualistisia (ne liittyvät ensisijaisesti yksilön pelastukseen, eivät yhteisön pelastukseen).

Ja ne ovat kosmopoliittisia (ne ylittävät tarkoituksellisesti rotuun, kulttuuriin, kansakuntaan, varallisuuteen tai jopa sukupuoleen liittyvät sosiaaliset rajat).

Kaikilla näillä muinaisilla pakanallisilla kulteilla oli yhteinen keskeinen pelastajajumala, jolla oli useimmat tai kaikki nämä piirteet:

Ne ovat kaikki ”pelastusjumalia” (kirjaimellisesti niin nimettyjä ja niin kutsuttuja).

He ovat yleensä ylimmän jumalan ”poikia” (tai toisinaan ”tyttäriä”).

He kaikki käyvät läpi ”intohimon” (kärsimyksen tai ”kamppailun”, kirjaimellisesti sama sana kreikaksi, patheôn).

Tuo kärsimys on usein, mutta ei aina, kuolema (jota seuraa ylösnousemus ja voitto).

Tämän ”kärsimyksen” (minkälaisen tahansa) kautta he saavat voiton kuolemasta.

Tämän voiton he sitten jakavat seuraajiensa kanssa (yleensä kasteen ja ehtoollisen kautta).

Heistä kaikista kerrotaan myös tarinoita, jotka sijoittuvat maanpäälliseen ihmiskunnan historiaan.

Tämä kuulostaa entistä enemmän kristinuskolta, eikö vain?

Jotkut jättivät tyhjiä hautoja tai hautapaikkoja; tai heidän ruumiinsa katosivat.Aivan kuten Jeesus.

Jotkut palasivat elämään ”kolmantena päivänä” kuoleman jälkeen. Aivan kuten Jeesus.

Kaikki jatkoivat elämään ja hallitsemaan taivaassa (ei maan päällä). Aivan kuten Jeesus.

Jotkut jopa kävivät maan päällä ylösnousemuksensa jälkeen pitämässä viestiä opetuslapsille tai seuraajille ennen taivaaseen nousemista. Aivan kuten Jeesus.

Anonyymi kirjoitti:

YLÖSNOUSSUT "PELASTUSJUMALAT" EIVÄT OLE KRISTILLINEN IDEA, VAAN SE TULEE "PAKANUUDESTA", MITÄ SE SITTEN TARKOITTAAKIN.

Yleiset piirteet, jotka useimmiten ovat yhteisiä kaikille näille kulteille, ovat (kun poistamme kaikki niiden erot ja jäljelle jää vain se, mitä yhteistä niillä on):

Ne ovat henkilökohtaisia pelastuskultteja

Ne ovat kultteja, joiden jäseneksi liitytään (toisin kuin avoimet yhteisölliset uskonnot).

Ne takaavat yksilölle hyvän paikan kuolemanjälkeisessä elämässä (huolenaihe, jota ei ollut useimmissa aiemmissa uskonnon muodoissa).

Ne luovat fiktiivisen sukulaisryhmän (jäsenet ovat nyt kaikki veljiä ja sisaria).

Niihin liitytään kasteen kautta (vesikontaktirituaalien käyttäminen vihkimisen toteuttamiseksi).

Niitä ylläpidetään ehtoollisella (säännölliset pyhät ateriat, jotka toteuttavat jumalan läsnäolon).

Niihin liittyy salaisia opetuksia, jotka on varattu vain jäsenille (ja jotkin vain tietyn aseman omaaville jäsenille).

He käyttivät yhteistä sanastoa kaikkien näiden käsitteiden ja niiden roolin tunnistamiseen.

Ne ovat synkretistisiä (ne muokkaavat tätä yhteistä ajatuskokonaisuutta käsitteillä, jotka ovat ominaisia omaksuvalle kulttuurille).
Ne ovat mono- tai henoteistisia (ne saarnaavat korkeinta jumalaa, jonka toimesta ja jolle kaikki muut jumaluudet on luotu ja jolle ne ovat alisteisia).

Ne ovat individualistisia (ne liittyvät ensisijaisesti yksilön pelastukseen, eivät yhteisön pelastukseen).

Ja ne ovat kosmopoliittisia (ne ylittävät tarkoituksellisesti rotuun, kulttuuriin, kansakuntaan, varallisuuteen tai jopa sukupuoleen liittyvät sosiaaliset rajat).

Kaikilla näillä muinaisilla pakanallisilla kulteilla oli yhteinen keskeinen pelastajajumala, jolla oli useimmat tai kaikki nämä piirteet:

Ne ovat kaikki ”pelastusjumalia” (kirjaimellisesti niin nimettyjä ja niin kutsuttuja).

He ovat yleensä ylimmän jumalan ”poikia” (tai toisinaan ”tyttäriä”).

He kaikki käyvät läpi ”intohimon” (kärsimyksen tai ”kamppailun”, kirjaimellisesti sama sana kreikaksi, patheôn).

Tuo kärsimys on usein, mutta ei aina, kuolema (jota seuraa ylösnousemus ja voitto).

Tämän ”kärsimyksen” (minkälaisen tahansa) kautta he saavat voiton kuolemasta.

Tämän voiton he sitten jakavat seuraajiensa kanssa (yleensä kasteen ja ehtoollisen kautta).

Heistä kaikista kerrotaan myös tarinoita, jotka sijoittuvat maanpäälliseen ihmiskunnan historiaan.

Tämä kuulostaa entistä enemmän kristinuskolta, eikö vain?

Jotkut jättivät tyhjiä hautoja tai hautapaikkoja; tai heidän ruumiinsa katosivat.Aivan kuten Jeesus.

Jotkut palasivat elämään ”kolmantena päivänä” kuoleman jälkeen. Aivan kuten Jeesus.

Kaikki jatkoivat elämään ja hallitsemaan taivaassa (ei maan päällä). Aivan kuten Jeesus.

Jotkut jopa kävivät maan päällä ylösnousemuksensa jälkeen pitämässä viestiä opetuslapsille tai seuraajille ennen taivaaseen nousemista. Aivan kuten Jeesus.

Lue lisää

Kulttuurinen diffuusio ja synkretismi tuottavat määritelmän mukaan aina eroja alkuperäisten, olemassa olevien uskomusten ja tuloksena syntyvien uusien uskomusten välille.

Ajatukset, jotka ovat todistetusti laajalle levinneitä (monet erilaiset neitseestäsyntymiset; monet erilaiset ylösnousemukset), nähdään kulttuurisesti yhteisinä (”neitseestäsyntyminen”; ”ylösnousemus”), ja tämä yhteisyys mukautetaan sitten tiettyyn uskomusjärjestelmään, jolloin luodaan uusi uskonto.

Prosessiin liittyy aina muutos: erojen luominen.

Nämä erot ovat se, mitä alkuperäinen, omaksuva kulttuuri tuo mukanaan ja mitä sitten lisätään, jotta omaksuttu kulttuuri muuttuisi.

Nämä mukautukset eivät eroa merkittävästi siitä, että Jumala hedelmöitti Marian, jota kutsuttiin Pyhäksi Hengeksi.

Hänet ”löydettiin raskaana Pyhästä Hengestä” ...

Kuten jopa Herran enkeli sanoi Joosefille (Matt. 1:20) tai Marialle (Luuk. 1:35): ”Pyhä Henki tulee sinun päällesi” ...ja siksi ‘Pyhää, jonka synnytät’, tullaan ‘kutsumaan Jumalan Pojaksi’.

Kaiken kirjaimellisen sukupuoleen liittyvän vihjauksen pakkomielteinen poistaminen on juutalainen lisäys omaksuttuun mytologiaan. Silti silläkin oli edeltäjänsä - Egyptin Raassa, mitä ilmeisimmin Juudean naapurikulttuurissa; mutta jopa Olympiassa...

... ei antiikin uskonnollisessa käsityksessä eroa mitenkään merkityksellisesti Jeesukseen lentävästä maagisesta kyyhkystä. Kummassakin tapauksessa se on vain osoitus siitä, että ”Korkeimman voima” astuu sisään muuttamaan siunattuja. Ja kun sisään astuva on neitsyt ja pysyy sellaisena jopa syntymään asti (kuten Danaën ja Nanan kohdalla), rinnastus on riittävän täydellinen.

Lähes jokainen kulttuuri loi ja popularisoi sellaisen: egyptiläisillä oli sellainen, traakialaisilla oli sellainen, syyrialaisilla oli sellainen, persialaisilla oli sellainen ja niin edelleen.

Juutalaiset olivat itse asiassa myöhässä luomassa omansa Jeesuksen Kristuksen muodossa. Siitä ei vain tullut suosittua juutalaisten keskuudessa, ja siksi se päätyi pakanoiden uskonnoksi.

Mutta jos keneltä tahansa oppineelta uskonnonoppineelta olisi vuonna 1 eKr. kysytty: ”Jos juutalaiset olisivat keksineet yhden tällaisen jumalan, miltä se näyttäisi?”, he olisivat kuvailleet koko kristinuskon täydellisesti, ennen kuin sitä oli edes olemassa. Se ei voi olla sattumaa.


Kunhan sekoitetaan mukaan juutalaisuuden kulttuurisesti erityiset piirteet, joiden kanssa se synkretisoitui, kuten messiaanisuus, apokalyptisuus, pyhien kirjoitusten uskominen ja erityisesti juutalaiset ajatukset ylösnousemuksesta - sekä juutalainen soteriologia, kosmologia ja rituaalit ja muut juutalaisuudelle ominaiset asiat, kuten seksuaalisuuden vastenmielisyys ja pakkomielle veren sovitukseen ja korvaaviin uhreihin jne. Ennen kuin sitä oli edes olemassa.

Tämä ”yhteinen paketti” oli todellakin yksinkertaisesti ”synkretisoitu” juutalaisilla elementeillä, ajatuksilla, vaatimuksilla ja herkkyyksillä.

Tarina yksinkertaisesti juutalaistettiin. Ja sieltä syntyi kristinusko.

”Erot” ovat juutalainen elementti. Samankaltaisuudet ovat sitä, mitä omaksuttiin laajalle levinneistä mytheemeistä, jotka riehuivat suosiolla kaikkialla heidän ympärillään.

Strukturalismista vaikutteita saaneissa mytologian tutkimuksissa mytheemi on kerronnan rakenteen yleinen perusyksikkö (johon liittyy tyypillisesti hahmon, tapahtuman ja teeman välinen suhde), josta myyttien ajatellaan rakentuvan - minimaalinen yksikkö, joka on aina jaettu muiden, toisiinsa liittyvien mytheemojen kanssa ja joka on koottu eri tavoin (”niputettu”) tai yhdistetty monimutkaisemmiksi suhteiksi. Esimerkiksi kreikkalaisen Adoniksen ja egyptiläisen Osiriksen myyteillä on useita yhteisiä elementtejä, mikä saa jotkut tutkijat päättelemään, että niillä on yhteinen lähde, eli kulttuurien välityksellä tai kulttuurista toiseen siirtyneet kuvat, joille on liitetty uusia tulkintoja kuvatusta toiminnasta sekä uusia nimiä ikonien eri lukemissa.

Anonyymi kirjoitti:

Kulttuurinen diffuusio ja synkretismi tuottavat määritelmän mukaan aina eroja alkuperäisten, olemassa olevien uskomusten ja tuloksena syntyvien uusien uskomusten välille.

Ajatukset, jotka ovat todistetusti laajalle levinneitä (monet erilaiset neitseestäsyntymiset; monet erilaiset ylösnousemukset), nähdään kulttuurisesti yhteisinä (”neitseestäsyntyminen”; ”ylösnousemus”), ja tämä yhteisyys mukautetaan sitten tiettyyn uskomusjärjestelmään, jolloin luodaan uusi uskonto.

Prosessiin liittyy aina muutos: erojen luominen.

Nämä erot ovat se, mitä alkuperäinen, omaksuva kulttuuri tuo mukanaan ja mitä sitten lisätään, jotta omaksuttu kulttuuri muuttuisi.

Nämä mukautukset eivät eroa merkittävästi siitä, että Jumala hedelmöitti Marian, jota kutsuttiin Pyhäksi Hengeksi.

Hänet ”löydettiin raskaana Pyhästä Hengestä” ...

Kuten jopa Herran enkeli sanoi Joosefille (Matt. 1:20) tai Marialle (Luuk. 1:35): ”Pyhä Henki tulee sinun päällesi” ...ja siksi ‘Pyhää, jonka synnytät’, tullaan ‘kutsumaan Jumalan Pojaksi’.

Kaiken kirjaimellisen sukupuoleen liittyvän vihjauksen pakkomielteinen poistaminen on juutalainen lisäys omaksuttuun mytologiaan. Silti silläkin oli edeltäjänsä - Egyptin Raassa, mitä ilmeisimmin Juudean naapurikulttuurissa; mutta jopa Olympiassa...

... ei antiikin uskonnollisessa käsityksessä eroa mitenkään merkityksellisesti Jeesukseen lentävästä maagisesta kyyhkystä. Kummassakin tapauksessa se on vain osoitus siitä, että ”Korkeimman voima” astuu sisään muuttamaan siunattuja. Ja kun sisään astuva on neitsyt ja pysyy sellaisena jopa syntymään asti (kuten Danaën ja Nanan kohdalla), rinnastus on riittävän täydellinen.

Lähes jokainen kulttuuri loi ja popularisoi sellaisen: egyptiläisillä oli sellainen, traakialaisilla oli sellainen, syyrialaisilla oli sellainen, persialaisilla oli sellainen ja niin edelleen.

Juutalaiset olivat itse asiassa myöhässä luomassa omansa Jeesuksen Kristuksen muodossa. Siitä ei vain tullut suosittua juutalaisten keskuudessa, ja siksi se päätyi pakanoiden uskonnoksi.

Mutta jos keneltä tahansa oppineelta uskonnonoppineelta olisi vuonna 1 eKr. kysytty: ”Jos juutalaiset olisivat keksineet yhden tällaisen jumalan, miltä se näyttäisi?”, he olisivat kuvailleet koko kristinuskon täydellisesti, ennen kuin sitä oli edes olemassa. Se ei voi olla sattumaa.


Kunhan sekoitetaan mukaan juutalaisuuden kulttuurisesti erityiset piirteet, joiden kanssa se synkretisoitui, kuten messiaanisuus, apokalyptisuus, pyhien kirjoitusten uskominen ja erityisesti juutalaiset ajatukset ylösnousemuksesta - sekä juutalainen soteriologia, kosmologia ja rituaalit ja muut juutalaisuudelle ominaiset asiat, kuten seksuaalisuuden vastenmielisyys ja pakkomielle veren sovitukseen ja korvaaviin uhreihin jne. Ennen kuin sitä oli edes olemassa.

Tämä ”yhteinen paketti” oli todellakin yksinkertaisesti ”synkretisoitu” juutalaisilla elementeillä, ajatuksilla, vaatimuksilla ja herkkyyksillä.

Tarina yksinkertaisesti juutalaistettiin. Ja sieltä syntyi kristinusko.

”Erot” ovat juutalainen elementti. Samankaltaisuudet ovat sitä, mitä omaksuttiin laajalle levinneistä mytheemeistä, jotka riehuivat suosiolla kaikkialla heidän ympärillään.

Strukturalismista vaikutteita saaneissa mytologian tutkimuksissa mytheemi on kerronnan rakenteen yleinen perusyksikkö (johon liittyy tyypillisesti hahmon, tapahtuman ja teeman välinen suhde), josta myyttien ajatellaan rakentuvan - minimaalinen yksikkö, joka on aina jaettu muiden, toisiinsa liittyvien mytheemojen kanssa ja joka on koottu eri tavoin (”niputettu”) tai yhdistetty monimutkaisemmiksi suhteiksi. Esimerkiksi kreikkalaisen Adoniksen ja egyptiläisen Osiriksen myyteillä on useita yhteisiä elementtejä, mikä saa jotkut tutkijat päättelemään, että niillä on yhteinen lähde, eli kulttuurien välityksellä tai kulttuurista toiseen siirtyneet kuvat, joille on liitetty uusia tulkintoja kuvatusta toiminnasta sekä uusia nimiä ikonien eri lukemissa.

Lue lisää

Kuoleva ja nouseva Jumala-myteemi

Kaikki nämä pelastusjumalat eivät olleet kuolevia ja nousevia jumalia. Se oli alamyteemi. Itse asiassa kuolevat ja nousevat jumalat (ja pelkät ihmiset) olivat laajempi mytheemi, sillä esimerkkejä oli runsaasti myös tunnettujen pelastajakulttujen ulkopuolella (annan jäljempänä lähes täydellisen luettelon). Mutta pelastajakulttujen sisällä syntyi erityinen kuolevan ja nousevan jumalan laji. Ja Jeesus vastaa mitä suurimmassa määrin tuota myteemiä.

Muut tässä yhteydessä esiintyneet pelastajajajumalat kokivat ”intohimoja”, joihin ei liittynyt kuolemaa.

Esimerkiksi Mithras koki jonkin suuren kärsimyksen ja kamppailun, jonka kautta hän sai kuoleman yli hallitsevan voiman, jonka hän sitten jakaa kulttiinsa vihittyjen kanssa.
Maininnat ylösnousemuksesta mithralaisuuden opetuksena näyttävät koskeneen hänen seuraajiensa tulevaa kohtaloa (mikä vastaa persialaisen zarathustralaisen käsitystä yleisestä ylösnousemuksesta, jonka juutalaiset myöhemmin lainasivat).

Validi metodologia on korvattu apologeettisella retoriikalla.

Historiantutkijat ovat edelleen yleensä dogmaattisesti tietämättömiä näihin jumaliin liittyvistä todellisista tosiasioista ja kieltäytyvät tarkastelemasta mitään todisteita. Tämä epäonnistuminen diskreditoi heidät tältä osin.

Jeesus Kristus syntyi ilman sukupuoliyhteyttä, hänet ristiinnaulittiin, hän kuoli, nousi kuolleista ja nousi taivaaseen, emme esitä mitään uutta tai erilaista kuin mitä te uskotte niistä, joita te kutsutte Jumalan pojiksi.

Myteemi on yksinkertaisesti kuolema. Kuolema on kuolema. Kärsimys ja kuolema. Kuoleman tarkka tapa voi vaihdella vapaasti. Sillä ei ole mitään merkitystä myytin olemassaololle ja vaikutukselle. Se on vain yleisen abstraktion erityinen instantiointi.

Ja Justinuksen väite (että Saatana keksi nämä väärennetyt uskonnot hämmentääkseen ihmisiä) edellyttää, että Justin oli samaa mieltä siitä, että mytheemi oli olemassa: sitä todellakin levitettiin demonisesti, useita kertoja. Tarkoituksellisesti.
Samoin Justinus huomaa, että mytheemi ei ole neitseellinen syntymä, vaan sukupuoleton hedelmöittyminen. Josta monet esimerkit oli jo popularisoitu pakanallisessa mytologiassa (sattuu vain olemaan myös esimerkkejä todellisista neitseellisesti syntyneistä jumalista). Ja argumenttinsa (jonka mukaan "paholainen" jäljitteli tarkoituksellisesti Jeesuksen mythemiä etukäteen) perusteella Justinus hyväksyi selvästi saman periaatteen kuoleman jälkeisen ”ylösnousemuksen” osalta.

Justinus hyväksyi selvästi saman periaatteen kuoleman jälkeisen ”ylösnousemuksen” osalta: ylösnousemuksen erityinen tarkka metafysiikka saattoi vaihdella vapaasti, samoin kuin tarkka kuoleman tai hedelmöittymisen menetelmä.

Myteemi koostuu ainoastaan abstraktiosta: paluu elämään. Jotenkin. Jollain tavalla. Sanomme, että ainakin ruumiillisesti. Mutta millainen ruumis (sama, uusi, kuolevainen, kuolematon), sillä ei ollut merkitystä. Jos sillä olisi ollut, Justin olisi esittänyt väitteen, että ”nuo jumalat” eivät oikeasti heränneet henkiin. Mutta tuo argumentti ei koskaan tullut hänelle mieleen. Eikä kenellekään muullekaan kolmen ensimmäisen vuosisadan apologeetalle.

Anonyymi kirjoitti:

Kuoleva ja nouseva Jumala-myteemi

Kaikki nämä pelastusjumalat eivät olleet kuolevia ja nousevia jumalia. Se oli alamyteemi. Itse asiassa kuolevat ja nousevat jumalat (ja pelkät ihmiset) olivat laajempi mytheemi, sillä esimerkkejä oli runsaasti myös tunnettujen pelastajakulttujen ulkopuolella (annan jäljempänä lähes täydellisen luettelon). Mutta pelastajakulttujen sisällä syntyi erityinen kuolevan ja nousevan jumalan laji. Ja Jeesus vastaa mitä suurimmassa määrin tuota myteemiä.

Muut tässä yhteydessä esiintyneet pelastajajajumalat kokivat ”intohimoja”, joihin ei liittynyt kuolemaa.

Esimerkiksi Mithras koki jonkin suuren kärsimyksen ja kamppailun, jonka kautta hän sai kuoleman yli hallitsevan voiman, jonka hän sitten jakaa kulttiinsa vihittyjen kanssa.
Maininnat ylösnousemuksesta mithralaisuuden opetuksena näyttävät koskeneen hänen seuraajiensa tulevaa kohtaloa (mikä vastaa persialaisen zarathustralaisen käsitystä yleisestä ylösnousemuksesta, jonka juutalaiset myöhemmin lainasivat).

Validi metodologia on korvattu apologeettisella retoriikalla.

Historiantutkijat ovat edelleen yleensä dogmaattisesti tietämättömiä näihin jumaliin liittyvistä todellisista tosiasioista ja kieltäytyvät tarkastelemasta mitään todisteita. Tämä epäonnistuminen diskreditoi heidät tältä osin.

Jeesus Kristus syntyi ilman sukupuoliyhteyttä, hänet ristiinnaulittiin, hän kuoli, nousi kuolleista ja nousi taivaaseen, emme esitä mitään uutta tai erilaista kuin mitä te uskotte niistä, joita te kutsutte Jumalan pojiksi.

Myteemi on yksinkertaisesti kuolema. Kuolema on kuolema. Kärsimys ja kuolema. Kuoleman tarkka tapa voi vaihdella vapaasti. Sillä ei ole mitään merkitystä myytin olemassaololle ja vaikutukselle. Se on vain yleisen abstraktion erityinen instantiointi.

Ja Justinuksen väite (että Saatana keksi nämä väärennetyt uskonnot hämmentääkseen ihmisiä) edellyttää, että Justin oli samaa mieltä siitä, että mytheemi oli olemassa: sitä todellakin levitettiin demonisesti, useita kertoja. Tarkoituksellisesti.
Samoin Justinus huomaa, että mytheemi ei ole neitseellinen syntymä, vaan sukupuoleton hedelmöittyminen. Josta monet esimerkit oli jo popularisoitu pakanallisessa mytologiassa (sattuu vain olemaan myös esimerkkejä todellisista neitseellisesti syntyneistä jumalista). Ja argumenttinsa (jonka mukaan "paholainen" jäljitteli tarkoituksellisesti Jeesuksen mythemiä etukäteen) perusteella Justinus hyväksyi selvästi saman periaatteen kuoleman jälkeisen ”ylösnousemuksen” osalta.

Justinus hyväksyi selvästi saman periaatteen kuoleman jälkeisen ”ylösnousemuksen” osalta: ylösnousemuksen erityinen tarkka metafysiikka saattoi vaihdella vapaasti, samoin kuin tarkka kuoleman tai hedelmöittymisen menetelmä.

Myteemi koostuu ainoastaan abstraktiosta: paluu elämään. Jotenkin. Jollain tavalla. Sanomme, että ainakin ruumiillisesti. Mutta millainen ruumis (sama, uusi, kuolevainen, kuolematon), sillä ei ollut merkitystä. Jos sillä olisi ollut, Justin olisi esittänyt väitteen, että ”nuo jumalat” eivät oikeasti heränneet henkiin. Mutta tuo argumentti ei koskaan tullut hänelle mieleen. Eikä kenellekään muullekaan kolmen ensimmäisen vuosisadan apologeetalle.

Lue lisää

Inanna
Inanna on varhaisin tunnettu ylösnoussut jumala. Hänestä on olemassa selkeä kertomus kuolemasta ja ylösnousemuksesta savitauluissa, jotka on kaiverrettu Sumeriaan yli tuhat vuotta ennen kristinuskoa ja joissa kuvataan selvästi hänen nöyryyttämisensä, oikeudenkäynti, teloituksensa ja ristiinnaulitsemisensa sekä hänen ylösnousemuksensa kolme päivää myöhemmin.

... ja ”kolmen päivän ja kolmen yön kuluttua” hänen avustajansa pyytävät hänen ruumistaan ja herättävät hänet henkiin..., ja ”Inanna nousi” sen mukaan, mikä oli ollut hänen suunnitelmansa koko ajan, koska hän tiesi, että hänen isänsä ”varmasti herättäisi minut henkiin”.

Asklepios oli myös suosittu ylösnoussut jumala. Kristityt apologeetat haluavat yrittää kiistää tämän, mutta niin ei ole.

Sitten hänet palautettiin kuolemasta eläväksi jumalaksi. Kuten Ovidius sanoo, ”jumala muutti [hänet] verettömäksi ruumiiksi, ja sitten ruumiista tuli jumala, joka kahdesti uudisti [hänen] kohtalonsa” (Metamorphoses 2.647-648). Se, että tätä pidettiin ylösnousemuksena, saa täyden vahvistuksen kertomuksesta.
Zeus tappoi Asklepioksen kuolleiden ylösnousemuksen vuoksi, mutta kun tapetun isä Apollo valitti, Zeus taipui ja palautti Asklepioksen takaisin elämään, tällä kertaa kuolemattomana jumalana. Ovidius huomauttaa näin ollen, että ”Zeus teki [poikansa] vuoksi sen, minkä hän kielsi tekemästä” (Fasti 6.761); toisin sanoen Zeus kielsi kuolleiden herättämisen, mutta teki poikkeuksen Asklepioksen hyväksi. Näin ollen ymmärretään, että Zeus herätti Asklepioksen kuolleista. Hän oli ollut ruumis. Niinpä hän olisi jäänytkin. Mutta Jumalan ihmeen kautta hän oli nyt elossa, ikuinen ja kuolematon, yliluonnollisen voimakas.
Aivan kuten Jeesus.

Baal (tai ”Ba'al”) oli yksi vanhimmista ylösnousseista jumalista. Mutta olipa niin tai ei, esikristillisissä teksteissä Baalin ruumiin löytää Anat, joten hänen myytissään jumala on ehdottomasti kuollut; eräässä tekstissä sanotaan jopa suoraan ”ja jumalat tietävät, että olet kuollut”, ja useat jumalat todella julistavat hänet kuolleeksi; hänet sitten haudataan ja suoritetaan hautajaisriitit Sitten on selviä viittauksia Baalin ylösnousemukseen.


Itse asiassa Baalin paluuta elämään ja sen jälkeen ikuista elämää käytetään analogiana esikristillisissä kuolemattomuusloitsuissa.

Hän muuttui yhdeksi niistä monista alueen henkilökohtaisista pelastajajumalista, joista kuulemme kristinuskon alkuaikoina, mutta joista emme saa tietää mitään, koska keskiajan kristityt tuhosivat pakanalliset todisteet.

Esimerkiksi Hippolytos omisti ”Kaikkien harhaoppien kumoamisen” -teoksessaan kaksi kokonaista lukua mysteerikultteihin ja niiden pelastusjumaluuksiin.

Kummallista kyllä, nämä ovat ainoat kaksi kirjaa, jotka on tuhottu kokonaan.Mitä keskiaikaiset yrittivät salata?

Mitä he eivät halunneet meidän lukevan?

Hercules

Melqart on toinen muinaisimmista ylösnousseista jumaluuksista, joka on Baalin kaltainen sekä alkuperältään että mahdolliselta myöhemmiltä hellenistisiltä mysteerikultilta. Hänen legendansa sulautui yhteen Herkuleksen legendan kanssa.

Vuosisatoja ennen kristinuskoa ja roomalaisten kirjailijoiden todistamana.


Ja kaikki nämä kuolevat ja kuollesta ylösnousevat jumalat tunnettiin Palestiinassa Uuden testamentin aikana.

Anonyymi kirjoitti:

Inanna
Inanna on varhaisin tunnettu ylösnoussut jumala. Hänestä on olemassa selkeä kertomus kuolemasta ja ylösnousemuksesta savitauluissa, jotka on kaiverrettu Sumeriaan yli tuhat vuotta ennen kristinuskoa ja joissa kuvataan selvästi hänen nöyryyttämisensä, oikeudenkäynti, teloituksensa ja ristiinnaulitsemisensa sekä hänen ylösnousemuksensa kolme päivää myöhemmin.

... ja ”kolmen päivän ja kolmen yön kuluttua” hänen avustajansa pyytävät hänen ruumistaan ja herättävät hänet henkiin..., ja ”Inanna nousi” sen mukaan, mikä oli ollut hänen suunnitelmansa koko ajan, koska hän tiesi, että hänen isänsä ”varmasti herättäisi minut henkiin”.

Asklepios oli myös suosittu ylösnoussut jumala. Kristityt apologeetat haluavat yrittää kiistää tämän, mutta niin ei ole.

Sitten hänet palautettiin kuolemasta eläväksi jumalaksi. Kuten Ovidius sanoo, ”jumala muutti [hänet] verettömäksi ruumiiksi, ja sitten ruumiista tuli jumala, joka kahdesti uudisti [hänen] kohtalonsa” (Metamorphoses 2.647-648). Se, että tätä pidettiin ylösnousemuksena, saa täyden vahvistuksen kertomuksesta.
Zeus tappoi Asklepioksen kuolleiden ylösnousemuksen vuoksi, mutta kun tapetun isä Apollo valitti, Zeus taipui ja palautti Asklepioksen takaisin elämään, tällä kertaa kuolemattomana jumalana. Ovidius huomauttaa näin ollen, että ”Zeus teki [poikansa] vuoksi sen, minkä hän kielsi tekemästä” (Fasti 6.761); toisin sanoen Zeus kielsi kuolleiden herättämisen, mutta teki poikkeuksen Asklepioksen hyväksi. Näin ollen ymmärretään, että Zeus herätti Asklepioksen kuolleista. Hän oli ollut ruumis. Niinpä hän olisi jäänytkin. Mutta Jumalan ihmeen kautta hän oli nyt elossa, ikuinen ja kuolematon, yliluonnollisen voimakas.
Aivan kuten Jeesus.

Baal (tai ”Ba'al”) oli yksi vanhimmista ylösnousseista jumalista. Mutta olipa niin tai ei, esikristillisissä teksteissä Baalin ruumiin löytää Anat, joten hänen myytissään jumala on ehdottomasti kuollut; eräässä tekstissä sanotaan jopa suoraan ”ja jumalat tietävät, että olet kuollut”, ja useat jumalat todella julistavat hänet kuolleeksi; hänet sitten haudataan ja suoritetaan hautajaisriitit Sitten on selviä viittauksia Baalin ylösnousemukseen.


Itse asiassa Baalin paluuta elämään ja sen jälkeen ikuista elämää käytetään analogiana esikristillisissä kuolemattomuusloitsuissa.

Hän muuttui yhdeksi niistä monista alueen henkilökohtaisista pelastajajumalista, joista kuulemme kristinuskon alkuaikoina, mutta joista emme saa tietää mitään, koska keskiajan kristityt tuhosivat pakanalliset todisteet.

Esimerkiksi Hippolytos omisti ”Kaikkien harhaoppien kumoamisen” -teoksessaan kaksi kokonaista lukua mysteerikultteihin ja niiden pelastusjumaluuksiin.

Kummallista kyllä, nämä ovat ainoat kaksi kirjaa, jotka on tuhottu kokonaan.Mitä keskiaikaiset yrittivät salata?

Mitä he eivät halunneet meidän lukevan?

Hercules

Melqart on toinen muinaisimmista ylösnousseista jumaluuksista, joka on Baalin kaltainen sekä alkuperältään että mahdolliselta myöhemmiltä hellenistisiltä mysteerikultilta. Hänen legendansa sulautui yhteen Herkuleksen legendan kanssa.

Vuosisatoja ennen kristinuskoa ja roomalaisten kirjailijoiden todistamana.


Ja kaikki nämä kuolevat ja kuollesta ylösnousevat jumalat tunnettiin Palestiinassa Uuden testamentin aikana.

Lue lisää

Kaikki se, mitä sanotaan myyteissä Jeesuksen ja muutamien tutkimiensa jumalien välillä olevan erilaista, on kaikki selitettävissä joko hellenistisen mysteeriuskonnon yhteisenä kehyksenä tai SYNKRETISMIN juutalaisena elementtinä.


Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus on apokalyptinen tapahtuma kuin osa ikuista MYYTTIEN kiertokulkua, koska se on juutalainen panos, joka on fuusioitunut kuolema- ja ylösnousemus-motiiviin.

Kuoleva ja ylösnouseva jumala juutalaistettaisiin. Samoin uhrilahjan ja sovituksen veritaikuuden rooli hänen kuolemansa kehystämisessä, mikä on täsmälleen juutalaisen temppelin sovituksen kopiointia.

Samoin uhrisynnin ja sovituksen verimagian rooli hänen kuolemansa kehystämisessä, joka on täsmälleen juutalaisen temppelin sovitusmagian jäljitelmä (Jeesuksesta tulee näin Jom Kippur), joka on juutalaiselle soteriologialle perustavaa laatua.

Voimme siis jo odottaa sitä myös minkä tahansa juutalaisen pelastajakultin luomisessa.

Samaan aikaan hellenistisiin kontribuutioihin kuuluu Jeesuksen rooli ruumiillistuneena jumalallisena olentona (ja siten puolijumalana eikä täysin inhimillisenä), joka tässä suhteessa muistuttaa eniten Romulusta.
Jeesus ruumiillistuneena jumalallisena olentona (ja siten puolijumalana eikä täysin inhimillisenä) muistuttaa tässä suhteessa eniten Romulusta (joka oli myös olemassaoloa edeltävä taivaallinen olento, joka omaksui kuolevaisen ruumiin; ja myytissä hän jopa syntyi ihmisnaiseen), monet muutkin ylösnousseet kuolevaiset ja puolijumalat ovat innoittaneet samaa käsitettä.

Samoin yhteisöllisen kontekstin hylkääminen ja sen korvaaminen tulkinnalla tulevasta yksilöllisestä pelastuksesta on juuri sitä, mitä monille muille ylösnousseille jumalille (kuten Osirikselle ja Adonikselle) tapahtui juuri hellenististen mysteeriuskontojen vaikutuksesta.

Joku jumala taas kuoli, jonka ruumis katosi ja joka sitten löydettiin jälleen elävänä palattuaan kuolleiden maasta - niin tehokas ylösnousemus kuin vain voi olla

Huomattavaa on, että Jeesus teki samoin: hänen ruumiinsa oli noussut ylös sieltä, mihin se oli laskettu, ja palasi tapaamaan opetuslapsiaan vasta käytyään tuonelassa (1. Piet. 3:18-19), aivan kuten Aristeas (jonka tarina on peräisin jo ennen kristinuskoa.

Kansanomaisessa mytologiassa kuolleista nousseet eivät siis olleet vain jumalia. Ylösnousemuksen tarinoita oli kaikkialla muinaisuudessa.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki se, mitä sanotaan myyteissä Jeesuksen ja muutamien tutkimiensa jumalien välillä olevan erilaista, on kaikki selitettävissä joko hellenistisen mysteeriuskonnon yhteisenä kehyksenä tai SYNKRETISMIN juutalaisena elementtinä.


Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus on apokalyptinen tapahtuma kuin osa ikuista MYYTTIEN kiertokulkua, koska se on juutalainen panos, joka on fuusioitunut kuolema- ja ylösnousemus-motiiviin.

Kuoleva ja ylösnouseva jumala juutalaistettaisiin. Samoin uhrilahjan ja sovituksen veritaikuuden rooli hänen kuolemansa kehystämisessä, mikä on täsmälleen juutalaisen temppelin sovituksen kopiointia.

Samoin uhrisynnin ja sovituksen verimagian rooli hänen kuolemansa kehystämisessä, joka on täsmälleen juutalaisen temppelin sovitusmagian jäljitelmä (Jeesuksesta tulee näin Jom Kippur), joka on juutalaiselle soteriologialle perustavaa laatua.

Voimme siis jo odottaa sitä myös minkä tahansa juutalaisen pelastajakultin luomisessa.

Samaan aikaan hellenistisiin kontribuutioihin kuuluu Jeesuksen rooli ruumiillistuneena jumalallisena olentona (ja siten puolijumalana eikä täysin inhimillisenä), joka tässä suhteessa muistuttaa eniten Romulusta.
Jeesus ruumiillistuneena jumalallisena olentona (ja siten puolijumalana eikä täysin inhimillisenä) muistuttaa tässä suhteessa eniten Romulusta (joka oli myös olemassaoloa edeltävä taivaallinen olento, joka omaksui kuolevaisen ruumiin; ja myytissä hän jopa syntyi ihmisnaiseen), monet muutkin ylösnousseet kuolevaiset ja puolijumalat ovat innoittaneet samaa käsitettä.

Samoin yhteisöllisen kontekstin hylkääminen ja sen korvaaminen tulkinnalla tulevasta yksilöllisestä pelastuksesta on juuri sitä, mitä monille muille ylösnousseille jumalille (kuten Osirikselle ja Adonikselle) tapahtui juuri hellenististen mysteeriuskontojen vaikutuksesta.

Joku jumala taas kuoli, jonka ruumis katosi ja joka sitten löydettiin jälleen elävänä palattuaan kuolleiden maasta - niin tehokas ylösnousemus kuin vain voi olla

Huomattavaa on, että Jeesus teki samoin: hänen ruumiinsa oli noussut ylös sieltä, mihin se oli laskettu, ja palasi tapaamaan opetuslapsiaan vasta käytyään tuonelassa (1. Piet. 3:18-19), aivan kuten Aristeas (jonka tarina on peräisin jo ennen kristinuskoa.

Kansanomaisessa mytologiassa kuolleista nousseet eivät siis olleet vain jumalia. Ylösnousemuksen tarinoita oli kaikkialla muinaisuudessa.

Lue lisää

Asklepios ei ollut ainoastaan ylösnoussut puolijumala, vaan hän oli itse ”kuolleiden ylösnousemuksen” ykkönen, mikä oli merkittävä syy siihen, että pakanat pitivät häntä niin suuressa arvossa.

Koska Justinus ei voinut kiistää tätä, hän joutui väittämään, että ”paholaisen” on täytynyt esitellä ”Asklepios kuolleiden herättäjänä” heikentääkseen kristillistä sanomaa etukäteen.

Ennen omaa ylösnousemustaan Asklepios oli herättänyt kuolleista useita ihmisiä.

Asklepioksen legendoihin liittyen oli runsaasti lukemattomia tarinoita kuolleiden ihmisten ylösnousemuksista.
Ja sitten, kuten kirjoitin vuosia sitten teoksessa Not the Impossible Faith:

Lucianus ja Apuleius kertovat molemmat, että uskomus siitä, että kuolleiden henkiin herättäminen, oli yksi velhon odotetuista kyvyistä, ja noituus oli hyvin suosittua pakanoiden enemmistön keskuudessa.

Kaikki nämä erilaiset kuolemisen ja ylösnousemuksen muodot, kaikki nämä kuolleiden ihmisten, jumalien ja puolijumalien erilaiset ylösnousemukset - niin monta lajia, niin monta versiota, niin monta uskomusta, niin paljon uskomuksia - osoittavat, että muinainen yleisö oli kaikkialla innostunut ajatuksesta ylösnousemuksesta tai kuolleista paluusta. Ja he uskoivat lukemattomiin myytteihin juuri siitä.

Ja he jopa muuttivat jotkut näistä myyteistä toiveikkaiksi palvontamalleiksi oman henkilökohtaisen pelastuksensa puolesta: ylösnoussut jumala, joka antaa heille saman lahjan tulevasta paluusta elämään. He olisivat väitelleet siitä, millaiseen tulevaan elämään he haluaisivat palata - samaan lihaan, joka oli kuollut, vai parannettuun ja kuolemattomaksi tehtyyn lihaan vai kokonaan uuteen, ylivertaiseen ruumiiseen - mutta jokaista mielikuvaa varten oli myytti, joka tyydytti heitä.


Myös kristityt kiistelivät siitä, millaisen ylösnousemuksen he halusivat heitä odottavan; he eivät olleet siinä asiassa sen yhtenäisempiä kuin pakanatkaan. Mutta he eivät myöskään eronneet heistä.

Kristityt eivät myyneet mitään uutta. He olivat itse asiassa pääsemässä mukaan jo suosittuun peliin.

Myös kristityt kiistelivät siitä, millaisen ylösnousemuksen he halusivat heitä odottavan; he eivät olleet siinä asiassa sen yhtenäisempiä kuin pakanatkaan. Mutta he eivät myöskään eronneet heistä.

Kristityt eivät myyneet mitään uutta. He olivat itse asiassa pääsemässä mukaan jo suosittuun peliin.

Kristinuskossa ei ole mitään uutta, raamatulliset kertomukset on otettu muinaisuskonnoista, "pakanuudesta", synkretismiä.

Vedenpaisumuskertomus, kuolleiden henkiin herättämistarinat, ihmeteot jne. kaikki nämä asiat on otettu muualta, vain nimet ja paikannimet on muutettu.

Tarinoissa on hämmästyttävää samankaltaisuutta.

Itse asiassa esikristillinen historioitsija Theopompos kirjoitti, että ”[zarathustralaisen] tietäjän mukaan ihmiset herätetään henkiin ja heistä tulee kuolemattomia” maailmanlopun yhteydessä.


Ajatus itse ylösnousemuksesta, erityisesti koko maailman ylösnousemuksesta määrätyn lopun aikana, oli itsessään pakanallinen.

Anonyymi kirjoitti:

Asklepios ei ollut ainoastaan ylösnoussut puolijumala, vaan hän oli itse ”kuolleiden ylösnousemuksen” ykkönen, mikä oli merkittävä syy siihen, että pakanat pitivät häntä niin suuressa arvossa.

Koska Justinus ei voinut kiistää tätä, hän joutui väittämään, että ”paholaisen” on täytynyt esitellä ”Asklepios kuolleiden herättäjänä” heikentääkseen kristillistä sanomaa etukäteen.

Ennen omaa ylösnousemustaan Asklepios oli herättänyt kuolleista useita ihmisiä.

Asklepioksen legendoihin liittyen oli runsaasti lukemattomia tarinoita kuolleiden ihmisten ylösnousemuksista.
Ja sitten, kuten kirjoitin vuosia sitten teoksessa Not the Impossible Faith:

Lucianus ja Apuleius kertovat molemmat, että uskomus siitä, että kuolleiden henkiin herättäminen, oli yksi velhon odotetuista kyvyistä, ja noituus oli hyvin suosittua pakanoiden enemmistön keskuudessa.

Kaikki nämä erilaiset kuolemisen ja ylösnousemuksen muodot, kaikki nämä kuolleiden ihmisten, jumalien ja puolijumalien erilaiset ylösnousemukset - niin monta lajia, niin monta versiota, niin monta uskomusta, niin paljon uskomuksia - osoittavat, että muinainen yleisö oli kaikkialla innostunut ajatuksesta ylösnousemuksesta tai kuolleista paluusta. Ja he uskoivat lukemattomiin myytteihin juuri siitä.

Ja he jopa muuttivat jotkut näistä myyteistä toiveikkaiksi palvontamalleiksi oman henkilökohtaisen pelastuksensa puolesta: ylösnoussut jumala, joka antaa heille saman lahjan tulevasta paluusta elämään. He olisivat väitelleet siitä, millaiseen tulevaan elämään he haluaisivat palata - samaan lihaan, joka oli kuollut, vai parannettuun ja kuolemattomaksi tehtyyn lihaan vai kokonaan uuteen, ylivertaiseen ruumiiseen - mutta jokaista mielikuvaa varten oli myytti, joka tyydytti heitä.


Myös kristityt kiistelivät siitä, millaisen ylösnousemuksen he halusivat heitä odottavan; he eivät olleet siinä asiassa sen yhtenäisempiä kuin pakanatkaan. Mutta he eivät myöskään eronneet heistä.

Kristityt eivät myyneet mitään uutta. He olivat itse asiassa pääsemässä mukaan jo suosittuun peliin.

Myös kristityt kiistelivät siitä, millaisen ylösnousemuksen he halusivat heitä odottavan; he eivät olleet siinä asiassa sen yhtenäisempiä kuin pakanatkaan. Mutta he eivät myöskään eronneet heistä.

Kristityt eivät myyneet mitään uutta. He olivat itse asiassa pääsemässä mukaan jo suosittuun peliin.

Kristinuskossa ei ole mitään uutta, raamatulliset kertomukset on otettu muinaisuskonnoista, "pakanuudesta", synkretismiä.

Vedenpaisumuskertomus, kuolleiden henkiin herättämistarinat, ihmeteot jne. kaikki nämä asiat on otettu muualta, vain nimet ja paikannimet on muutettu.

Tarinoissa on hämmästyttävää samankaltaisuutta.

Itse asiassa esikristillinen historioitsija Theopompos kirjoitti, että ”[zarathustralaisen] tietäjän mukaan ihmiset herätetään henkiin ja heistä tulee kuolemattomia” maailmanlopun yhteydessä.


Ajatus itse ylösnousemuksesta, erityisesti koko maailman ylösnousemuksesta määrätyn lopun aikana, oli itsessään pakanallinen.

Lue lisää

Se tuli juutalaisuuteen vasta vuosisatoja ennen kristinuskon syntyä. Siihen mennessä kristityt eivät ehkä edes tienneet, että ajatus oli alun perin ollut pakanallinen; tosin zarathustralainen opetus oli laajalti tunnettu koko valtakunnassa, ja siitä tuli jopa osa erittäin suosittua pelastuskultti Mithraismia samoihin aikoihin, kun kristinusko alkoi, sillä Mithraismi oli itse asiassa persialaisen zarathustralaisuuden hellenisointi tutummaksi mysteeriuskonnoksi.

Eri juutalaiset lahkot omaksuivat niin ikään erilaisia ajatuksia ylösnousemuksesta; ei ollut olemassa yhtä ainoaa, monoliittista, ”juutalaista” ajatusta ylösnousemuksesta, vaan monia ja erilaisia ajatuksia siitä.


Näissä silloisissa maailmankuvissa opetettiin pohjimmiltaan, että mekin nousisimme kuolleista jne.

Kristinusko ei ollut epätavallinen siinä, että se ehdotti samaa. Jopa se, että se käytti malliesimerkkiä pelastajahahmossaan, jäljitteli niin ikään suosittua käytäntöä rakentaa kuolevia ja ylösnousevia pelastusjumalia, joiden voitosta kuolemasta mekin voimme osallistua kasteen ja ehtoollisen kautta.

Monilla näistä jumalista oli myös muita myyttejä, joissa heille oli kuviteltu erilaisia tarinoita ja kohtaloita.


Mutta näin oli myös Jeesuksen kohdalla, jota varten kilpailevat kristilliset lahkot (ja kristittyjen vastaiset polemiikantit) kutoivat ja opettivat erilaisia tarinoita siitä, mitä Jeesukselle todella tapahtui, miten hänen ylösnousemuksensa todellisuudessa toteutui ja niin edelleen.

Juutalaiset kammoksuivat ajatusta jumalallisista olennoista, jotka osallistuivat seksuaaliseen lisääntymiseen.

Kun siis joku juutalainen rakensi omaa ylösnoussutta, ”naisesta syntynyttä” pelastusjumalaansa, hänen täytyi etsiä ympäriltään ideoita jumalista, jotka olivat saaneet alkunsa kuolevaisen naisen kautta ja joihin ei liittynyt seksiä. Tällaisia malleja oli monia, jotka innoittivat ajatusta (käsittelen useita niistä artikkelissani neitseellisestä syntymästä).

Se, että hänen puolijumalansa surmattiin ja herätettiin henkiin vauvana, ei myöskään sopinut messiaanisen mallin tarpeisiin, jota juutalainen tarvitsisi, joten ilmeisesti siihenkin katsottiin muita malleja (muita jumalia, joiden kuolemantarinat sopisivat paremmin juutalaisen soteriologian edellyttämään lopulliseen apokalyptiseen sovitusuhriin).


...yksi monista laajalti tunnetuista muodoista, jotka kuvaavat yhteistä motiivia ihmeellisesti syntyneestä, kuolevasta ja ylösnousseesta pelastusjumalasta - ja joista jokainen on Jeesuksen tavoin yhtä ainutlaatuinen kuin muutkin.

Ei yksinkertaisesti voida väittää, että juutalaiset, jotka loivat ajatuksen omasta ihmeellisesti syntyneestä, kuolevasta ja ylösnousseesta pelastajastaan, eivät olisi olleet millään tavalla tietoisia siitä, että heidän ympärillään, käytännössä kaikissa heidän tuntemissaan kulttuureissa, oli laajalti olemassa juuri tuollaisia pelastajia, eivätkä he olisi olleet lainkaan vaikuttuneita niistä. Se on yksinkertaisesti absurdia. Sattuma on mahdoton. Siksi edes muinaiset kristityt apologeetat eivät olleet niin hölmöjä, että olisivat väittäneet näin - tai vielä absurdimmin, ettei tällaista kuolevan ja ylösnousseen pelastajan mallia edes ollut olemassa. Totta kai sitä oli olemassa. Ja he tiesivät sen hyvin.

He päättivät syyttää siitä paholaista.

TÄMÄ KAIKKI ALKAA JO MUISTUTTAA KRISTITTYJEN SAATANAPUHEITA.

He plagioivat idean etukäteen yrittäessään luoda kulttuuria, joka sitten hylkäisi Jeesuksen tarinan vain yhtenä samanlaisena myyttinä kuin muutkin Paholaisen loihtimat.

Anonyymi kirjoitti:

Se tuli juutalaisuuteen vasta vuosisatoja ennen kristinuskon syntyä. Siihen mennessä kristityt eivät ehkä edes tienneet, että ajatus oli alun perin ollut pakanallinen; tosin zarathustralainen opetus oli laajalti tunnettu koko valtakunnassa, ja siitä tuli jopa osa erittäin suosittua pelastuskultti Mithraismia samoihin aikoihin, kun kristinusko alkoi, sillä Mithraismi oli itse asiassa persialaisen zarathustralaisuuden hellenisointi tutummaksi mysteeriuskonnoksi.

Eri juutalaiset lahkot omaksuivat niin ikään erilaisia ajatuksia ylösnousemuksesta; ei ollut olemassa yhtä ainoaa, monoliittista, ”juutalaista” ajatusta ylösnousemuksesta, vaan monia ja erilaisia ajatuksia siitä.


Näissä silloisissa maailmankuvissa opetettiin pohjimmiltaan, että mekin nousisimme kuolleista jne.

Kristinusko ei ollut epätavallinen siinä, että se ehdotti samaa. Jopa se, että se käytti malliesimerkkiä pelastajahahmossaan, jäljitteli niin ikään suosittua käytäntöä rakentaa kuolevia ja ylösnousevia pelastusjumalia, joiden voitosta kuolemasta mekin voimme osallistua kasteen ja ehtoollisen kautta.

Monilla näistä jumalista oli myös muita myyttejä, joissa heille oli kuviteltu erilaisia tarinoita ja kohtaloita.


Mutta näin oli myös Jeesuksen kohdalla, jota varten kilpailevat kristilliset lahkot (ja kristittyjen vastaiset polemiikantit) kutoivat ja opettivat erilaisia tarinoita siitä, mitä Jeesukselle todella tapahtui, miten hänen ylösnousemuksensa todellisuudessa toteutui ja niin edelleen.

Juutalaiset kammoksuivat ajatusta jumalallisista olennoista, jotka osallistuivat seksuaaliseen lisääntymiseen.

Kun siis joku juutalainen rakensi omaa ylösnoussutta, ”naisesta syntynyttä” pelastusjumalaansa, hänen täytyi etsiä ympäriltään ideoita jumalista, jotka olivat saaneet alkunsa kuolevaisen naisen kautta ja joihin ei liittynyt seksiä. Tällaisia malleja oli monia, jotka innoittivat ajatusta (käsittelen useita niistä artikkelissani neitseellisestä syntymästä).

Se, että hänen puolijumalansa surmattiin ja herätettiin henkiin vauvana, ei myöskään sopinut messiaanisen mallin tarpeisiin, jota juutalainen tarvitsisi, joten ilmeisesti siihenkin katsottiin muita malleja (muita jumalia, joiden kuolemantarinat sopisivat paremmin juutalaisen soteriologian edellyttämään lopulliseen apokalyptiseen sovitusuhriin).


...yksi monista laajalti tunnetuista muodoista, jotka kuvaavat yhteistä motiivia ihmeellisesti syntyneestä, kuolevasta ja ylösnousseesta pelastusjumalasta - ja joista jokainen on Jeesuksen tavoin yhtä ainutlaatuinen kuin muutkin.

Ei yksinkertaisesti voida väittää, että juutalaiset, jotka loivat ajatuksen omasta ihmeellisesti syntyneestä, kuolevasta ja ylösnousseesta pelastajastaan, eivät olisi olleet millään tavalla tietoisia siitä, että heidän ympärillään, käytännössä kaikissa heidän tuntemissaan kulttuureissa, oli laajalti olemassa juuri tuollaisia pelastajia, eivätkä he olisi olleet lainkaan vaikuttuneita niistä. Se on yksinkertaisesti absurdia. Sattuma on mahdoton. Siksi edes muinaiset kristityt apologeetat eivät olleet niin hölmöjä, että olisivat väittäneet näin - tai vielä absurdimmin, ettei tällaista kuolevan ja ylösnousseen pelastajan mallia edes ollut olemassa. Totta kai sitä oli olemassa. Ja he tiesivät sen hyvin.

He päättivät syyttää siitä paholaista.

TÄMÄ KAIKKI ALKAA JO MUISTUTTAA KRISTITTYJEN SAATANAPUHEITA.

He plagioivat idean etukäteen yrittäessään luoda kulttuuria, joka sitten hylkäisi Jeesuksen tarinan vain yhtenä samanlaisena myyttinä kuin muutkin Paholaisen loihtimat.

Lue lisää

Tämä on naurettava puolustus, joka on samankaltainen kuin väite, että evoluutio on ilmeisesti väärä, koska paholainen ”istutti kaikki fossiilit”.

Ainoa uskottava syy siihen, miksi jotkut juutalaiset keksivät juutalaisen kuolevan ja nousevan pelastusjumalan juuri tuolla alueella ja tuona aikakautena, on se, että kaikki muutkin olivat keksineet; se oli niin suosittu ja vaikutusvaltainen, niin muodikas ja tehokas, että oli väistämätöntä, että ajatus tunkeutuisi joidenkin juutalaisten tietoisuuteen ja purkautuisi näyttämölle ”inspiroituneena” vallankumouksellisena pidetyn korruptoituneen uskon vallankumouksellisuutena.

He tietysti juutalaistivat sen.

Jeesus eroaa Osiriksesta yhtä paljon kuin Osiris eroaa Dionysoksesta tai Inannasta tai Romuluksesta tai Zalmoxiksesta.

Erot ovat juutalaisten tekemiä hienosäätöjä. Aivan kuten persialainen zarathustralainen järjestelmä, johon kuului messiaanisuus, apokalyptisismi, maailmanlaajuinen ylösnousemus, paha Saatana, joka sotii Jumalaa vastaan, ja tuleva taivas ja helvetti, jotka tekevät oikeutta kaikkien ikuisena kohtalona, juutalaistettiin, kun ne tuotiin juutalaisuuteen.


Mitään näistä ajatuksista ei ollut juutalaisuudessa ennen sitä (eikä niitä löydy mistään Vanhan testamentin osasta, joka on kirjoitettu ennen Persian valloitusta).

Kukaan ei väittänyt, että he ”turmelivat” juutalaisuutta noilla pakanallisilla ajatuksilla (vaikka itse asiassa niin olikin).

He yksinkertaisesti väittivät, että nämä uudet ajatukset olivat kaikki juutalaisia.

Jumalan määräämiä ja välittämiä, inspiroitujen kirjoitusten ja ilmoituksen kautta.

Kristityt tekivät täsmälleen samoin.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on naurettava puolustus, joka on samankaltainen kuin väite, että evoluutio on ilmeisesti väärä, koska paholainen ”istutti kaikki fossiilit”.

Ainoa uskottava syy siihen, miksi jotkut juutalaiset keksivät juutalaisen kuolevan ja nousevan pelastusjumalan juuri tuolla alueella ja tuona aikakautena, on se, että kaikki muutkin olivat keksineet; se oli niin suosittu ja vaikutusvaltainen, niin muodikas ja tehokas, että oli väistämätöntä, että ajatus tunkeutuisi joidenkin juutalaisten tietoisuuteen ja purkautuisi näyttämölle ”inspiroituneena” vallankumouksellisena pidetyn korruptoituneen uskon vallankumouksellisuutena.

He tietysti juutalaistivat sen.

Jeesus eroaa Osiriksesta yhtä paljon kuin Osiris eroaa Dionysoksesta tai Inannasta tai Romuluksesta tai Zalmoxiksesta.

Erot ovat juutalaisten tekemiä hienosäätöjä. Aivan kuten persialainen zarathustralainen järjestelmä, johon kuului messiaanisuus, apokalyptisismi, maailmanlaajuinen ylösnousemus, paha Saatana, joka sotii Jumalaa vastaan, ja tuleva taivas ja helvetti, jotka tekevät oikeutta kaikkien ikuisena kohtalona, juutalaistettiin, kun ne tuotiin juutalaisuuteen.


Mitään näistä ajatuksista ei ollut juutalaisuudessa ennen sitä (eikä niitä löydy mistään Vanhan testamentin osasta, joka on kirjoitettu ennen Persian valloitusta).

Kukaan ei väittänyt, että he ”turmelivat” juutalaisuutta noilla pakanallisilla ajatuksilla (vaikka itse asiassa niin olikin).

He yksinkertaisesti väittivät, että nämä uudet ajatukset olivat kaikki juutalaisia.

Jumalan määräämiä ja välittämiä, inspiroitujen kirjoitusten ja ilmoituksen kautta.

Kristityt tekivät täsmälleen samoin.

Lue lisää

Kristinusko, tai se, mitä siitä on jäljellä, vaikuttaa Tukholman syndroomalta.

Tukholma-syndrooma on psykologinen tila, jossa panttivangeille tai muulla tavoin vastoin tahtoaan kaapatuille henkilöille kehittyy myötämielinen suhtautuminen kaappaajiinsa. Syndrooman vaikutuksesta kaapatut saattavat puolustaa kaappaajiaan tai auttaa näitä, sekä antaa jälkeenpäin näistä myötämielisiä todistuksia.

Ehkä tällä ikuisella helvettiopilla on jotain tekemistä sen kanssa, vaikkakin huonommassa muodossa. Kristittyjen on pakko rakastaa sitä, joka lähettää ihmisiä ikuiseen kidutukseen. Koska jos ei rakasta, se on syy joutua ikuiseen kidutukseen. Mutta entä jos hän jonain päivänä lähettää myös "pelastuneet" ikuiseen kidutukseen? Koska miten voitte luottaa sellaisen sanaan, joka käyttäytyy niin? Kristityn elämä on siis jatkuvaa pelkoa, jopa "taivaassa".

Anonyymi kirjoitti:

Kristinusko, tai se, mitä siitä on jäljellä, vaikuttaa Tukholman syndroomalta.

Tukholma-syndrooma on psykologinen tila, jossa panttivangeille tai muulla tavoin vastoin tahtoaan kaapatuille henkilöille kehittyy myötämielinen suhtautuminen kaappaajiinsa. Syndrooman vaikutuksesta kaapatut saattavat puolustaa kaappaajiaan tai auttaa näitä, sekä antaa jälkeenpäin näistä myötämielisiä todistuksia.

Ehkä tällä ikuisella helvettiopilla on jotain tekemistä sen kanssa, vaikkakin huonommassa muodossa. Kristittyjen on pakko rakastaa sitä, joka lähettää ihmisiä ikuiseen kidutukseen. Koska jos ei rakasta, se on syy joutua ikuiseen kidutukseen. Mutta entä jos hän jonain päivänä lähettää myös "pelastuneet" ikuiseen kidutukseen? Koska miten voitte luottaa sellaisen sanaan, joka käyttäytyy niin? Kristityn elämä on siis jatkuvaa pelkoa, jopa "taivaassa".

Lue lisää

Perustuuko Jeesus muinaisen Egyptin jumalaan Horukseen?

Tarkastelemme väitettä, jonka mukaan Jeesus on vain muinaisegyptiläisen Horus-jumalan kopio.
Jeesuksen tarina ja Horuksen tarina:
Horus syntyi neitsyt Isiksestä 25. joulukuuta luolassa.
Hänellä oli maallinen isä nimeltä Seb, joka tarkoittaa suomeksi Joosefia.
Hänen syntymänsä ennusti idässä oleva tähti, jota kolme viisasta miestä seurasi nähdäkseen hänet.
Hänet kastoi Anup Kastaja.
Horuksella oli 12 opetuslasta.
Horus teki ihmeitä, kuten herätti El-Osiriksen kuolleista ja käveli vetten päällä.
Hän piti vuorisaarnan.
Heidät molemmat ristiinnaulittiin kahden varkaan välissä ennen kuin heidät haudattiin kolmeksi päiväksi ja herätettiin henkiin.
Molemmat tunnettiin seuraavilla nimillä: Kristus, voideltu, tie, totuus ja valo, messias, ihmisen poika.
Kristinuskon lainaukset Isiksen kultilta


Sisällöltään Isiksen ja Osiriksen kultin kanssa samankaltaisia olivat Syyrian Adoniksen ja Astarten kultti, Vähä-Aasian Cybelen ja Attiksen kultti, Babylonian Tammuzin kultti ja monet muut. Kaikissa näissä kulteissa suuri merkitys oli kuolevan jumalan kärsimyksellä ja hänen ylösnousemuksellaan. Nämä kultit saivat uusia ihailijoita paitsi idässä myös valtakunnan länsiosassa.

Kehittyvä kristillinen uskonto lainasi paljon Isiksen kultista. Tunnetut kuvat Neitsyt Mariasta, jolla on vauva sylissään, ovat itse asiassa kopio paljon vanhemmista vastaavista Isiksen ja Horuksen kuvista. Kuten Isis ja Horus pakenivat aasin selässä Setin vainoja, niin Maria ja Jeesus ”aasin selässä” pakenivat Egyptiin Herodeksen vainoja. Kristillisen kultin Neitsyt on monessa suhteessa Isiksen roolinsa takana. Monet säikeet johtavat myös kuolevasta ja ylösnousseesta Osiriksesta Jeesukseen, jossa kristilliset myytintekijät yhdistivät sekä Osiriksen että Horuksen piirteitä.

Ovatko pakanalliset uskonnot vaikuttaneet Uuteen testamenttiin?
1900-luvun alkupuoliskolla monet liberaalit kirjailijat ja professorit väittivät, että Uuden testamentin opetukset Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta, neitseestä syntymisestä sekä kristillisistä kasteen ja ehtoollisen sakramenteista olivat lainattu pakanallisista mystisistä uskonnoista. Kaikkein huolestuttavimpia ovat syytökset siitä, että Uuden testamentin opetus pelastuksesta kaikui mystisissä uskonnoissa usein esiintyviä teemoja: pelastajajajumala kuolee raa'an kuoleman niiden vuoksi, jotka hänen on määrä pelastaa, minkä jälkeen hän palaa elämään.

Kristinuskossa on paljon synkretismiä eri uskontojen, niin sanottujen pakanauskontojen kanssa.
Useilla niin sanotuilla pakanallisilla uskonnoilla on paljon yhteistä keskenään, joka myöhemmin ilmeni kristinuskossa.

Anonyymi kirjoitti:

Perustuuko Jeesus muinaisen Egyptin jumalaan Horukseen?

Tarkastelemme väitettä, jonka mukaan Jeesus on vain muinaisegyptiläisen Horus-jumalan kopio.
Jeesuksen tarina ja Horuksen tarina:
Horus syntyi neitsyt Isiksestä 25. joulukuuta luolassa.
Hänellä oli maallinen isä nimeltä Seb, joka tarkoittaa suomeksi Joosefia.
Hänen syntymänsä ennusti idässä oleva tähti, jota kolme viisasta miestä seurasi nähdäkseen hänet.
Hänet kastoi Anup Kastaja.
Horuksella oli 12 opetuslasta.
Horus teki ihmeitä, kuten herätti El-Osiriksen kuolleista ja käveli vetten päällä.
Hän piti vuorisaarnan.
Heidät molemmat ristiinnaulittiin kahden varkaan välissä ennen kuin heidät haudattiin kolmeksi päiväksi ja herätettiin henkiin.
Molemmat tunnettiin seuraavilla nimillä: Kristus, voideltu, tie, totuus ja valo, messias, ihmisen poika.
Kristinuskon lainaukset Isiksen kultilta


Sisällöltään Isiksen ja Osiriksen kultin kanssa samankaltaisia olivat Syyrian Adoniksen ja Astarten kultti, Vähä-Aasian Cybelen ja Attiksen kultti, Babylonian Tammuzin kultti ja monet muut. Kaikissa näissä kulteissa suuri merkitys oli kuolevan jumalan kärsimyksellä ja hänen ylösnousemuksellaan. Nämä kultit saivat uusia ihailijoita paitsi idässä myös valtakunnan länsiosassa.

Kehittyvä kristillinen uskonto lainasi paljon Isiksen kultista. Tunnetut kuvat Neitsyt Mariasta, jolla on vauva sylissään, ovat itse asiassa kopio paljon vanhemmista vastaavista Isiksen ja Horuksen kuvista. Kuten Isis ja Horus pakenivat aasin selässä Setin vainoja, niin Maria ja Jeesus ”aasin selässä” pakenivat Egyptiin Herodeksen vainoja. Kristillisen kultin Neitsyt on monessa suhteessa Isiksen roolinsa takana. Monet säikeet johtavat myös kuolevasta ja ylösnousseesta Osiriksesta Jeesukseen, jossa kristilliset myytintekijät yhdistivät sekä Osiriksen että Horuksen piirteitä.

Ovatko pakanalliset uskonnot vaikuttaneet Uuteen testamenttiin?
1900-luvun alkupuoliskolla monet liberaalit kirjailijat ja professorit väittivät, että Uuden testamentin opetukset Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta, neitseestä syntymisestä sekä kristillisistä kasteen ja ehtoollisen sakramenteista olivat lainattu pakanallisista mystisistä uskonnoista. Kaikkein huolestuttavimpia ovat syytökset siitä, että Uuden testamentin opetus pelastuksesta kaikui mystisissä uskonnoissa usein esiintyviä teemoja: pelastajajajumala kuolee raa'an kuoleman niiden vuoksi, jotka hänen on määrä pelastaa, minkä jälkeen hän palaa elämään.

Kristinuskossa on paljon synkretismiä eri uskontojen, niin sanottujen pakanauskontojen kanssa.
Useilla niin sanotuilla pakanallisilla uskonnoilla on paljon yhteistä keskenään, joka myöhemmin ilmeni kristinuskossa.

Lue lisää

Myös muiden "pakanauskontojen" kanssa:
Zarathustra vs. Jeesus

Zarathustra syntyi neitsyestä ja "tahrattomasta hedelmöityksestä jumalallisen järjen säteen vaikutuksesta".
Hänet kastettiin joessa.
Nuoruudessaan hän hämmästytti viisaita miehiä viisaudellaan.
Paholainen kiusasi häntä erämaassa.
Hän aloitti palvelutehtävänsä 30-vuotiaana.
Zarathustra kastoi vedellä, tulella ja "pyhällä tuulella".
Hän ajoi ulos riivaajia ja palautti sokean miehen näön.
Hän opetti taivaasta ja helvetistä ja paljasti salaisuuksia, kuten ylösnousemuksen, tuomion, pelastuksen ja maailmanlopun.
Hänellä oli pyhä malja eli graalin malja.
Hänet surmattiin.
Hänen uskonnollaan oli eukaristia.
Hän oli "lihaksi tullut sana".
Zarathustran seuraajat odottavat "toista tulemista" neitseestä syntyneessä Saoshyantissa eli Vapahtajassa, jonka on määrä tulla vuonna 2341 jKr. ja joka aloittaa palvelutyönsä 30-vuotiaana ja aloittaa kultaisen aikakauden.

Yllättäviä yhtäläisyyksiä kristinuskon ja zarathustralaisuuden välillä

KRISTINUSKO ON KOPIO MYÖS MITRALAISESTA USKONNOSTA.

Mithralainen teksti:

"He who will not eat of my body and drink of my blood, so that he will be made one with me and I with him, the same shall not know salvation." (Mithraic inscription)


Kristinuskon teksti:

Joh. 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.


Viimeinen ehtoollinen ja useimmat muut kristinuskon kopioimat opit.

Anonyymi kirjoitti:

Myös muiden "pakanauskontojen" kanssa:
Zarathustra vs. Jeesus

Zarathustra syntyi neitsyestä ja "tahrattomasta hedelmöityksestä jumalallisen järjen säteen vaikutuksesta".
Hänet kastettiin joessa.
Nuoruudessaan hän hämmästytti viisaita miehiä viisaudellaan.
Paholainen kiusasi häntä erämaassa.
Hän aloitti palvelutehtävänsä 30-vuotiaana.
Zarathustra kastoi vedellä, tulella ja "pyhällä tuulella".
Hän ajoi ulos riivaajia ja palautti sokean miehen näön.
Hän opetti taivaasta ja helvetistä ja paljasti salaisuuksia, kuten ylösnousemuksen, tuomion, pelastuksen ja maailmanlopun.
Hänellä oli pyhä malja eli graalin malja.
Hänet surmattiin.
Hänen uskonnollaan oli eukaristia.
Hän oli "lihaksi tullut sana".
Zarathustran seuraajat odottavat "toista tulemista" neitseestä syntyneessä Saoshyantissa eli Vapahtajassa, jonka on määrä tulla vuonna 2341 jKr. ja joka aloittaa palvelutyönsä 30-vuotiaana ja aloittaa kultaisen aikakauden.

Yllättäviä yhtäläisyyksiä kristinuskon ja zarathustralaisuuden välillä

KRISTINUSKO ON KOPIO MYÖS MITRALAISESTA USKONNOSTA.

Mithralainen teksti:

"He who will not eat of my body and drink of my blood, so that he will be made one with me and I with him, the same shall not know salvation." (Mithraic inscription)


Kristinuskon teksti:

Joh. 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.


Viimeinen ehtoollinen ja useimmat muut kristinuskon kopioimat opit.

Lue lisää

Mithralaisuuden ja kristinuskon oppien läheisyys on johtanut siihen, että molemmille uskonnoille on yhteisiä monia osatekijöitä.

Mithralaiset näkivät Mithrassa valon jumalan ja tulevan Vapahtajan - ihmiskunnan vapauttajan. Kristityt näkivät Kristuksessa saman Vapahtajan. Kristus on Jumalan poika ja Mithra on Jumalan poika.

Kristus syntyi neitsyestä ja Mithra syntyi neitsyestä. Jopa mithralaisten ja kristittyjen joulumyytit ovat hyvin samankaltaisia

Mithra, samoin kuin Kristus, on välittäjä ihmisten ja Jumalan välillä.

Sekä Kristus että Mithra toteuttavat Isä Jumalan tahtoa, joka lähetti heidät maan päälle, sillä erotuksella, että Kristus on Jahven poika ja Mithra Ahura-Mazdan poika (huomaa, että muinaiset juutalaiset samaistivat Jahven persialaiseen Ahura-Mazdaan, kuten Raamattu kaunopuheisesti todistaa).


Kristuksen maallinen tehtävä on taistella paholaista ja hänen palvelijoitaan vastaan, Mithra laskeutui maan päälle samaa tarkoitusta varten

Kristuksen maanpäällinen tehtävä on taistella paholaista ja hänen palvelijoitaan vastaan, Mithra laskeutui maan päälle samaa tarkoitusta varten, ja demonien joukot - Angra-Manyun kätyrit - kukistettiin.

Mutta lopullinen voitto pimeyden voimista on mithralaisten mukaan mahdollinen vasta maailman olemassaolon viimeisenä päivänä, jolloin Mithra tulee tuomitsemaan ihmiskunnan. Kristillinen eskatologinen perinne on erittäin lähellä persialaisen jumalan kannattajien näkemyksiä - myös kristityt puhuvat toisesta tulemisesta ja viimeisestä tuomiosta.

Mithran nousu Ahura-Mazdan valtaistuimelle maallisen tehtävänsä lopussa liittää hänet myös Kristukseen, joka täytti Isänsä tahdon maan päällä ja palasi taivaaseen.

Jopa kristinuskon ja mithralaisuuden symboliikka on äärimmäisen lähellä toisiaan - siellä ja siellä esiintyy ristin kuva, sillä erotuksella, että mithralaiset kuvasivat ristin ympyrän muotoisena. Risti ympyrässä on vanhin aurinkosymboli, joka löytyy monista perinteistä.

Anonyymi kirjoitti:

Mithralaisuuden ja kristinuskon oppien läheisyys on johtanut siihen, että molemmille uskonnoille on yhteisiä monia osatekijöitä.

Mithralaiset näkivät Mithrassa valon jumalan ja tulevan Vapahtajan - ihmiskunnan vapauttajan. Kristityt näkivät Kristuksessa saman Vapahtajan. Kristus on Jumalan poika ja Mithra on Jumalan poika.

Kristus syntyi neitsyestä ja Mithra syntyi neitsyestä. Jopa mithralaisten ja kristittyjen joulumyytit ovat hyvin samankaltaisia

Mithra, samoin kuin Kristus, on välittäjä ihmisten ja Jumalan välillä.

Sekä Kristus että Mithra toteuttavat Isä Jumalan tahtoa, joka lähetti heidät maan päälle, sillä erotuksella, että Kristus on Jahven poika ja Mithra Ahura-Mazdan poika (huomaa, että muinaiset juutalaiset samaistivat Jahven persialaiseen Ahura-Mazdaan, kuten Raamattu kaunopuheisesti todistaa).


Kristuksen maallinen tehtävä on taistella paholaista ja hänen palvelijoitaan vastaan, Mithra laskeutui maan päälle samaa tarkoitusta varten

Kristuksen maanpäällinen tehtävä on taistella paholaista ja hänen palvelijoitaan vastaan, Mithra laskeutui maan päälle samaa tarkoitusta varten, ja demonien joukot - Angra-Manyun kätyrit - kukistettiin.

Mutta lopullinen voitto pimeyden voimista on mithralaisten mukaan mahdollinen vasta maailman olemassaolon viimeisenä päivänä, jolloin Mithra tulee tuomitsemaan ihmiskunnan. Kristillinen eskatologinen perinne on erittäin lähellä persialaisen jumalan kannattajien näkemyksiä - myös kristityt puhuvat toisesta tulemisesta ja viimeisestä tuomiosta.

Mithran nousu Ahura-Mazdan valtaistuimelle maallisen tehtävänsä lopussa liittää hänet myös Kristukseen, joka täytti Isänsä tahdon maan päällä ja palasi taivaaseen.

Jopa kristinuskon ja mithralaisuuden symboliikka on äärimmäisen lähellä toisiaan - siellä ja siellä esiintyy ristin kuva, sillä erotuksella, että mithralaiset kuvasivat ristin ympyrän muotoisena. Risti ympyrässä on vanhin aurinkosymboli, joka löytyy monista perinteistä.

Lue lisää

Mithraismi ja kristinusko.
Ensimmäisinä vuosisatoina jKr. mithralaisuus oli kristinuskon vakava kilpailija, sillä Mithraa pidettiin pelastajana, joka näytti ihmisille tien ikuiseen elämään. Monet tutkijat uskovat, että Mithran syntymäpäivästä 25. joulukuuta tuli Kristuksen syntymäpäivä juuri siksi, että nämä kaksi vahvinta uskonnollista järjestelmää olivat rinnakkain samaan aikaan ja samassa paikassa. Nyt käytännössä kukaan ei kiistä zarathustralaisuuden vaikutusta kristinuskoon Mithrasin mysteerikultin kautta. Kristinuskoon liittyvistä mithralaisista ajatuksista voidaan mainita legenda jumalasta ja paimenista, jotka tulivat palvomaan vastasyntynyttä, pyhällä vedellä kasteleminen, sunnuntain viettäminen jumalalle omistettuna päivänä, ehtoollinen leivän ja viinin kanssa sekä usko jumala-ihmisen taivaaseen nousemiseen. Mithrakultin papit sekä kristityt teologit lupasivat mithralaisille ylösnousemuksen sielun kuolemattomuuden.

Anonyymi kirjoitti:

Mithraismi ja kristinusko.
Ensimmäisinä vuosisatoina jKr. mithralaisuus oli kristinuskon vakava kilpailija, sillä Mithraa pidettiin pelastajana, joka näytti ihmisille tien ikuiseen elämään. Monet tutkijat uskovat, että Mithran syntymäpäivästä 25. joulukuuta tuli Kristuksen syntymäpäivä juuri siksi, että nämä kaksi vahvinta uskonnollista järjestelmää olivat rinnakkain samaan aikaan ja samassa paikassa. Nyt käytännössä kukaan ei kiistä zarathustralaisuuden vaikutusta kristinuskoon Mithrasin mysteerikultin kautta. Kristinuskoon liittyvistä mithralaisista ajatuksista voidaan mainita legenda jumalasta ja paimenista, jotka tulivat palvomaan vastasyntynyttä, pyhällä vedellä kasteleminen, sunnuntain viettäminen jumalalle omistettuna päivänä, ehtoollinen leivän ja viinin kanssa sekä usko jumala-ihmisen taivaaseen nousemiseen. Mithrakultin papit sekä kristityt teologit lupasivat mithralaisille ylösnousemuksen sielun kuolemattomuuden.

Lue lisää

Zarathustran käsite

Pahuuden ongelma oli suuri huolenaihe Zarathustran kaltaisille ihmisille. Zarathustra aloitti saarnaamisensa Intiassa, ja hänellä, kuten monilla karismaattisilla, nykyajan ajattelijoilla, oli kysymys: "Jos Jumala on olemassa, hänen pitäisi olla hyvän lähde, mutta näen, että maailmassa on niin paljon epätäydellisyyttä ja pahaa". Sitten Zarathustra päätteli, että jumalia on itse asiassa kaksi. Ne ovat hyvän jumala ja pahan jumala, ja pahan jumalaa kutsuttiin paholaiseksi.

Ja kävi ilmi, että Zarathustralaisen näkökulmasta oli toinenkin ongelma - hyvän jumala taisteli jatkuvasti pahan jumalaa vastaan.

Myöhemmin kristityt ottivat tämän ajatuksen omakseen.
SAATANAN KÄSITE ON TULLUT ZARATHUSTRALTA.

ITSE ASIASSA SE ON VIELÄKIN VANHEMPI, SE SAATANAN KÄSITE, SE ON OLLUT JO PAKANAUSKONNOISSA. SAMOIN HELVETTIKÄSITE.

Anonyymi kirjoitti:

Zarathustran käsite

Pahuuden ongelma oli suuri huolenaihe Zarathustran kaltaisille ihmisille. Zarathustra aloitti saarnaamisensa Intiassa, ja hänellä, kuten monilla karismaattisilla, nykyajan ajattelijoilla, oli kysymys: "Jos Jumala on olemassa, hänen pitäisi olla hyvän lähde, mutta näen, että maailmassa on niin paljon epätäydellisyyttä ja pahaa". Sitten Zarathustra päätteli, että jumalia on itse asiassa kaksi. Ne ovat hyvän jumala ja pahan jumala, ja pahan jumalaa kutsuttiin paholaiseksi.

Ja kävi ilmi, että Zarathustralaisen näkökulmasta oli toinenkin ongelma - hyvän jumala taisteli jatkuvasti pahan jumalaa vastaan.

Myöhemmin kristityt ottivat tämän ajatuksen omakseen.
SAATANAN KÄSITE ON TULLUT ZARATHUSTRALTA.

ITSE ASIASSA SE ON VIELÄKIN VANHEMPI, SE SAATANAN KÄSITE, SE ON OLLUT JO PAKANAUSKONNOISSA. SAMOIN HELVETTIKÄSITE.

Lue lisää

Uskonto, kulttuuriperinteet ja filosofiset suuntaukset muodostavat ihmisten keskuudessa hyvin erilaisia käsityksiä elämästä ja kuolemasta. Ihmiskunta on tuhansia vuosia yrittänyt ratkaista arvoitusta siitä, mitä tapahtuu, kun fyysinen kuori lakkaa olemasta, ja joka kerta se on kieltänyt yhden käsitteen ja luonut uuden.

Alkuperäisessä versiossa helvetti oli kaikkien kuolleiden leposija, ja sitä kutsuttiin nimellä ”Hades” tai ”Haades”. Ennen hellenististä aikakautta kreikkalainen helvetti ei tarkoittanut mitään kidutusta.

Muut yksinkertaisesti vetivät ei kovin onnellista olemassaoloa ilman valoa ja autuutta. Niinpä esimerkiksi Odysseuksen Haadeksesta kutsuma Akilles valitti tuonpuoleista elämäänsä ei piinan vaan kaipuun ja tylsyyden vuoksi. Myös muinaiset juutalaiset tulkitsivat helvetin samalla tavalla; he kutsuivat sitä ”sheoliksi”. Helvetti nykyaikaisessa versiossa paratiisin vastakohtana ilmestyi paljon myöhemmin”,

Eri kulttuureissa helvetti on paikka, joka vastustaa kaunista, miellyttävää, hyödyllistä, täydellistä. Kaikki muut yksityiskohdat ovat sosiaalista mielikuvitusta, joka määrittää, mitä helvettiin tarkalleen ottaen sijoitetaan, millaisia kuvia, mielikuvia, tunteita tämä paikka on täynnä. Näin ollen filosofisesta näkökulmasta helvetti on selkeyden, erottuvuuden puute, kyvyttömyys ilmaista ajatuksia ja tunteita, ihmisten välisen kommunikaation rikkominen, arvojen hylkääminen.

Anonyymi kirjoitti:

Uskonto, kulttuuriperinteet ja filosofiset suuntaukset muodostavat ihmisten keskuudessa hyvin erilaisia käsityksiä elämästä ja kuolemasta. Ihmiskunta on tuhansia vuosia yrittänyt ratkaista arvoitusta siitä, mitä tapahtuu, kun fyysinen kuori lakkaa olemasta, ja joka kerta se on kieltänyt yhden käsitteen ja luonut uuden.

Alkuperäisessä versiossa helvetti oli kaikkien kuolleiden leposija, ja sitä kutsuttiin nimellä ”Hades” tai ”Haades”. Ennen hellenististä aikakautta kreikkalainen helvetti ei tarkoittanut mitään kidutusta.

Muut yksinkertaisesti vetivät ei kovin onnellista olemassaoloa ilman valoa ja autuutta. Niinpä esimerkiksi Odysseuksen Haadeksesta kutsuma Akilles valitti tuonpuoleista elämäänsä ei piinan vaan kaipuun ja tylsyyden vuoksi. Myös muinaiset juutalaiset tulkitsivat helvetin samalla tavalla; he kutsuivat sitä ”sheoliksi”. Helvetti nykyaikaisessa versiossa paratiisin vastakohtana ilmestyi paljon myöhemmin”,

Eri kulttuureissa helvetti on paikka, joka vastustaa kaunista, miellyttävää, hyödyllistä, täydellistä. Kaikki muut yksityiskohdat ovat sosiaalista mielikuvitusta, joka määrittää, mitä helvettiin tarkalleen ottaen sijoitetaan, millaisia kuvia, mielikuvia, tunteita tämä paikka on täynnä. Näin ollen filosofisesta näkökulmasta helvetti on selkeyden, erottuvuuden puute, kyvyttömyys ilmaista ajatuksia ja tunteita, ihmisten välisen kommunikaation rikkominen, arvojen hylkääminen.

Lue lisää

Muinaisissa egyptiläisissä teksteissä kuolleiden jumala oli Osiris ja tuonpuoleinen oli Duat. Kun sielut lähestyivät Duatia, niiden oli kuljettava portin läpi, jota vartioivat puoliksi eläimistä ja puoliksi ihmisistä koostuvat olennot. Tuomion jälkeen syntiset kävelivät ylösalaisin, käärmeet purivat heitä ja demonit söivät heidät. Heprealaista helvettiä puolestaan kutsuttiin Gehennaksi, ja se muistuttaa eniten kristillistä helvettiä. ”Nimi Gehenna viittasi alun perin Jerusalemin lähellä sijaitsevaan laaksoon, jossa Molok-jumalan seuraajat uhrasivat hänelle lapsia. Nimestä tuli sitten tulkinta heprealaisesta helvetistä, jonne syntiset menivät maksamaan synneistään.

Kulttuurieroista huolimatta helvettiä luonnehtivat kaikkialla oppaat, silta tuonpuoleiseen, kauhea koettelemus ja kidutus. Miten kristinusko muutti käsitettä ”helvetti” Kristinuskossa helvetin olemassaolo selitetään myös sillä, että Jumala on armollinen, joten syntiset on määrätty ikuiseen kidutukseen eikä täydelliseen olemattomuuteen, joka vaikuttaa paljon kauheammalta. Kristillinen helvetti on paikka, joka ilmestyi Luciferin ja langenneiden enkelien petoksen ja kukistumisen jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Muinaisissa egyptiläisissä teksteissä kuolleiden jumala oli Osiris ja tuonpuoleinen oli Duat. Kun sielut lähestyivät Duatia, niiden oli kuljettava portin läpi, jota vartioivat puoliksi eläimistä ja puoliksi ihmisistä koostuvat olennot. Tuomion jälkeen syntiset kävelivät ylösalaisin, käärmeet purivat heitä ja demonit söivät heidät. Heprealaista helvettiä puolestaan kutsuttiin Gehennaksi, ja se muistuttaa eniten kristillistä helvettiä. ”Nimi Gehenna viittasi alun perin Jerusalemin lähellä sijaitsevaan laaksoon, jossa Molok-jumalan seuraajat uhrasivat hänelle lapsia. Nimestä tuli sitten tulkinta heprealaisesta helvetistä, jonne syntiset menivät maksamaan synneistään.

Kulttuurieroista huolimatta helvettiä luonnehtivat kaikkialla oppaat, silta tuonpuoleiseen, kauhea koettelemus ja kidutus. Miten kristinusko muutti käsitettä ”helvetti” Kristinuskossa helvetin olemassaolo selitetään myös sillä, että Jumala on armollinen, joten syntiset on määrätty ikuiseen kidutukseen eikä täydelliseen olemattomuuteen, joka vaikuttaa paljon kauheammalta. Kristillinen helvetti on paikka, joka ilmestyi Luciferin ja langenneiden enkelien petoksen ja kukistumisen jälkeen.

Lue lisää

Samaan aikaan kristillinen helvetti ei ole ollut olemassa niin kauan sitten - vain noin 500 vuotta. ”Uudessa testamentissa kauhean tuomion ja helvetin uhka on tärkeällä sijalla. Mutta siellä ei ole yksityiskohtaista kuvausta helvetin piinoista. Kirkkoinstituution kehittyessä alkaa syntyä värikkäitä kuvia kristillisestä helvetistä.

Synnintekijälle helvetissä oleminen ei ole ikuinen kärsimyksen elämä, vaan ikuisen kuoleman piina. Kirkko vahvisti helvetin kidutuksen loputtomuuden Konstantinopolin toisessa konsiilissa. Näin se kumosi ajatuksen jälleensyntymisestä. Samaan aikaan dogma helvetin olemassaolosta vahvistettiin tridentin kirkolliskokouksessa vasta vuosina 1545-1564.

Anonyymi kirjoitti:

Samaan aikaan kristillinen helvetti ei ole ollut olemassa niin kauan sitten - vain noin 500 vuotta. ”Uudessa testamentissa kauhean tuomion ja helvetin uhka on tärkeällä sijalla. Mutta siellä ei ole yksityiskohtaista kuvausta helvetin piinoista. Kirkkoinstituution kehittyessä alkaa syntyä värikkäitä kuvia kristillisestä helvetistä.

Synnintekijälle helvetissä oleminen ei ole ikuinen kärsimyksen elämä, vaan ikuisen kuoleman piina. Kirkko vahvisti helvetin kidutuksen loputtomuuden Konstantinopolin toisessa konsiilissa. Näin se kumosi ajatuksen jälleensyntymisestä. Samaan aikaan dogma helvetin olemassaolosta vahvistettiin tridentin kirkolliskokouksessa vasta vuosina 1545-1564.

Lue lisää

Aloitetaan ehkäpä mielikuvasta paratiisista, ja se eroaa silmiinpistävän paljon siitä, mitä kuvittelemme alkuperäisessä tekstissä. Tämä ei ole yllättävää, kun otetaan huomioon, että Raamattu on muotoutunut monien vuosisatojen aikana ja heijastelee uskonnollisen vakaumuksen muuttuvia malleja. Näin ollen siinä kuvattu kosmologia ei ole aina ollut johdonmukainen. Itse asiassa kaikki on vain typeriä stereotypioita.

Raamattua ei myöskään voi ottaa kirjaimellisesti - jokainen sana oli alun perin vain allegoria tai metafora. Alkuperäisissä abrahamilaisissa uskonnoissa on erotettavissa kaksi ”virallista” eskatologista käsitettä - taivasten valtakunta ja Jumalan valtakunta.

Toista kutsutaan myös ”maanpäälliseksi paratiisiksi” tai ”tulevaksi maailmaksi”, ja tämä termi ei viittaa abstraktiin paikkaan, Jahve Jumalan hallitsemaan valtakuntaan, vaan siihen utopistiseen tilaan, jossa maailmamme on kristinuskon opetusten mukaan Kristuksen toisen tulemuksen ja viimeisen tuomion jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Aloitetaan ehkäpä mielikuvasta paratiisista, ja se eroaa silmiinpistävän paljon siitä, mitä kuvittelemme alkuperäisessä tekstissä. Tämä ei ole yllättävää, kun otetaan huomioon, että Raamattu on muotoutunut monien vuosisatojen aikana ja heijastelee uskonnollisen vakaumuksen muuttuvia malleja. Näin ollen siinä kuvattu kosmologia ei ole aina ollut johdonmukainen. Itse asiassa kaikki on vain typeriä stereotypioita.

Raamattua ei myöskään voi ottaa kirjaimellisesti - jokainen sana oli alun perin vain allegoria tai metafora. Alkuperäisissä abrahamilaisissa uskonnoissa on erotettavissa kaksi ”virallista” eskatologista käsitettä - taivasten valtakunta ja Jumalan valtakunta.

Toista kutsutaan myös ”maanpäälliseksi paratiisiksi” tai ”tulevaksi maailmaksi”, ja tämä termi ei viittaa abstraktiin paikkaan, Jahve Jumalan hallitsemaan valtakuntaan, vaan siihen utopistiseen tilaan, jossa maailmamme on kristinuskon opetusten mukaan Kristuksen toisen tulemuksen ja viimeisen tuomion jälkeen.

Lue lisää

Ilmaisu ”taivasten valtakunta” esiintyy Matteuksen evankeliumissa vain Jumalan valtakunnan vastineena. Pohjimmiltaan nämä termit tarkoittavat samaa asiaa, mutta ”taivaan valtakuntaa” käyttivät useammin papit, koska Jumalan nimen puhuminen oli ehdottomasti kielletty. Ja tämä sana kuvasi ”prosessia, tapahtumien kulkua, jonka kautta Jumala alkaa hallita tai toimia kuninkaana”. Alkuperäisessä Raamatussa, jo 1. Mooseksen kirjassa, ei ollut paratiisia lainkaan - siinä mainitaan ”gan Elohim” tai ”gan Eden”, joka on käännetty hepreasta - ”Jumalan puutarha” tai ”Eedenin puutarha”. Ja se oli aivan todellinen paikka, joka sijaitsi maan päällä. Ja maailmankaikkeus on alkuperäisessä Toorassa yleensä jaettu kahteen valtakuntaan: ”taivas” (shamayim) ja ”maa (eresh).

Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan Eeden kuvataan neljän sivujoen lähteeksi. Tarkemmasta maantieteellisestä sijainnista on kuitenkin kiistaa - tutkijat sijoittavat Eedenin ensin Persianlahden alkupäähän, sitten Etelä-Mesopotamiaan (nykyiseen Irakiin) ja sitten Armeniaan. Jotkut tutkijat sijoittavat Eedenin jopa Jerusalemiin. Myös Raamatussa kuvattu maailmanpuun motiivi on mielenkiintoinen. Se näyttää jakautuvan elämän puuhun ja hyvän ja pahan tiedon puuhun. Eedeniä ympäröivät joet saavat alkunsa nimenomaan puutarhasta ja liittyvät läheisesti kahteen puuhun, jotka olivat sopusoinnussa keskenään ennen kuvausta ensimmäisten ihmisten lankeemuksesta.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmaisu ”taivasten valtakunta” esiintyy Matteuksen evankeliumissa vain Jumalan valtakunnan vastineena. Pohjimmiltaan nämä termit tarkoittavat samaa asiaa, mutta ”taivaan valtakuntaa” käyttivät useammin papit, koska Jumalan nimen puhuminen oli ehdottomasti kielletty. Ja tämä sana kuvasi ”prosessia, tapahtumien kulkua, jonka kautta Jumala alkaa hallita tai toimia kuninkaana”. Alkuperäisessä Raamatussa, jo 1. Mooseksen kirjassa, ei ollut paratiisia lainkaan - siinä mainitaan ”gan Elohim” tai ”gan Eden”, joka on käännetty hepreasta - ”Jumalan puutarha” tai ”Eedenin puutarha”. Ja se oli aivan todellinen paikka, joka sijaitsi maan päällä. Ja maailmankaikkeus on alkuperäisessä Toorassa yleensä jaettu kahteen valtakuntaan: ”taivas” (shamayim) ja ”maa (eresh).

Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan Eeden kuvataan neljän sivujoen lähteeksi. Tarkemmasta maantieteellisestä sijainnista on kuitenkin kiistaa - tutkijat sijoittavat Eedenin ensin Persianlahden alkupäähän, sitten Etelä-Mesopotamiaan (nykyiseen Irakiin) ja sitten Armeniaan. Jotkut tutkijat sijoittavat Eedenin jopa Jerusalemiin. Myös Raamatussa kuvattu maailmanpuun motiivi on mielenkiintoinen. Se näyttää jakautuvan elämän puuhun ja hyvän ja pahan tiedon puuhun. Eedeniä ympäröivät joet saavat alkunsa nimenomaan puutarhasta ja liittyvät läheisesti kahteen puuhun, jotka olivat sopusoinnussa keskenään ennen kuvausta ensimmäisten ihmisten lankeemuksesta.

Lue lisää

Tontti, jolla on puutarha ja jossa kasvaa Maailmanpuu, ei ole harvinainen muinaisten kansojen myyteissä. Puu ikään kuin jakaa planeetan kolmeen osaan, kuvaa metaforisesti alempaa maailmaa, joka koostuu joista ja käärmeestä tai lohikäärmeestä, kruunun kruunaa ylin jumaluus, oksat ovat joko alemman tason jumalia tai muita myyttisiä olentoja. Tässä suhteessa Raamattu vetää rinnakkain skandinaavisen myytin Yggdrasilista tai sumerilaisen myytin Huluppu-puusta, jonka sodan jumalatar Inanna tuhosi. Maailmanpuun kuolema merkitsee vanhan maailman kuolemaa. Raamattu kuitenkin korostaa, että tie elämän puuhun kiellettiin ihmiskunnalta, jotta se ei eläisi ikuisesti syntisessä tilassa ( 1. Moos. 3:22-24 ).

Kuten tiedämme, Jumala Jahve itse kielsi tiukasti syömästä hedelmää (jolla ei ollut erityistä nimeä) tiedon puusta. Juutalaisessa perinteessä tiedon puu ja sen hedelmän syöminen edustavat hyvän ja pahan sekoittumisen alkua. Siihen asti niiden väliset rajat olivat hämärtyneet, ja pahalla oli vain epämääräinen mahdollinen olemassaolo. Vaikka valinnanvapaus oli olemassa ennen hedelmän syömistä, paha oli olemassa ihmisen psyykestä erillisenä kokonaisuutena, eikä sen haluaminen kuulunut ihmisluontoon. Kielletyn hedelmän syöminen ja sulattaminen muutti tämän, ja niin syntyi ”yetser hara”, taipumus pahuuteen. Länsimaisessa kristillisessä taiteessa puun hedelmä kuvataan yleensä omenana, mikä viittaa kreikkalaisiin myytteihin Hesperidien omenasta tai eripuran omenasta. Tämä syntyi Raamatun kääntämisen seurauksena latinaksi ja sitten sanaleikkinä: syömällä ”malum” (omena) Eeva sai tartunnan ”malum” (paha).

Anonyymi kirjoitti:

Tontti, jolla on puutarha ja jossa kasvaa Maailmanpuu, ei ole harvinainen muinaisten kansojen myyteissä. Puu ikään kuin jakaa planeetan kolmeen osaan, kuvaa metaforisesti alempaa maailmaa, joka koostuu joista ja käärmeestä tai lohikäärmeestä, kruunun kruunaa ylin jumaluus, oksat ovat joko alemman tason jumalia tai muita myyttisiä olentoja. Tässä suhteessa Raamattu vetää rinnakkain skandinaavisen myytin Yggdrasilista tai sumerilaisen myytin Huluppu-puusta, jonka sodan jumalatar Inanna tuhosi. Maailmanpuun kuolema merkitsee vanhan maailman kuolemaa. Raamattu kuitenkin korostaa, että tie elämän puuhun kiellettiin ihmiskunnalta, jotta se ei eläisi ikuisesti syntisessä tilassa ( 1. Moos. 3:22-24 ).

Kuten tiedämme, Jumala Jahve itse kielsi tiukasti syömästä hedelmää (jolla ei ollut erityistä nimeä) tiedon puusta. Juutalaisessa perinteessä tiedon puu ja sen hedelmän syöminen edustavat hyvän ja pahan sekoittumisen alkua. Siihen asti niiden väliset rajat olivat hämärtyneet, ja pahalla oli vain epämääräinen mahdollinen olemassaolo. Vaikka valinnanvapaus oli olemassa ennen hedelmän syömistä, paha oli olemassa ihmisen psyykestä erillisenä kokonaisuutena, eikä sen haluaminen kuulunut ihmisluontoon. Kielletyn hedelmän syöminen ja sulattaminen muutti tämän, ja niin syntyi ”yetser hara”, taipumus pahuuteen. Länsimaisessa kristillisessä taiteessa puun hedelmä kuvataan yleensä omenana, mikä viittaa kreikkalaisiin myytteihin Hesperidien omenasta tai eripuran omenasta. Tämä syntyi Raamatun kääntämisen seurauksena latinaksi ja sitten sanaleikkinä: syömällä ”malum” (omena) Eeva sai tartunnan ”malum” (paha).

Lue lisää

On kiistelty siitä, ovatko elämän puu ja tiedon puu sama myyttinen kasvi. Kristityt näkevät Elämän puun ristin tyyppinä, kun taas juutalaisessa mytologiassa se tunnetaan ”sielujen puuna”, joka kukkii ja tuottaa uusia sieluja, jotka tulevat Gufiin (kehoon), sielujen aarrekammioon. Enkeli Gabriel ottaa ensimmäisen sielun, jonka hän saa käsiinsä, ja asettaa sen äidin kohtuun. Lila, hedelmöittymisen enkeli, valvoo sitten alkiota, kunnes se syntyy.

Eeden muistuttaa monin tavoin Mesopotamian Enkin ja Ninhursagin myytin Dilmunia - se on kuolemattomien asuinpaikka, jossa edes sairaudella ei ole sijaa. Heprealaisessa Raamatussa Aatami ja Eeva kävelevät ensimmäistä kertaa alasti merkkinä synnittömyydestään. Ensimmäisten ihmisten luomisessa savesta ja naisten luomisessa kylkiluusta on yhtäläisyyksiä: sumerilaisessa myytissä on jumalatar Nintu, kylkiluun hallitsija, ja toinen jumalatar - esiäiti nimeltä Nammu sanoo jumala Enkille: ”Säästäkää jumalat kidutukselta!”. Tee lihastani ihmisiä. Tätä lihaa kutsutaan saveksi.” T

arina vedenpaisumuksesta ja jopa Baabelin tornista toistuu. Mutta meidän ei pitäisi olla yllättyneitä.

Tämä tapahtuma tuli tunnetuksi nimellä ”Babylonian vankeus”, ja se näkyi myös Raamatussa. Näin ollen nämä kaksi kulttuuria sekoittuivat keskenään. Yrittäessään säilyttää uskontonsa jollakin tavalla, jotkut juutalaiset alkoivat kirjoittaa pyhiä kirjojaan: Tooraa ja Talmudia. Mutta miten Eedenistä tuli paratiisi? Ja sitten oli vielä muinaisten tekstien kääntämiseen liittyvät vaikeudet.

Anonyymi kirjoitti:

On kiistelty siitä, ovatko elämän puu ja tiedon puu sama myyttinen kasvi. Kristityt näkevät Elämän puun ristin tyyppinä, kun taas juutalaisessa mytologiassa se tunnetaan ”sielujen puuna”, joka kukkii ja tuottaa uusia sieluja, jotka tulevat Gufiin (kehoon), sielujen aarrekammioon. Enkeli Gabriel ottaa ensimmäisen sielun, jonka hän saa käsiinsä, ja asettaa sen äidin kohtuun. Lila, hedelmöittymisen enkeli, valvoo sitten alkiota, kunnes se syntyy.

Eeden muistuttaa monin tavoin Mesopotamian Enkin ja Ninhursagin myytin Dilmunia - se on kuolemattomien asuinpaikka, jossa edes sairaudella ei ole sijaa. Heprealaisessa Raamatussa Aatami ja Eeva kävelevät ensimmäistä kertaa alasti merkkinä synnittömyydestään. Ensimmäisten ihmisten luomisessa savesta ja naisten luomisessa kylkiluusta on yhtäläisyyksiä: sumerilaisessa myytissä on jumalatar Nintu, kylkiluun hallitsija, ja toinen jumalatar - esiäiti nimeltä Nammu sanoo jumala Enkille: ”Säästäkää jumalat kidutukselta!”. Tee lihastani ihmisiä. Tätä lihaa kutsutaan saveksi.” T

arina vedenpaisumuksesta ja jopa Baabelin tornista toistuu. Mutta meidän ei pitäisi olla yllättyneitä.

Tämä tapahtuma tuli tunnetuksi nimellä ”Babylonian vankeus”, ja se näkyi myös Raamatussa. Näin ollen nämä kaksi kulttuuria sekoittuivat keskenään. Yrittäessään säilyttää uskontonsa jollakin tavalla, jotkut juutalaiset alkoivat kirjoittaa pyhiä kirjojaan: Tooraa ja Talmudia. Mutta miten Eedenistä tuli paratiisi? Ja sitten oli vielä muinaisten tekstien kääntämiseen liittyvät vaikeudet.

Lue lisää

Sana ”Eden” tulee yhden version mukaan akkadinkielisestä sanasta ”edinnu”, toisen mukaan sumerinkielisestä sanasta ”edin”. Molemmat tarkoittavat ”tasankoa” tai ”aroa”. Myös ”Eden” on läheistä sukua aramean juurisanalle, joka tarkoittaa ”hedelmällistä, hyvin kasteltua”. Toisen tulkinnan mukaan nimi tulee hepreankielisestä sanasta, joka tarkoittaa ”nautintoa”. Sana ”paradise” on tullut englannin kieleen ranskan kielen sanasta ”paradis”, joka on periytynyt latinan sanasta ”paradisus” ja kreikan sanasta ”paradeisos” ( kreikan παράδεισος ). Mutta kreikan kielessä sana tulee proto-iranian ”parādaiĵah- ‘, ’muurilla ympäröity”. Juutalaisuudessa Eedeniä kutsutaan myös ”vanhurskauden puutarhaksi”, joka luotiin alusta alkaen ja jonne koko ihmiskunnan on lopun aikoina poikkeuksetta palattava. Varhaisessa kristinuskossa paikka, jonne vanhurskaiden sielut menevät ennen kuolleiden ylösnousemusta, oli ”Abrahamin sylissä”. Se siirrettiin taivaaseen hellenistisen käsityksen mukaan.

Ja jos kaivamme syvemmälle, voimme nähdä, että Jahven Jumalan asuinpaikka ei ollut pilvissä, vaan Siionin (Jerusalemin) vuoren huipulla, kuten kreikkalainen Olympos. Jahve, joka samaistettiin ukkosenjumala Zeukseen, asettui sinne maailman luomisen ja kahden mytologian tunnetun motiivin - theomachian (jumalten taistelu) - entisten kanaanilaisten jumalien (ylimmäinen El, hedelmällisyyden jumalatar Asherah/Atirat, myrskynjumala Baal jne.) ja chaoskamahin (jumalten taistelu) - kukistamisen jälkeen. jne.) ja kaaoskamppailu, motiivi, jossa valloittava jumaluus kukistaa kaaoksen voimat, joita merikäärmeet ja hirviöt (Raab ja Leviathan) ilmentävät. Psalmeissa kuvataan Jumalan istuvan valtaistuimella kosmisen meren yläpuolella, joka tunnetaan nimellä Tehom, taivaallisessa palatsissaan tai Jumalan temppelissä (Ps. 29:10). Jumalan kahden valtakunnan - maallisen ja taivaallisen - kohtaamispaikka on juuri ”Jumalan puutarha” eli Eeden. Niinpä Hesekiel 28:12-19 sijoittaa puutarhan vuorelle, kun taas 1. Mooseksen kirjassa 2-3 paikka on epämääräisempi, yksinkertaisesti kaukana ”idässä”. Molemmissa tapauksissa on viittaus siihen, että puutarha on temppelin tai palatsin vieressä.

Anonyymi kirjoitti:

Sana ”Eden” tulee yhden version mukaan akkadinkielisestä sanasta ”edinnu”, toisen mukaan sumerinkielisestä sanasta ”edin”. Molemmat tarkoittavat ”tasankoa” tai ”aroa”. Myös ”Eden” on läheistä sukua aramean juurisanalle, joka tarkoittaa ”hedelmällistä, hyvin kasteltua”. Toisen tulkinnan mukaan nimi tulee hepreankielisestä sanasta, joka tarkoittaa ”nautintoa”. Sana ”paradise” on tullut englannin kieleen ranskan kielen sanasta ”paradis”, joka on periytynyt latinan sanasta ”paradisus” ja kreikan sanasta ”paradeisos” ( kreikan παράδεισος ). Mutta kreikan kielessä sana tulee proto-iranian ”parādaiĵah- ‘, ’muurilla ympäröity”. Juutalaisuudessa Eedeniä kutsutaan myös ”vanhurskauden puutarhaksi”, joka luotiin alusta alkaen ja jonne koko ihmiskunnan on lopun aikoina poikkeuksetta palattava. Varhaisessa kristinuskossa paikka, jonne vanhurskaiden sielut menevät ennen kuolleiden ylösnousemusta, oli ”Abrahamin sylissä”. Se siirrettiin taivaaseen hellenistisen käsityksen mukaan.

Ja jos kaivamme syvemmälle, voimme nähdä, että Jahven Jumalan asuinpaikka ei ollut pilvissä, vaan Siionin (Jerusalemin) vuoren huipulla, kuten kreikkalainen Olympos. Jahve, joka samaistettiin ukkosenjumala Zeukseen, asettui sinne maailman luomisen ja kahden mytologian tunnetun motiivin - theomachian (jumalten taistelu) - entisten kanaanilaisten jumalien (ylimmäinen El, hedelmällisyyden jumalatar Asherah/Atirat, myrskynjumala Baal jne.) ja chaoskamahin (jumalten taistelu) - kukistamisen jälkeen. jne.) ja kaaoskamppailu, motiivi, jossa valloittava jumaluus kukistaa kaaoksen voimat, joita merikäärmeet ja hirviöt (Raab ja Leviathan) ilmentävät. Psalmeissa kuvataan Jumalan istuvan valtaistuimella kosmisen meren yläpuolella, joka tunnetaan nimellä Tehom, taivaallisessa palatsissaan tai Jumalan temppelissä (Ps. 29:10). Jumalan kahden valtakunnan - maallisen ja taivaallisen - kohtaamispaikka on juuri ”Jumalan puutarha” eli Eeden. Niinpä Hesekiel 28:12-19 sijoittaa puutarhan vuorelle, kun taas 1. Mooseksen kirjassa 2-3 paikka on epämääräisempi, yksinkertaisesti kaukana ”idässä”. Molemmissa tapauksissa on viittaus siihen, että puutarha on temppelin tai palatsin vieressä.

Lue lisää

Helvetin osalta asia ei ollut niin yksinkertainen. Koko Vanhassa testamentissa mainitaan tuonpuoleinen elämä, mutta sillä on eri nimi, joka on nykyään lähes hävinnyt - Sheol. Ihmisen sielusta tai ikuisesta elämästä ei ole tuttua käsitettä. Jopa Jahvismin ja juutalaisuuden kannattajat uskoivat, että kuolema oli väistämätön loppu, ja kaikki ihmiset kohtasivat lopulta saman kohtalon Sheolissa. Sekä syntisiä että vanhurskaita ei vielä ollut olemassa - kaikki pakotettiin Job 14:13:n ja Koheletin 9:5:n mukaan erottelematta kurjaan olemassaoloon unohduksessa, ilman tietoa tai tunnetta. Pelkät kuolevaiset eivät voineet eikä heillä ollut oikeutta päästä taivaaseen. Niitä, jotka kuoleman jälkeen päätyivät Sheoliin, kutsuttiin refaimiksi/refaiteiksi (varjoiksi).

Tässä yhteydessä Sheolia pidettiin kreikkalaisen manalan vastineena, jonne kuolleet joutuivat riippumatta heidän moraalisista valinnoistaan elämässä. Tämä paikka voidaan tulkita myös joko ”joukkohaudan” metaforaksi tai muinaisten israelilaisten tuonpuoleisen elämän kuvaukseksi. Haadeksen käsitteeseen on kuitenkin huomattava ero - Sheolin asukkaat olivat vain harvoin vuorovaikutuksessa elävien kanssa ja palasivat maan päälle - juutalaisuus ja myöhemmin kristinusko tuomitsivat nekromantian harjoittamisen. Tarina Aandorin noidan kutsumasta profeetta Samuelista, joka on ainoa kuvattu tapaus paluusta tuonelasta elävien maailmaan, voidaan jopa jättää huomiotta.

Anonyymi kirjoitti:

Helvetin osalta asia ei ollut niin yksinkertainen. Koko Vanhassa testamentissa mainitaan tuonpuoleinen elämä, mutta sillä on eri nimi, joka on nykyään lähes hävinnyt - Sheol. Ihmisen sielusta tai ikuisesta elämästä ei ole tuttua käsitettä. Jopa Jahvismin ja juutalaisuuden kannattajat uskoivat, että kuolema oli väistämätön loppu, ja kaikki ihmiset kohtasivat lopulta saman kohtalon Sheolissa. Sekä syntisiä että vanhurskaita ei vielä ollut olemassa - kaikki pakotettiin Job 14:13:n ja Koheletin 9:5:n mukaan erottelematta kurjaan olemassaoloon unohduksessa, ilman tietoa tai tunnetta. Pelkät kuolevaiset eivät voineet eikä heillä ollut oikeutta päästä taivaaseen. Niitä, jotka kuoleman jälkeen päätyivät Sheoliin, kutsuttiin refaimiksi/refaiteiksi (varjoiksi).

Tässä yhteydessä Sheolia pidettiin kreikkalaisen manalan vastineena, jonne kuolleet joutuivat riippumatta heidän moraalisista valinnoistaan elämässä. Tämä paikka voidaan tulkita myös joko ”joukkohaudan” metaforaksi tai muinaisten israelilaisten tuonpuoleisen elämän kuvaukseksi. Haadeksen käsitteeseen on kuitenkin huomattava ero - Sheolin asukkaat olivat vain harvoin vuorovaikutuksessa elävien kanssa ja palasivat maan päälle - juutalaisuus ja myöhemmin kristinusko tuomitsivat nekromantian harjoittamisen. Tarina Aandorin noidan kutsumasta profeetta Samuelista, joka on ainoa kuvattu tapaus paluusta tuonelasta elävien maailmaan, voidaan jopa jättää huomiotta.

Lue lisää

Sheol mainitaan ainakin 66 kertaa Raamatussa. Tämä sana tulkitaan myös kuoleman tilan metaforaksi, ikuisen lopullisuuden tunteeksi. Esimerkiksi Vanhan testamentin hahmo Jaakob vannoo ”laskeutuvansa tuonelaan”, kun hän suree poikansa Joosefin kuolemaa. Myöhemmin sama kaava toistuu, kun kuvataan surua, joka Jaakobia kohtaa, jos toinen hänen pojistaan, Benjamin, ei palaa Israeliin jäljellä olevien veljiensä kanssa. Neljäs Mooseksen kirjassa, kun hahmo Korak yrittää saada israelilaiset kapinoimaan Moosesta vastaan, tämä vannoo, että Jahve todistaa laillisuutensa jakamalla maan ja kukistamalla salaliittolaiset tuonelassa. Kuten tapahtuukin, mutta Korak pääsee sinne elävänä, ei kuolleena. Mooses laulaa 5. Mooseksen kirjassa, että Jahven viha on liekki, joka palaa Sheolin ”syvyyksissä” ja ahmii koko maan alhaalta ylöspäin.
Oletettiin, että Sheol, kuten Abaddon/Abaddon, on Tuonelan jumaluuden nimi, mutta tässä on yksi ero muihin muinaisiin mytologioihin verrattuna - Jahve hallitsee samanaikaisesti kolmea maailmaa, ei tiettyä aluetta. Sheolin täysivaltaiseksi hallitsijaksi häntä ei siis voi kutsua. On olemassa versio, jonka mukaan hepreankielinen sana Sheol juontaa juurensa Shuvalasta (akkadiksi 𒋗𒉿𒆷 shu-va-la), joka on hurrialaista alkuperää olevan manalan jumalattaren nimi. Tällöin Sheol samaistettiin myös Motiin, kanaanilaisen mytologian kuolemanjumalaan.

Anonyymi kirjoitti:

Sheol mainitaan ainakin 66 kertaa Raamatussa. Tämä sana tulkitaan myös kuoleman tilan metaforaksi, ikuisen lopullisuuden tunteeksi. Esimerkiksi Vanhan testamentin hahmo Jaakob vannoo ”laskeutuvansa tuonelaan”, kun hän suree poikansa Joosefin kuolemaa. Myöhemmin sama kaava toistuu, kun kuvataan surua, joka Jaakobia kohtaa, jos toinen hänen pojistaan, Benjamin, ei palaa Israeliin jäljellä olevien veljiensä kanssa. Neljäs Mooseksen kirjassa, kun hahmo Korak yrittää saada israelilaiset kapinoimaan Moosesta vastaan, tämä vannoo, että Jahve todistaa laillisuutensa jakamalla maan ja kukistamalla salaliittolaiset tuonelassa. Kuten tapahtuukin, mutta Korak pääsee sinne elävänä, ei kuolleena. Mooses laulaa 5. Mooseksen kirjassa, että Jahven viha on liekki, joka palaa Sheolin ”syvyyksissä” ja ahmii koko maan alhaalta ylöspäin.
Oletettiin, että Sheol, kuten Abaddon/Abaddon, on Tuonelan jumaluuden nimi, mutta tässä on yksi ero muihin muinaisiin mytologioihin verrattuna - Jahve hallitsee samanaikaisesti kolmea maailmaa, ei tiettyä aluetta. Sheolin täysivaltaiseksi hallitsijaksi häntä ei siis voi kutsua. On olemassa versio, jonka mukaan hepreankielinen sana Sheol juontaa juurensa Shuvalasta (akkadiksi 𒋗𒉿𒆷 shu-va-la), joka on hurrialaista alkuperää olevan manalan jumalattaren nimi. Tällöin Sheol samaistettiin myös Motiin, kanaanilaisen mytologian kuolemanjumalaan.

Lue lisää

Helvetin käsite esiintyy ensimmäisen kerran vasta Uudessa testamentissa, ja sekin vasta toisen temppelin aikana (noin 600 vuotta sitten), jolloin koko Israelin väestö kääntyi lopulta moderniin juutalaisuuteen. Mutta nimeä ”helvetti” ei ollut vielä keksitty. Kaikkia teologisia tekstejä tarkistettiin radikaalisti. Noin vuoden 330 eKr. jälkeen juutalaiset lainasivat uuden käsitteen kreikkalaisilta (kreikkalaisilla oli Haadeksen jako Elysiumiin, ”autuaiden saareen”, jossa oli asfodelin niittyjä ja jonne vain harvat ihmiset menivät, ja toiseen paikkaan, jossa Danaidin, Sisyfoksen ja Tantalon kaltaiset hahmot kärsivät kuoleman jälkeen). Siksi israelilaiset sijoittivat tämän rakenteen innoittamina Eedenin puutarhan taivaaseen, ja vanhurskaat joko odottivat palkkiota Herralta tai auttoivat ihmisiä kuoleman jälkeen (mikä ei myöskään näkynyt heti ja sitä arvosteltiin ja tuomittiin ennen jyrkästi), mutta Sheol ja siihen liittyvät termit - Abaddon, Bor, Shahat jne. - pelkistettiin synonyymeiksi syntipukkeiksi syntisten jumalallisen rangaistuksen sfäärille.

Abaddon muuttui kuilusta Kuoleman enkeliksi, ja sen jälkeen kun Azrael otti hänen paikkansa muslimeissa (kristinusko hankkiutui pian eroon tästä hahmosta kokonaan), hänet alennettiin demonin tasolle, ja sellaisena hän pysyi massojen tietoisuudessa ikuisesti. No, ja edelleen, kuten olette jo ymmärtäneet Saatanan historian myötä, joka zarathustralaisen Angra Mainyu -hahmon vaikutuksesta sai Jumalan vastustajan ja langenneen enkelin maineen, niin Sheol muuttui yhdeksi tutun Tuonelan alueeksi. Tosin aiemmin tämä sana oli Sheolin synonyymi (”pimeyden maa”, ”alempi maa”, ”kuoppa” jne.) ja tarkoitti alamaailmaa. Muuten, kreikan kielessä on adjektiivi ”ktoninen” - liittyy alamaailmaan.....

Anonyymi kirjoitti:

Helvetin käsite esiintyy ensimmäisen kerran vasta Uudessa testamentissa, ja sekin vasta toisen temppelin aikana (noin 600 vuotta sitten), jolloin koko Israelin väestö kääntyi lopulta moderniin juutalaisuuteen. Mutta nimeä ”helvetti” ei ollut vielä keksitty. Kaikkia teologisia tekstejä tarkistettiin radikaalisti. Noin vuoden 330 eKr. jälkeen juutalaiset lainasivat uuden käsitteen kreikkalaisilta (kreikkalaisilla oli Haadeksen jako Elysiumiin, ”autuaiden saareen”, jossa oli asfodelin niittyjä ja jonne vain harvat ihmiset menivät, ja toiseen paikkaan, jossa Danaidin, Sisyfoksen ja Tantalon kaltaiset hahmot kärsivät kuoleman jälkeen). Siksi israelilaiset sijoittivat tämän rakenteen innoittamina Eedenin puutarhan taivaaseen, ja vanhurskaat joko odottivat palkkiota Herralta tai auttoivat ihmisiä kuoleman jälkeen (mikä ei myöskään näkynyt heti ja sitä arvosteltiin ja tuomittiin ennen jyrkästi), mutta Sheol ja siihen liittyvät termit - Abaddon, Bor, Shahat jne. - pelkistettiin synonyymeiksi syntipukkeiksi syntisten jumalallisen rangaistuksen sfäärille.

Abaddon muuttui kuilusta Kuoleman enkeliksi, ja sen jälkeen kun Azrael otti hänen paikkansa muslimeissa (kristinusko hankkiutui pian eroon tästä hahmosta kokonaan), hänet alennettiin demonin tasolle, ja sellaisena hän pysyi massojen tietoisuudessa ikuisesti. No, ja edelleen, kuten olette jo ymmärtäneet Saatanan historian myötä, joka zarathustralaisen Angra Mainyu -hahmon vaikutuksesta sai Jumalan vastustajan ja langenneen enkelin maineen, niin Sheol muuttui yhdeksi tutun Tuonelan alueeksi. Tosin aiemmin tämä sana oli Sheolin synonyymi (”pimeyden maa”, ”alempi maa”, ”kuoppa” jne.) ja tarkoitti alamaailmaa. Muuten, kreikan kielessä on adjektiivi ”ktoninen” - liittyy alamaailmaan.....

Lue lisää

On huomattava, että vastoin yleistä uskomusta Saatana ei asu helvetissä eikä valvo sitä. Hänen toiminta-alueensa on ihmisten maailma, ja vasta lopun aikoina hänet heitetään tuleen muiden syntisten kanssa viimeisen tuomion jälkeen. Saatana ei ole lainkaan vapaa, ja hänetkin tuomitaan ikuiseen kidutukseen.

Koko Vanhan testamentin ajan hän ei esiinny Jumalan vihollisena vaan pikemminkin hänen palvelijanaan, ”eräänlaisena valtakunnansyyttäjänä, jolla on tutkinta- ja kurinpitovalta”, kuten Jobin kirjassa.

Vasta varhaiset kirkkoisät samastivat hänet Eedenin puutarhassa olleeseen käärmeeseen, ja hänet alettiin nähdä aktiivisena kapinallisena Jumalaa vastaan, joka pyrkii tekemään tyhjäksi hänen suunnitelmansa ja turmelemaan ihmiskunnan. Ja Uuden testamentin ja ”Johannes teologin ilmestyksen” jälkeen Saatana näyttäytyy meille vankina, joka kärsii ja joka heitetään alas yhdessä kaikkien kanssa poikkeuksetta. Mutta Saatana kuvattiin ”hallitsijana” vasta keskiajalla, ja sekin vain pilkkana ja irvokkaampana. Tämä ei tarkoittanut, että hän olisi todella ollut kuningas.
Koko Vanhan testamentin ajan hän ei esiinny Jumalan vihollisena vaan pikemminkin hänen palvelijanaan, ”eräänlaisena valtakunnansyyttäjänä, jolla on tutkinta- ja kurinpitovalta”, kuten Jobin kirjassa.

Anonyymi kirjoitti:

On huomattava, että vastoin yleistä uskomusta Saatana ei asu helvetissä eikä valvo sitä. Hänen toiminta-alueensa on ihmisten maailma, ja vasta lopun aikoina hänet heitetään tuleen muiden syntisten kanssa viimeisen tuomion jälkeen. Saatana ei ole lainkaan vapaa, ja hänetkin tuomitaan ikuiseen kidutukseen.

Koko Vanhan testamentin ajan hän ei esiinny Jumalan vihollisena vaan pikemminkin hänen palvelijanaan, ”eräänlaisena valtakunnansyyttäjänä, jolla on tutkinta- ja kurinpitovalta”, kuten Jobin kirjassa.

Vasta varhaiset kirkkoisät samastivat hänet Eedenin puutarhassa olleeseen käärmeeseen, ja hänet alettiin nähdä aktiivisena kapinallisena Jumalaa vastaan, joka pyrkii tekemään tyhjäksi hänen suunnitelmansa ja turmelemaan ihmiskunnan. Ja Uuden testamentin ja ”Johannes teologin ilmestyksen” jälkeen Saatana näyttäytyy meille vankina, joka kärsii ja joka heitetään alas yhdessä kaikkien kanssa poikkeuksetta. Mutta Saatana kuvattiin ”hallitsijana” vasta keskiajalla, ja sekin vain pilkkana ja irvokkaampana. Tämä ei tarkoittanut, että hän olisi todella ollut kuningas.
Koko Vanhan testamentin ajan hän ei esiinny Jumalan vihollisena vaan pikemminkin hänen palvelijanaan, ”eräänlaisena valtakunnansyyttäjänä, jolla on tutkinta- ja kurinpitovalta”, kuten Jobin kirjassa.

Lue lisää

Ilmaisu ”Gehenna of Fire” liittyy läheisesti myös nykyajan helvetin käsitteeseen. Ja ei, sillä ei ole mitään tekemistä hyeenojen kanssa. Mikä tämä paikka oli? Erään version mukaan sana ”Gehenna” on Babylonian juutalaisten juutalais-aramean kielen ääntämys (hepreaksi ‏גהנא‏ ”gihana”). Toisen mukaan se on muunnettu nimi Jerusalemin lounaispuolella sijaitsevalle todelliselle Ennomin laaksolle (Hinnom, ”Hennom” tai ”Ben Hennom”). Laakson nimi tulee muinaisen kanaanilaisen maanalaisen tulen jumalan, Hennin, nimestä (muita muunnelmia ovat ”Hin (Hna), Ken (Kna)”, joka mainitaan myös Ras Shamran (Ugaritin) teksteissä. Hänellä oli puoliso, jumalatar Henat (Kenat). Erään legendan mukaan nämä jumaluudet olivat joidenkin kanaanilaisten heimojen esi-isiä. Näin ollen ilmaisu ”Ben Hennom” tarkoitti ”Hennomin poikia”, ja sitä käytettiin sekä kirjaimellisesti että metaforana viittaamaan koko maahan.

Vanhassa testamentissa sanaa Ginnom käytetään kerran tai kahdesti. Jeremian 7:31 mukaan ensimmäisen temppelin loppuaikana oli paikka nimeltä Tophet, jossa jotkut Juudan kuninkaat uhrasivat Molokin jumalalle polttamalla lapsia. Siksi profeetta Jeremia lausui kirouksen koko alueelle: ”Sentähden, katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin tätä paikkaa ei enää kutsuta Topetiksi eikä Ennomin pojan laaksoksi, vaan teurastuslaaksoksi”. Uudessa testamentissa Jeesus Kristus mainitsee sanan ”Gehenna” 12 kertaa kuvauksena elämän vastakohdasta Jumalan valtakunnassa/taivaassa (Mark. 9:43-48 ).

Toiselta vuosisadalta eKr. lähtien Gehennasta tuli tuomiopäivän jälkeisen elämän jälkeisen syntien koston symboli, ja sitten siitä tuli synonyymi helvetille. Joissakin tapauksissa kristillinen Raamattu viittaa Gehennaan paikkana, jossa sekä sielu että ruumis voivat tuhoutua ”sammumattomassa tulessa”, synoptisten evankeliumien Matteuksen 10:28 ja Markuksen 9:43 mukaan. Gehenna on myös todellinen paikka, jossa ihmiset polttivat roskia, joten siellä paloi aina tuli (tiedot siitä ovat hyvin ristiriitaisia). Sinne heitettiin tuhottavaksi niiden ruumiit, joiden katsottiin kuolleen syntiin ilman toivoa pelastuksesta (kuten itsemurhan tehneiden ihmisten).

Anonyymi kirjoitti:

Ilmaisu ”Gehenna of Fire” liittyy läheisesti myös nykyajan helvetin käsitteeseen. Ja ei, sillä ei ole mitään tekemistä hyeenojen kanssa. Mikä tämä paikka oli? Erään version mukaan sana ”Gehenna” on Babylonian juutalaisten juutalais-aramean kielen ääntämys (hepreaksi ‏גהנא‏ ”gihana”). Toisen mukaan se on muunnettu nimi Jerusalemin lounaispuolella sijaitsevalle todelliselle Ennomin laaksolle (Hinnom, ”Hennom” tai ”Ben Hennom”). Laakson nimi tulee muinaisen kanaanilaisen maanalaisen tulen jumalan, Hennin, nimestä (muita muunnelmia ovat ”Hin (Hna), Ken (Kna)”, joka mainitaan myös Ras Shamran (Ugaritin) teksteissä. Hänellä oli puoliso, jumalatar Henat (Kenat). Erään legendan mukaan nämä jumaluudet olivat joidenkin kanaanilaisten heimojen esi-isiä. Näin ollen ilmaisu ”Ben Hennom” tarkoitti ”Hennomin poikia”, ja sitä käytettiin sekä kirjaimellisesti että metaforana viittaamaan koko maahan.

Vanhassa testamentissa sanaa Ginnom käytetään kerran tai kahdesti. Jeremian 7:31 mukaan ensimmäisen temppelin loppuaikana oli paikka nimeltä Tophet, jossa jotkut Juudan kuninkaat uhrasivat Molokin jumalalle polttamalla lapsia. Siksi profeetta Jeremia lausui kirouksen koko alueelle: ”Sentähden, katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin tätä paikkaa ei enää kutsuta Topetiksi eikä Ennomin pojan laaksoksi, vaan teurastuslaaksoksi”. Uudessa testamentissa Jeesus Kristus mainitsee sanan ”Gehenna” 12 kertaa kuvauksena elämän vastakohdasta Jumalan valtakunnassa/taivaassa (Mark. 9:43-48 ).

Toiselta vuosisadalta eKr. lähtien Gehennasta tuli tuomiopäivän jälkeisen elämän jälkeisen syntien koston symboli, ja sitten siitä tuli synonyymi helvetille. Joissakin tapauksissa kristillinen Raamattu viittaa Gehennaan paikkana, jossa sekä sielu että ruumis voivat tuhoutua ”sammumattomassa tulessa”, synoptisten evankeliumien Matteuksen 10:28 ja Markuksen 9:43 mukaan. Gehenna on myös todellinen paikka, jossa ihmiset polttivat roskia, joten siellä paloi aina tuli (tiedot siitä ovat hyvin ristiriitaisia). Sinne heitettiin tuhottavaksi niiden ruumiit, joiden katsottiin kuolleen syntiin ilman toivoa pelastuksesta (kuten itsemurhan tehneiden ihmisten).

Lue lisää

Sana ”helvetti” syntyi käännösvaikeuksien vuoksi. Septuagintassa (muinaiskreikkalaisessa raamatunkäännöksessä) hepreankielinen Sheol samaistettiin Haadekseen/Hadesiin (kreikaksi ᾅδης), koska ne ovat uskomattoman samankaltaisia - molemmat ovat kuolleiden sielujen asuttama tuonela, ja molemmilla on herra ja kuoleman enkeli, joka saapuu tiettynä hetkenä hakemaan kuolinvuoteella olevaa ihmistä. Septuagintassa Sheol yhdistettiin myös Tartarokseen (kreikaksi ταρταρώσας;), sen mukaan, että se oli roomalaisaikana käsitys syyllisten kuoleman jälkeisestä rangaistuspaikasta. Englannin kielessä kreikkalaisesta jumalten panteonista lainattu sana ”Hades”, josta puuttuu yksi kirjain keskeltä, esiintyy ensimmäisen kerran noin vuonna 1600 jKr. kreikkalaisen sanan ”adis” (kreik. ”ᾅδης”) translitterointina Creed-linjalla: ”Hän laskeutui helvettiin”. On myös olemassa teoria, jonka mukaan nykyenglannin sana ”helvetti” on johdettu vanhasta englannin kielen sanasta ”hel” tai ”helle”, joka todistettiin ensimmäisen kerran noin vuonna 725 jKr. viittaamaan kuolleiden maailmaan.

Anonyymi kirjoitti:

Sana ”helvetti” syntyi käännösvaikeuksien vuoksi. Septuagintassa (muinaiskreikkalaisessa raamatunkäännöksessä) hepreankielinen Sheol samaistettiin Haadekseen/Hadesiin (kreikaksi ᾅδης), koska ne ovat uskomattoman samankaltaisia - molemmat ovat kuolleiden sielujen asuttama tuonela, ja molemmilla on herra ja kuoleman enkeli, joka saapuu tiettynä hetkenä hakemaan kuolinvuoteella olevaa ihmistä. Septuagintassa Sheol yhdistettiin myös Tartarokseen (kreikaksi ταρταρώσας;), sen mukaan, että se oli roomalaisaikana käsitys syyllisten kuoleman jälkeisestä rangaistuspaikasta. Englannin kielessä kreikkalaisesta jumalten panteonista lainattu sana ”Hades”, josta puuttuu yksi kirjain keskeltä, esiintyy ensimmäisen kerran noin vuonna 1600 jKr. kreikkalaisen sanan ”adis” (kreik. ”ᾅδης”) translitterointina Creed-linjalla: ”Hän laskeutui helvettiin”. On myös olemassa teoria, jonka mukaan nykyenglannin sana ”helvetti” on johdettu vanhasta englannin kielen sanasta ”hel” tai ”helle”, joka todistettiin ensimmäisen kerran noin vuonna 725 jKr. viittaamaan kuolleiden maailmaan.

Lue lisää

Raamatun tarinoita ja tekstejä, joiden juuret ovat muinaisessa kirjallisuudessa

Useiden Raamatun kertomusten ja tekstien huomattava samankaltaisuus muiden, usein vanhempien kertomusten kanssa on herättänyt kiistaa tutkijoiden keskuudessa sukupolvien ajan.

Monet raamatulliset kertomukset välitettiin suullisesti sukupolvien ajan ennen kuin ne kirjoitettiin muistiin. Perinteiset raamatuntutkijat ja apologeetat puolustavat tällaisten raamatunkertomusten alkuperäisyyttä ja historiallista arvoa.

Agnostikkojen ja vapaamielisten uskovien mielestä todisteet siitä, että israelilaiset kirjanoppineet ja papit perustivat usein hahmot, tarinat, rituaalit ja proosan aikaisempiin pakanallisiin myytteihin ja uskomusjärjestelmiin, ovat musertavia. Tämä on erityisen ilmeistä niin sanotuissa sankaritarinoissa, hartauksissa ja virsissä, joita esiintyy raamatullisessa ja pakanallisessa kirjallisuudessa kaikkialla muinaisessa Lähi-idässä.

Ristiriitaisiin tulkintoihin vaikuttavat muinaisen raamatullisen kirjallisuuden ja muinaisten tekstien kopioiden lisäykset, muokkaukset, muokkaukset ja useat käännökset. Asiaankuuluvien tekstien alkuperä on melko luotettava, mutta kopioitujen raamatunkäsikirjoitusten aikajanat ja alkuperäislähteet ovat usein hämärän peitossa. Kuolleenmeren kääröjen tekstit osoittivat, että ainakin osa Septuagintan (LXX) Raamatun versiosta on peräisin 4. vuosisadalta eaa. alkaen.

Raamatun kertomus Nooasta ja sumerilaiset tarinat Atrahasiksesta, Ziusudrasta ja Utnapishtimista

Anonyymi kirjoitti:

Raamatun tarinoita ja tekstejä, joiden juuret ovat muinaisessa kirjallisuudessa

Useiden Raamatun kertomusten ja tekstien huomattava samankaltaisuus muiden, usein vanhempien kertomusten kanssa on herättänyt kiistaa tutkijoiden keskuudessa sukupolvien ajan.

Monet raamatulliset kertomukset välitettiin suullisesti sukupolvien ajan ennen kuin ne kirjoitettiin muistiin. Perinteiset raamatuntutkijat ja apologeetat puolustavat tällaisten raamatunkertomusten alkuperäisyyttä ja historiallista arvoa.

Agnostikkojen ja vapaamielisten uskovien mielestä todisteet siitä, että israelilaiset kirjanoppineet ja papit perustivat usein hahmot, tarinat, rituaalit ja proosan aikaisempiin pakanallisiin myytteihin ja uskomusjärjestelmiin, ovat musertavia. Tämä on erityisen ilmeistä niin sanotuissa sankaritarinoissa, hartauksissa ja virsissä, joita esiintyy raamatullisessa ja pakanallisessa kirjallisuudessa kaikkialla muinaisessa Lähi-idässä.

Ristiriitaisiin tulkintoihin vaikuttavat muinaisen raamatullisen kirjallisuuden ja muinaisten tekstien kopioiden lisäykset, muokkaukset, muokkaukset ja useat käännökset. Asiaankuuluvien tekstien alkuperä on melko luotettava, mutta kopioitujen raamatunkäsikirjoitusten aikajanat ja alkuperäislähteet ovat usein hämärän peitossa. Kuolleenmeren kääröjen tekstit osoittivat, että ainakin osa Septuagintan (LXX) Raamatun versiosta on peräisin 4. vuosisadalta eaa. alkaen.

Raamatun kertomus Nooasta ja sumerilaiset tarinat Atrahasiksesta, Ziusudrasta ja Utnapishtimista

Lue lisää

Monissa muinaisissa kulttuureissa on yliluonnollisia suuria vedenpaisumustarinoita, joissa ihmiskunnan jatkuvuuden takaa yksi vanhurskas sankari. Raamatun tarina kertoo Jumalan turhautumisesta ja vihasta tuhoisaa ja hallitsematonta ihmiskuntaa kohtaan. Jumala päättää sitten tuhota kaiken elämän maan päältä. Yhdelle hyvälle miehelle, Nooalle, kerrotaan tästä ja häntä kehotetaan rakentamaan ja varustamaan suuri alus - arkki. Jumala neuvoo häntä ottamaan mukaan vaimonsa, poikansa, miniänsä ja tarkan määrän kaikkia eläimiä, jotta elämä voitaisiin aloittaa uudelleen sen jälkeen. Sitten maa tuhoutuu ja Nooan jälkeläiset asuttavat sen uudelleen.

Samanlainen tarina kerrotaan myös säilyneissä sumerilaisissa ja vanhan Babylonian kiilakirjoitustauluissa. Jumalat ovat turhautuneita ja raivoissaan ihmisten jatkuvasta metelistä. Nooan vastineen nimi sumerilaisessa legendassa on Ziusudra (n. 2300 eaa.).

Myöhemmässä vanhassa babylonialaisessa versiossa n. 1646 eaa. hänen nimensä on Atrahasis. Vanhan Babylonian valtakunnan puolivälin tienoilla hän ja vedenpaisumuskertomus kudotaan Gilgameš-eepokseen nimellä Utnapishtim (myös Pir-Napishtim). Kaikki nämä tekstit edeltävät heprealaisia pyhiä tekstejä, joista myöhemmin tuli heprealainen Raamattu.
Oppilaat harjoittelivat taitojaan kopioimalla näitä tarinoita yhä uudelleen ja uudelleen. Mesopotamiasta on löydetty useita lähes kahden vuosituhannen ajalta peräisin olevia kopioita ja fragmentteja, muun muassa aikoinaan suuren palatsin ja kirjaston rauniot Ninivessä.

Anonyymi kirjoitti:

Monissa muinaisissa kulttuureissa on yliluonnollisia suuria vedenpaisumustarinoita, joissa ihmiskunnan jatkuvuuden takaa yksi vanhurskas sankari. Raamatun tarina kertoo Jumalan turhautumisesta ja vihasta tuhoisaa ja hallitsematonta ihmiskuntaa kohtaan. Jumala päättää sitten tuhota kaiken elämän maan päältä. Yhdelle hyvälle miehelle, Nooalle, kerrotaan tästä ja häntä kehotetaan rakentamaan ja varustamaan suuri alus - arkki. Jumala neuvoo häntä ottamaan mukaan vaimonsa, poikansa, miniänsä ja tarkan määrän kaikkia eläimiä, jotta elämä voitaisiin aloittaa uudelleen sen jälkeen. Sitten maa tuhoutuu ja Nooan jälkeläiset asuttavat sen uudelleen.

Samanlainen tarina kerrotaan myös säilyneissä sumerilaisissa ja vanhan Babylonian kiilakirjoitustauluissa. Jumalat ovat turhautuneita ja raivoissaan ihmisten jatkuvasta metelistä. Nooan vastineen nimi sumerilaisessa legendassa on Ziusudra (n. 2300 eaa.).

Myöhemmässä vanhassa babylonialaisessa versiossa n. 1646 eaa. hänen nimensä on Atrahasis. Vanhan Babylonian valtakunnan puolivälin tienoilla hän ja vedenpaisumuskertomus kudotaan Gilgameš-eepokseen nimellä Utnapishtim (myös Pir-Napishtim). Kaikki nämä tekstit edeltävät heprealaisia pyhiä tekstejä, joista myöhemmin tuli heprealainen Raamattu.
Oppilaat harjoittelivat taitojaan kopioimalla näitä tarinoita yhä uudelleen ja uudelleen. Mesopotamiasta on löydetty useita lähes kahden vuosituhannen ajalta peräisin olevia kopioita ja fragmentteja, muun muassa aikoinaan suuren palatsin ja kirjaston rauniot Ninivessä.

Lue lisää

Mooses ja Sargon Akkadilainen
Raamatun kertomus Mooseksesta sijoittuu julman faraon aikaan. Faarao määräsi kaikki heprealaiset poikalapset tapettaviksi heti syntyessään, jotta israelilaisten määrä ei lisääntyisi ja heistä ei tulisi uhkaa. Farao pelkäsi, että runsaslukuinen heprealaiskansa voisi johtaa kapinaan ja kapinaan Egyptissä.

Raamatun tarinassa Mooseksen äiti valmistaa pajukorin, jonka hän sinetöi pikeillä tehdäkseen siitä vedenpitävän. Hän panee Mooseksen koriin ja kelluttaa sen Niiliä pitkin, jossa faraon tytär kylpee. Jälkimmäinen pelastaa lapsen ja kasvattaa hänet poikanaan - hänellä on etuoikeutettu ruhtinaallinen koulutus, johon kuuluu tähtitiedettä, uskontoa, matematiikkaa ja kirjoittamista, kuten Egyptin kirjeenvaihto ulkomaisten ruhtinaiden koulutuksesta heidän hovissaan todistaa.

Heprealaiset papit tarkistivat, muokkasivat ja lisäsivät olemassa olevia israelilaisten pyhiä tekstejä Babylonian vankeuden aikana. Skeptikot uskovat, että Raamatun Mooseksen tarina kehitettiin tuolloin muinaisista mesopotamialaisista sankaritarinoista.

Akkadin perustajalla Sargonilla oli samanlainen korimatka jokea pitkin pikkulapsena. Hänen äitinsä oli papitar, joka synnytti hänet salassa. Hän teki myös pajukorin, joka oli sinetöity pikeillä, ja laski pojan kellumaan Eufrat-jokeen. Hänet kuitenkin pelasti ja kasvatti nöyrä talonpoika, kunnes mahtava jumalatar Ishtar (entinen sumerien Inanna) kiinnostui hänestä. Nuorena hänestä tuli Kishin kuninkaan maljan kantaja, jonka hän myöhemmin syrjäytti, ennen kuin hän ryhtyi rakentamaan maailman ensimmäistä imperiumia.

Anonyymi kirjoitti:

Mooses ja Sargon Akkadilainen
Raamatun kertomus Mooseksesta sijoittuu julman faraon aikaan. Faarao määräsi kaikki heprealaiset poikalapset tapettaviksi heti syntyessään, jotta israelilaisten määrä ei lisääntyisi ja heistä ei tulisi uhkaa. Farao pelkäsi, että runsaslukuinen heprealaiskansa voisi johtaa kapinaan ja kapinaan Egyptissä.

Raamatun tarinassa Mooseksen äiti valmistaa pajukorin, jonka hän sinetöi pikeillä tehdäkseen siitä vedenpitävän. Hän panee Mooseksen koriin ja kelluttaa sen Niiliä pitkin, jossa faraon tytär kylpee. Jälkimmäinen pelastaa lapsen ja kasvattaa hänet poikanaan - hänellä on etuoikeutettu ruhtinaallinen koulutus, johon kuuluu tähtitiedettä, uskontoa, matematiikkaa ja kirjoittamista, kuten Egyptin kirjeenvaihto ulkomaisten ruhtinaiden koulutuksesta heidän hovissaan todistaa.

Heprealaiset papit tarkistivat, muokkasivat ja lisäsivät olemassa olevia israelilaisten pyhiä tekstejä Babylonian vankeuden aikana. Skeptikot uskovat, että Raamatun Mooseksen tarina kehitettiin tuolloin muinaisista mesopotamialaisista sankaritarinoista.

Akkadin perustajalla Sargonilla oli samanlainen korimatka jokea pitkin pikkulapsena. Hänen äitinsä oli papitar, joka synnytti hänet salassa. Hän teki myös pajukorin, joka oli sinetöity pikeillä, ja laski pojan kellumaan Eufrat-jokeen. Hänet kuitenkin pelasti ja kasvatti nöyrä talonpoika, kunnes mahtava jumalatar Ishtar (entinen sumerien Inanna) kiinnostui hänestä. Nuorena hänestä tuli Kishin kuninkaan maljan kantaja, jonka hän myöhemmin syrjäytti, ennen kuin hän ryhtyi rakentamaan maailman ensimmäistä imperiumia.

Lue lisää

Sargonin historiallisuudesta noin vuonna 2279 eaa. on todisteita useista kiilleliusketauluista, joita on löydetty muun muassa Amarnasta, Ashurista ja Ninivestä, sekä heettiläisistä katkelmista. Hänen syntymälegendansa on tallennettu Babyloniasta peräisin oleviin myöhempiin kopioihin. Raamatuntutkijat väittävät, että hajanaiset tekstit eivät ole ratkaisevia ja että suullisesti välitetyt Raamatun kertomukset ovat Sargonin syntymäkertomusta vanhempia.

Raamatun Job ja Mesopotamian vanhurskas kärsijä
Jobin kirja on kirjoitettu ainutlaatuisella tyylillä. Se eroaa muista Raamatun kirjoista asiayhteyden, tapojen, nimien ja kuvattujen tapahtumien osalta. Tutkijat ovat arvelleet, että se vastaa enemmän arabialaisia kuin israelilaisia kertomuksia.

Jobilla on varakas omaisuus ja perhe. Saatana, joka on tällä kertaa vielä enkeli, haastaa Jumalan siihen, että Job on hurskas vain siksi, että kaikki hänen elämässään on ihanaa. Jumala hyväksyy Saatanan haasteen, joka sitten tuhoaa Jobin omaisuuden, perheen ja lopulta Jobin terveyden. Job kieltäytyy kiroamasta Jumalaa. Hän ei ymmärrä, miksi hän kärsii, mutta hyväksyy, ettei hänellä ole oikeutta kyseenalaistaa Jumalaa. Raamatullinen kertomus päättyy siihen, että Jumala selittää Jobille kauniilla sanoilla maailmankaikkeuden laajuuden ja monimutkaisuuden. Jobin elämä päättyy siten, että hän on rikkaampi ja onnellisempi kuin ennen kärsimyksensä alkamista.

Mesopotamian tarinassa Ludlul-bēl-Numēqi eli Oikeudenmukainen kärsijä on samanlainen tausta, jossa hurskas mies noudattaa uskonnollisia sääntöjä tarkasti. Jobin tavoin hän ei ymmärrä onnensa muutosta. Hän kyseenalaistaa jumalansa, kun hän menettää kaiken, myös terveytensä. Toisin kuin Job, hän kuitenkin kuolee kurjuuteensa tarinan lopussa.

Anonyymi kirjoitti:

Sargonin historiallisuudesta noin vuonna 2279 eaa. on todisteita useista kiilleliusketauluista, joita on löydetty muun muassa Amarnasta, Ashurista ja Ninivestä, sekä heettiläisistä katkelmista. Hänen syntymälegendansa on tallennettu Babyloniasta peräisin oleviin myöhempiin kopioihin. Raamatuntutkijat väittävät, että hajanaiset tekstit eivät ole ratkaisevia ja että suullisesti välitetyt Raamatun kertomukset ovat Sargonin syntymäkertomusta vanhempia.

Raamatun Job ja Mesopotamian vanhurskas kärsijä
Jobin kirja on kirjoitettu ainutlaatuisella tyylillä. Se eroaa muista Raamatun kirjoista asiayhteyden, tapojen, nimien ja kuvattujen tapahtumien osalta. Tutkijat ovat arvelleet, että se vastaa enemmän arabialaisia kuin israelilaisia kertomuksia.

Jobilla on varakas omaisuus ja perhe. Saatana, joka on tällä kertaa vielä enkeli, haastaa Jumalan siihen, että Job on hurskas vain siksi, että kaikki hänen elämässään on ihanaa. Jumala hyväksyy Saatanan haasteen, joka sitten tuhoaa Jobin omaisuuden, perheen ja lopulta Jobin terveyden. Job kieltäytyy kiroamasta Jumalaa. Hän ei ymmärrä, miksi hän kärsii, mutta hyväksyy, ettei hänellä ole oikeutta kyseenalaistaa Jumalaa. Raamatullinen kertomus päättyy siihen, että Jumala selittää Jobille kauniilla sanoilla maailmankaikkeuden laajuuden ja monimutkaisuuden. Jobin elämä päättyy siten, että hän on rikkaampi ja onnellisempi kuin ennen kärsimyksensä alkamista.

Mesopotamian tarinassa Ludlul-bēl-Numēqi eli Oikeudenmukainen kärsijä on samanlainen tausta, jossa hurskas mies noudattaa uskonnollisia sääntöjä tarkasti. Jobin tavoin hän ei ymmärrä onnensa muutosta. Hän kyseenalaistaa jumalansa, kun hän menettää kaiken, myös terveytensä. Toisin kuin Job, hän kuitenkin kuolee kurjuuteensa tarinan lopussa.

Lue lisää

Jobin runolliset kuvaukset ovat samankaltaisia kuin monissa ennen Raamattua kirjoitetuissa muinaisissa teksteissä, kuten Enuma Elishissä.

Sananlaskut, saarnaaja ja egyptiläiset opetukset
Tutkijat ovat kiistelleet tekstien lainaamisesta Raamatun ja muinaisen egyptiläisen opetuskirjallisuuden välillä siitä lähtien, kun asiaa koskevat hieroglyfitekstit on tulkittu. Enemmistö on yhtä mieltä siitä, että suurin osa papyrus- ja ostrokateksteistä ja niiden katkelmista viittaa siihen, että heprealaiset kirjurit lainasivat vanhoja egyptiläisiä tekstejä.

On olemassa perusteluja sille, että molemmilla puolilla on juuret vielä vanhemmissa lähteissä, ja jotkut jopa näkevät muinaisten tietäjien keksimän universaalin tiedon ja maalaisjärjen.

Raamatun saarnaaja- ja sananlaskujen kirjat on omistettu israelilaiselle kuningas Salomolle, joka tutkii elämän tarkoitusta pohtimalla ihmistä, hänen motiivejaan ja tekojaan. Hän tekee monia viisaita johtopäätöksiä ponnistelujensa aikana.

Saarnaajain kirjan viimeisessä luvussa Salomo neuvoo nuoria nauttimaan elämästään niin kauan kuin he ovat nuoria. Hän kuvaa, miten ihmisen kyvyt vähenevät vähitellen iän myötä, kunnes lopulta mitään ei ole jäljellä. Kauniisti muotoilluilla vertauskuvilla hän havainnollistaa aistien rappeutumista, kunnes jäljelle jää vain pelko.

Osa Prissen papyruksen egyptiläisestä tekstistä valittaa samaa taantumaa samankaltaisella tyylillä. Papyrus alkaa Kagemnin ohjeen viimeisillä sivuilla. Sen jälkeen seuraa faarao Djedkaren visierin, nimeltä Ptahhotep, alkuperäisten opetusten eli sebaytin koko teksti, joka on peräisin 4. dynastian ajalta.

Anonyymi kirjoitti:

Jobin runolliset kuvaukset ovat samankaltaisia kuin monissa ennen Raamattua kirjoitetuissa muinaisissa teksteissä, kuten Enuma Elishissä.

Sananlaskut, saarnaaja ja egyptiläiset opetukset
Tutkijat ovat kiistelleet tekstien lainaamisesta Raamatun ja muinaisen egyptiläisen opetuskirjallisuuden välillä siitä lähtien, kun asiaa koskevat hieroglyfitekstit on tulkittu. Enemmistö on yhtä mieltä siitä, että suurin osa papyrus- ja ostrokateksteistä ja niiden katkelmista viittaa siihen, että heprealaiset kirjurit lainasivat vanhoja egyptiläisiä tekstejä.

On olemassa perusteluja sille, että molemmilla puolilla on juuret vielä vanhemmissa lähteissä, ja jotkut jopa näkevät muinaisten tietäjien keksimän universaalin tiedon ja maalaisjärjen.

Raamatun saarnaaja- ja sananlaskujen kirjat on omistettu israelilaiselle kuningas Salomolle, joka tutkii elämän tarkoitusta pohtimalla ihmistä, hänen motiivejaan ja tekojaan. Hän tekee monia viisaita johtopäätöksiä ponnistelujensa aikana.

Saarnaajain kirjan viimeisessä luvussa Salomo neuvoo nuoria nauttimaan elämästään niin kauan kuin he ovat nuoria. Hän kuvaa, miten ihmisen kyvyt vähenevät vähitellen iän myötä, kunnes lopulta mitään ei ole jäljellä. Kauniisti muotoilluilla vertauskuvilla hän havainnollistaa aistien rappeutumista, kunnes jäljelle jää vain pelko.

Osa Prissen papyruksen egyptiläisestä tekstistä valittaa samaa taantumaa samankaltaisella tyylillä. Papyrus alkaa Kagemnin ohjeen viimeisillä sivuilla. Sen jälkeen seuraa faarao Djedkaren visierin, nimeltä Ptahhotep, alkuperäisten opetusten eli sebaytin koko teksti, joka on peräisin 4. dynastian ajalta.

Lue lisää

Prisse-papyrus on 12. tai 13. dynastian aikana tehty kopio, joka on peräisin noin vuodelta 2300 eaa. Nykyään se on Pariisin Biblioteque Nationale -kirjastossa. Tiedämme, että kyseessä on kopio, koska kirjoittaja toteaa lopussa, että nämä ovat täsmälleen samat sanat, jotka hän kopioi sellaisina kuin hän ne löysi.

Amenemopen ohjeen hieraattinen teksti, josta on löydetty useita sanontoja Tukholmasta, Pariisista ja Moskovasta sekä myöhäinen (noin 1000 eaa.) ostrakoni Kairosta, on Amenemopen laatima isän pojalleen antama ohje. Useat tutkijat ovat lainanneet vertailussa nimenomaan Sananlaskujen 22:17-23:10 sanoja, esimerkiksi sanoja:

Useat tutkijat ovat lainanneet vertailussa nimenomaan Sananlaskujen 22:17-23:10 sanoja, esimerkiksi sanoja:



"Enkö minä ole kirjoittanut sinulle kolmekymmentä neuvon ja tiedon sanontaa?" Sananlaskut 22:20
"Katsokaa näitä kolmeakymmentä lukua; ne tiedottavat, ne kasvattavat." Amenemopen opetus

On huomionarvoista, että vuonna 1986 uudistettu katolinen Raamattu - New American Bible - mainitsee Sananlaskujen 22:19:ssä Amenemopen jopa nimeltä


"Minä annan teille tiedoksi Amen-em-Open sanat."

Anin opetus Anin papyruksesta, noin 18. dynastian ajalta, sisältää samoja opetuksia kuin edellä mainitut esimerkit. Sebayt (opetukset) käsittelevät samoja aiheita. Niissä korostetaan rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta, itsehillintää, rauhalliseen elämään pyrkimisen tärkeyttä ilman riitoja ja ahneutta ja korostetaan jumalten lopullista valtaa. Tämä ja heprealainen Raamattu ovat saaneet tutkijat arvelemaan, että kaikki opetukset saattavat olla peräisin yhdestä ainoasta, vanhemmasta lähteestä. Egyptiläiset viisaudenopettajat juontavat juurensa Imhotepiin, joka oli faarao Djoserin (3. dynastia n. 2686-2636 eaa.) visioitsija, rakennusmestari, lääkäri, tähtitieteilijä ja opettaja.
Raamatun psalmi 104 ja Akhenatenin Aten-hymni.

Psalmin 104 ja farao Atenin virren (1300-luvulta eaa.) tyyli-, ilmaisu- ja sävymaailman samankaltaisuutta ei voi kiistää.

Anonyymi kirjoitti:

Prisse-papyrus on 12. tai 13. dynastian aikana tehty kopio, joka on peräisin noin vuodelta 2300 eaa. Nykyään se on Pariisin Biblioteque Nationale -kirjastossa. Tiedämme, että kyseessä on kopio, koska kirjoittaja toteaa lopussa, että nämä ovat täsmälleen samat sanat, jotka hän kopioi sellaisina kuin hän ne löysi.

Amenemopen ohjeen hieraattinen teksti, josta on löydetty useita sanontoja Tukholmasta, Pariisista ja Moskovasta sekä myöhäinen (noin 1000 eaa.) ostrakoni Kairosta, on Amenemopen laatima isän pojalleen antama ohje. Useat tutkijat ovat lainanneet vertailussa nimenomaan Sananlaskujen 22:17-23:10 sanoja, esimerkiksi sanoja:

Useat tutkijat ovat lainanneet vertailussa nimenomaan Sananlaskujen 22:17-23:10 sanoja, esimerkiksi sanoja:



"Enkö minä ole kirjoittanut sinulle kolmekymmentä neuvon ja tiedon sanontaa?" Sananlaskut 22:20
"Katsokaa näitä kolmeakymmentä lukua; ne tiedottavat, ne kasvattavat." Amenemopen opetus

On huomionarvoista, että vuonna 1986 uudistettu katolinen Raamattu - New American Bible - mainitsee Sananlaskujen 22:19:ssä Amenemopen jopa nimeltä


"Minä annan teille tiedoksi Amen-em-Open sanat."

Anin opetus Anin papyruksesta, noin 18. dynastian ajalta, sisältää samoja opetuksia kuin edellä mainitut esimerkit. Sebayt (opetukset) käsittelevät samoja aiheita. Niissä korostetaan rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta, itsehillintää, rauhalliseen elämään pyrkimisen tärkeyttä ilman riitoja ja ahneutta ja korostetaan jumalten lopullista valtaa. Tämä ja heprealainen Raamattu ovat saaneet tutkijat arvelemaan, että kaikki opetukset saattavat olla peräisin yhdestä ainoasta, vanhemmasta lähteestä. Egyptiläiset viisaudenopettajat juontavat juurensa Imhotepiin, joka oli faarao Djoserin (3. dynastia n. 2686-2636 eaa.) visioitsija, rakennusmestari, lääkäri, tähtitieteilijä ja opettaja.
Raamatun psalmi 104 ja Akhenatenin Aten-hymni.

Psalmin 104 ja farao Atenin virren (1300-luvulta eaa.) tyyli-, ilmaisu- ja sävymaailman samankaltaisuutta ei voi kiistää.

Lue lisää

Psalmin 104 ja faarao Atenin virren (14. vuosisata eaa.) tyyli-, ilmaisu- ja sävymaailman samankaltaisuutta psalmin 104 ja farao Akenatenin virren (14. vuosisata eaa.) välillä ei voi kiistää.

Muita samankaltaisia kielellisiä ylistys- ja kunnioituskuvioita, jotka liittyvät Atenin palvomiseen Atenin ainoana jumalana, esiintyy Amarnan rajakivien sanamuodoissa.

Niissä on havaittavissa yhtäläisyyksiä Raamatun psalmeihin ja muihin kuvaileviin raamatullisiin kertomuksiin.

Laulujen laulu ja sumerilainen kirjallisuus
Raamatun Laulujen laulussa on yhtäläisyyksiä sumerilaisten temppelihymnien ja akkadilaisten hymnien sekä rakkauslaulujen kanssa.
Se säesti vuosittain vietettävää Dumuzi-Inanna-kultin ja myöhemmän Tammuz-Ishtar-kultin avioliittoliturgiaa sumerien ja akkadien aikakausilla.

Ensimmäinen runoilija, jonka nimen tunnemme, oli akkadilainen ylipapitar, Sargonin tytär Enheduanna. Useat hänen runoistaan ja virsistään ovat säilyneet.
Raamatun kertomukset ja anonyymi mesopotamialainen kirjallisuus
Ensimmäinen tuntemamme fiktiivinen tarina on peräisin muinaisesta Mesopotamiasta. Se on linnun ja kalan välinen filosofinen keskustelu. Ajatus ei-ihmisten välisestä filosofisesta keskustelusta, jossa ei-ihmiset käyvät ihmistyylistä dialogia jonkin asian havainnollistamiseksi, muistuttaa Raamatun tarinaa, joka löytyy Tuomarien kirjasta (9:8-15), jossa puut pitävät neuvonpitoa nimittääkseen yhden puun kuninkaakseen.

Anonyymi kirjoitti:

Psalmin 104 ja faarao Atenin virren (14. vuosisata eaa.) tyyli-, ilmaisu- ja sävymaailman samankaltaisuutta psalmin 104 ja farao Akenatenin virren (14. vuosisata eaa.) välillä ei voi kiistää.

Muita samankaltaisia kielellisiä ylistys- ja kunnioituskuvioita, jotka liittyvät Atenin palvomiseen Atenin ainoana jumalana, esiintyy Amarnan rajakivien sanamuodoissa.

Niissä on havaittavissa yhtäläisyyksiä Raamatun psalmeihin ja muihin kuvaileviin raamatullisiin kertomuksiin.

Laulujen laulu ja sumerilainen kirjallisuus
Raamatun Laulujen laulussa on yhtäläisyyksiä sumerilaisten temppelihymnien ja akkadilaisten hymnien sekä rakkauslaulujen kanssa.
Se säesti vuosittain vietettävää Dumuzi-Inanna-kultin ja myöhemmän Tammuz-Ishtar-kultin avioliittoliturgiaa sumerien ja akkadien aikakausilla.

Ensimmäinen runoilija, jonka nimen tunnemme, oli akkadilainen ylipapitar, Sargonin tytär Enheduanna. Useat hänen runoistaan ja virsistään ovat säilyneet.
Raamatun kertomukset ja anonyymi mesopotamialainen kirjallisuus
Ensimmäinen tuntemamme fiktiivinen tarina on peräisin muinaisesta Mesopotamiasta. Se on linnun ja kalan välinen filosofinen keskustelu. Ajatus ei-ihmisten välisestä filosofisesta keskustelusta, jossa ei-ihmiset käyvät ihmistyylistä dialogia jonkin asian havainnollistamiseksi, muistuttaa Raamatun tarinaa, joka löytyy Tuomarien kirjasta (9:8-15), jossa puut pitävät neuvonpitoa nimittääkseen yhden puun kuninkaakseen.

Lue lisää

Mesopotamialainen esimerkki luonnonympäristön hahmojen käyttämisestä on tässä tapauksessa varhaisempi kuin Raamatun tarinat. Se kuitenkin havainnollistaa taustaa, jota vasten raamatulliset kertomukset patriarkoista kehittyivät, ensin suullisena kertomuksena Aabrahamista alkaen ja myöhemmin tekstimuodossa.

Tietyt Raamatun kertomukset ja käytännöt kasvoivat jo vakiintuneista juurista käsin.

On vain luonnollista, että Raamatun kertomuksia värittävät ympäröivät vaikutteet, jotka ovat vaikuttaneet heidän yhteisöllisen elämänsä ja kehittyvän kulttuurinsa jatkuvasti muuttuviin aikoihin. Meidän tarvitsee vain katsoa, miten israelilaisten uskonnolliset riitit ja rituaalit muuttuivat ja mukautuivat koko Raamatun aikajanan aikana, jotta ymmärrämme, miten maallisia ja vieraita käytäntöjä omaksuttiin.
Useat Tanakhin osat ovat suullisesti periytyneet yhteiskunnan toimesta, joka oli muuttumassa kansakunnaksi ja joka oli toisinaan paimentolaisuutta ja toisinaan eleli muukalaisten parissa maanpaossa. Pyhät tekstit kirjattiin lopulta vuosisatojen kuluessa erillisiin kääröihin, ja eri kirjoittajat, joilla oli erilaiset tavoitteet ja tyylit, pyrkivät tekemään viestinsä selväksi omassa nyky-yhteiskunnassaan.
Voidaan myös kysyä, eivätkö samankaltaisuudet, joissa on kullekin ihmiskunnan kulttuurin vaiheelle ja ajalle ominaisia käänteitä ja kaunistuksia, perustu esi-isiin vaikuttaneisiin historiallisiin tapahtumiin. Ehkä ihmisen syvään juurtuneessa muistissa ja genetiikassa oli tapahtumia ja viisautta, jotka tapahtuivat ennen kuin ihmiset jakautuivat kulttuuriryhmiin.

Jäljelle jäävät sitten ne vastaavat juuret, joihin tällaiset kertomukset perustuvat, eli uskon ja viisauden käsitteet:

Anonyymi kirjoitti:

Mesopotamialainen esimerkki luonnonympäristön hahmojen käyttämisestä on tässä tapauksessa varhaisempi kuin Raamatun tarinat. Se kuitenkin havainnollistaa taustaa, jota vasten raamatulliset kertomukset patriarkoista kehittyivät, ensin suullisena kertomuksena Aabrahamista alkaen ja myöhemmin tekstimuodossa.

Tietyt Raamatun kertomukset ja käytännöt kasvoivat jo vakiintuneista juurista käsin.

On vain luonnollista, että Raamatun kertomuksia värittävät ympäröivät vaikutteet, jotka ovat vaikuttaneet heidän yhteisöllisen elämänsä ja kehittyvän kulttuurinsa jatkuvasti muuttuviin aikoihin. Meidän tarvitsee vain katsoa, miten israelilaisten uskonnolliset riitit ja rituaalit muuttuivat ja mukautuivat koko Raamatun aikajanan aikana, jotta ymmärrämme, miten maallisia ja vieraita käytäntöjä omaksuttiin.
Useat Tanakhin osat ovat suullisesti periytyneet yhteiskunnan toimesta, joka oli muuttumassa kansakunnaksi ja joka oli toisinaan paimentolaisuutta ja toisinaan eleli muukalaisten parissa maanpaossa. Pyhät tekstit kirjattiin lopulta vuosisatojen kuluessa erillisiin kääröihin, ja eri kirjoittajat, joilla oli erilaiset tavoitteet ja tyylit, pyrkivät tekemään viestinsä selväksi omassa nyky-yhteiskunnassaan.
Voidaan myös kysyä, eivätkö samankaltaisuudet, joissa on kullekin ihmiskunnan kulttuurin vaiheelle ja ajalle ominaisia käänteitä ja kaunistuksia, perustu esi-isiin vaikuttaneisiin historiallisiin tapahtumiin. Ehkä ihmisen syvään juurtuneessa muistissa ja genetiikassa oli tapahtumia ja viisautta, jotka tapahtuivat ennen kuin ihmiset jakautuivat kulttuuriryhmiin.

Jäljelle jäävät sitten ne vastaavat juuret, joihin tällaiset kertomukset perustuvat, eli uskon ja viisauden käsitteet:

Lue lisää

SYNKRETISMIÄ.

Joh. 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä. >

TÄMÄ EI SIIS OLE LAINKAAN KRISTINUSKON TEKSTIÄ, VAAN SE ON OTETTU MITHRALAISESTA TEKSTISTÄ

Mithralainen teksti:

"He who will not eat of my body and drink of my blood, so that he will be made one with me and I with him, the same shall not know salvation." (Mithraic inscription)


Kristinuskon teksti:

Joh. 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.

Anonyymi kirjoitti:

https://www.suomalainen.com/products/sensuroitu?srsltid=AfmBOoqJlz6nBp_ajfOYWmvU17dMz45GYKggHhgwcAEO3JycNRz0YEN0
Ravisteleva ja viihdyttävä kirja Raamatun tekstien historiasta.

Raamattua on pidetty muuttumattomana Jumalan sanana. Kautta aikojen pyhän kirjan lauseita on valjastettu politiikan ja vallankäytön perusteiksi. Raamatun kertomukset pulpahtavat pintaan myös täysin maallisissa yhteyksissä.

Oikeasti Raamattu on muovautunut jatkuvasti kirjurien käsissä. He tekivät virheitä ja muokkasivat tekstejä tarkoitusperiensä mukaan. Esimerkiksi monijumalaisuutta sensuroitiin ja naisten asemaa häivytettiin. Lisäksi Raamattu muuttuu aina, kun sitä käännetään uusille kielille.

Kirja kertoo Raamatun käsikirjoitusten rikkaasta historiasta tieteellisellä otteella mutta kepeästi ja uusiin näkökulmiin haastaen.

Lue lisää

Ehkä he itsekin syyllistyivät samaa, mistä syyttävät Jumalan inspiroimia kirjoittajia. Jumalan Pyhitettyä Raamatun sanomaa, ei ihmiset saa muuttaa. Sanoma onkin pysynyt ihmeen hyvin tajuttavana, janoisille lukijoille.

Anonyymi kirjoitti:

https://docendo.fi/sivu/tuote/harhaanjohtajat/2768530

Harhaanjohtajat — Vahvassa uskossa
Miettinen, Terho; Pelli, Raija
Tuotemuoto: Äänikirja
Saatavuus: Heti ladattavissa
Sähköpostiim tulee lataussivuston linkki. Helppoa, nopea. Hyvää äänikrjan kuuntelemista muillekin.
Ostin sen kirjan "Harhaanjohtajat". Latasin mp3-tiedoston tietokoneelleni. Toimituskuluja ei ole lainkaan. 12,90 euroa. 642 megatavua ja kesto 7 tuntia ja 48 minuuttia. Voitte muutkin ostaa sen mp3-tiedostona. Äänikirjana.

Kirjassa mainitaan muun muassa tilaisuus jossa yritettiin manauksilla ja loitsuilla herättää henkiin ruumis jolle oli jo tehty lääketieteellinen ruumiinavaus. Ja tällaiset yksilöt liikkuvat vapaina keskuudessamme.


Teoksen tiedot ja tapaukset on kerätty viranomaislähteistä, henkilöhaastatteluista ja omakohtaisista kokemuksista erilaisissa hengellisissä tilaisuuksissa. Kirjassa esitellyt psykologian ilmiöt pätevät muissakin kuin uskonnollisissa massaliikkeissä. Teoksessa pohditaan kiinnostavasti lahkon jälkeistä elämää, itsensä löytämistä ja elämän uudelleen rakentamista.

Lue lisää

Ehkä he erehtyivät tutkimaan saatanan palvojia. Raha ei haise
Hyvin hankkivat

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä he erehtyivät tutkimaan saatanan palvojia. Raha ei haise
Hyvin hankkivat

Kyllä ne ihan kristittyjä lahkoja tutkivat, jotka muistuttavat saatananpalvontaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä he itsekin syyllistyivät samaa, mistä syyttävät Jumalan inspiroimia kirjoittajia. Jumalan Pyhitettyä Raamatun sanomaa, ei ihmiset saa muuttaa. Sanoma onkin pysynyt ihmeen hyvin tajuttavana, janoisille lukijoille.

Lue lisää

https://www.vapaa-ajattelijat.fi/kritiikki/raamattu/raam1.html

Montako eläintä piti Nooan ottaa arkkiin?

1. Moos. 6:19-20 "Ja kaikista eläimistä, kaikesta lihasta, sinun on vietävä arkkiin kaksi kutakin lajia säilyttääksesi ne hengissä kanssasi; niitä olkoon koiras ja naaras. Lintuja lajiensa mukaan, karjaeläimiä lajiensa mukaan ja kaikkia maan matelijoita lajiensa mukaan tulkoon kaksi kutakin lajia sinun luoksesi, säilyttääksesi ne hengissä."

vs.

1. Moos. 7:2-3 "Kaikkia puhtaita eläimiä ota luoksesi seitsemän paria, koiraita ja naaraita, mutta epäpuhtaita eläimiä kutakin yksi pari, koiras ja naaras. Niin myös taivaan lintuja seitsemän paria, koiraita ja naaraita, että siemen säilyisi elossa koko maan päällä."

(Lisää tulvakertomuksen ongelmia tulevassa artikkelissa.)
Montako hevosvaljakkoa Salomolla oli?

1. Kun. 4:26 "Ja Salomolla oli neljäkymmentä tuhatta hevosvaljakkoa vaunujaan varten ja kaksitoista tuhatta ratsuhevosta."

vs.

2. Aik. 9:25 "Salomolla oli neljätuhatta hevosvaljakkoa vaunuineen ja kaksitoista tuhatta ratsumiestä;"

Anonyymi kirjoitti:

https://www.vapaa-ajattelijat.fi/kritiikki/raamattu/raam1.html

Montako eläintä piti Nooan ottaa arkkiin?

1. Moos. 6:19-20 "Ja kaikista eläimistä, kaikesta lihasta, sinun on vietävä arkkiin kaksi kutakin lajia säilyttääksesi ne hengissä kanssasi; niitä olkoon koiras ja naaras. Lintuja lajiensa mukaan, karjaeläimiä lajiensa mukaan ja kaikkia maan matelijoita lajiensa mukaan tulkoon kaksi kutakin lajia sinun luoksesi, säilyttääksesi ne hengissä."

vs.

1. Moos. 7:2-3 "Kaikkia puhtaita eläimiä ota luoksesi seitsemän paria, koiraita ja naaraita, mutta epäpuhtaita eläimiä kutakin yksi pari, koiras ja naaras. Niin myös taivaan lintuja seitsemän paria, koiraita ja naaraita, että siemen säilyisi elossa koko maan päällä."

(Lisää tulvakertomuksen ongelmia tulevassa artikkelissa.)
Montako hevosvaljakkoa Salomolla oli?

1. Kun. 4:26 "Ja Salomolla oli neljäkymmentä tuhatta hevosvaljakkoa vaunujaan varten ja kaksitoista tuhatta ratsuhevosta."

vs.

2. Aik. 9:25 "Salomolla oli neljätuhatta hevosvaljakkoa vaunuineen ja kaksitoista tuhatta ratsumiestä;"

Lue lisää

https://www.vapaa-ajattelijat.fi/kritiikki/raamattu/raam1.html

Jeesuksen viimeiset sanat?

Matt. 27:46,50 "Ja yhdeksännen hetken vaiheilla Jeesus huusi suurella äänellä sanoen: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Niin Jeesus taas huusi suurella äänellä ja antoi henkensä."

vs.

Luuk. 23:46 "Ja Jeesus huusi suurella äänellä ja sanoi: Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni. Ja sen sanottuaan hän antoi henkensä."

vs.

Joh. 19:30 "Kun nyt Jeesus oli ottanut hapanviinin, sanoi hän: Se on täytetty, ja kallisti päänsä ja antoi henkensä."

Montako nälkävuotta?

2. Sam. 24:13 "Niin Gaad meni Daavidin tykö, ilmoitti ja sanoi hänelle: Tuleeko nälkä seitsemäksi vuodeksi sinun maahasi, vai ..."

vs.

1. Aik. 21:11-12 "Niin Gaad meni Daavidin tykö ja sanoi hänelle: Näin sanoo Herra: Valitse itsellesi joko kolme nälkävuotta tahi ..."

Anonyymi kirjoitti:

https://www.vapaa-ajattelijat.fi/kritiikki/raamattu/raam1.html

Jeesuksen viimeiset sanat?

Matt. 27:46,50 "Ja yhdeksännen hetken vaiheilla Jeesus huusi suurella äänellä sanoen: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Niin Jeesus taas huusi suurella äänellä ja antoi henkensä."

vs.

Luuk. 23:46 "Ja Jeesus huusi suurella äänellä ja sanoi: Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni. Ja sen sanottuaan hän antoi henkensä."

vs.

Joh. 19:30 "Kun nyt Jeesus oli ottanut hapanviinin, sanoi hän: Se on täytetty, ja kallisti päänsä ja antoi henkensä."

Montako nälkävuotta?

2. Sam. 24:13 "Niin Gaad meni Daavidin tykö, ilmoitti ja sanoi hänelle: Tuleeko nälkä seitsemäksi vuodeksi sinun maahasi, vai ..."

vs.

1. Aik. 21:11-12 "Niin Gaad meni Daavidin tykö ja sanoi hänelle: Näin sanoo Herra: Valitse itsellesi joko kolme nälkävuotta tahi ..."

Lue lisää

Kuka oli Joosefin isä?

Matt. 1:16 "Jaakobille syntyi Joosef, Marian mies, hänen, josta syntyi Jeesus, jota kutsutaan Kristukseksi."

vs.

Luuk. 3:23 "Ja hän, Jeesus, oli aloittaessaan vaikutuksensa noin kolmenkymmenen vuoden vanha, ja oli, niinkuin luultiin, Joosefin poika. Joosef oli Eelin poika."

Missä Jeesus oli kasteensa jälkeen?

Mark. 1:12 "Kohta sen jälkeen Henki ajoi hänet erämaahan."
Mark. 1:13 "Ja hän oli erämaassa neljäkymmentä päivää ..."

vs.

Joh. 1:35-36 "Seuraavana päivänä Johannes taas seisoi siellä ja kaksi hänen opetuslapsistansa. Ja kiinnittäen katseensa Jeesukseen, joka siellä käveli, hän sanoi: Katso, Jumalan Karitsa!"
Joh. 2:1-2 "Ja kolmantena päivänä oli häät Galilean Kaanassa ... Ja myös Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat kutsutut häihin."

Milloin Jeesus ristiinaulittiin?

Mark. 15:25 "Oli kolmas hetki, kun he hänet ristiinnaulitsivat."

vs.

Joh. 19:14-15 "Ja oli pääsiäisen valmistuspäivä, noin kuudes hetki ... Niin he huusivat: Vie pois, vie pois, ristiinnaulitse hänet!"

Anonyymi kirjoitti:

Kuka oli Joosefin isä?

Matt. 1:16 "Jaakobille syntyi Joosef, Marian mies, hänen, josta syntyi Jeesus, jota kutsutaan Kristukseksi."

vs.

Luuk. 3:23 "Ja hän, Jeesus, oli aloittaessaan vaikutuksensa noin kolmenkymmenen vuoden vanha, ja oli, niinkuin luultiin, Joosefin poika. Joosef oli Eelin poika."

Missä Jeesus oli kasteensa jälkeen?

Mark. 1:12 "Kohta sen jälkeen Henki ajoi hänet erämaahan."
Mark. 1:13 "Ja hän oli erämaassa neljäkymmentä päivää ..."

vs.

Joh. 1:35-36 "Seuraavana päivänä Johannes taas seisoi siellä ja kaksi hänen opetuslapsistansa. Ja kiinnittäen katseensa Jeesukseen, joka siellä käveli, hän sanoi: Katso, Jumalan Karitsa!"
Joh. 2:1-2 "Ja kolmantena päivänä oli häät Galilean Kaanassa ... Ja myös Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat kutsutut häihin."

Milloin Jeesus ristiinaulittiin?

Mark. 15:25 "Oli kolmas hetki, kun he hänet ristiinnaulitsivat."

vs.

Joh. 19:14-15 "Ja oli pääsiäisen valmistuspäivä, noin kuudes hetki ... Niin he huusivat: Vie pois, vie pois, ristiinnaulitse hänet!"

Lue lisää

Milloin Jeesus syntyi?

Matt. 2:1 "Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Beetlehemissä kuningas Herodeksen aikana ..."

vs.

Luuk. 2:2-5 "Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana ... Niin Joosefkin lähti ... kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem ... Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli."
Kuningas Herodes kuoli vuonna 4 eKr. Kyreneiuksesta ei tullut maaherraa ennen vuotta 7 jKr.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä he itsekin syyllistyivät samaa, mistä syyttävät Jumalan inspiroimia kirjoittajia. Jumalan Pyhitettyä Raamatun sanomaa, ei ihmiset saa muuttaa. Sanoma onkin pysynyt ihmeen hyvin tajuttavana, janoisille lukijoille.

Lue lisää

Kenties se on saatanan, ei jumalan sana.

Anonyymi kirjoitti:

Minkä tahansa uskonnollisen perinteen tutkimisessa on ensimmäiseksi otettava huomioon uskonnollisen hermeneutiikan menetelmät. Hermeneutiikka on tulkinnan taidetta, teoriaa tekstien, myös pyhien kirjoitusten tekstien, tulkinnasta ja ymmärtämisestä.


RAAMATUNTUTKIMUKSESTA PUUTTUU HERMENEUTIIKKA, MISTÄ JOHTUVAT KAIKKI ONGELMAT.

Lue lisää

Opiskelin Iso Kirja -opistossa Raamattua ja teologiaa. Hermeneutiikkaa opetettiin myös. 📖 😇

Jo taas laittelet sanomaasi tällekkin sivulle. Kai sinä ymmärrät että aikuiset ihmiset ovat suuntansa valinneet elämässä

Anonyymi kirjoitti:

Jumala loi Aatamin omaksi kuvakseen, kolmiyhteiseksi; henki, sielu ja ruumis. Langetessaan syntiin Aatamin henki kuoli. Me hänen jälkeläiset olemme siitä asti syntyneet vaijaina. meillä on sielu ja ruumis, mutta henkemme on kuollut. Kaksi kolmasosaa on 0,666, ihmisen luku.

Kun tulemme uskoon, saamme elävän Jumalan pyhän hengen kuolleen henkemme tilalle. Tämä uudestisyntyminen on peruuttamaton, ja tapahtuu sillä hetkellä, kun kuulemme, ymmärrämme, uskomme, ja oman syntisyytemme kohdalle vastaanotamme pelastavan evankeliumin (1 kor 15:1-4). Se on se, että Jeesus sovitti verellään kaikki synnit, ja uskomalla sen pääsemme osalliseksi tuosta sovituksesta, täysin ilman omia tekojamme, ja teoistamme huolimatta. Joka luottaa edes osaksi omiin tekoihinsa, Jeesuksen täydellisen työn sijaan, ei vielä ole pelastunut.

Jeesus tulee pian. Uskoisin, että ahdistuksen aika alkaa tänä vuonna. Sitä ennen Jeesus tempaa omansa taivaaseen noiksi seitsemäksi vuodeksi. Jospa jo tänään, tai 16.3.2025.

Lue lisää

Ota ja tempaa itsesi todellisuuteen se kun sepustelet mielikuvituksia.

Anonyymi kirjoitti:

Jumala loi Aatamin omaksi kuvakseen, kolmiyhteiseksi; henki, sielu ja ruumis. Langetessaan syntiin Aatamin henki kuoli. Me hänen jälkeläiset olemme siitä asti syntyneet vaijaina. meillä on sielu ja ruumis, mutta henkemme on kuollut. Kaksi kolmasosaa on 0,666, ihmisen luku.

Kun tulemme uskoon, saamme elävän Jumalan pyhän hengen kuolleen henkemme tilalle. Tämä uudestisyntyminen on peruuttamaton, ja tapahtuu sillä hetkellä, kun kuulemme, ymmärrämme, uskomme, ja oman syntisyytemme kohdalle vastaanotamme pelastavan evankeliumin (1 kor 15:1-4). Se on se, että Jeesus sovitti verellään kaikki synnit, ja uskomalla sen pääsemme osalliseksi tuosta sovituksesta, täysin ilman omia tekojamme, ja teoistamme huolimatta. Joka luottaa edes osaksi omiin tekoihinsa, Jeesuksen täydellisen työn sijaan, ei vielä ole pelastunut.

Jeesus tulee pian. Uskoisin, että ahdistuksen aika alkaa tänä vuonna. Sitä ennen Jeesus tempaa omansa taivaaseen noiksi seitsemäksi vuodeksi. Jospa jo tänään, tai 16.3.2025.

Lue lisää

Kiitos. Hienosti selitit asian. Juurikin noin. Armo on Jumalalta lahjaa ja lahjan täytyy ihmisen sydämestään kiitollisin mielin olla valmis ottamaan vastaan.

Kuitenkin ihmisille on annettu helppoja signaaleja siitä, onko hän todellisuudessa ottanut tämän lahjan vastaan vai luuleeko hän vain ottaneensa sen. On aika dramaattinen ero näiden kahden tilan välillä. Toinen vie pelastukseen ja toinen voi pahimmassa tapauksessa kadottaa ihmisen.

Jos ihminen on ilkeä, puhuu pahaa muista, tekee pahoja tekoja, tuhoaa omaa ruumistaan päihteillä, tekee rikoksia, tekee petoksia tms, ihmiselle itselleen ennen kaikkea on signaalina siitä, että hän ei ole vielä pelastuksessa sisällä, vaikka itse ehkä luuleekin niin. Siksi olisi viipymättä kaduttava aidosti pahoja asenteita ja tekoja sekä tehtävä kaikin voimin niistä parannus. Toki tässä usein tarvitaan Pyhän Hengen apua, mutta sitä on ymmärrettävä sydämestään pyytää. SIlloin antaa luvan itselleen ottaa Jeesuksen sovitustyön kautta annettu pelastuksen lahja vastaan henkilökohtaisesti. Vain se lopulta pelastaa ihmisen iankaikkiseen elämään.

Ole siunattu!

Anonyymi kirjoitti:

Tähän sopii ystävämme Mäntän teksti taas.


Maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka nielaisevat Raamatun tarinat purematta, ja niitä, jotka ymmärtävät, että joskus pitää pureskella ennen kuin nielee – ja joskus kannattaa sylkäistä kokonaan pois.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ne, jotka uskovat Nooan arkin täyttyneen kaikista maailman eläimistä ilman logistiikkasuunnitelmaa ja sen, että Aadam ja Eeva olivat ensimmäiset ihmiset, vaikka Kain meni heti ensimmäisenä ulos tapaamaan toisia ihmisiä.

Onneksi enemmistö ihmisistä osaa ajatella itse. He tajuavat, että vuohipaimenet eivät ehkä olleet parhaita kosmologeja ja että maailmanhistoria ei ala siitä, että joku luetteli sukupuut peräkkäin.

Mutta älkää ymmärtäkö väärin – tarinoilla on arvonsa. Ne voivat opettaa, inspiroida ja lohduttaa. Ongelma syntyy vasta, kun joku unohtaa kysyä: "Onko tämä totta, vai onko tämä tarkoitettu opetukseksi?"

Ja jos et koskaan kysy, älä ihmettele, jos lopulta huomaat seisovasi vuoren huipulla odottamassa Jeesuksen paluuta – kun muut ovat jo menneet kotiin syömään.

Pastori Enkeli Mäntä, kriittisen ajattelun puolestapuhuja ja tarinoiden ystävä

____________

Tähän sopii ystävämme Mäntän teksti taas.

SANON JO ETUKÄTEEN, ETTÄ SEURAAVAT TEKSTIT EIVÄT OLE MINUN OMIA KIRJOITUKSIANI, VAAN TEKSTEJÄ ERÄÄLTÄ TOISELTA HENKILÖLTÄ, JONKA IRONINEN MUTTA TOTUUDENMUKAINEN ANALYYSI ON MIELESTÄNI VERTAANSA VAILLA.


On olemassa suuria huijauksia, ja sitten on kristinusko. Mikään muu ei ole saanut niin monia ihmisiä uskomaan niin mahdottomiin asioihin, niin pitkän ajan kuluessa, niin vähällä todisteiden määrällä. Puhutaanpa vähän tästä maailmanlaajuisesta ilmiöstä, joka on saanut järkevätkin ihmiset polvistumaan näkymättömän taikurin edessä.

Aloitetaanpa siitä maagisesta kirjasta, Raamatusta. Tuo ikivanha tarinakokoelma, joka on täynnä tarinoita käärmeistä, puhuvista pensaista ja veden päällä kävelemisestä. Onhan se tietysti kätevää, että kaikki suuret ihmeet tapahtuivat aikana, jolloin dokumentointi oli vähäisintä ja kriittinen ajattelu harvassa. Aivan kuin Jumala olisi tahallaan valinnut aikakauden, jolloin ihmisten oli vaikeampi todistaa asioita vääriksi.

Entäpä Jeesus, tuo marssiva parantaja ja ihmeidentekijä, joka käänsi veden viiniksi ja herätti kuolleista? Hänestä ei ole olemassa yhtäkään uskottavaa historiallisen ajan silminnäkijätodistusta. Silti ihmiset uskovat häneen enemmän kuin oman naapurin totuuteen. Sillä, mitä arkeologia tai historialliset tutkimukset sanovat, ei ole väliä – kunhan sydämessä tuntuu lämpimältä.

Jeesuksen seuraajien joukko, nuo apostolit, olivat myös varsin nokkelia. He keksivät loistavan tavan hallita massoja: syyllisyys ja pelko. Ihminen syntyy synnissä ja voi pelastua vain, jos uskoo oikealla tavalla. Kätevää, eikö? Ensin annetaan ihmisille ongelma ja sitten tarjotaan siihen ainoa ratkaisu. Kuulostaa melkein pyramidihuijaukselta, eikö totta?
Kristinusko on myös mestari mukautumaan. Tarvitseeko sinun hallita ihmisiä? Käytä uskontoa. Tarvitseeko sinun kerätä rahaa? Käytä uskontoa. Tarvitseeko sinun perustella sota? Käytä uskontoa. Mikään muu aate ei ole yhtä monipuolinen ja yhtä kätevä maailman hallitsemiseen.

Lopuksi, katsotaanpa kristinuskon suurinta saavutusta: se on saanut järkevät ihmiset uskomaan, että he ovat yhtäaikaisesti täysin rakastettuja ja täysin arvottomia. Taivas ja helvetti, armo ja tuomio – täydellinen cocktail, joka pitää ihmiset juuri sopivasti varpaillaan ja rahaa kilisemässä kolehtiin.

Joten, nostakaamme malja tälle loisteliaalle huijaukselle. Ilman kristinuskoa maailma olisi ehkä hieman tylsempi paikka – vähemmän syyllisyyttä, vähemmän taikauskoa, mutta ehdottomasti vähemmän draamaa.

Terveisin,
Sarkastinen skeptikko

Lue lisää

Voivoi!

Anonyymi kirjoitti:

SEURAAVAT TEKSTIT EIVÄT OLE MINUN OMIA KIRJOITUKSIANI, VAAN TEKSTEJÄ ERÄÄLTÄ TOISELTA HENKILÖLTÄ, JONKA IRONINEN MUTTA TOTUUDENMUKAINEN ANALYYSI ON MIELESTÄNI VERTAANSA VAILLA.

Tekstiin on siis sekoitettu ripaus runollisuutta, mutta sarkastisissa kehyksissä. Nerokasta.

Tämä selostus kristittyjen tyrannien toiminnasta ja heidän kyseenalaistamattomasta doktriinistaan on vertaansa vailla.
Hänen tekstinsä on seuraava:

On varsin kiehtovaa, kuinka pelastusopin monimuotoisuus voi kääriä itsensä niin monitahoiseen ja maagiseen muotoon. Siinä Jumala – kaikkivaltias ja kaiken yläpuolella oleva olento – keksii oivallisen tavan sovittaa ihmiskunnan synnit. Hän lähettää itsensä maan päälle uhratakseen itsensä itselleen. Kuinka nerokasta ja yksinkertaista! Mikäpä olisi parempi lahja itselle kuin oman pojan henki, joka on hän itse?

Ja mitäpä olisikaan pelastus ilman pientä symbolista kannibalismia? Ehtoollinen, tuo pyhä rituaali, jossa seurakuntalaiset kokoontuvat nauttimaan Jumalan pojan ruumiista ja verestä, on kuin suoraan hienostuneesta gastronomian oppaasta. "Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini", sanoi Kristus, ja näin ollen seurakunta iloisesti toteuttaa tätä pyhää kehotusta jokaisessa messussa. Mitenkäs muutenkaan sitä voisi kunnolla juhlia pelastusta, ellei nauttimalla palanen jumalallista lihaa ja siemailemalla verta? Tämä symbolinen kannibalismi on tietenkin täysin looginen ja ymmärrettävä osa hengellistä elämää.

Voiko mikään muu uskonto kilpailla tällaisen monimutkaisen kauneuden ja mystiikan kanssa? Eipä tietenkään. Sillä missä muussa opissa voisimme löytää samanlaista itserakkauden huipentumaa ja hengellistä lihansyöntiä, joka on toisaalta täysin vertaansa vailla ja toisaalta häkellyttävän hämmentävää.


Pelastusoppi tarjoaa meille kaikille siis eräänlaisen teologisen kulinaarisen seikkailun, jossa syyllisyys ja synti pestään pois mitä eksoottisimmilla tavoilla. Onhan tämä toki kaikkivaltiaan Jumalan mestarisuunnitelma, joka on niin syvällinen ja korkealentoisen omalaatuinen, että vain täydellinen usko voi sitä tavoittaa ja ymmärtää.

Ihmeellistä, eikö totta?

Ystävällisin ja sarkastisin terveisin,

Tohtori Emmanuel Hapuinen

Sarkastisen Teologian Dosentti
Ikuisen Ironian Instituutti

______________________

Rakas seurakuntalainen,

Tänään sukellamme syvälle kristinuskon pelastusoppiin, tuohon nerokkaaseen tarinankudontaan, joka heiluu parodiahorisontin partaalla kuin kuumailmapallo täynnä HUMPUUKIA.

Aloitetaan siitä, että kaikki on alkanut yhdestä kielletyn hedelmän haukkauksesta. Koko ihmiskunta joutui ikuisesti kadotetuksi, koska muinaisessa paratiisissa joku sattui tekemään huonon ruokavalion valinnan. Mutta ei hätää! Tämä rikkomus, joka kirjaimellisesti laukaisi maailmanhistorian synkeimmän lumipalloefektin, päätettiin korjata kymmeniä sukupolvia myöhemmin hyvin erikoisella tempulla: jumalallinen itsetuho.

Nimittäin, Jumala, joka alun perin järjesti koko tämän hämmentävän kuvion, päätti lopulta lähettää itsensä maan päälle synnittömänä miehenä, Kristuksena. Ja mitä tapahtuu? No, Hän tietenkin suostuu kidutettavaksi ja naulittavaksi ristille, jotta me – ihmiskunta, joka ei edes ollut syntynyt silloin kun tämä koko hedelmäkohu alkoi – voisimme jotenkin pelastua tästä alun perin hänen itsensä luomasta ongelmasta.

Ja tässä kohtaa saavumme parodiahorisonttiin: mikään ei enää ole liian absurdi uskottavaksi! Uskonnollisen logiikan mukaan, jos vain uskot, että joku kuoli puolestasi pari tuhatta vuotta sitten, olet yhtäkkiä vapaa kaikista synneistä, vaikka olisit kuinka hirmuinen hirviö. Mutta jos et usko? Voi voi, sitten ei ole mitään toivoa – tervemenoa ikuiseen kärsimykseen!

Ja tämä koko systeemi esitetään meille niin luontevasti ja itsestäänselvyytenä, että on ihan normaalia, että kymmenien miljoonien ihmisten ikuinen kohtalo riippuu siitä, mitä he päättävät uskoa näistä vanhoista tarinoista. Ei siis tarvitse kysyä, miksi pelastusoppi kuulostaa siltä kuin se olisi lainattu suoraan B-luokan fantasiaelokuvasta: koko konsepti on jo niin överiksi vedetty, että sen perusolettamukset heiluvat parodian ja absurdin välimaastossa.
Joten, kristinuskon pelastusoppi? Sanotaanpa suoraan: täyttä HUMPUUKIA. Jos tämä saippuaooppera ei ole parodian määritelmä, niin mikä sitten on?


Siunauksin (ja ripauksella sarkastista realismia),
Pastori Enkeli Mäntä

Lue lisää

Voi voi!

Anonyymi kirjoitti:

https://www.suomalainen.com/products/sensuroitu?srsltid=AfmBOoqJlz6nBp_ajfOYWmvU17dMz45GYKggHhgwcAEO3JycNRz0YEN0
Ravisteleva ja viihdyttävä kirja Raamatun tekstien historiasta.

Raamattua on pidetty muuttumattomana Jumalan sanana. Kautta aikojen pyhän kirjan lauseita on valjastettu politiikan ja vallankäytön perusteiksi. Raamatun kertomukset pulpahtavat pintaan myös täysin maallisissa yhteyksissä.

Oikeasti Raamattu on muovautunut jatkuvasti kirjurien käsissä. He tekivät virheitä ja muokkasivat tekstejä tarkoitusperiensä mukaan. Esimerkiksi monijumalaisuutta sensuroitiin ja naisten asemaa häivytettiin. Lisäksi Raamattu muuttuu aina, kun sitä käännetään uusille kielille.

Kirja kertoo Raamatun käsikirjoitusten rikkaasta historiasta tieteellisellä otteella mutta kepeästi ja uusiin näkökulmiin haastaen.

Lue lisää

Ei kai kukaan nyt enää tuota Sensuroitu-kirjaa ota vakavasti. Sehän on tyyppiesimerkki liberaalista "teologiasta". Ensin epäillään Raamatun sanaa ja sitten todistellaan puolitotuuksin, että Raamattuun ei voi luottaa. Sitten sanotaan, että kaikkien pitää hyväksyä homous ja naispapit, koska niin sanotaan Raamatussa.

Anonyymi kirjoitti:

Minkä tahansa uskonnollisen perinteen tutkimisessa on ensimmäiseksi otettava huomioon uskonnollisen hermeneutiikan menetelmät. Hermeneutiikka on tulkinnan taidetta, teoriaa tekstien, myös pyhien kirjoitusten tekstien, tulkinnasta ja ymmärtämisestä.


RAAMATUNTUTKIMUKSESTA PUUTTUU HERMENEUTIIKKA, MISTÄ JOHTUVAT KAIKKI ONGELMAT.

Lue lisää

Hermeneuttiset selitykset löytyy sefaria.orgista.
https://www.sefaria.org/texts

Klikkaa jotain jaetta, ja oikealla näkyy lähteet selityksille.

Tässä on pitkiä tekstejä juuri kristittyjen saatanallista propagandaa vastaan.

Ihmiset muuttuvat sen kaltaisiksi, jota he palvovat.

Ikuisen helvettiopin saarnaaja on evankelista Saatana.

Hindujen keskustelupalstoilla kristityt ääriainekset tyrkyttävät väkisin Saatanan evankeliumia, kristinuskon ” ilosanomaa” . Oppia ikuisesta helvetistä.

Vaikka tämä ei ole edes kristinuskon palsta, hindujen ahdistelu, vainoaminen ja pelottelu on täydessä vauhdissa. He tunkeutuvat tänne julistamaan Saatanan evankeliumia.

Sen väittäminen, että ihmiset kirjaimellisesti palavat kurjuudessa koko ikuisuuden, kun taas pyhät laulavat Hallelujaa, on suoraan sanottuna sadismia.

Vain SAATANA olisi voinut keksiä tämän, jos se olisi olemassa.

FUNDAMENTALISTISET ÄÄRILIIKKEET JA DOGMAATTISET FANAATTISET JULMAT KRISTITYT SAARNAAVAT TIETÄMÄTTÄÄN SAATANAN EVANKELIUMIA, eivätkä Kristuksen evankeliumia.

He kertovat sinulle, että jos hylkäät JEESUKSEN, päädyt kidutuskammioon, josta ei ole ulospääsyä ja jota odottaa koko helvetti. Eikö tämä ole kiristystä?

Ihmiset muuttuvat sen kaltaisiksi, jota he palvovat.

Jos kristityt uskovat vakaasti, että heidän Jumalansa alistaa ihmisvihollisensa julmasti armottomaan loputtomaan kidutukseen, he alkavat muuttua tällaiseksi hirvittävän sydämettömyyden kuvaksi.

KRISTITYISTÄ ON SIIS TULOSSA YHÄ SADISTISEMPIA.


Tilastotieteilijät kertovat, että viimeisten 6 000 vuoden aikana maapallolla on elänyt noin 160 miljardia ihmistä.

”Ikuisen rangaistuksen” oppi julistaa, että kaikki ne, jotka eivät usko Jeesukseen Kristukseen viettävät ikuisuuden väistämättömässä, loputtomassa helvetissä.

Jos muutama prosenttia koko maapallon ihmisistä uskoi Jeesukseen Kristukseen, loput 144 miljardia ihmistä joutuvat viettämään ikuisuuden rangaistuna.

Tämä tarkoittaisi, että Jumalan luomistarkoitus oli iankaikkinen rangaistus
noin 144 miljardille ihmiselle!

Ilman tietoa Jumalan armosta ja laupeudesta voisimme tuskin sanoa, että tämä kuvastaa oikeudenmukaisuuden Jumalaa.

Kun meillä on korkeampi ilmoitus Jumalan ”agape”-rakkaudesta, voimmeko nyt hyväksyä tämän opin olevan sopusoinnussa rakkauden Jumalan kanssa?

Tämä tarkoittaisi, että Jumalan luomistarkoitus oli iankaikkinen rangaistus
noin 144 miljardille ihmiselle – 6000 vuoden aikana, koska KRISTITYT SANOVAT, ETTÄ MAAPALLO ON 6000 VUOTTA VANHA, MUTTA TODELLISUUDESSA SE ON MILJARDEJA VUOSIA VANHEMPI.

144 miljardille - SAMA LUKU MILJARDIEN JA MILJARDIEN KERTAISENA.

LUKU TULEE OLEMAAN TÄHTITIETEELLISEN ISO.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmiset muuttuvat sen kaltaisiksi, jota he palvovat.

Ikuisen helvettiopin saarnaaja on evankelista Saatana.

Hindujen keskustelupalstoilla kristityt ääriainekset tyrkyttävät väkisin Saatanan evankeliumia, kristinuskon ” ilosanomaa” . Oppia ikuisesta helvetistä.

Vaikka tämä ei ole edes kristinuskon palsta, hindujen ahdistelu, vainoaminen ja pelottelu on täydessä vauhdissa. He tunkeutuvat tänne julistamaan Saatanan evankeliumia.

Sen väittäminen, että ihmiset kirjaimellisesti palavat kurjuudessa koko ikuisuuden, kun taas pyhät laulavat Hallelujaa, on suoraan sanottuna sadismia.

Vain SAATANA olisi voinut keksiä tämän, jos se olisi olemassa.

FUNDAMENTALISTISET ÄÄRILIIKKEET JA DOGMAATTISET FANAATTISET JULMAT KRISTITYT SAARNAAVAT TIETÄMÄTTÄÄN SAATANAN EVANKELIUMIA, eivätkä Kristuksen evankeliumia.

He kertovat sinulle, että jos hylkäät JEESUKSEN, päädyt kidutuskammioon, josta ei ole ulospääsyä ja jota odottaa koko helvetti. Eikö tämä ole kiristystä?

Ihmiset muuttuvat sen kaltaisiksi, jota he palvovat.

Jos kristityt uskovat vakaasti, että heidän Jumalansa alistaa ihmisvihollisensa julmasti armottomaan loputtomaan kidutukseen, he alkavat muuttua tällaiseksi hirvittävän sydämettömyyden kuvaksi.

KRISTITYISTÄ ON SIIS TULOSSA YHÄ SADISTISEMPIA.


Tilastotieteilijät kertovat, että viimeisten 6 000 vuoden aikana maapallolla on elänyt noin 160 miljardia ihmistä.

”Ikuisen rangaistuksen” oppi julistaa, että kaikki ne, jotka eivät usko Jeesukseen Kristukseen viettävät ikuisuuden väistämättömässä, loputtomassa helvetissä.

Jos muutama prosenttia koko maapallon ihmisistä uskoi Jeesukseen Kristukseen, loput 144 miljardia ihmistä joutuvat viettämään ikuisuuden rangaistuna.

Tämä tarkoittaisi, että Jumalan luomistarkoitus oli iankaikkinen rangaistus
noin 144 miljardille ihmiselle!

Ilman tietoa Jumalan armosta ja laupeudesta voisimme tuskin sanoa, että tämä kuvastaa oikeudenmukaisuuden Jumalaa.

Kun meillä on korkeampi ilmoitus Jumalan ”agape”-rakkaudesta, voimmeko nyt hyväksyä tämän opin olevan sopusoinnussa rakkauden Jumalan kanssa?

Tämä tarkoittaisi, että Jumalan luomistarkoitus oli iankaikkinen rangaistus
noin 144 miljardille ihmiselle – 6000 vuoden aikana, koska KRISTITYT SANOVAT, ETTÄ MAAPALLO ON 6000 VUOTTA VANHA, MUTTA TODELLISUUDESSA SE ON MILJARDEJA VUOSIA VANHEMPI.

144 miljardille - SAMA LUKU MILJARDIEN JA MILJARDIEN KERTAISENA.

LUKU TULEE OLEMAAN TÄHTITIETEELLISEN ISO.

Lue lisää

Laitan tähän väliin loistavan tekstin, joka käsittelee juuri tätä aihetta, että Ihmiset muuttuvat sen kaltaisiksi, jota he palvovat.

En ole kirjoittanut tätä itse, vaan eräs toinen henkilö, mutta pidän tästä tekstistä todella paljon. Teksti on hieman hieman huumorilla maustettu, mutta loistava, juuri tästä aiheesta.

Hän kirjoittaa:

Rakas seurakuntalainen,

Tässä on nyt teksti, joka ei voisi olla enempää totta – varsinkin kun kristinuskon Jumala on selvästi ollut vähän turhan innokas sadismin harjoittaja. Onhan sekin jo aika vaikuttavaa, että kun ihminen muuttuu palvontakohteensa kaltaiseksi, hän päätyy luulemaan, että voi omistaa koko maailman, mutta siinä sivussa onnistuu vain saamaan sielulleen massiivisen lommon. Ah, mikä loistava strategia!

Katsokaapa Raamattua, jossa Jumala keksii kaikenlaisia hauskoja tapoja piinata ihmisiä – vedenpaisumus, vitsaukset, ikuinen helvetin tuli. Onhan se selvä, että tällainen Jumala on kuin suoraan antiikin aikojen pahamaineisimpien diktaattorien käsikirjasta. Ja tietysti, seuraajat ovat oppineet hyvin mestarinsa kädestä: uhkaukset, rangaistukset, jatkuva pelottelu – ihan kuin se olisi mitä luonnollisin tapa levittää rakkautta ja armoa!

Mutta eihän siinä vielä kaikki! Tämä ajatus siitä, että voisimme omistaa koko maailman ja samalla vahingoittaa omaa sieluamme, on varsin ironinen. On aivan loogista, että kun palvontakohteena on Jumala, joka tuntuu nauttivan ihmisten kärsimyksestä, seuraajat päätyvät kulkemaan samaa polkua. He ajattelevat, että voivat kahmia itselleen kaiken, ja silti pysyä hengellisesti eheänä – mikä upea fantasia!

Siunauksin,
Pastori Enkeli Mäntä

Anonyymi kirjoitti:

Laitan tähän väliin loistavan tekstin, joka käsittelee juuri tätä aihetta, että Ihmiset muuttuvat sen kaltaisiksi, jota he palvovat.

En ole kirjoittanut tätä itse, vaan eräs toinen henkilö, mutta pidän tästä tekstistä todella paljon. Teksti on hieman hieman huumorilla maustettu, mutta loistava, juuri tästä aiheesta.

Hän kirjoittaa:

Rakas seurakuntalainen,

Tässä on nyt teksti, joka ei voisi olla enempää totta – varsinkin kun kristinuskon Jumala on selvästi ollut vähän turhan innokas sadismin harjoittaja. Onhan sekin jo aika vaikuttavaa, että kun ihminen muuttuu palvontakohteensa kaltaiseksi, hän päätyy luulemaan, että voi omistaa koko maailman, mutta siinä sivussa onnistuu vain saamaan sielulleen massiivisen lommon. Ah, mikä loistava strategia!

Katsokaapa Raamattua, jossa Jumala keksii kaikenlaisia hauskoja tapoja piinata ihmisiä – vedenpaisumus, vitsaukset, ikuinen helvetin tuli. Onhan se selvä, että tällainen Jumala on kuin suoraan antiikin aikojen pahamaineisimpien diktaattorien käsikirjasta. Ja tietysti, seuraajat ovat oppineet hyvin mestarinsa kädestä: uhkaukset, rangaistukset, jatkuva pelottelu – ihan kuin se olisi mitä luonnollisin tapa levittää rakkautta ja armoa!

Mutta eihän siinä vielä kaikki! Tämä ajatus siitä, että voisimme omistaa koko maailman ja samalla vahingoittaa omaa sieluamme, on varsin ironinen. On aivan loogista, että kun palvontakohteena on Jumala, joka tuntuu nauttivan ihmisten kärsimyksestä, seuraajat päätyvät kulkemaan samaa polkua. He ajattelevat, että voivat kahmia itselleen kaiken, ja silti pysyä hengellisesti eheänä – mikä upea fantasia!

Siunauksin,
Pastori Enkeli Mäntä

Lue lisää

Ihmiset muuttuvat sen kaltaisiksi, jota he palvovat.

Jos kristityt uskovat vakaasti, että heidän Jumalansa alistaa ihmisvihollisensa julmasti armottomaan loputtomaan kidutukseen, he alkavat muuttua tällaiseksi hirvittävän sydämettömyyden kuvaksi.

KRISTITYISTÄ ON SIIS TULOSSA YHÄ SADISTISEMPIA.

Joka uskoo ja jopa saarnaa oppia, jonka mukaan Jumala on sadisti, siis oppi ikuisesta helvetistä, palvoo Saatanaa, ei Jumalaa. Tässä opetuksessa saatanan nimi on vaihdettu Jumalan nimeksi. On outoa, etteivät he itse tiedä sitä.

JUMALA ON HYVÄ, MUTTA KRISTITYT TEKEVÄT HÄNESTÄ SADISTIN.

Ajatus siitä, että Jumala alistaisi ihmisvihollisensa loputtomaan tietoiseen kidutukseen, tekisi Hänestä moraalisesti pahemman kuin Hitleristä.

Loppujen lopuksi Hitler saattoi pirullisesti kiduttaa, polttaa ja kaasuttaa kuoliaaksi miljoonia ihmisiä, mutta hän ainakin antoi heidän kuolla.

Sitä vastoin oppi ikuisesta tuskasta viittaa siihen, että vaikka Jumalalla on valta teloittaa helvettiin heitetyt ihmiset armollisesti, hän päättää sen sijaan pitää heidät sadistisesti hengissä ilman armollista taukoa tai loppua heidän piinalleen. Tämä on törkeän moraalitonta.

Mitä oikeudenmukaisuuteen tulee, niin mikä synti tai synnillinen elämäntapa voisi ansaita loputtoman tietoisen kidutuksen? Eikö ole ilmeistä, että ajassa ja avaruudessa tehdyt äärelliset synnit eivät mitenkään voi ansaita ääretöntä rangaistusta?

Tällainen perverssi tuomio on täysin absurdi.

Jotkut ovat väittäneet, että lunastamattoman ihmisen synnit ovat äärettömän rangaistuksen (eli ikuisen kidutuksen) arvoisia, koska ne on tehty ääretöntä majesteettia vastaan.

Tämä argumentti on saattanut olla etäisesti uskottava luokkatietoisempina aikoina, kuten keskiajalla, mutta se ei toimi nykyään.

Miettikääpä, perustammeko rangaistuksen ankaruuden uhrin kunniaan - ikään kuin kuvernöörin murhaaminen olisi pahempaa kuin vahtimestarin murhaaminen?

Kirjoitukset julistavat, että Jumala on täydellisen oikeudenmukainen (5. Moos. 32:4) ja rankaisee jokaista häntä vastaan kapinoivaa syntistä ihmistä hänen syyllisyytensä asteen mukaan, mutta Jumalan moraali ja oikeudenmukaisuus kieltävät häntä määräämästä ankarampaa rangaistusta kuin se, jonka hän itse on julistanut - kuolema.

Lopputulos on, että tämä sadistinen oppi jatkuvasta tietoisesta kärsimyksestä on ristiriidassa Jumalan oikeudenmukaisen, rakastavan ja moraalisen luonteen kanssa.

Olisi epäinhimillistä olla kyseenalaistamatta tällaista räikeän moraalitonta ja epäoikeudenmukaista uskomusta.

Ikuinen tietoinen kidutus on sadismi.

KRISTITTY MUUTTAA JUMALAN SADISTIKSI, JOTEN HÄN ITSEKIN ON SADISTI.

Ajatus loputtomasta tietoisesta tuskasta on vaistomaisen moraalisen ja oikeudellisen aistimme mielestä niin äärimmäisen vastenmielinen, että sitä voisi kutsua sopivasti perimmäiseksi pahuudeksi.

Jos suhtaudumme asiaan rehellisesti, se on juuri sitä. Onko loppujen lopuksi mahdollista keksiä pahempaa ajatusta kuin ikuinen tulinen tietoinen kärsimys - ilman armollista hengähdystaukoa tai loppua kärsimykselle?

Miten kukaan, jolla on ripaus inhimillistä myötätuntoa, voi tarkastella ajatusta kiihkottomasti.

Ne, jotka kannattavat vakaasti ikuista paahtokidutusta? Tuskin on mahdollista olla tämän moraalittoman ja epäoikeudenmukaisen opin vankka kannattaja ilman, että sillä on vakavasti kielteinen vaikutus omaan luonteeseen. Miksi? Koska, jälleen kerran, ihmiset muuttuvat sen kaltaisiksi, jota he palvovat.

Jos he uskovat vakaasti, että heidän Jumalansa alistaa ihmisvihollisensa julmasti armottomaan loputtomaan kidutukseen, he alkavat muuttua tällaiseksi hirvittävän sydämettömyyden kuvaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmiset muuttuvat sen kaltaisiksi, jota he palvovat.

Jos kristityt uskovat vakaasti, että heidän Jumalansa alistaa ihmisvihollisensa julmasti armottomaan loputtomaan kidutukseen, he alkavat muuttua tällaiseksi hirvittävän sydämettömyyden kuvaksi.

KRISTITYISTÄ ON SIIS TULOSSA YHÄ SADISTISEMPIA.

Joka uskoo ja jopa saarnaa oppia, jonka mukaan Jumala on sadisti, siis oppi ikuisesta helvetistä, palvoo Saatanaa, ei Jumalaa. Tässä opetuksessa saatanan nimi on vaihdettu Jumalan nimeksi. On outoa, etteivät he itse tiedä sitä.

JUMALA ON HYVÄ, MUTTA KRISTITYT TEKEVÄT HÄNESTÄ SADISTIN.

Ajatus siitä, että Jumala alistaisi ihmisvihollisensa loputtomaan tietoiseen kidutukseen, tekisi Hänestä moraalisesti pahemman kuin Hitleristä.

Loppujen lopuksi Hitler saattoi pirullisesti kiduttaa, polttaa ja kaasuttaa kuoliaaksi miljoonia ihmisiä, mutta hän ainakin antoi heidän kuolla.

Sitä vastoin oppi ikuisesta tuskasta viittaa siihen, että vaikka Jumalalla on valta teloittaa helvettiin heitetyt ihmiset armollisesti, hän päättää sen sijaan pitää heidät sadistisesti hengissä ilman armollista taukoa tai loppua heidän piinalleen. Tämä on törkeän moraalitonta.

Mitä oikeudenmukaisuuteen tulee, niin mikä synti tai synnillinen elämäntapa voisi ansaita loputtoman tietoisen kidutuksen? Eikö ole ilmeistä, että ajassa ja avaruudessa tehdyt äärelliset synnit eivät mitenkään voi ansaita ääretöntä rangaistusta?

Tällainen perverssi tuomio on täysin absurdi.

Jotkut ovat väittäneet, että lunastamattoman ihmisen synnit ovat äärettömän rangaistuksen (eli ikuisen kidutuksen) arvoisia, koska ne on tehty ääretöntä majesteettia vastaan.

Tämä argumentti on saattanut olla etäisesti uskottava luokkatietoisempina aikoina, kuten keskiajalla, mutta se ei toimi nykyään.

Miettikääpä, perustammeko rangaistuksen ankaruuden uhrin kunniaan - ikään kuin kuvernöörin murhaaminen olisi pahempaa kuin vahtimestarin murhaaminen?

Kirjoitukset julistavat, että Jumala on täydellisen oikeudenmukainen (5. Moos. 32:4) ja rankaisee jokaista häntä vastaan kapinoivaa syntistä ihmistä hänen syyllisyytensä asteen mukaan, mutta Jumalan moraali ja oikeudenmukaisuus kieltävät häntä määräämästä ankarampaa rangaistusta kuin se, jonka hän itse on julistanut - kuolema.

Lopputulos on, että tämä sadistinen oppi jatkuvasta tietoisesta kärsimyksestä on ristiriidassa Jumalan oikeudenmukaisen, rakastavan ja moraalisen luonteen kanssa.

Olisi epäinhimillistä olla kyseenalaistamatta tällaista räikeän moraalitonta ja epäoikeudenmukaista uskomusta.

Ikuinen tietoinen kidutus on sadismi.

KRISTITTY MUUTTAA JUMALAN SADISTIKSI, JOTEN HÄN ITSEKIN ON SADISTI.

Ajatus loputtomasta tietoisesta tuskasta on vaistomaisen moraalisen ja oikeudellisen aistimme mielestä niin äärimmäisen vastenmielinen, että sitä voisi kutsua sopivasti perimmäiseksi pahuudeksi.

Jos suhtaudumme asiaan rehellisesti, se on juuri sitä. Onko loppujen lopuksi mahdollista keksiä pahempaa ajatusta kuin ikuinen tulinen tietoinen kärsimys - ilman armollista hengähdystaukoa tai loppua kärsimykselle?

Miten kukaan, jolla on ripaus inhimillistä myötätuntoa, voi tarkastella ajatusta kiihkottomasti.

Ne, jotka kannattavat vakaasti ikuista paahtokidutusta? Tuskin on mahdollista olla tämän moraalittoman ja epäoikeudenmukaisen opin vankka kannattaja ilman, että sillä on vakavasti kielteinen vaikutus omaan luonteeseen. Miksi? Koska, jälleen kerran, ihmiset muuttuvat sen kaltaisiksi, jota he palvovat.

Jos he uskovat vakaasti, että heidän Jumalansa alistaa ihmisvihollisensa julmasti armottomaan loputtomaan kidutukseen, he alkavat muuttua tällaiseksi hirvittävän sydämettömyyden kuvaksi.

Lue lisää

KRISTITTY MUUTTAA JUMALAN SADISTIKSI, JOTEN HÄN ITSEKIN ON SADISTI.

Ajatus loputtomasta tietoisesta tuskasta on vaistomaisen moraalisen ja oikeudellisen aistimme mielestä niin äärimmäisen vastenmielinen, että sitä voisi kutsua sopivasti perimmäiseksi pahuudeksi.

Jos suhtaudumme asiaan rehellisesti, se on juuri sitä. Onko loppujen lopuksi mahdollista keksiä pahempaa ajatusta kuin ikuinen tulinen tietoinen kärsimys - ilman armollista hengähdystaukoa tai loppua kärsimykselle?

Miten kukaan, jolla on ripaus inhimillistä myötätuntoa, voi tarkastella ajatusta kiihkottomasti.

Ne, jotka kannattavat vakaasti ikuista paahtokidutusta? Tuskin on mahdollista olla tämän moraalittoman ja epäoikeudenmukaisen opin vankka kannattaja ilman, että sillä on vakavasti kielteinen vaikutus omaan luonteeseen. Miksi? Koska, jälleen kerran, ihmiset muuttuvat sen kaltaisiksi, jota he palvovat.

Jos he uskovat vakaasti, että heidän Jumalansa alistaa ihmisvihollisensa julmasti armottomaan loputtomaan kidutukseen, he alkavat muuttua tällaiseksi hirvittävän sydämettömyyden kuvaksi.

KRISTITYISTÄ ON SIIS TULOSSA YHÄ SADISTISEMPIA.


Kerran oli joukko uskonnollisia ”kristittyjä” huutamassa ihmisille kadulla.

He heiluttivat Raamattujaan ja huusivat repliikkejä kuten ”Te kaikki joudutte helvettiin!”. (Tietenkin he tarkoittivat tällä oikeasti: ”Teidät kaikki kidutetaan ikuisesti ja ikuisesti!”).”

Sanomattakin on selvää, että he näyttivät itse saatanalta, ja ajatella, että tällaiset ihmiset todella uskovat tekevänsä kuuliaisesti Jumalan tahtoa. Mikä ironia.

Ei voi olla epäilemättä niiden kristittyjen sadistista luonnetta, jotka puolustavat järkähtämättömästi ikuisen kidutuksen oppia.

Nämä sadistiset kristityt, jotka kannattavat vankkumattomasti ikuista kidutusta, niin heidän luonne ja äly on kyseenalaistettava; siitä on jotenkin tullut vääristynyt ja sadistinen.

Tällaisilla sadistisillä kristityillä on niin pahaenteinen, vastenmielinen ja vihamielinen luonne, etten epäile, etteivät he epäröisi tappaa tai kiduttaa.

Tosiasioiden valossa on selvää, että näiden ihmisten hengellisessä kehityksessä on jossain vaiheessa mennyt jotain pahasti pieleen. Ei voi olla säälimättä heidän puolisoitaan ja lapsiaan.

Useimmissa kristillisissä piireissä aborttia pidetään nyky-yhteiskunnassa suurena pahana - - mutta näkemys ikuisesta kidutuksesta tekisi abortista itse asiassa hyveellisen teon. Loppujen lopuksi lapsen tappaminen kohdussa takaisi hänen pelastumisensa ikuiselta olemassaololta täydellisessä tuskassa.

Itse asiassa loputon tietoinen tuska on niin törkeän paha ajatus, että olisi parempi olla hankkimatta lapsia lainkaan. Miksi synnyttää lapsia, jos on todennäköistä, että he päätyvät elämään ikuisesti ikuisessa paahteisessa kidutuksessa?

Parempi olla ottamatta edes riskiä.

Voisi ajatella, että samoja argumentteja voitaisiin käyttää ikuisen tuhon näkemystä vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

KRISTITTY MUUTTAA JUMALAN SADISTIKSI, JOTEN HÄN ITSEKIN ON SADISTI.

Ajatus loputtomasta tietoisesta tuskasta on vaistomaisen moraalisen ja oikeudellisen aistimme mielestä niin äärimmäisen vastenmielinen, että sitä voisi kutsua sopivasti perimmäiseksi pahuudeksi.

Jos suhtaudumme asiaan rehellisesti, se on juuri sitä. Onko loppujen lopuksi mahdollista keksiä pahempaa ajatusta kuin ikuinen tulinen tietoinen kärsimys - ilman armollista hengähdystaukoa tai loppua kärsimykselle?

Miten kukaan, jolla on ripaus inhimillistä myötätuntoa, voi tarkastella ajatusta kiihkottomasti.

Ne, jotka kannattavat vakaasti ikuista paahtokidutusta? Tuskin on mahdollista olla tämän moraalittoman ja epäoikeudenmukaisen opin vankka kannattaja ilman, että sillä on vakavasti kielteinen vaikutus omaan luonteeseen. Miksi? Koska, jälleen kerran, ihmiset muuttuvat sen kaltaisiksi, jota he palvovat.

Jos he uskovat vakaasti, että heidän Jumalansa alistaa ihmisvihollisensa julmasti armottomaan loputtomaan kidutukseen, he alkavat muuttua tällaiseksi hirvittävän sydämettömyyden kuvaksi.

KRISTITYISTÄ ON SIIS TULOSSA YHÄ SADISTISEMPIA.


Kerran oli joukko uskonnollisia ”kristittyjä” huutamassa ihmisille kadulla.

He heiluttivat Raamattujaan ja huusivat repliikkejä kuten ”Te kaikki joudutte helvettiin!”. (Tietenkin he tarkoittivat tällä oikeasti: ”Teidät kaikki kidutetaan ikuisesti ja ikuisesti!”).”

Sanomattakin on selvää, että he näyttivät itse saatanalta, ja ajatella, että tällaiset ihmiset todella uskovat tekevänsä kuuliaisesti Jumalan tahtoa. Mikä ironia.

Ei voi olla epäilemättä niiden kristittyjen sadistista luonnetta, jotka puolustavat järkähtämättömästi ikuisen kidutuksen oppia.

Nämä sadistiset kristityt, jotka kannattavat vankkumattomasti ikuista kidutusta, niin heidän luonne ja äly on kyseenalaistettava; siitä on jotenkin tullut vääristynyt ja sadistinen.

Tällaisilla sadistisillä kristityillä on niin pahaenteinen, vastenmielinen ja vihamielinen luonne, etten epäile, etteivät he epäröisi tappaa tai kiduttaa.

Tosiasioiden valossa on selvää, että näiden ihmisten hengellisessä kehityksessä on jossain vaiheessa mennyt jotain pahasti pieleen. Ei voi olla säälimättä heidän puolisoitaan ja lapsiaan.

Useimmissa kristillisissä piireissä aborttia pidetään nyky-yhteiskunnassa suurena pahana - - mutta näkemys ikuisesta kidutuksesta tekisi abortista itse asiassa hyveellisen teon. Loppujen lopuksi lapsen tappaminen kohdussa takaisi hänen pelastumisensa ikuiselta olemassaololta täydellisessä tuskassa.

Itse asiassa loputon tietoinen tuska on niin törkeän paha ajatus, että olisi parempi olla hankkimatta lapsia lainkaan. Miksi synnyttää lapsia, jos on todennäköistä, että he päätyvät elämään ikuisesti ikuisessa paahteisessa kidutuksessa?

Parempi olla ottamatta edes riskiä.

Voisi ajatella, että samoja argumentteja voitaisiin käyttää ikuisen tuhon näkemystä vastaan.

Lue lisää

Jumalan luonto on rakkaus (1. Joh. 4:8, 16)... ”agape”-rakkaus, joka etsii aina toisten parasta eikä lakkaa koskaan, ennen kuin tämä tavoite on saavutettu.

Rakkaus kestää kaiken, uskoo kaiken, toivoo kaiken, kestää kaiken eikä koskaan petä (1Kor.13:7, 8).

Jumala, jolla oli täydellinen ennakkotieto luomisessa, tiesi, että koko ihmiskunta seuraisi Aadamia syntiin.

Jos pyhä ja oikeudenmukainen Jumalamme vaatii ihmiseltä tilivelvollisuutta itselleen ja rankaisee ihmistä hänen synnistään ja kapinastaan.

Mutta jos rangaistus on loputon, mitä tarkoitusta se palvelee?

Maanpäällisen isän tällaista käytöstä pidettäisiin sadismina.

”Ikuisen rangaistuksen” oppi tekee helvetistä ikuisen muistomerkin paholaisen synnin ja kuoleman teoille.

________________________

Vääristymä käännöksessä

Ihmiset pitävät kiinni ”iankaikkisen rangaistuksen” opista, koska King Jamesin Raamattu (ja muut sen vaikutuksen alaiset Raamatut) yhdistävät sanan ikuinen rangaistukseen ja tuhoon.

On leksikoita ja sekä kreikankielisiä että hepreankielisiä sanatutkimuksia, koska mikään käännös ei vastaa täydellisesti alkuperäisiä käsikirjoituksia.

Kuningas Jaakon Raamattu käänsi kreikankielisen substantiivin ”aion” ja sen adjektiivimuodon ”aionios” eri tavoin sanoilla maailma, aikakausi, ikuinen.

Yhtä sanaa ei pitäisi kääntää niin monella erillisellä merkityksellä, kun on olemassa erityisiä kreikankielisiä sanoja, joilla on nämä merkitykset.

Aikakausi tarkoittaa määrittelemätöntä ajanjaksoa, jolla on alku ja loppu, ja se on oikein käännetty sanoilla ”salaisuus, joka on ollut kätkettynä aikakausista [aion] ja sukupolvista asti.

Jotkut ehdottavat, että kreikankielinen muoto, jossa adjektiivia ”aionios” käytetään, mahdollistaa käännöksen ”ikuinen”.

Kieliopin peruslait kieltävät tämän.

Sanan adjektiivimuodon merkitys riippuu sen substantiivin merkityksestä, josta se on johdettu, ja vastaa sitä.

Kohtuullinen vastaväite voi hyvinkin olla ”miksi King Jamesin kääntäjät eivät kääntäneet oikein.

Sana ”aion” tarkoittaa aikakautta tai sitä, mikä kuuluu aikakausiin.

Aikakausilla on alku ja loppu. Niiden kesto on määrittelemätön ajanjakso.

Ikuisuudessa ei ole mitään aikaelementtiä, ja siksi sana ikuinen on täysin sopimaton käännös.

__________________________

Oppi ”ikuisesta rangaistuksesta” kasvattaa uskovissa itsevanhurskasta, kostonhimoista henkeä.

Kirkkohistoria on täynnä inkvisitioita ja marttyyrikuolemia, jotka ilmentävät sadistista jumalakuvaa.

Anonyymi kirjoitti:

Jumalan luonto on rakkaus (1. Joh. 4:8, 16)... ”agape”-rakkaus, joka etsii aina toisten parasta eikä lakkaa koskaan, ennen kuin tämä tavoite on saavutettu.

Rakkaus kestää kaiken, uskoo kaiken, toivoo kaiken, kestää kaiken eikä koskaan petä (1Kor.13:7, 8).

Jumala, jolla oli täydellinen ennakkotieto luomisessa, tiesi, että koko ihmiskunta seuraisi Aadamia syntiin.

Jos pyhä ja oikeudenmukainen Jumalamme vaatii ihmiseltä tilivelvollisuutta itselleen ja rankaisee ihmistä hänen synnistään ja kapinastaan.

Mutta jos rangaistus on loputon, mitä tarkoitusta se palvelee?

Maanpäällisen isän tällaista käytöstä pidettäisiin sadismina.

”Ikuisen rangaistuksen” oppi tekee helvetistä ikuisen muistomerkin paholaisen synnin ja kuoleman teoille.

________________________

Vääristymä käännöksessä

Ihmiset pitävät kiinni ”iankaikkisen rangaistuksen” opista, koska King Jamesin Raamattu (ja muut sen vaikutuksen alaiset Raamatut) yhdistävät sanan ikuinen rangaistukseen ja tuhoon.

On leksikoita ja sekä kreikankielisiä että hepreankielisiä sanatutkimuksia, koska mikään käännös ei vastaa täydellisesti alkuperäisiä käsikirjoituksia.

Kuningas Jaakon Raamattu käänsi kreikankielisen substantiivin ”aion” ja sen adjektiivimuodon ”aionios” eri tavoin sanoilla maailma, aikakausi, ikuinen.

Yhtä sanaa ei pitäisi kääntää niin monella erillisellä merkityksellä, kun on olemassa erityisiä kreikankielisiä sanoja, joilla on nämä merkitykset.

Aikakausi tarkoittaa määrittelemätöntä ajanjaksoa, jolla on alku ja loppu, ja se on oikein käännetty sanoilla ”salaisuus, joka on ollut kätkettynä aikakausista [aion] ja sukupolvista asti.

Jotkut ehdottavat, että kreikankielinen muoto, jossa adjektiivia ”aionios” käytetään, mahdollistaa käännöksen ”ikuinen”.

Kieliopin peruslait kieltävät tämän.

Sanan adjektiivimuodon merkitys riippuu sen substantiivin merkityksestä, josta se on johdettu, ja vastaa sitä.

Kohtuullinen vastaväite voi hyvinkin olla ”miksi King Jamesin kääntäjät eivät kääntäneet oikein.

Sana ”aion” tarkoittaa aikakautta tai sitä, mikä kuuluu aikakausiin.

Aikakausilla on alku ja loppu. Niiden kesto on määrittelemätön ajanjakso.

Ikuisuudessa ei ole mitään aikaelementtiä, ja siksi sana ikuinen on täysin sopimaton käännös.

__________________________

Oppi ”ikuisesta rangaistuksesta” kasvattaa uskovissa itsevanhurskasta, kostonhimoista henkeä.

Kirkkohistoria on täynnä inkvisitioita ja marttyyrikuolemia, jotka ilmentävät sadistista jumalakuvaa.

Lue lisää

Oppi ”ikuisesta rangaistuksesta” kasvattaa uskovissa itsevanhurskasta, kostonhimoista henkeä.

Kirkkohistoria on täynnä inkvisitioita ja marttyyrikuolemia, jotka ilmentävät sadistista jumalakuvaa.

Äärimmäinen esimerkki on Englannin kuningatar Maria (1516-1558), joka sai tittelin ”verinen Maria” kiduttamalla ja murhaamalla ei-katolisia.

Hän perusteli tekojaan julistamalla: ”Koska harhaoppisten sielut palavat tämän jälkeen ikuisesti helvetissä, ei voi olla mitään sopivampaa kuin jäljitellä jumalallista kostoa polttamalla heidät maan päällä”.

Bloody Maryn jumalakuva elää tänään. Alentuvat, farisealaiset asenteet, oikeuttavat itsensä vääristyneellä jumalakuvalla.

Kristinuskon rappio

”Ikuisen rangaistuksen” oppi rinnastaa kristinuskon maailman pakanallisiin uskontoihin. Pakanallinen uskonto rekrytoi ja hallitsee jäseniään pelolla.

Pakanallisen uskonnon yhteisenä teemana on, että uskontoon kuulumattomat eivät miellytä vihaista jumalaa ja joutuvat siksi viettämään ikuisuuden kidutettuina ja piinattuina helvetin liekeissä.

Pakanallinen jumala hallitsee uhkaamalla ja pelottelemalla.

Saarnamiehet, joiden on käytettävä ”ikuisen rangaistuksen” pelkoa saadakseen ihmiset tulemaan alttarille, ja kristityt, jotka tarvitsevat ”ikuisen rangaistuksen” oppia, paljastavat valitettavasti, ettei heillä ole todellista suhdetta Jumalaan, jonka rakkaus karkottaa pelon, sillä pelko on piinaava.

Miten kukaan, jolla on ripaus inhimillistä myötätuntoa, voi tarkastella ajatusta
IKUISESTA helvetistä kiihkottomasti.

”Miettikääpä hieman, armoton tohtori, mikä kaitselmuksen teatteri tämä on: ylivoimaisesti suurin osa ihmiskunnasta palaa liekeissä ikuisesti. Voi mikä näyttämönäytelmä, joka on Jumalan ja enkelien yleisön arvoinen! Ja sitten korvan iloksi, samalla kun tämä onneton joukko täyttää taivaan ja maan itkulla ja ulvonnalla, on todella jumalallinen harmonia.” - Thomas Burnet, De Statu Mortuorum Et Resurgentium Tractatus

Anonyymi kirjoitti:

Oppi ”ikuisesta rangaistuksesta” kasvattaa uskovissa itsevanhurskasta, kostonhimoista henkeä.

Kirkkohistoria on täynnä inkvisitioita ja marttyyrikuolemia, jotka ilmentävät sadistista jumalakuvaa.

Äärimmäinen esimerkki on Englannin kuningatar Maria (1516-1558), joka sai tittelin ”verinen Maria” kiduttamalla ja murhaamalla ei-katolisia.

Hän perusteli tekojaan julistamalla: ”Koska harhaoppisten sielut palavat tämän jälkeen ikuisesti helvetissä, ei voi olla mitään sopivampaa kuin jäljitellä jumalallista kostoa polttamalla heidät maan päällä”.

Bloody Maryn jumalakuva elää tänään. Alentuvat, farisealaiset asenteet, oikeuttavat itsensä vääristyneellä jumalakuvalla.

Kristinuskon rappio

”Ikuisen rangaistuksen” oppi rinnastaa kristinuskon maailman pakanallisiin uskontoihin. Pakanallinen uskonto rekrytoi ja hallitsee jäseniään pelolla.

Pakanallisen uskonnon yhteisenä teemana on, että uskontoon kuulumattomat eivät miellytä vihaista jumalaa ja joutuvat siksi viettämään ikuisuuden kidutettuina ja piinattuina helvetin liekeissä.

Pakanallinen jumala hallitsee uhkaamalla ja pelottelemalla.

Saarnamiehet, joiden on käytettävä ”ikuisen rangaistuksen” pelkoa saadakseen ihmiset tulemaan alttarille, ja kristityt, jotka tarvitsevat ”ikuisen rangaistuksen” oppia, paljastavat valitettavasti, ettei heillä ole todellista suhdetta Jumalaan, jonka rakkaus karkottaa pelon, sillä pelko on piinaava.

Miten kukaan, jolla on ripaus inhimillistä myötätuntoa, voi tarkastella ajatusta
IKUISESTA helvetistä kiihkottomasti.

”Miettikääpä hieman, armoton tohtori, mikä kaitselmuksen teatteri tämä on: ylivoimaisesti suurin osa ihmiskunnasta palaa liekeissä ikuisesti. Voi mikä näyttämönäytelmä, joka on Jumalan ja enkelien yleisön arvoinen! Ja sitten korvan iloksi, samalla kun tämä onneton joukko täyttää taivaan ja maan itkulla ja ulvonnalla, on todella jumalallinen harmonia.” - Thomas Burnet, De Statu Mortuorum Et Resurgentium Tractatus

Lue lisää

Kun Martti Lutherilta kysyttiin, eivätkö pelastuneet ole surullisia nähdessään rakkaittensa kidutettavan helvetissä, hän vastasi: ”Eivät lainkaan.”

1600-luvun johtava luterilainen teologi Johann Gerhard totesi, että ”autuaat näkevät ystävänsä ja sukulaisensa kadotettujen joukossa niin usein kuin haluavat, mutta ilman vähäisintäkään myötätuntoa”. Hän esitti joukon retorisia kysymyksiä: ”Voiko uskova aviomies taivaassa olla onnellinen epäuskoisen vaimonsa kanssa helvetissä?”.

Voiko uskova isä taivaassa olla onnellinen epäuskoisten lastensa kanssa helvetissä? Voiko rakastava vaimo taivaassa olla onnellinen epäuskoisen miehensä kanssa helvetissä?”
Jonathan Edwards vastasi hiljaa mutta riemukkaasti: ”Minä sanon teille: kyllä! Hänen oikeustajunsa on sellainen, että se pikemminkin lisää kuin vähentää hänen autuuttaan”

Tällaiset sydämettömät teologiset tunteet ovat edelleen olemassa. Kuten kanadalainen pappi ja teologi J. I. Packer hiljattain vakuutti, ”rakkaus ja sääli helvetin asukkaita kohtaan eivät pääse sydämiimme.

Tuo dogmi ja perheellinen sydämettömyys, joka Edwardsissa ja muissa kääntyy teologian nimissä vaimoa, miestä ja lapsia vastaan, oli yhä toiminnassa 1800-luvun lopulla, kun kuubalainen arkkipiispa Anthony Mary Claret kirjoitti espanjaksi sarjan 35 mietiskelyä Ignatian hengellisistä harjoituksista (käännetty englanniksi vuonna 1955 nimellä The Golden Key to Heaven). Jotkin mietiskelyt ovat ihailtavia, mutta käsitellessään ”helvetin tuskia” Claret totesi, että ”ikuisesti” tuomittu ”raukka” on ystäviensä hylkäämä, ilman ”ystävällistä sanaa”. Pikemminkin ”he tyytyvät näkemään hänet liekeissä Jumalan oikeudenmukaisuuden uhrina. He inhoavat häntä. Äiti katsoo paratiisista omaa tuomittua poikaansa liikuttumatta, aivan kuin ei olisi koskaan tuntenutkaan häntä.”

Anonyymi kirjoitti:

Kun Martti Lutherilta kysyttiin, eivätkö pelastuneet ole surullisia nähdessään rakkaittensa kidutettavan helvetissä, hän vastasi: ”Eivät lainkaan.”

1600-luvun johtava luterilainen teologi Johann Gerhard totesi, että ”autuaat näkevät ystävänsä ja sukulaisensa kadotettujen joukossa niin usein kuin haluavat, mutta ilman vähäisintäkään myötätuntoa”. Hän esitti joukon retorisia kysymyksiä: ”Voiko uskova aviomies taivaassa olla onnellinen epäuskoisen vaimonsa kanssa helvetissä?”.

Voiko uskova isä taivaassa olla onnellinen epäuskoisten lastensa kanssa helvetissä? Voiko rakastava vaimo taivaassa olla onnellinen epäuskoisen miehensä kanssa helvetissä?”
Jonathan Edwards vastasi hiljaa mutta riemukkaasti: ”Minä sanon teille: kyllä! Hänen oikeustajunsa on sellainen, että se pikemminkin lisää kuin vähentää hänen autuuttaan”

Tällaiset sydämettömät teologiset tunteet ovat edelleen olemassa. Kuten kanadalainen pappi ja teologi J. I. Packer hiljattain vakuutti, ”rakkaus ja sääli helvetin asukkaita kohtaan eivät pääse sydämiimme.

Tuo dogmi ja perheellinen sydämettömyys, joka Edwardsissa ja muissa kääntyy teologian nimissä vaimoa, miestä ja lapsia vastaan, oli yhä toiminnassa 1800-luvun lopulla, kun kuubalainen arkkipiispa Anthony Mary Claret kirjoitti espanjaksi sarjan 35 mietiskelyä Ignatian hengellisistä harjoituksista (käännetty englanniksi vuonna 1955 nimellä The Golden Key to Heaven). Jotkin mietiskelyt ovat ihailtavia, mutta käsitellessään ”helvetin tuskia” Claret totesi, että ”ikuisesti” tuomittu ”raukka” on ystäviensä hylkäämä, ilman ”ystävällistä sanaa”. Pikemminkin ”he tyytyvät näkemään hänet liekeissä Jumalan oikeudenmukaisuuden uhrina. He inhoavat häntä. Äiti katsoo paratiisista omaa tuomittua poikaansa liikuttumatta, aivan kuin ei olisi koskaan tuntenutkaan häntä.”

Lue lisää

Mutta lisää ja pahempaa oli tulossa: nimittäin ”Jumalan luomaa tulta, jonka Jumala on luonut rankaisemaan katumatonta syntistä” - kidutusten litaniaa, joka päihittää jopa Danten.

Ikuisen helvetin tuli - se on tuli, joka lähtee suoraan Jumalan vihasta, eikä se toimi omasta aktiivisuudestaan vaan jumalallisen koston välineenä.

Jokaista lihan aistia kidutetaan... ja useiden aistien kidutusten kautta kuolematonta sielua kidutetaan ikuisesti sen omassa olemuksessa, keskellä kilometreittäin hehkuvia tulipaloja, jotka Kaikkivaltiaan Jumalan loukkaantunut majesteettisuus on sytyttänyt syvyydessä ja joita Jumaluuden vihan henkäys lietsoo ikuiseen ja alati kasvavaan raivoon.



YMMÄRTÄVÄTKÖ KRISTITYT EDES, MILLAISEN SADISTIN HE OVAT TEHNEET JUMALASTAAN? IKUISEN HELVETIN OPIN KRISTITYT PALVOVAT TIETÄMÄTTÄÄN SAATANAA, EIVÄT JUMALAA.

ON TURHA SYYTTÄÄ NIITÄ, JOTKA VASTUSTAVAT TÄTÄ JULMAA OPPIA, HEIDÄN KIIHKEYDESTÄÄN. TIETYSTI TÄLLAINEN KRISTILLINEN SADISMI TEKEE IHMISESTÄ VASTUSTAJAN, JULMAN IKUISEN HELVETIN OPIN KIIHKEÄN VASTUSTAJAN.

Jotka Kaikkivaltiaan Jumalan LOUKKAANTUNUT MAJESTEETTISUUS on sytyttänyt syvyydessä ja joita Jumaluuden vihan henkäys lietsoo ikuiseen ja alati kasvavaan raivoon.

YMMÄRRÄTTEKÖ TE, KRISTITYT, KUINKA ABSURDIA TÄMÄ KAIKKI ON?

”Pahoina” tuomittujen ikuista rangaistusta koskevan opin epäilyttävyys, puhumattakaan siitä kauhistuttavasta ajatuksesta, että heidän kärsimyksensä ei herätä empatiaa, vaan on pelastettujen ilon lähde, muuttuu vieläkin vastenmielisemmäksi, kun tämä ilo ulotetaan luoduista Luojaan itseensä.

Jotkut kristityt väittävät, että pyhien autuus, jota parannetaan katsomalla alaspäin kadotettujen kärsimystä, on Jumalan jakama.

Riippumatta sen hengellisen herätyksen arvoista, sen vaikutuksesta yhteiskunnallisten uudistusten aikaansaamiseen ja sen usein loistavasta retoriikasta, "suuri uskonnollien kristillinen herätys" vaikuttaa enemmänkin suurelta painajaiselta.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta lisää ja pahempaa oli tulossa: nimittäin ”Jumalan luomaa tulta, jonka Jumala on luonut rankaisemaan katumatonta syntistä” - kidutusten litaniaa, joka päihittää jopa Danten.

Ikuisen helvetin tuli - se on tuli, joka lähtee suoraan Jumalan vihasta, eikä se toimi omasta aktiivisuudestaan vaan jumalallisen koston välineenä.

Jokaista lihan aistia kidutetaan... ja useiden aistien kidutusten kautta kuolematonta sielua kidutetaan ikuisesti sen omassa olemuksessa, keskellä kilometreittäin hehkuvia tulipaloja, jotka Kaikkivaltiaan Jumalan loukkaantunut majesteettisuus on sytyttänyt syvyydessä ja joita Jumaluuden vihan henkäys lietsoo ikuiseen ja alati kasvavaan raivoon.



YMMÄRTÄVÄTKÖ KRISTITYT EDES, MILLAISEN SADISTIN HE OVAT TEHNEET JUMALASTAAN? IKUISEN HELVETIN OPIN KRISTITYT PALVOVAT TIETÄMÄTTÄÄN SAATANAA, EIVÄT JUMALAA.

ON TURHA SYYTTÄÄ NIITÄ, JOTKA VASTUSTAVAT TÄTÄ JULMAA OPPIA, HEIDÄN KIIHKEYDESTÄÄN. TIETYSTI TÄLLAINEN KRISTILLINEN SADISMI TEKEE IHMISESTÄ VASTUSTAJAN, JULMAN IKUISEN HELVETIN OPIN KIIHKEÄN VASTUSTAJAN.

Jotka Kaikkivaltiaan Jumalan LOUKKAANTUNUT MAJESTEETTISUUS on sytyttänyt syvyydessä ja joita Jumaluuden vihan henkäys lietsoo ikuiseen ja alati kasvavaan raivoon.

YMMÄRRÄTTEKÖ TE, KRISTITYT, KUINKA ABSURDIA TÄMÄ KAIKKI ON?

”Pahoina” tuomittujen ikuista rangaistusta koskevan opin epäilyttävyys, puhumattakaan siitä kauhistuttavasta ajatuksesta, että heidän kärsimyksensä ei herätä empatiaa, vaan on pelastettujen ilon lähde, muuttuu vieläkin vastenmielisemmäksi, kun tämä ilo ulotetaan luoduista Luojaan itseensä.

Jotkut kristityt väittävät, että pyhien autuus, jota parannetaan katsomalla alaspäin kadotettujen kärsimystä, on Jumalan jakama.

Riippumatta sen hengellisen herätyksen arvoista, sen vaikutuksesta yhteiskunnallisten uudistusten aikaansaamiseen ja sen usein loistavasta retoriikasta, "suuri uskonnollien kristillinen herätys" vaikuttaa enemmänkin suurelta painajaiselta.

Lue lisää

JA SITTEN KRISTITYT KEHTAAVAT VIELÄ PUHUA JUMALAN HYVYYDESTÄ. HÄVETKÄÄ, TE TEKOPYHÄT. JOS JEESUS OLISI TODELLAKIN OLLUT SELLAINEN KUIN RAAMATUSSA KUVATAAN, ON AIVAN VARMAA, ETTÄ HÄN OLISI ASETTUNUT OMAA ISÄÄNSÄ VASTAAN JA KÄRSINYT IHMISTEN KANSSA YHDESSÄ IKUISESSA HELVETISSÄ.

Niin monen helvetintulen ja sen piinaamisesta iloitsemisen jälkeen voimme löytää hengähdystauon valistusjärjen virkistävän äänestä, vaikka se onkin perinteentutkijoille rienaavaa.

Teistisillä nimityksillä Jumalalle, kansalais- ja siviilioikeudellisilla nimityksillä, on, toisin kuin lahkolaiskonfliktien ja teologisen hiustenhalkomisen äänellä ja raivolla, kaunistelevaa viehätystä.

Kun hetkeksi jätämme sivuun historiallisen kristinuskon vihaisen Jumalan...

KUINKA PALJON TÄMÄ SADISTINEN OPPI IKUISESTA HELVETISTÄ ON TUHONNUT IHMISTEN ELÄMIÄ KAUTTA HISTORIAN. KUINKA PALJON VÄKIVALTAA KRISTITYT TEKEVÄT TOISILLE.

EN VOI RAKASTAA SITÄ, JOTA PELKÄÄN, ENKÄ VOI PELÄTÄ SITÄ, JOTA RAKASTAN.

JOS OLISI OLEMASSA IKUINEN HELVETTI, OLISI LÄHINNÄ MAKUASIA, PALVOTAANKO SAATANAA VAI JUMALAA. MUTTA SAATANA EI LÄHETÄ KETÄÄN SINNE, KOSKA SITÄ EI OLE OLEMASSA.

JOTEN KRISTITYT, JOTKA USKOVAT TUOHON JULMAAN OPPIIN, JA KRISTITYT, JOTKA HALUAVAT TEHDÄ MUISTAKIN IHMISISTÄ ITSENSÄ KALTAISIA SADISTEJA JA ZOMBEJA, OVAT TEHNEET JUMALASTAAN KAIKKIEN AIKOJEN SUURIMMAN HIRVIÖN.

PALVOTTE SAATANAA, MUTTA KUTSUTTE HÄNTÄ JUMALAKSI. MUTTA ETTE YMMÄRRÄ SITÄ ITSE.

Ja kristityt sanovat: ”Ettekö te ymmärrä, että mikään epäpyhä ei voi päästä taivaaseen?


Niin, mutta vaikka Jumalalla on valta teloittaa helvettiin heitetyt ihmiset armollisesti, hän päättää sen sijaan pitää heidät sadistisesti hengissä ilman armollista taukoa tai loppua heidän piinalleen. Tämä on SADISMIA.

Anonyymi kirjoitti:

JA SITTEN KRISTITYT KEHTAAVAT VIELÄ PUHUA JUMALAN HYVYYDESTÄ. HÄVETKÄÄ, TE TEKOPYHÄT. JOS JEESUS OLISI TODELLAKIN OLLUT SELLAINEN KUIN RAAMATUSSA KUVATAAN, ON AIVAN VARMAA, ETTÄ HÄN OLISI ASETTUNUT OMAA ISÄÄNSÄ VASTAAN JA KÄRSINYT IHMISTEN KANSSA YHDESSÄ IKUISESSA HELVETISSÄ.

Niin monen helvetintulen ja sen piinaamisesta iloitsemisen jälkeen voimme löytää hengähdystauon valistusjärjen virkistävän äänestä, vaikka se onkin perinteentutkijoille rienaavaa.

Teistisillä nimityksillä Jumalalle, kansalais- ja siviilioikeudellisilla nimityksillä, on, toisin kuin lahkolaiskonfliktien ja teologisen hiustenhalkomisen äänellä ja raivolla, kaunistelevaa viehätystä.

Kun hetkeksi jätämme sivuun historiallisen kristinuskon vihaisen Jumalan...

KUINKA PALJON TÄMÄ SADISTINEN OPPI IKUISESTA HELVETISTÄ ON TUHONNUT IHMISTEN ELÄMIÄ KAUTTA HISTORIAN. KUINKA PALJON VÄKIVALTAA KRISTITYT TEKEVÄT TOISILLE.

EN VOI RAKASTAA SITÄ, JOTA PELKÄÄN, ENKÄ VOI PELÄTÄ SITÄ, JOTA RAKASTAN.

JOS OLISI OLEMASSA IKUINEN HELVETTI, OLISI LÄHINNÄ MAKUASIA, PALVOTAANKO SAATANAA VAI JUMALAA. MUTTA SAATANA EI LÄHETÄ KETÄÄN SINNE, KOSKA SITÄ EI OLE OLEMASSA.

JOTEN KRISTITYT, JOTKA USKOVAT TUOHON JULMAAN OPPIIN, JA KRISTITYT, JOTKA HALUAVAT TEHDÄ MUISTAKIN IHMISISTÄ ITSENSÄ KALTAISIA SADISTEJA JA ZOMBEJA, OVAT TEHNEET JUMALASTAAN KAIKKIEN AIKOJEN SUURIMMAN HIRVIÖN.

PALVOTTE SAATANAA, MUTTA KUTSUTTE HÄNTÄ JUMALAKSI. MUTTA ETTE YMMÄRRÄ SITÄ ITSE.

Ja kristityt sanovat: ”Ettekö te ymmärrä, että mikään epäpyhä ei voi päästä taivaaseen?


Niin, mutta vaikka Jumalalla on valta teloittaa helvettiin heitetyt ihmiset armollisesti, hän päättää sen sijaan pitää heidät sadistisesti hengissä ilman armollista taukoa tai loppua heidän piinalleen. Tämä on SADISMIA.

Lue lisää

Mikään ei voisi olla kauheampaa kuin se, että kristityt palvovat Saatanaa, mutta kuvittelevat palvovansa Jumalaa. Eivät kaikki kristityt, mutta ne dogmaatikkozombit jotka puolustavat ikuista helvettiä, se on selvää Saatananpalvontaa.

JUMALA ON HYVÄ, MUTTA KRISTITYT TEKEVÄT HÄNESTÄ SADISTIN.

Ajatus siitä, että Jumala alistaisi ihmisvihollisensa loputtomaan tietoiseen kidutukseen, tekisi Hänestä moraalisesti pahemman kuin Hitleristä.

Loppujen lopuksi Hitler saattoi pirullisesti kiduttaa, polttaa ja kaasuttaa kuoliaaksi miljoonia ihmisiä, mutta hän ainakin antoi heidän kuolla.

Sitä vastoin oppi ikuisesta tuskasta viittaa siihen, että vaikka Jumalalla on valta teloittaa helvettiin heitetyt ihmiset armollisesti, hän päättää sen sijaan pitää heidät sadistisesti hengissä ilman armollista taukoa tai loppua heidän piinalleen. Tämä on törkeän moraalitonta.

Ihmiset muuttuvat sen kaltaisiksi, jota he palvovat.

Jos kristityt uskovat vakaasti, että heidän Jumalansa alistaa ihmisvihollisensa julmasti armottomaan loputtomaan kidutukseen, he alkavat muuttua tällaiseksi hirvittävän sydämettömyyden kuvaksi.

KRISTITYISTÄ ON SIIS TULOSSA YHÄ SADISTISEMPIA.

Joka uskoo ja jopa saarnaa oppia, jonka mukaan Jumala on sadisti, siis oppi ikuisesta helvetistä, palvoo Saatanaa, ei Jumalaa. Tässä opetuksessa saatanan nimi on vaihdettu Jumalan nimeksi. On outoa, etteivät he itse tiedä sitä.

Mitä oikeudenmukaisuuteen tulee, niin mikä synti tai synnillinen elämäntapa voisi ansaita loputtoman tietoisen kidutuksen? Eikö ole ilmeistä, että ajassa ja avaruudessa tehdyt äärelliset synnit eivät mitenkään voi ansaita ääretöntä rangaistusta?

Tällainen perverssi tuomio on täysin absurdi.

Jotkut ovat väittäneet, että lunastamattoman ihmisen synnit ovat äärettömän rangaistuksen (eli ikuisen kidutuksen) arvoisia, koska ne on tehty ääretöntä majesteettia vastaan.

Ikuinen tietoinen kidutus on sadismi.KRISTITTY MUUTTAA JUMALAN SADISTIKSI, JOTEN HÄN ITSEKIN ON SADISTI.

Anonyymi kirjoitti:

Mikään ei voisi olla kauheampaa kuin se, että kristityt palvovat Saatanaa, mutta kuvittelevat palvovansa Jumalaa. Eivät kaikki kristityt, mutta ne dogmaatikkozombit jotka puolustavat ikuista helvettiä, se on selvää Saatananpalvontaa.

JUMALA ON HYVÄ, MUTTA KRISTITYT TEKEVÄT HÄNESTÄ SADISTIN.

Ajatus siitä, että Jumala alistaisi ihmisvihollisensa loputtomaan tietoiseen kidutukseen, tekisi Hänestä moraalisesti pahemman kuin Hitleristä.

Loppujen lopuksi Hitler saattoi pirullisesti kiduttaa, polttaa ja kaasuttaa kuoliaaksi miljoonia ihmisiä, mutta hän ainakin antoi heidän kuolla.

Sitä vastoin oppi ikuisesta tuskasta viittaa siihen, että vaikka Jumalalla on valta teloittaa helvettiin heitetyt ihmiset armollisesti, hän päättää sen sijaan pitää heidät sadistisesti hengissä ilman armollista taukoa tai loppua heidän piinalleen. Tämä on törkeän moraalitonta.

Ihmiset muuttuvat sen kaltaisiksi, jota he palvovat.

Jos kristityt uskovat vakaasti, että heidän Jumalansa alistaa ihmisvihollisensa julmasti armottomaan loputtomaan kidutukseen, he alkavat muuttua tällaiseksi hirvittävän sydämettömyyden kuvaksi.

KRISTITYISTÄ ON SIIS TULOSSA YHÄ SADISTISEMPIA.

Joka uskoo ja jopa saarnaa oppia, jonka mukaan Jumala on sadisti, siis oppi ikuisesta helvetistä, palvoo Saatanaa, ei Jumalaa. Tässä opetuksessa saatanan nimi on vaihdettu Jumalan nimeksi. On outoa, etteivät he itse tiedä sitä.

Mitä oikeudenmukaisuuteen tulee, niin mikä synti tai synnillinen elämäntapa voisi ansaita loputtoman tietoisen kidutuksen? Eikö ole ilmeistä, että ajassa ja avaruudessa tehdyt äärelliset synnit eivät mitenkään voi ansaita ääretöntä rangaistusta?

Tällainen perverssi tuomio on täysin absurdi.

Jotkut ovat väittäneet, että lunastamattoman ihmisen synnit ovat äärettömän rangaistuksen (eli ikuisen kidutuksen) arvoisia, koska ne on tehty ääretöntä majesteettia vastaan.

Ikuinen tietoinen kidutus on sadismi.KRISTITTY MUUTTAA JUMALAN SADISTIKSI, JOTEN HÄN ITSEKIN ON SADISTI.

Lue lisää

Ajatus loputtomasta tietoisesta tuskasta on vaistomaisen moraalisen ja oikeudellisen aistimme mielestä niin äärimmäisen vastenmielinen, että sitä voisi kutsua sopivasti perimmäiseksi pahuudeksi.

Eikä olisi tarvinnut luoda mitään, ei mitään, jos Jumala olisi tiennyt etukäteen, että ihmiset kärsisivät ikuisesti ikuisessa helvetissä, olisiko todella rakastava Jumala luonut tämän erityisen maailman vain omaksi kunniakseen? Se ei ole jumalallista oppia, se on satanismia.

EVANKELISTA SAATANA - SE, JOKA JULISTAA IKUISTA HELVETTIOPPIA.

Tämä on todellinen esimerkki todellisesta totalitaarisesta lahkosta, oppikirjaesimerkki psykoterrorista ja zombifiointiin liittyvästä painostuksesta.

Ja sitten alkaa ilmestyä kirjoja, joissa kuvataan kauhuskenaarioita, jotka muistuttavat liiankin paljon keskiaikaisten velhojen hallusinogeenista hourailua, sekä ihmisiä, jotka juoksentelevat kaduilla silmät kiiluen ja huutavat valmiina olevasta Harmageddon-päivästä. Ja todellakin, ei voi olla miettimättä: "Enkö minäkin voisi omaksua heidän uskonsa, ja voisinko välttyä ikuiselta helvetiltä ja voisiko maailmanloppu olla minulle menestys?". Mutta ihmiset tulevat tähän johtopäätökseen pelon paineessa, ja kuten apostoli Johannes sanoi, rakkaus ja pelko eivät sovi yhteen.


Mitä kidutususkonnon historia opettaa meille? Että se on kaikkialla lietsonut suvaitsemattomuuden liekkejä, levittänut tasangoille ruumiita, juottanut maan vereen, polttanut kaupunkeja, tuhonnut kansakuntia, mutta ei ole koskaan tehnyt ihmisistä parempia, vain huonompia.

Anonyymi kirjoitti:

Ajatus loputtomasta tietoisesta tuskasta on vaistomaisen moraalisen ja oikeudellisen aistimme mielestä niin äärimmäisen vastenmielinen, että sitä voisi kutsua sopivasti perimmäiseksi pahuudeksi.

Eikä olisi tarvinnut luoda mitään, ei mitään, jos Jumala olisi tiennyt etukäteen, että ihmiset kärsisivät ikuisesti ikuisessa helvetissä, olisiko todella rakastava Jumala luonut tämän erityisen maailman vain omaksi kunniakseen? Se ei ole jumalallista oppia, se on satanismia.

EVANKELISTA SAATANA - SE, JOKA JULISTAA IKUISTA HELVETTIOPPIA.

Tämä on todellinen esimerkki todellisesta totalitaarisesta lahkosta, oppikirjaesimerkki psykoterrorista ja zombifiointiin liittyvästä painostuksesta.

Ja sitten alkaa ilmestyä kirjoja, joissa kuvataan kauhuskenaarioita, jotka muistuttavat liiankin paljon keskiaikaisten velhojen hallusinogeenista hourailua, sekä ihmisiä, jotka juoksentelevat kaduilla silmät kiiluen ja huutavat valmiina olevasta Harmageddon-päivästä. Ja todellakin, ei voi olla miettimättä: "Enkö minäkin voisi omaksua heidän uskonsa, ja voisinko välttyä ikuiselta helvetiltä ja voisiko maailmanloppu olla minulle menestys?". Mutta ihmiset tulevat tähän johtopäätökseen pelon paineessa, ja kuten apostoli Johannes sanoi, rakkaus ja pelko eivät sovi yhteen.


Mitä kidutususkonnon historia opettaa meille? Että se on kaikkialla lietsonut suvaitsemattomuuden liekkejä, levittänut tasangoille ruumiita, juottanut maan vereen, polttanut kaupunkeja, tuhonnut kansakuntia, mutta ei ole koskaan tehnyt ihmisistä parempia, vain huonompia.

Lue lisää

Kristinusko, tai se, mitä siitä on jäljellä, vaikuttaa Tukholman syndroomalta.

Tukholma-syndrooma on psykologinen tila, jossa panttivangeille tai muulla tavoin vastoin tahtoaan kaapatuille henkilöille kehittyy myötämielinen suhtautuminen kaappaajiinsa. Syndrooman vaikutuksesta kaapatut saattavat puolustaa kaappaajiaan tai auttaa näitä, sekä antaa jälkeenpäin näistä myötämielisiä todistuksia.

Ehkä tällä ikuisella helvettiopilla on jotain tekemistä sen kanssa, vaikkakin huonommassa muodossa. Kristittyjen on pakko rakastaa sitä, joka lähettää ihmisiä ikuiseen kidutukseen. Koska jos ei rakasta, se on syy joutua ikuiseen kidutukseen. Mutta entä jos hän jonain päivänä lähettää myös "pelastuneet" ikuiseen kidutukseen? Koska miten voitte luottaa sellaisen sanaan, joka käyttäytyy niin? Kristityn elämä on siis jatkuvaa pelkoa, jopa "taivaassa".

Anonyymi kirjoitti:

Kristinusko, tai se, mitä siitä on jäljellä, vaikuttaa Tukholman syndroomalta.

Tukholma-syndrooma on psykologinen tila, jossa panttivangeille tai muulla tavoin vastoin tahtoaan kaapatuille henkilöille kehittyy myötämielinen suhtautuminen kaappaajiinsa. Syndrooman vaikutuksesta kaapatut saattavat puolustaa kaappaajiaan tai auttaa näitä, sekä antaa jälkeenpäin näistä myötämielisiä todistuksia.

Ehkä tällä ikuisella helvettiopilla on jotain tekemistä sen kanssa, vaikkakin huonommassa muodossa. Kristittyjen on pakko rakastaa sitä, joka lähettää ihmisiä ikuiseen kidutukseen. Koska jos ei rakasta, se on syy joutua ikuiseen kidutukseen. Mutta entä jos hän jonain päivänä lähettää myös "pelastuneet" ikuiseen kidutukseen? Koska miten voitte luottaa sellaisen sanaan, joka käyttäytyy niin? Kristityn elämä on siis jatkuvaa pelkoa, jopa "taivaassa".

Lue lisää

"Kristillinen uskonto on auringonpalvonnan parodia.

He ovat korvanneet auringon Kristus-nimisellä miehellä ja palvovat häntä samalla tavalla kuin he ennen palvoivat aurinkoa."

Thomas Paine (1737-1809).


Ei siis ole väliä, ketä "palvotaan". Attista, Osirista tai ketä tahansa muuta, kun he kaikki "ottivat maailman synnit kantaakseen, kuolivat ja heräsivät henkiin kolmen päivän kuluttua,

Jos tykkäät palvoa jotakuta, valitse suosikkijumalasi luettelosta ja ala palvoa häntä.

EI VOI MUUTA KUIN HYMYILLÄ, KUN KRISTITYT YLENKATSOVAT MUSLIMEJA, JOTKA PALVOVAT KUUJUMALAA, MUTTA EIVÄT TAJUA, ETTÄ HE ITSE PALVOVAT AURINGONJUMALAA, KOSKA KRISTINUSKO ON AURINKOKULTTI.

Anonyymi kirjoitti:

"Kristillinen uskonto on auringonpalvonnan parodia.

He ovat korvanneet auringon Kristus-nimisellä miehellä ja palvovat häntä samalla tavalla kuin he ennen palvoivat aurinkoa."

Thomas Paine (1737-1809).


Ei siis ole väliä, ketä "palvotaan". Attista, Osirista tai ketä tahansa muuta, kun he kaikki "ottivat maailman synnit kantaakseen, kuolivat ja heräsivät henkiin kolmen päivän kuluttua,

Jos tykkäät palvoa jotakuta, valitse suosikkijumalasi luettelosta ja ala palvoa häntä.

EI VOI MUUTA KUIN HYMYILLÄ, KUN KRISTITYT YLENKATSOVAT MUSLIMEJA, JOTKA PALVOVAT KUUJUMALAA, MUTTA EIVÄT TAJUA, ETTÄ HE ITSE PALVOVAT AURINGONJUMALAA, KOSKA KRISTINUSKO ON AURINKOKULTTI.

Lue lisää

Alkoiko kristinusko auringonjumalan palvonnasta?

Kristinuskon "Kristus" saattoi olla vain yksi taivaanjumala. Erilaisten pakanallisten/mysteeristen kulttijumalien ja kristinuskon välillä on useita yhtäläisyyksiä. Nämä ovat joitakin niistä.

Useimpien auringonjumalien syntymäpäivä on joulukuun 25. päivä. Se on talvipäivänseisauksen päivämäärä ja päivä, jonka kirkko on hyväksynyt Jeesuksen Kristuksen syntymäpäiväksi. Joulukuun 25. päivä on annettu, vaikka Raamatun mukaan paimenet olivat pelloillaan, kun Jeesus syntyi, eli Jeesuksen on täytynyt syntyä keväällä (Luuk. 2:8).

Talvipäivänseisauksen aikaan aurinko "kuolee" kolmeksi päiväksi alkaen noin 22. joulukuuta, jolloin se pysäyttää etelään liikkumisensa; se syntyy (herää henkiin) 25. joulukuuta, jolloin se alkaa liikkua pohjoiseen.

Auringon nähtiin kulkevan eläinradan 12 merkin kautta. On mahdollista, että Jeesuksen 12 opetuslasta symboloivat eläinradan merkkejä. Auringonjumalilla oli usein opetuslapsia tai palvelijoita (joskaan ei aina 12:ta).

Pakanallisilla jumalilla oli maagisia syntymiä, ja jotkut syntyivät neitsyelle. Jumalat hedelmöittivät usein nuoria ihmisneitoja.

Pakanallisilla jumalilla oli usein nimityksiä, kuten "maailman valo", "tie", "hyvä paimen" jne. Näitä nimiä on käytetty Jeesuksesta Kristuksesta.

Pakanalliset jumalat viettivät joskus "viimeisen ehtoollisen" seuraajiensa kanssa ennen kuolemaansa.

Pakanalliset jumalat herätettiin usein henkiin kuoleman jälkeen.

Kaste oli yleinen rituaali mysteerikulttien seuraajien keskuudessa. Johannes Kastaja saattoi jäljitellä tätä rituaalia ja tuoda sen juutalaisuuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Alkoiko kristinusko auringonjumalan palvonnasta?

Kristinuskon "Kristus" saattoi olla vain yksi taivaanjumala. Erilaisten pakanallisten/mysteeristen kulttijumalien ja kristinuskon välillä on useita yhtäläisyyksiä. Nämä ovat joitakin niistä.

Useimpien auringonjumalien syntymäpäivä on joulukuun 25. päivä. Se on talvipäivänseisauksen päivämäärä ja päivä, jonka kirkko on hyväksynyt Jeesuksen Kristuksen syntymäpäiväksi. Joulukuun 25. päivä on annettu, vaikka Raamatun mukaan paimenet olivat pelloillaan, kun Jeesus syntyi, eli Jeesuksen on täytynyt syntyä keväällä (Luuk. 2:8).

Talvipäivänseisauksen aikaan aurinko "kuolee" kolmeksi päiväksi alkaen noin 22. joulukuuta, jolloin se pysäyttää etelään liikkumisensa; se syntyy (herää henkiin) 25. joulukuuta, jolloin se alkaa liikkua pohjoiseen.

Auringon nähtiin kulkevan eläinradan 12 merkin kautta. On mahdollista, että Jeesuksen 12 opetuslasta symboloivat eläinradan merkkejä. Auringonjumalilla oli usein opetuslapsia tai palvelijoita (joskaan ei aina 12:ta).

Pakanallisilla jumalilla oli maagisia syntymiä, ja jotkut syntyivät neitsyelle. Jumalat hedelmöittivät usein nuoria ihmisneitoja.

Pakanallisilla jumalilla oli usein nimityksiä, kuten "maailman valo", "tie", "hyvä paimen" jne. Näitä nimiä on käytetty Jeesuksesta Kristuksesta.

Pakanalliset jumalat viettivät joskus "viimeisen ehtoollisen" seuraajiensa kanssa ennen kuolemaansa.

Pakanalliset jumalat herätettiin usein henkiin kuoleman jälkeen.

Kaste oli yleinen rituaali mysteerikulttien seuraajien keskuudessa. Johannes Kastaja saattoi jäljitellä tätä rituaalia ja tuoda sen juutalaisuuteen.

Lue lisää

Jumalten syntymäpäivä. Miksi kaikkien muinaisten uskontojen jumalat syntyivät samana päivänä?

Mitä yhteistä on muinaisegyptiläisellä Horuksella, kreikkalaisella Adoniksella, persialaisella Mithrasilla, babylonialaisella Tammuzilla ja Kristuksella? Kävi ilmi, että paljon.

Mithra - Syntyi 25. joulukuuta tahrattoman sikiämisen seurauksena. Aka persialainen auringonjumala, aka Messias, jolla oli 12 opetuslasta. Otti ihmisten synnit itselleen. Hänet tapettiin ja herätettiin sitten henkiin, jolloin hänestä tuli Jumalan ruumiillistuma ja palvonnan kohde. Mithrasin kulttiin kuuluu ehtoollinen, kaste jne.

Adonis - Syntynyt 25. joulukuuta. Kreikkalainen ja foinikialainen hedelmällisyyden jumala, myös Babylonian Tammuz, myös Syyrian Vapahtaja. Tapettiin ja haudattiin, herätettiin henkiin kolme päivää myöhemmin.

Attis - Sama kuin Adonis, mutta fryygialainen. Syntyi neitsyenä. Tapettiin männyn juurella 24. maaliskuuta, haudattiin kallioon ja herätettiin henkiin 25. maaliskuuta. Kultin pakolliset elementit ovat ehtoollinen ja kaste.

Dionysos - Syntyi 25. joulukuuta ylijumala Zeusin itsensä tekemän tahrattoman hedelmöityksen kautta kuningatar Semelelle. Kreikkalainen viininvalmistuksen jumala. Aka Bacchus, eli ihmiskunnan pelastaja ja vapauttaja. Vuosittaisiin bakkanaaleihin liittyi kuvia kuolemasta, helvettiin laskeutumisesta ja Dionysoksen myöhemmästä ylösnousemuksesta. No, tietysti hyvän viinin kanssa.

Osiris - syntyi joulukuun lopussa neitsyelle. Egyptiläinen auringon ja manalan jumala, eli kuolleiden tuomari, eli yksi Egyptin kolminaisuudesta. Kreikkalaiset pitivät häntä Dionysoksena (ks. edellä). Hallitsi kahtatoista kuningasta. Petettiin, tapettiin ja haudattiin. Jäi helvettiin kolmeksi päiväksi ja herätettiin henkiin. Hän ruumiillisti ylösnousemuksen ja ikuisen elämän Ialun paratiisikentillä.

Miksi kaikilla ylösnousseilla jumalilla on syntymäpäivä 25. joulukuuta? Ehkä siksi, että noin tähän aikaan (kolmen tai neljän päivän virheellä, jonka muinaiset tähtitieteilijät voivat antaa anteeksi) on talvipäivänseisaus. Näin ollen heidän tahraton, jumalallinen hedelmöittymisensä tapahtuu maaliskuussa ja osuu kevätpäiväntasauksen päivälle.

Anonyymi kirjoitti:

Jumalten syntymäpäivä. Miksi kaikkien muinaisten uskontojen jumalat syntyivät samana päivänä?

Mitä yhteistä on muinaisegyptiläisellä Horuksella, kreikkalaisella Adoniksella, persialaisella Mithrasilla, babylonialaisella Tammuzilla ja Kristuksella? Kävi ilmi, että paljon.

Mithra - Syntyi 25. joulukuuta tahrattoman sikiämisen seurauksena. Aka persialainen auringonjumala, aka Messias, jolla oli 12 opetuslasta. Otti ihmisten synnit itselleen. Hänet tapettiin ja herätettiin sitten henkiin, jolloin hänestä tuli Jumalan ruumiillistuma ja palvonnan kohde. Mithrasin kulttiin kuuluu ehtoollinen, kaste jne.

Adonis - Syntynyt 25. joulukuuta. Kreikkalainen ja foinikialainen hedelmällisyyden jumala, myös Babylonian Tammuz, myös Syyrian Vapahtaja. Tapettiin ja haudattiin, herätettiin henkiin kolme päivää myöhemmin.

Attis - Sama kuin Adonis, mutta fryygialainen. Syntyi neitsyenä. Tapettiin männyn juurella 24. maaliskuuta, haudattiin kallioon ja herätettiin henkiin 25. maaliskuuta. Kultin pakolliset elementit ovat ehtoollinen ja kaste.

Dionysos - Syntyi 25. joulukuuta ylijumala Zeusin itsensä tekemän tahrattoman hedelmöityksen kautta kuningatar Semelelle. Kreikkalainen viininvalmistuksen jumala. Aka Bacchus, eli ihmiskunnan pelastaja ja vapauttaja. Vuosittaisiin bakkanaaleihin liittyi kuvia kuolemasta, helvettiin laskeutumisesta ja Dionysoksen myöhemmästä ylösnousemuksesta. No, tietysti hyvän viinin kanssa.

Osiris - syntyi joulukuun lopussa neitsyelle. Egyptiläinen auringon ja manalan jumala, eli kuolleiden tuomari, eli yksi Egyptin kolminaisuudesta. Kreikkalaiset pitivät häntä Dionysoksena (ks. edellä). Hallitsi kahtatoista kuningasta. Petettiin, tapettiin ja haudattiin. Jäi helvettiin kolmeksi päiväksi ja herätettiin henkiin. Hän ruumiillisti ylösnousemuksen ja ikuisen elämän Ialun paratiisikentillä.

Miksi kaikilla ylösnousseilla jumalilla on syntymäpäivä 25. joulukuuta? Ehkä siksi, että noin tähän aikaan (kolmen tai neljän päivän virheellä, jonka muinaiset tähtitieteilijät voivat antaa anteeksi) on talvipäivänseisaus. Näin ollen heidän tahraton, jumalallinen hedelmöittymisensä tapahtuu maaliskuussa ja osuu kevätpäiväntasauksen päivälle.

Lue lisää

Aloitetaan tarkastelemalla sanaa ”ikuinen” tai ”loputon” Raamatussa. G. Campbell Morgan on yksi historian tunnetuimmista ja arvostetuimmista raamatunopettajista ja saarnaajista. Kirjassaan ”God's Methods With Men” Morgan sanoo: ”... meidän on oltava hyvin varovaisia siinä, miten käytämme sanaa ‘ikuisuus’. Olemme joutuneet suureen virheeseen käyttäessämme tuota sanaa jatkuvasti. Koko Jumalan kirjassa ei ole yhtään sanaa, joka vastaisi meidän 'ikuista', joka meidän keskuudessamme yleisesti käytettynä tarkoittaa absoluuttisesti loputonta. Vahvin Raamatun sana, jota käytetään Jumalan olemassaoloon viitaten, on- 'iäisyyksiin iäisyyksiin', mikä ei kirjaimellisesti tarkoita ikuisesti.”

Vaikka herra Morgan opiskeli Raamattua koko elämänsä ajan, meidän ei pitäisi ottaa hänen mielipidettään tästä asiasta ilman lisätutkimuksia. Tärkein asia, jonka häneltä opimme, on se, että kaikki pätevät raamatunopettajat eivät ole samaa mieltä ”ikuisuudesta”.

KÄÄNNÖKSISSÄ ON EPÄSOPIVUUKSIA Raamatun kreikankielinen sana, joka yleensä käännetään ”ikuiseksi” tai ”loputtomaksi”, on aion (josta saamme englanninkielisen sanamme eon). Raamatun kääntäjät kohtaavat kuitenkin monia vaikeuksia, koska melko monissa tapauksissa aion ei voi mitenkään tarkoittaa loputonta.

___________________________


Lyhyesti sanat aion ja aionian esiintyvät Uudessa testamentissa 199 kertaa. Kuningas Jaakon versiossa sana käännetään ”aikakausiksi” 2 kertaa, ”kulku” kerran, ”maailma” 43 kertaa ja ”ikuinen” tai jokin sen muunnelma loput 153 kertaa. Niinpä 46 kertaa niistä 199:stä kerrasta, joissa sana aion tai aionian esiintyy Raamatussa (23 % ajasta), King James Version tunnustaa, että sanaa ei voida oikein kääntää ”ikuiseksi”, koska siinä ilmaistaan selvästi rajoitettua kestoa.

Kun käännämme kreikan kielestä, on joskus tarpeen käyttää englanninkielistä idiomia tai ilmaisua välittääksemme merkityksen ... mutta voisiko yhdellä ainoalla kreikankielisellä sanalla olla niin vastakkaisia merkityksiä kuin ”ikuinen” ja ”väliaikainen”?

”(Se on) pidempi tai lyhyempi ajanjakso, jolla on alku ja loppu ja joka on itsessään täydellinen ...”. Sana sisältää aina käsitteen ajasta eikä ikuisuudesta. Se tarkoittaa aina ajanjaksoa. Muuten olisi mahdotonta selittää monikkoa tai sellaisia määritteitä kuin tämä aika tai tuleva aika. Se ei tarkoita jotain loputonta tai ikuista ... Adjektiivi ... on samalla tavalla ajan käsite. Sen enempää substantiivi kuin adjektiivikaan eivät sinänsä sisällä loputtoman tai ikuisen merkitystä ... Sanat, joita tavallisesti käytetään ajallisiin tai aineellisiin asioihin, eivät voi itsessään kantaa loputtomuuden merkitystä.”

Tosiasia on, että suositut englanninkieliset kääntäjät ovat kääntäneet sanat ”aion” ja ” aionian” väärin.
”aion” ja ”aionian” eivät tarkoita ”ikuisuutta”.

Anonyymi kirjoitti:

Aloitetaan tarkastelemalla sanaa ”ikuinen” tai ”loputon” Raamatussa. G. Campbell Morgan on yksi historian tunnetuimmista ja arvostetuimmista raamatunopettajista ja saarnaajista. Kirjassaan ”God's Methods With Men” Morgan sanoo: ”... meidän on oltava hyvin varovaisia siinä, miten käytämme sanaa ‘ikuisuus’. Olemme joutuneet suureen virheeseen käyttäessämme tuota sanaa jatkuvasti. Koko Jumalan kirjassa ei ole yhtään sanaa, joka vastaisi meidän 'ikuista', joka meidän keskuudessamme yleisesti käytettynä tarkoittaa absoluuttisesti loputonta. Vahvin Raamatun sana, jota käytetään Jumalan olemassaoloon viitaten, on- 'iäisyyksiin iäisyyksiin', mikä ei kirjaimellisesti tarkoita ikuisesti.”

Vaikka herra Morgan opiskeli Raamattua koko elämänsä ajan, meidän ei pitäisi ottaa hänen mielipidettään tästä asiasta ilman lisätutkimuksia. Tärkein asia, jonka häneltä opimme, on se, että kaikki pätevät raamatunopettajat eivät ole samaa mieltä ”ikuisuudesta”.

KÄÄNNÖKSISSÄ ON EPÄSOPIVUUKSIA Raamatun kreikankielinen sana, joka yleensä käännetään ”ikuiseksi” tai ”loputtomaksi”, on aion (josta saamme englanninkielisen sanamme eon). Raamatun kääntäjät kohtaavat kuitenkin monia vaikeuksia, koska melko monissa tapauksissa aion ei voi mitenkään tarkoittaa loputonta.

___________________________


Lyhyesti sanat aion ja aionian esiintyvät Uudessa testamentissa 199 kertaa. Kuningas Jaakon versiossa sana käännetään ”aikakausiksi” 2 kertaa, ”kulku” kerran, ”maailma” 43 kertaa ja ”ikuinen” tai jokin sen muunnelma loput 153 kertaa. Niinpä 46 kertaa niistä 199:stä kerrasta, joissa sana aion tai aionian esiintyy Raamatussa (23 % ajasta), King James Version tunnustaa, että sanaa ei voida oikein kääntää ”ikuiseksi”, koska siinä ilmaistaan selvästi rajoitettua kestoa.

Kun käännämme kreikan kielestä, on joskus tarpeen käyttää englanninkielistä idiomia tai ilmaisua välittääksemme merkityksen ... mutta voisiko yhdellä ainoalla kreikankielisellä sanalla olla niin vastakkaisia merkityksiä kuin ”ikuinen” ja ”väliaikainen”?

”(Se on) pidempi tai lyhyempi ajanjakso, jolla on alku ja loppu ja joka on itsessään täydellinen ...”. Sana sisältää aina käsitteen ajasta eikä ikuisuudesta. Se tarkoittaa aina ajanjaksoa. Muuten olisi mahdotonta selittää monikkoa tai sellaisia määritteitä kuin tämä aika tai tuleva aika. Se ei tarkoita jotain loputonta tai ikuista ... Adjektiivi ... on samalla tavalla ajan käsite. Sen enempää substantiivi kuin adjektiivikaan eivät sinänsä sisällä loputtoman tai ikuisen merkitystä ... Sanat, joita tavallisesti käytetään ajallisiin tai aineellisiin asioihin, eivät voi itsessään kantaa loputtomuuden merkitystä.”

Tosiasia on, että suositut englanninkieliset kääntäjät ovat kääntäneet sanat ”aion” ja ” aionian” väärin.
”aion” ja ”aionian” eivät tarkoita ”ikuisuutta”.

Lue lisää

Viisitoista myyttiä Raamatun kääntämisestä

Muutamia niistä:
Ehkäpä suurin myytti raamatunkäännöksistä on se, että sanasta sanaan -käännös on paras. Jokainen, joka osaa useampaa kuin yhtä kieltä, tietää, että sanasta sanaan -käännös ei yksinkertaisesti ole mahdollinen, jos halutaan kommunikoida ymmärrettävästi vastaanottajakielellä. Silti ironista kyllä, jopa jotkut raamatuntutkijat, joiden pitäisi tietää paremmin, jatkavat sanasta sanaan -käännösten mainostamista ikään kuin ne olisivat parhaita. Ehkäpä englanninkielisistä Raamatun sanasta sanaan -käännöksistä paras on Wycliffen käännös, joka tehtiin 1380-luvulla. Vaikka se käännettiin latinalaisesta Vulgatasta, se oli orjallisesti kirjaimellinen käännös kyseisestä tekstistä. Juuri tämän vuoksi se ei ollut juurikaan englanninkielinen.
Samanlainen kuin ensimmäinen kohta on se, että kirjaimellinen käännös on paras versio. Itse asiassa tämä on joskus vain ensimmäisen käsityksen kierre. Esimerkiksi kreikankielisessä Uudessa testamentissa on noin 138 000-140 000 sanaa riippuen siitä, mitä painosta käytetään. Mutta missään englanninkielisessä käännöksessä ei ole näin vähän. Tässä muutamia esimerkkejä:
King James Version on kirjaimellinen käännös.

KJV:n esipuheessa väitetään itse asiassa muuta.

Siinä esimerkiksi sanotaan nimenomaisesti, että he eivät käännä samaa sanaa alkuperäisessä sanassa samalla tavalla englanniksi, mutta yrittävät joka kerta tavoittaa alkuperäisen sanan tarkoituksen: ”Toinen asia, josta meidän mielestämme on hyvä varoittaa sinua, on se, että emme ole sitoutuneet yhdenmukaisiin muotoiluihin emmekä sanojen identtisyyteen, kuten jotkut ehkä toivoisivat meidän tekevän, koska he ovat huomanneet, että jotkut oppineet miehet jossain ovat olleet niin tarkkoja kuin ovat voineet. Todellakin, ettemme poikkeaisi sen merkityksestä, jonka olimme aiemmin kääntäneet, jos sana tarkoitti samaa asiaa molemmissa paikoissa …

Kuningas Jamesin versio on täydellinen.

Tätä myyttiä levitetään edelleen, vaikka jopa KJV:n kääntäjät eivät olleet satoja kertoja varmoja siitä, mikä käännös oli paras, ja antoivat lukijan päättää itse.

Jälleen kerran esipuheessa todetaan: ”Siksi, kuten S. Augustinus sanoo, että käännösten erilaisuus on hyödyllistä Raamatun tarkoituksen selvittämiseksi: niin myös merkityksen ja tarkoituksen erilaisuus marginaalissa, jossa teksti ei ole niin selkeä, on tarpeen, että se tekee hyvää, ja se on välttämätöntä, kuten olemme vakuuttuneita... Ne, jotka ovat viisaita, pitävät mieluummin tuomionsa vapaana lukutapojen erilaisuudessa kuin ovat vangittuja yhteen, kun se voi olla toinen.” Alkuperäisessä KJV:ssä oli noin 8000 marginaalihuomautusta, mutta ne on poistettu nykyaikaisista painoksista.

Anonyymi kirjoitti:

Viisitoista myyttiä Raamatun kääntämisestä

Muutamia niistä:
Ehkäpä suurin myytti raamatunkäännöksistä on se, että sanasta sanaan -käännös on paras. Jokainen, joka osaa useampaa kuin yhtä kieltä, tietää, että sanasta sanaan -käännös ei yksinkertaisesti ole mahdollinen, jos halutaan kommunikoida ymmärrettävästi vastaanottajakielellä. Silti ironista kyllä, jopa jotkut raamatuntutkijat, joiden pitäisi tietää paremmin, jatkavat sanasta sanaan -käännösten mainostamista ikään kuin ne olisivat parhaita. Ehkäpä englanninkielisistä Raamatun sanasta sanaan -käännöksistä paras on Wycliffen käännös, joka tehtiin 1380-luvulla. Vaikka se käännettiin latinalaisesta Vulgatasta, se oli orjallisesti kirjaimellinen käännös kyseisestä tekstistä. Juuri tämän vuoksi se ei ollut juurikaan englanninkielinen.
Samanlainen kuin ensimmäinen kohta on se, että kirjaimellinen käännös on paras versio. Itse asiassa tämä on joskus vain ensimmäisen käsityksen kierre. Esimerkiksi kreikankielisessä Uudessa testamentissa on noin 138 000-140 000 sanaa riippuen siitä, mitä painosta käytetään. Mutta missään englanninkielisessä käännöksessä ei ole näin vähän. Tässä muutamia esimerkkejä:
King James Version on kirjaimellinen käännös.

KJV:n esipuheessa väitetään itse asiassa muuta.

Siinä esimerkiksi sanotaan nimenomaisesti, että he eivät käännä samaa sanaa alkuperäisessä sanassa samalla tavalla englanniksi, mutta yrittävät joka kerta tavoittaa alkuperäisen sanan tarkoituksen: ”Toinen asia, josta meidän mielestämme on hyvä varoittaa sinua, on se, että emme ole sitoutuneet yhdenmukaisiin muotoiluihin emmekä sanojen identtisyyteen, kuten jotkut ehkä toivoisivat meidän tekevän, koska he ovat huomanneet, että jotkut oppineet miehet jossain ovat olleet niin tarkkoja kuin ovat voineet. Todellakin, ettemme poikkeaisi sen merkityksestä, jonka olimme aiemmin kääntäneet, jos sana tarkoitti samaa asiaa molemmissa paikoissa …

Kuningas Jamesin versio on täydellinen.

Tätä myyttiä levitetään edelleen, vaikka jopa KJV:n kääntäjät eivät olleet satoja kertoja varmoja siitä, mikä käännös oli paras, ja antoivat lukijan päättää itse.

Jälleen kerran esipuheessa todetaan: ”Siksi, kuten S. Augustinus sanoo, että käännösten erilaisuus on hyödyllistä Raamatun tarkoituksen selvittämiseksi: niin myös merkityksen ja tarkoituksen erilaisuus marginaalissa, jossa teksti ei ole niin selkeä, on tarpeen, että se tekee hyvää, ja se on välttämätöntä, kuten olemme vakuuttuneita... Ne, jotka ovat viisaita, pitävät mieluummin tuomionsa vapaana lukutapojen erilaisuudessa kuin ovat vangittuja yhteen, kun se voi olla toinen.” Alkuperäisessä KJV:ssä oli noin 8000 marginaalihuomautusta, mutta ne on poistettu nykyaikaisista painoksista.

Lue lisää

korjausten ja oikeinkirjoituspäivitysten jälkeen (yli 100 000 muutosta) vuoden 1769 painokseen asti. Esimerkiksi Matteuksen evankeliumin kohdassa 23.24 KJV sanoo: ”Te sokeat oppaat, jotka kurkistatte hyttysen ja nielette kamelin.” Kreikankielinen käännös tarkoittaa ”siivilöi hyttysenkin”. Tai Hepr. 4.8:n sanamuoto, jossa sanotaan: ”Sillä jos Jeesus olisi antanut heille levon, niin hän ei olisi sen jälkeen puhunut toisesta päivästä.” ”Jeesuksen” sijasta tarkoitetaan Joosuaa. Se on kreikaksi sama sana, mutta tekstin lukija tuskin ajattelee Joosuaa nähdessään tässä 'Jeesuksen', koska 'Joosua' esiintyy kaikkialla VT:ssa.
Kuningas Jaakon versiota oli vaikea ymmärtää, kun se julkaistiin ensimmäisen kerran. Jälleen kerran esipuhe: ”Mutta me toivomme, että Raamattu puhuisi itsensä tavoin kuin kanaanilaisten kielellä, jotta sitä ymmärtäisivät myös hyvin rahvaanomaiset.” Todellisuudessa KJV:n oli tarkoitus olla helposti ymmärrettävä, mutta tänä päivänä tätä 400 vuotta vanhaa versiota on vaikea ymmärtää aivan liian monissa kohdissa.
KJV:stä ei ole koskaan tehty hyväksyttyä tarkistusta.

KJV:hen tehtiin vuoteen 1769 mennessä kolme uudistusta, jotka sisälsivät yli 100 000 muutosta (joista valtaosa oli pelkkiä oikeinkirjoituksen päivityksiä).

Nykyään käytetty KJV on lähes aina vuoden 1769 versio. Ja vuoden 1885 tarkistettu versio oli KJV:n hyväksytty tarkistus. Siinä käytettiin eri kreikankielistä tekstiä kuin KJV:n Uudessa testamentissa.

Apokryfikirjat ovat kirjoja, joita on vain roomalaiskatolisissa Raamattukirjoissa.

Vaikka apokryfikirjat - tai ne, joita katolilaiset kutsuvat deuterokaanonisiksi kirjoiksi - ovat olennainen osa roomalaiskatolisia raamatunkäännöksiä, myös monet protestanttiset Raamatut sisältävät niitä.

Jopa kuningas Jaakon Raamattu, joka on selvästi protestanttinen versio, sisälsi apokryfikirjat kaikissa painoksissa 1800-luvun puoliväliin saakka.

Apokryfikirjat tosin sijoitettiin Vanhan testamentin loppuun, jotta ne erottuisivat toisistaan (toisin kuin roomalaiskatolisissa Raamattukirjoissa), mutta ne olivat kuitenkin mukana.
Viisitoista myyttiä Raamatun kääntämisestä


Muutamia niistä:


Mikään käännös ei voi väittää olevansa Jumalan sana, paitsi Kuningas Jaakon Raamattu.

Saattaa tuntua siltä, että lyömme kuollutta hevosta, mutta KJV-Only-joukko on sitkeä ja käyttää edelleen kohtuutonta roolia joissakin piireissä.

Anonyymi kirjoitti:

korjausten ja oikeinkirjoituspäivitysten jälkeen (yli 100 000 muutosta) vuoden 1769 painokseen asti. Esimerkiksi Matteuksen evankeliumin kohdassa 23.24 KJV sanoo: ”Te sokeat oppaat, jotka kurkistatte hyttysen ja nielette kamelin.” Kreikankielinen käännös tarkoittaa ”siivilöi hyttysenkin”. Tai Hepr. 4.8:n sanamuoto, jossa sanotaan: ”Sillä jos Jeesus olisi antanut heille levon, niin hän ei olisi sen jälkeen puhunut toisesta päivästä.” ”Jeesuksen” sijasta tarkoitetaan Joosuaa. Se on kreikaksi sama sana, mutta tekstin lukija tuskin ajattelee Joosuaa nähdessään tässä 'Jeesuksen', koska 'Joosua' esiintyy kaikkialla VT:ssa.
Kuningas Jaakon versiota oli vaikea ymmärtää, kun se julkaistiin ensimmäisen kerran. Jälleen kerran esipuhe: ”Mutta me toivomme, että Raamattu puhuisi itsensä tavoin kuin kanaanilaisten kielellä, jotta sitä ymmärtäisivät myös hyvin rahvaanomaiset.” Todellisuudessa KJV:n oli tarkoitus olla helposti ymmärrettävä, mutta tänä päivänä tätä 400 vuotta vanhaa versiota on vaikea ymmärtää aivan liian monissa kohdissa.
KJV:stä ei ole koskaan tehty hyväksyttyä tarkistusta.

KJV:hen tehtiin vuoteen 1769 mennessä kolme uudistusta, jotka sisälsivät yli 100 000 muutosta (joista valtaosa oli pelkkiä oikeinkirjoituksen päivityksiä).

Nykyään käytetty KJV on lähes aina vuoden 1769 versio. Ja vuoden 1885 tarkistettu versio oli KJV:n hyväksytty tarkistus. Siinä käytettiin eri kreikankielistä tekstiä kuin KJV:n Uudessa testamentissa.

Apokryfikirjat ovat kirjoja, joita on vain roomalaiskatolisissa Raamattukirjoissa.

Vaikka apokryfikirjat - tai ne, joita katolilaiset kutsuvat deuterokaanonisiksi kirjoiksi - ovat olennainen osa roomalaiskatolisia raamatunkäännöksiä, myös monet protestanttiset Raamatut sisältävät niitä.

Jopa kuningas Jaakon Raamattu, joka on selvästi protestanttinen versio, sisälsi apokryfikirjat kaikissa painoksissa 1800-luvun puoliväliin saakka.

Apokryfikirjat tosin sijoitettiin Vanhan testamentin loppuun, jotta ne erottuisivat toisistaan (toisin kuin roomalaiskatolisissa Raamattukirjoissa), mutta ne olivat kuitenkin mukana.
Viisitoista myyttiä Raamatun kääntämisestä


Muutamia niistä:


Mikään käännös ei voi väittää olevansa Jumalan sana, paitsi Kuningas Jaakon Raamattu.

Saattaa tuntua siltä, että lyömme kuollutta hevosta, mutta KJV-Only-joukko on sitkeä ja käyttää edelleen kohtuutonta roolia joissakin piireissä.

Lue lisää

Aion

Kreikankielinen sana ”aion” (ja sen adjektiivi ”aionian”) käännetään King James -versiossa useimmiten ”ikuiseksi”, ”ikuiseksi” ja ”ikuisesti”. Joissakin käännöksissä lukee kuitenkin ”ikiaikaisia”, ”ikiaikaisia” tai ”eon”, kuten jäljempänä todetaan. ”Robert Young, arvostetun Young's Analytical Concordance -teoksen kirjoittaja, kääntää Raamatun kirjaimellisessa käännöksessään ne aina sanoilla 'ikä' eikä kertaakaan sanoilla 'ikuinen' tai 'ikuinen'.

Vanha testamentti (kreikankielinen Septuaginta)

D.D. Edward Beecher huomautti teoksessaan History of Opinions on the Scriptural Doctrine of Retribution:

Septuaginta on Vanhan testamentin kreikankielinen käännös, ja se oli alkuseurakunnan Raamattu. Sana aion esiintyy siinä noin neljäsataa kertaa kaikissa erilaisissa yhdistelmissä. Siitä johdettua adjektiivia aionios käytetään yli sata kertaa....Aion tarkoitti aikakautta, suurta tai pientä, joten adjektiivi aionios ilmaisi aioniin kuuluvaa tai siihen kuuluvaa ajatusta, oli se sitten suuri tai pieni. Mutta joka tapauksessa tämä adjektiivi saa luonteensa ja kestonsa siitä aionista, johon se viittaa.

Septuagintassa kreikankielistä sanaa aion käytetään kääntämään hepreankielinen sana olam. Näin ollen, jos haluamme ymmärtää aionin UT:n merkityksen, meidän on ymmärrettävä olamin merkitys UT:ssa. Lukuisat kohdat, joissa viitataan olamiin, osoittavat selvästi, että se ei voi tarkoittaa näissä teksteissä ”loputonta”.

Huomaa nämä muutamat:

Joona oli kalassa ikuisesti [olam]. Mutta vain siihen asti, kunnes hän lähti kolme päivää myöhemmin (Jon. 1:17; 2:6).

¨ Sodoman tulinen tuomio on ikuinen [olam]. Mutta vain siihen asti, kunnes Jumala palauttaa heidät entiseen tilaansa (Ez. 16:53-55; Ju 7).

¨ Mooabilaiselta on kielletty pääsy Herran seurakuntaan ikuisesti [olam]. Mutta vain kymmenenteen sukupolveen saakka. (De. 23:3).

¨ Kukkulat ovat ikuisia [olam]. Mutta vain siihen asti, kunnes ne madalletaan ja maa poltetaan (5. Moos. 49:26; 5. Moos. 33:15; Jes. 40:4; 2. Piet. 3:10).
¨ Israelin tuomio kestää ikuisesti [olam]. Mutta vain siihen asti, kunnes Henki vuodatetaan ja Jumala palauttaa sen (Jes. 32:13-15).
¨ Minä teen sinusta ikuisen [olam] erinomaisuuden. Mutta vain moniin sukupolviin asti (Jes. 60:15).

Anonyymi kirjoitti:

Aion

Kreikankielinen sana ”aion” (ja sen adjektiivi ”aionian”) käännetään King James -versiossa useimmiten ”ikuiseksi”, ”ikuiseksi” ja ”ikuisesti”. Joissakin käännöksissä lukee kuitenkin ”ikiaikaisia”, ”ikiaikaisia” tai ”eon”, kuten jäljempänä todetaan. ”Robert Young, arvostetun Young's Analytical Concordance -teoksen kirjoittaja, kääntää Raamatun kirjaimellisessa käännöksessään ne aina sanoilla 'ikä' eikä kertaakaan sanoilla 'ikuinen' tai 'ikuinen'.

Vanha testamentti (kreikankielinen Septuaginta)

D.D. Edward Beecher huomautti teoksessaan History of Opinions on the Scriptural Doctrine of Retribution:

Septuaginta on Vanhan testamentin kreikankielinen käännös, ja se oli alkuseurakunnan Raamattu. Sana aion esiintyy siinä noin neljäsataa kertaa kaikissa erilaisissa yhdistelmissä. Siitä johdettua adjektiivia aionios käytetään yli sata kertaa....Aion tarkoitti aikakautta, suurta tai pientä, joten adjektiivi aionios ilmaisi aioniin kuuluvaa tai siihen kuuluvaa ajatusta, oli se sitten suuri tai pieni. Mutta joka tapauksessa tämä adjektiivi saa luonteensa ja kestonsa siitä aionista, johon se viittaa.

Septuagintassa kreikankielistä sanaa aion käytetään kääntämään hepreankielinen sana olam. Näin ollen, jos haluamme ymmärtää aionin UT:n merkityksen, meidän on ymmärrettävä olamin merkitys UT:ssa. Lukuisat kohdat, joissa viitataan olamiin, osoittavat selvästi, että se ei voi tarkoittaa näissä teksteissä ”loputonta”.

Huomaa nämä muutamat:

Joona oli kalassa ikuisesti [olam]. Mutta vain siihen asti, kunnes hän lähti kolme päivää myöhemmin (Jon. 1:17; 2:6).

¨ Sodoman tulinen tuomio on ikuinen [olam]. Mutta vain siihen asti, kunnes Jumala palauttaa heidät entiseen tilaansa (Ez. 16:53-55; Ju 7).

¨ Mooabilaiselta on kielletty pääsy Herran seurakuntaan ikuisesti [olam]. Mutta vain kymmenenteen sukupolveen saakka. (De. 23:3).

¨ Kukkulat ovat ikuisia [olam]. Mutta vain siihen asti, kunnes ne madalletaan ja maa poltetaan (5. Moos. 49:26; 5. Moos. 33:15; Jes. 40:4; 2. Piet. 3:10).
¨ Israelin tuomio kestää ikuisesti [olam]. Mutta vain siihen asti, kunnes Henki vuodatetaan ja Jumala palauttaa sen (Jes. 32:13-15).
¨ Minä teen sinusta ikuisen [olam] erinomaisuuden. Mutta vain moniin sukupolviin asti (Jes. 60:15).

Lue lisää

Kuten näemme, olam ei tarkoita ”ikuista”, vaikka se voi kestää hyvin kauan. Myöskään ”aina ja iankaikkisesti” ei ole tarkka käännös. Miten voit lisätä ”ikuisesti” sanaan ”ikuisesti” ”ikuisesti”? Kirjaimellinen käännös on ”eonin [olam] ajan ja edelleen”. Tässä on järkeä. Concordant Version Vanha testamentti on tässä johdonmukainen. Tarkastellaan kahta esimerkkiä:

Jopa kohdat, joissa ei käytetä sanaa olam, mutta jotka merkitsevät muuttumattomuutta, eivät ole sitä, kun kyseessä on Jumala. Mikään ei voi estää Häntä saavuttamasta tarkoitustaan. Esim:

¨ Israelin ahdinko on parantumaton. Mutta vain siihen asti, kunnes Herra palauttaa terveyden ja parantaa sen haavat (Jer. 30:12, 17).

¨ Samarian haavat ovat parantumattomia. Mutta vain siihen asti, kunnes Herra palauttaa ja parantaa ne (Miika 1:9; Es. 16:53).

¨ Egypti ja Eelam eivät enää nouse. Mutta vain siihen asti, kunnes Herra tuo heidän vankeutensa takaisin (Jer. 25:27; 49:39; Ez. 29:14).

¨ Mooab tuhoutuu. Mutta vain siihen asti, kunnes Herra tuo mooabilaiset vangit takaisin (Jer. 48:4, 42, 47).

Uusi testamentti:


Tarkastellaan aionin N. T. käyttöä. Onko ”ikuisuus” järkevää seuraavissa kohdissa? Tehdäkseni asiani yksiselitteiseksi olen kääntänyt kreikankielisen sanan aion englanninkielisellä sanalla ”eternity”.

¨ Mikä on oleva merkki... ikuisuuden lopusta (Mt 24:3)?

¨ Minä olen teidän kanssanne... ikuisuuden loppuun asti (Mt. 28:20).

¨ Tämän ikuisuuden pojat ovat viisaampia (Lu. 16:8).

¨ Tämän ikuisuuden pojat menevät naimisiin (Lu. 20:34).

¨ Kelvollisia saavuttamaan tuon iankaikkisuuden (Lu. 20:35).

¨ Ikuisuuden alusta lähtien (Joh. 9:32; Ap. t. 3:21).

¨ Tämän iankaikkisuuden mukaisia (Room. 12:2).

Anonyymi kirjoitti:

Kuten näemme, olam ei tarkoita ”ikuista”, vaikka se voi kestää hyvin kauan. Myöskään ”aina ja iankaikkisesti” ei ole tarkka käännös. Miten voit lisätä ”ikuisesti” sanaan ”ikuisesti” ”ikuisesti”? Kirjaimellinen käännös on ”eonin [olam] ajan ja edelleen”. Tässä on järkeä. Concordant Version Vanha testamentti on tässä johdonmukainen. Tarkastellaan kahta esimerkkiä:

Jopa kohdat, joissa ei käytetä sanaa olam, mutta jotka merkitsevät muuttumattomuutta, eivät ole sitä, kun kyseessä on Jumala. Mikään ei voi estää Häntä saavuttamasta tarkoitustaan. Esim:

¨ Israelin ahdinko on parantumaton. Mutta vain siihen asti, kunnes Herra palauttaa terveyden ja parantaa sen haavat (Jer. 30:12, 17).

¨ Samarian haavat ovat parantumattomia. Mutta vain siihen asti, kunnes Herra palauttaa ja parantaa ne (Miika 1:9; Es. 16:53).

¨ Egypti ja Eelam eivät enää nouse. Mutta vain siihen asti, kunnes Herra tuo heidän vankeutensa takaisin (Jer. 25:27; 49:39; Ez. 29:14).

¨ Mooab tuhoutuu. Mutta vain siihen asti, kunnes Herra tuo mooabilaiset vangit takaisin (Jer. 48:4, 42, 47).

Uusi testamentti:


Tarkastellaan aionin N. T. käyttöä. Onko ”ikuisuus” järkevää seuraavissa kohdissa? Tehdäkseni asiani yksiselitteiseksi olen kääntänyt kreikankielisen sanan aion englanninkielisellä sanalla ”eternity”.

¨ Mikä on oleva merkki... ikuisuuden lopusta (Mt 24:3)?

¨ Minä olen teidän kanssanne... ikuisuuden loppuun asti (Mt. 28:20).

¨ Tämän ikuisuuden pojat ovat viisaampia (Lu. 16:8).

¨ Tämän ikuisuuden pojat menevät naimisiin (Lu. 20:34).

¨ Kelvollisia saavuttamaan tuon iankaikkisuuden (Lu. 20:35).

¨ Ikuisuuden alusta lähtien (Joh. 9:32; Ap. t. 3:21).

¨ Tämän iankaikkisuuden mukaisia (Room. 12:2).

Lue lisää

¨ Salaisuus, joka on pysynyt salassa iankaikkisuuden alusta asti, mutta joka on nyt tullut ilmi (Room. 16:25-26).
¨ Missä on tämän iankaikkisuuden lähettäjä (1. Kor. 1:20)?

¨ Tämän iankaikkisuuden viisaus, eikä tämän iankaikkisuuden hallitsijat... määrätty ennen iankaikkisuuksia... joita kukaan tämän iankaikkisuuden hallitsijoista... (1. Kor. 2:6-8).

¨ Tämän ikuisuuden viisaus (1. Kor. 3:18).

¨ Joiden päälle ikuisuuksien loput ovat tulleet.
(1. Kor. 10:11)

¨ Tämän iankaikkisuuden Jumala on sokaissut (2. Kor. 4:4).

¨ Pelasta meidät tästä nykyisestä pahasta iankaikkisuudesta (Ga. 1:4).

¨ Ei ainoastaan tässä iankaikkisuudessa, vaan myös tulevassa (Ep. 1:21).

¨ vaelsi tämän maailman ikuisuuden mukaan (Ep. 2:2).

¨ Tulevassa iankaikkisuudessa (Ep. 2:7).
¨ Ikuisuuksien alusta lähtien (Ep. 3:9).

¨ Ikuisuuksista asti kätkettynä... mutta nyt... paljastettuna (Kol. 1:26).

¨ Rakasti tätä nykyistä ikuisuutta (2. Ti 4:10).
¨ Tulevassa iankaikkisuudessa (Ep. 2:7).
¨ Ikuisuuksien alusta lähtien (Ep. 3:9).

¨ Ikuisuuksista asti kätkettynä... mutta nyt... paljastettuna (Kol. 1:26).

¨ Rakasti tätä nykyistä ikuisuutta (2. Ti 4:10).

¨ Ottakaa hänet vastaan ikuisuudessa (Fil. 1:15). Tarkoittaako tämä ikuisesti vai vain siihen asti, kunnes Onesimus kuolee?

¨ Voimia tulevasta ikuisuudesta (He. 6:5).

¨ Ikuisuuksien lopussa (He. 9:26).

¨ Ymmärrämme, että iankaikkisuudet on valmisteltu Jumalan sanomalla (He. 11:3).

Miten me voimme sanoa...

¨ ”Ennen ikuisuutta” tai ”ikuisuus alkoi”? Ikuisuudella ei ole alkua (Joh. 9:32; Ap. t. 3:21; 1. Kor. 2:7; Ep. 3:9).

¨ ”Nykyinen ikuisuus”, ”tuleva ikuisuus” ja ”ikuisuuden loppu”? Ikuisuus ylittää ajan. Vain Jumala on ikuinen (Mt. 24:3; 28:20; 1. Kor. 10:11; 2. Ti. 4:10; He. 6:5; 9:26).
¨ ”Tämä ikuisuus”, ”tuo ikuisuus” vai ”ikuisuudet”? On vain yksi ikuisuus (Lu. 16:8; 20:34-35; Room. 12:2; 1. Kor. 1:20; 2:6-8; 3:18; 10:11; 2. Kor. 4:4; Ga. 1:4; Ep. 1:21; 2:2, 7; 3:9; Kol. 1:26; 2Ti. 4:10; He. 11:3).

¨ ”Ikuinen salaisuus”, jos salaisuus paljastuu? (Room. 16:25-26; Kol. 1:26). Siinä vaiheessa se ei ole enää ”salaisuus”.

¨ Onesimus on Filemonin orja ikuisesti? Onko hän edelleen hänen orjansa (Fil. 1:15)?

Lukuisat kohdat osoittavat, että aion on kestoltaan rajallinen. Kirjassaan God's Methods with Man G. Campbell Morgan (tutkija, D.L. Moodyn työtoveri ja arvostettu Raamatun selittäjä) sanoi:

Sallikaa minun sanoa raamattuopiskelijoille, että meidän on oltava hyvin varovaisia siinä, miten käytämme sanaa ”ikuisuus”. Olemme joutuneet suureen virheeseen käyttäessämme tuota sanaa jatkuvasti. Koko Jumalan kirjassa ei ole yhtään sanaa, joka vastaisi meidän ”ikuista”, joka meidän keskuudessamme yleisesti käytettynä tarkoittaa ehdottoman loputonta. Vahvin Raamatun sana, jota käytetään Jumalan olemassaoloon viitaten, on - ”iankaikkisuuteen iankaikkisuudesta iankaikkisuuteen”, mikä ei kirjaimellisesti tarkoita ikuista.
Se ei tarkoita kiinteän pituista ajanjaksoa kaikissa tapauksissa. On yhtä monta aikakautta kuin kokonaisuuksia, joiden kesto määräytyy eri kokonaisuuksien tavanomaisten olosuhteiden mukaan. On olemassa yksi ihmiselämän aeon, toinen kansakunnan elämän aeon, toinen variksen elämän aeon, toinen tammen elämän aeon. Aeonin pituus riippuu siitä, mihin kohteeseen se on liitetty....Adjektiivi aionious kantaa samalla tavalla ajatusta ajasta. Sen enempää substantiivi kuin adjektiivikaan eivät sinänsä kanna loputtoman tai ikuisen merkitystä. Ne voivat saada tämän merkityksen konnotaationsa kautta....Aionios tarkoittaa ”kestävää läpi” tai ”johonkin ajanjaksoon liittyvää”. Sekä substantiivia että adjektiivia käytetään rajoitettuihin ajanjaksoihin....LXX:n [kreikankielisen Vanhan testamentin] 150 tapauksesta neljä viidesosaa viittaa rajoitettuun kestoon. Muutama tapaus, ks. Gen. xlviii. 4; Num. x. 8; xv. 15; Prov. xxii. 28; Joona ii.6; Hab. iii. 6; Jes. Lxi. 17.4


Mitä sitten, jos kreikankielinen sana aion on virheellisesti käännetty ”iankaikkiseksi” eikä ”iäksi”? Mitä tekemistä sillä on ikuisen rangaistuksen kanssa? Sillä on kaikenlaista tekemistä sen kanssa,

Anonyymi kirjoitti:

¨ Salaisuus, joka on pysynyt salassa iankaikkisuuden alusta asti, mutta joka on nyt tullut ilmi (Room. 16:25-26).
¨ Missä on tämän iankaikkisuuden lähettäjä (1. Kor. 1:20)?

¨ Tämän iankaikkisuuden viisaus, eikä tämän iankaikkisuuden hallitsijat... määrätty ennen iankaikkisuuksia... joita kukaan tämän iankaikkisuuden hallitsijoista... (1. Kor. 2:6-8).

¨ Tämän ikuisuuden viisaus (1. Kor. 3:18).

¨ Joiden päälle ikuisuuksien loput ovat tulleet.
(1. Kor. 10:11)

¨ Tämän iankaikkisuuden Jumala on sokaissut (2. Kor. 4:4).

¨ Pelasta meidät tästä nykyisestä pahasta iankaikkisuudesta (Ga. 1:4).

¨ Ei ainoastaan tässä iankaikkisuudessa, vaan myös tulevassa (Ep. 1:21).

¨ vaelsi tämän maailman ikuisuuden mukaan (Ep. 2:2).

¨ Tulevassa iankaikkisuudessa (Ep. 2:7).
¨ Ikuisuuksien alusta lähtien (Ep. 3:9).

¨ Ikuisuuksista asti kätkettynä... mutta nyt... paljastettuna (Kol. 1:26).

¨ Rakasti tätä nykyistä ikuisuutta (2. Ti 4:10).
¨ Tulevassa iankaikkisuudessa (Ep. 2:7).
¨ Ikuisuuksien alusta lähtien (Ep. 3:9).

¨ Ikuisuuksista asti kätkettynä... mutta nyt... paljastettuna (Kol. 1:26).

¨ Rakasti tätä nykyistä ikuisuutta (2. Ti 4:10).

¨ Ottakaa hänet vastaan ikuisuudessa (Fil. 1:15). Tarkoittaako tämä ikuisesti vai vain siihen asti, kunnes Onesimus kuolee?

¨ Voimia tulevasta ikuisuudesta (He. 6:5).

¨ Ikuisuuksien lopussa (He. 9:26).

¨ Ymmärrämme, että iankaikkisuudet on valmisteltu Jumalan sanomalla (He. 11:3).

Miten me voimme sanoa...

¨ ”Ennen ikuisuutta” tai ”ikuisuus alkoi”? Ikuisuudella ei ole alkua (Joh. 9:32; Ap. t. 3:21; 1. Kor. 2:7; Ep. 3:9).

¨ ”Nykyinen ikuisuus”, ”tuleva ikuisuus” ja ”ikuisuuden loppu”? Ikuisuus ylittää ajan. Vain Jumala on ikuinen (Mt. 24:3; 28:20; 1. Kor. 10:11; 2. Ti. 4:10; He. 6:5; 9:26).
¨ ”Tämä ikuisuus”, ”tuo ikuisuus” vai ”ikuisuudet”? On vain yksi ikuisuus (Lu. 16:8; 20:34-35; Room. 12:2; 1. Kor. 1:20; 2:6-8; 3:18; 10:11; 2. Kor. 4:4; Ga. 1:4; Ep. 1:21; 2:2, 7; 3:9; Kol. 1:26; 2Ti. 4:10; He. 11:3).

¨ ”Ikuinen salaisuus”, jos salaisuus paljastuu? (Room. 16:25-26; Kol. 1:26). Siinä vaiheessa se ei ole enää ”salaisuus”.

¨ Onesimus on Filemonin orja ikuisesti? Onko hän edelleen hänen orjansa (Fil. 1:15)?

Lukuisat kohdat osoittavat, että aion on kestoltaan rajallinen. Kirjassaan God's Methods with Man G. Campbell Morgan (tutkija, D.L. Moodyn työtoveri ja arvostettu Raamatun selittäjä) sanoi:

Sallikaa minun sanoa raamattuopiskelijoille, että meidän on oltava hyvin varovaisia siinä, miten käytämme sanaa ”ikuisuus”. Olemme joutuneet suureen virheeseen käyttäessämme tuota sanaa jatkuvasti. Koko Jumalan kirjassa ei ole yhtään sanaa, joka vastaisi meidän ”ikuista”, joka meidän keskuudessamme yleisesti käytettynä tarkoittaa ehdottoman loputonta. Vahvin Raamatun sana, jota käytetään Jumalan olemassaoloon viitaten, on - ”iankaikkisuuteen iankaikkisuudesta iankaikkisuuteen”, mikä ei kirjaimellisesti tarkoita ikuista.
Se ei tarkoita kiinteän pituista ajanjaksoa kaikissa tapauksissa. On yhtä monta aikakautta kuin kokonaisuuksia, joiden kesto määräytyy eri kokonaisuuksien tavanomaisten olosuhteiden mukaan. On olemassa yksi ihmiselämän aeon, toinen kansakunnan elämän aeon, toinen variksen elämän aeon, toinen tammen elämän aeon. Aeonin pituus riippuu siitä, mihin kohteeseen se on liitetty....Adjektiivi aionious kantaa samalla tavalla ajatusta ajasta. Sen enempää substantiivi kuin adjektiivikaan eivät sinänsä kanna loputtoman tai ikuisen merkitystä. Ne voivat saada tämän merkityksen konnotaationsa kautta....Aionios tarkoittaa ”kestävää läpi” tai ”johonkin ajanjaksoon liittyvää”. Sekä substantiivia että adjektiivia käytetään rajoitettuihin ajanjaksoihin....LXX:n [kreikankielisen Vanhan testamentin] 150 tapauksesta neljä viidesosaa viittaa rajoitettuun kestoon. Muutama tapaus, ks. Gen. xlviii. 4; Num. x. 8; xv. 15; Prov. xxii. 28; Joona ii.6; Hab. iii. 6; Jes. Lxi. 17.4


Mitä sitten, jos kreikankielinen sana aion on virheellisesti käännetty ”iankaikkiseksi” eikä ”iäksi”? Mitä tekemistä sillä on ikuisen rangaistuksen kanssa? Sillä on kaikenlaista tekemistä sen kanssa,

Lue lisää

Mitä sitten, jos kreikankielinen sana aion on virheellisesti käännetty ”iankaikkiseksi” eikä ”iäksi”? Mitä tekemistä sillä on ikuisen rangaistuksen kanssa? Sillä on kaikenlaista tekemistä sen kanssa, sillä yksi keskeisistä teksteistä, joita käytetään augustinolaisen helvettinäkemyksen puolustamiseksi, on Matt. 25:46: ”Ja nämä menevät pois iankaikkiseen [aionin] rangaistukseen.” Jos tämä kohta, sellaisena kuin se on tässä käännetty, on tarkka, minun olisi myönnettävä, että Raamattu opettaa, että rangaistus on ikuinen. Mutta entä jos se ei ole? Entä jos aion ei tarkoita ”ikuista”? Mitä se tekisi äärettömän helvetin ”raamatulliselle tuelle”? Se tekisi tyhjäksi kaikkien niiden jakeiden käytön, jotka nojaavat sen puolustamisessa käytettyyn sanaan aion.
Lisäksi Augustinuksen perustelut eivät pidä paikkaansa Ro. 16:25, 26 ja Hab. 3:6. Molemmissa tapauksissa samaa sanaa käytetään kahdesti - Jumalan kanssa ja jonkin ajallisen asian kanssa. ”Sen salaisuuden paljastuksen mukaisesti, joka on vaiettu eonisena aikana, mutta joka on nyt ilmoitettu... eonisen Jumalan käskyn mukaan” (Room. 16:25, 26 CLT). Jossain vaiheessa paljastunut eoninen salaisuus ei voi olla ikuinen, vaikka sen on paljastanut eoninen Jumala. Eoninen ei tee Jumalasta ikuista, vaan Jumala tekee eonisesta ikuisen. ”Ja iankaikkiset vuoret olivat hajallaan....Hänen tiensä ovat iankaikkiset” (Hab. 3:6). Vuoret eivät ole ikuisia, vaikka ne kestävätkin hyvin pitkään. Jumalan tiet ovat kuitenkin ikuisia, koska hän on ikuinen.

Thomas Talbott, Oregonissa sijaitsevan Willamette-yliopiston filosofian professori ja The Inescapable Love of God -kirjan kirjoittaja, selitti:

Jälkimmäinen (kolasis) aiheutetaan kärsijän edun vuoksi, edellinen (timōria) sen vuoksi, joka sen aiheuttaa, jotta hän saisi tyydytyksen. Platon vetosi myös kolaasin vakiintuneeseen merkitykseen tukeakseen teoriaansa, jonka mukaan hyveellisyyttä voidaan opettaa: ”Sillä jos tarkastelet rangaistusta (kolasis)... ja sitä, millainen valta sillä on väärintekijöihin, tosiasiat ilmoittavat sinulle, että miehet ovat yhtä mieltä siitä, että hyve on hankittu.” Vaikka rangaistus saattaakin tuntua ankaralta ja anteeksiantamattomalta, enemmänkin kostolta kuin vanhempien kuritukselta, tämä ei millään tavoin sulje pois korjaavaa tarkoitusta. Katso rangaistusta, jonka Paavali määrää I Kor. 5:5:ssä. Kukaan ei ehkä olisi koskaan voinut arvata, että määrätessään tällaisen rangaistuksen - eli ihmisen luovuttamisen Saatanalle lihan tuhoamiseksi - Paavalilla oli mielessään korjaava tarkoitus, ellei Paavali olisi itse nimenomaisesti ilmaissut korjaavaa tarkoitusta (”että hänen henkensä pelastuisi Herran Jeesuksen päivänä”). Kuten tämä teksti siis osoittaa, jopa näennäisesti koston luonteinen ankara rangaistus voi itse asiassa palvella lunastavaa tarkoitusta.7-9.
”Ja nämä menevät pois iankaikkiseen [aioniseen] rangaistukseen [kolasis], mutta vanhurskaat iankaikkiseen [aioniseen] elämään” (Mt 25:46). Eikö olekin ironista, että kohta, jota useimmiten käytetään tukemaan ikuista rangaistusta, on itse asiassa kohta, joka tarkasti ymmärrettynä vastustaa sitä voimakkaasti?

Tohtori Helena Keizer on luotettava auktoriteetti, joka käsittelee aiōnin määritelmää antiikin kreikkalaisessa kirjallisuudessa, mukaan lukien Raamattu Kristuksen aikana. Keizer julkaisi 315-sivuisen väitöskirjan otsikolla: ”Elämä, aika, kokonaisuus - tutkimus aiōnista kreikkalaisessa kirjallisuudessa ja filosofiassa, Septuagintassa ja Philossa”. Esitettiin 7. syyskuuta 1999 Hollannissa Amsterdamin yliopistossa. Keizer totesi:

”Olām ja siten aiōn raamatullisessa merkityksessä on aika, joka muodostaa ihmisen ajallisen horisontin. ”29 ‘Tutkimuksemme on johtanut siihen johtopäätökseen, että äärettömyys ei ole aiōnin luontainen tai välttämätön konnotaatio sen enempää kreikankielisessä kuin raamatullisessakaan käytössä (’olām). ”30 ”Puhuminen ‘tästä aiōnista’, sen ‘lopusta’ ja ‘tulevasta aiōnista’ antaa aiōnille selvästi rajoitetun ajan merkityksen. ‘31 ’Seuraava Gregorius Nyssalaisen kuvaus... on hyvä loppukaneetti toistaiseksi:
'Aeon tarkoittaa ajallisuutta, sitä, mikä tapahtuu ajassa.'"

Terms for Eternity on toinen David Konstanin ja Ilaria Ramellin kirjoittama tieteellinen teos aiōnista. Konstan on John Rowe Workman Distinguished Professor of Classics ja vertailevan kirjallisuuden professori Brownin yliopistossa R.I:ssä. Ramelli on antiikin filosofian apulaisprofessori Milanon katolisessa yliopistossa Italiassa. He ovat samaa mieltä tohtori Keizerin päätelmistä. He kirjoittivat:

Anonyymi kirjoitti:

Mitä sitten, jos kreikankielinen sana aion on virheellisesti käännetty ”iankaikkiseksi” eikä ”iäksi”? Mitä tekemistä sillä on ikuisen rangaistuksen kanssa? Sillä on kaikenlaista tekemistä sen kanssa, sillä yksi keskeisistä teksteistä, joita käytetään augustinolaisen helvettinäkemyksen puolustamiseksi, on Matt. 25:46: ”Ja nämä menevät pois iankaikkiseen [aionin] rangaistukseen.” Jos tämä kohta, sellaisena kuin se on tässä käännetty, on tarkka, minun olisi myönnettävä, että Raamattu opettaa, että rangaistus on ikuinen. Mutta entä jos se ei ole? Entä jos aion ei tarkoita ”ikuista”? Mitä se tekisi äärettömän helvetin ”raamatulliselle tuelle”? Se tekisi tyhjäksi kaikkien niiden jakeiden käytön, jotka nojaavat sen puolustamisessa käytettyyn sanaan aion.
Lisäksi Augustinuksen perustelut eivät pidä paikkaansa Ro. 16:25, 26 ja Hab. 3:6. Molemmissa tapauksissa samaa sanaa käytetään kahdesti - Jumalan kanssa ja jonkin ajallisen asian kanssa. ”Sen salaisuuden paljastuksen mukaisesti, joka on vaiettu eonisena aikana, mutta joka on nyt ilmoitettu... eonisen Jumalan käskyn mukaan” (Room. 16:25, 26 CLT). Jossain vaiheessa paljastunut eoninen salaisuus ei voi olla ikuinen, vaikka sen on paljastanut eoninen Jumala. Eoninen ei tee Jumalasta ikuista, vaan Jumala tekee eonisesta ikuisen. ”Ja iankaikkiset vuoret olivat hajallaan....Hänen tiensä ovat iankaikkiset” (Hab. 3:6). Vuoret eivät ole ikuisia, vaikka ne kestävätkin hyvin pitkään. Jumalan tiet ovat kuitenkin ikuisia, koska hän on ikuinen.

Thomas Talbott, Oregonissa sijaitsevan Willamette-yliopiston filosofian professori ja The Inescapable Love of God -kirjan kirjoittaja, selitti:

Jälkimmäinen (kolasis) aiheutetaan kärsijän edun vuoksi, edellinen (timōria) sen vuoksi, joka sen aiheuttaa, jotta hän saisi tyydytyksen. Platon vetosi myös kolaasin vakiintuneeseen merkitykseen tukeakseen teoriaansa, jonka mukaan hyveellisyyttä voidaan opettaa: ”Sillä jos tarkastelet rangaistusta (kolasis)... ja sitä, millainen valta sillä on väärintekijöihin, tosiasiat ilmoittavat sinulle, että miehet ovat yhtä mieltä siitä, että hyve on hankittu.” Vaikka rangaistus saattaakin tuntua ankaralta ja anteeksiantamattomalta, enemmänkin kostolta kuin vanhempien kuritukselta, tämä ei millään tavoin sulje pois korjaavaa tarkoitusta. Katso rangaistusta, jonka Paavali määrää I Kor. 5:5:ssä. Kukaan ei ehkä olisi koskaan voinut arvata, että määrätessään tällaisen rangaistuksen - eli ihmisen luovuttamisen Saatanalle lihan tuhoamiseksi - Paavalilla oli mielessään korjaava tarkoitus, ellei Paavali olisi itse nimenomaisesti ilmaissut korjaavaa tarkoitusta (”että hänen henkensä pelastuisi Herran Jeesuksen päivänä”). Kuten tämä teksti siis osoittaa, jopa näennäisesti koston luonteinen ankara rangaistus voi itse asiassa palvella lunastavaa tarkoitusta.7-9.
”Ja nämä menevät pois iankaikkiseen [aioniseen] rangaistukseen [kolasis], mutta vanhurskaat iankaikkiseen [aioniseen] elämään” (Mt 25:46). Eikö olekin ironista, että kohta, jota useimmiten käytetään tukemaan ikuista rangaistusta, on itse asiassa kohta, joka tarkasti ymmärrettynä vastustaa sitä voimakkaasti?

Tohtori Helena Keizer on luotettava auktoriteetti, joka käsittelee aiōnin määritelmää antiikin kreikkalaisessa kirjallisuudessa, mukaan lukien Raamattu Kristuksen aikana. Keizer julkaisi 315-sivuisen väitöskirjan otsikolla: ”Elämä, aika, kokonaisuus - tutkimus aiōnista kreikkalaisessa kirjallisuudessa ja filosofiassa, Septuagintassa ja Philossa”. Esitettiin 7. syyskuuta 1999 Hollannissa Amsterdamin yliopistossa. Keizer totesi:

”Olām ja siten aiōn raamatullisessa merkityksessä on aika, joka muodostaa ihmisen ajallisen horisontin. ”29 ‘Tutkimuksemme on johtanut siihen johtopäätökseen, että äärettömyys ei ole aiōnin luontainen tai välttämätön konnotaatio sen enempää kreikankielisessä kuin raamatullisessakaan käytössä (’olām). ”30 ”Puhuminen ‘tästä aiōnista’, sen ‘lopusta’ ja ‘tulevasta aiōnista’ antaa aiōnille selvästi rajoitetun ajan merkityksen. ‘31 ’Seuraava Gregorius Nyssalaisen kuvaus... on hyvä loppukaneetti toistaiseksi:
'Aeon tarkoittaa ajallisuutta, sitä, mikä tapahtuu ajassa.'"

Terms for Eternity on toinen David Konstanin ja Ilaria Ramellin kirjoittama tieteellinen teos aiōnista. Konstan on John Rowe Workman Distinguished Professor of Classics ja vertailevan kirjallisuuden professori Brownin yliopistossa R.I:ssä. Ramelli on antiikin filosofian apulaisprofessori Milanon katolisessa yliopistossa Italiassa. He ovat samaa mieltä tohtori Keizerin päätelmistä. He kirjoittivat:

Lue lisää

Kreikkalainen sana Haades tarkoittaa ”hautaa”, ei ”helvettiä”.

Kreikkalainen sana Tartarus oli Haadeksen sisällä oleva alue, joka ei myöskään ollut ikuinen eikä tarkoitettu ihmisille.

Jos siis tuomitsit jonkun Sheoliin tai Haadekseen, se oli yksinkertaisesti sanoa, että hän kuolisi...

Gehenna on fyysinen paikka Israelissa, Hinnomin laaksossa.
_________________________________

JOKAINEN yksittäinen ”helvetti” -nimitys Vanhassa testamentissa on käännetty virheellisesti sanasta ”Sheol”, joka tarkoittaa - ”hauta” tai ”kuoleman paikka”.

Anonyymi kirjoitti:

JA SITTEN KRISTITYT KEHTAAVAT VIELÄ PUHUA JUMALAN HYVYYDESTÄ. HÄVETKÄÄ, TE TEKOPYHÄT. JOS JEESUS OLISI TODELLAKIN OLLUT SELLAINEN KUIN RAAMATUSSA KUVATAAN, ON AIVAN VARMAA, ETTÄ HÄN OLISI ASETTUNUT OMAA ISÄÄNSÄ VASTAAN JA KÄRSINYT IHMISTEN KANSSA YHDESSÄ IKUISESSA HELVETISSÄ.

Niin monen helvetintulen ja sen piinaamisesta iloitsemisen jälkeen voimme löytää hengähdystauon valistusjärjen virkistävän äänestä, vaikka se onkin perinteentutkijoille rienaavaa.

Teistisillä nimityksillä Jumalalle, kansalais- ja siviilioikeudellisilla nimityksillä, on, toisin kuin lahkolaiskonfliktien ja teologisen hiustenhalkomisen äänellä ja raivolla, kaunistelevaa viehätystä.

Kun hetkeksi jätämme sivuun historiallisen kristinuskon vihaisen Jumalan...

KUINKA PALJON TÄMÄ SADISTINEN OPPI IKUISESTA HELVETISTÄ ON TUHONNUT IHMISTEN ELÄMIÄ KAUTTA HISTORIAN. KUINKA PALJON VÄKIVALTAA KRISTITYT TEKEVÄT TOISILLE.

EN VOI RAKASTAA SITÄ, JOTA PELKÄÄN, ENKÄ VOI PELÄTÄ SITÄ, JOTA RAKASTAN.

JOS OLISI OLEMASSA IKUINEN HELVETTI, OLISI LÄHINNÄ MAKUASIA, PALVOTAANKO SAATANAA VAI JUMALAA. MUTTA SAATANA EI LÄHETÄ KETÄÄN SINNE, KOSKA SITÄ EI OLE OLEMASSA.

JOTEN KRISTITYT, JOTKA USKOVAT TUOHON JULMAAN OPPIIN, JA KRISTITYT, JOTKA HALUAVAT TEHDÄ MUISTAKIN IHMISISTÄ ITSENSÄ KALTAISIA SADISTEJA JA ZOMBEJA, OVAT TEHNEET JUMALASTAAN KAIKKIEN AIKOJEN SUURIMMAN HIRVIÖN.

PALVOTTE SAATANAA, MUTTA KUTSUTTE HÄNTÄ JUMALAKSI. MUTTA ETTE YMMÄRRÄ SITÄ ITSE.

Ja kristityt sanovat: ”Ettekö te ymmärrä, että mikään epäpyhä ei voi päästä taivaaseen?


Niin, mutta vaikka Jumalalla on valta teloittaa helvettiin heitetyt ihmiset armollisesti, hän päättää sen sijaan pitää heidät sadistisesti hengissä ilman armollista taukoa tai loppua heidän piinalleen. Tämä on SADISMIA.

Lue lisää

Juuri sen takia olisi hyvä tehdä parannus täällä maan päällä, ettei tarvitsisi joutua ikuiseen tuskaan!

Selväksi tuli, , entä jos jätetään rauhaan ihmiset, jotka tuntevat Raamatun ja koko kristinuskon läpikotaisin ja joille sitä mantraa on saarnattu lähes taukoamatta aamusta iltaan 20 vuoden ajan.

"Se on tarkoituskin Jeesuksen kaltaisuuteen synnittömään"

Tässä tarkoitetaan, että saatanan kaltaiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

"Se on tarkoituskin Jeesuksen kaltaisuuteen synnittömään"

Tässä tarkoitetaan, että saatanan kaltaiseksi.

Se on tarkoituskin Jeesuksen kaltaisuuteen synnittömään"

Tässä tarkoitetaan, että saatanan kaltaiseksi.

Ikuisen helvettiopin saarnaaja on evankelista Saatana.
Palvotte saatanaa, mutta kutsutte häntä jumalaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Se on tarkoituskin Jeesuksen kaltaisuuteen synnittömään"

Tässä tarkoitetaan, että saatanan kaltaiseksi.

Ikuisen helvettiopin saarnaaja on evankelista Saatana.
Palvotte saatanaa, mutta kutsutte häntä jumalaksi.

Lue lisää

Kristinusko, tai se, mitä siitä on jäljellä, vaikuttaa Tukholman syndroomalta.

Ehkä tällä ikuisella helvettiopilla on jotain tekemistä sen kanssa, vaikkakin huonommassa muodossa. Kristittyjen on pakko rakastaa sitä, joka lähettää ihmisiä ikuiseen kidutukseen. Koska jos ei rakasta, se on syy joutua ikuiseen kidutukseen. Mutta entä jos hän jonain päivänä lähettää myös "pelastuneet" ikuiseen kidutukseen? Koska miten voitte luottaa sellaisen sanaan, joka käyttäytyy niin? Kristityn elämä on siis jatkuvaa pelkoa, jopa "taivaassa".

Anonyymi kirjoitti:

Kristinusko, tai se, mitä siitä on jäljellä, vaikuttaa Tukholman syndroomalta.

Ehkä tällä ikuisella helvettiopilla on jotain tekemistä sen kanssa, vaikkakin huonommassa muodossa. Kristittyjen on pakko rakastaa sitä, joka lähettää ihmisiä ikuiseen kidutukseen. Koska jos ei rakasta, se on syy joutua ikuiseen kidutukseen. Mutta entä jos hän jonain päivänä lähettää myös "pelastuneet" ikuiseen kidutukseen? Koska miten voitte luottaa sellaisen sanaan, joka käyttäytyy niin? Kristityn elämä on siis jatkuvaa pelkoa, jopa "taivaassa".

Lue lisää

"Mutta Jeesus antaa ilon ja rauhan. Voiko paremmin olla?"
Et itse ole saanut rauhaa lainkaan.

Evankeliumi Johanneksen mukaan 14:27 FB92
»Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa.

Sinun viesteissäsi ei ole edes pienintäkään rauhan määrää, oi kristitty, joka vihaat kaikkia vääräuskoisia kiihkeällä vihalla.

Anonyymi kirjoitti:

"Mutta Jeesus antaa ilon ja rauhan. Voiko paremmin olla?"
Et itse ole saanut rauhaa lainkaan.

Evankeliumi Johanneksen mukaan 14:27 FB92
»Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa.

Sinun viesteissäsi ei ole edes pienintäkään rauhan määrää, oi kristitty, joka vihaat kaikkia vääräuskoisia kiihkeällä vihalla.

Lue lisää

"Mutta Jeesus antaa ilon ja rauhan. Voiko paremmin olla?"
Et itse ole saanut rauhaa lainkaan.

Evankeliumi Johanneksen mukaan 14:27 FB92
»Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa.

Sinun viesteissäsi ei ole edes pienintäkään rauhan määrää, oi kristitty, joka vihaat kaikkia vääräuskoisia kiihkeällä vihalla.
Rauha voi tulla ihmiselle vain seurauksena hänen ehdottomasta alistumisestaan - alistumisesta Jeesukselle, joka on rauhan ruhtinas, jolle on annettu valta antaa rauha.

Sinulla ei ole lainkaan rauhaa.

Ehkä et olekaan aito kristitty, mutta kuvittelet olevasi?

Rauhan ruhtinas” (Jes. 9:6). Jeesus on taivaallisen rauhan tuoja.

Miksi sinä et ole saanut sitä rauhaa? Kenties sen takia, että loukkaat muita ihmisiä:

KR 1933/-38
Matt. 5:22 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen

Anonyymi kirjoitti:

"Mutta Jeesus antaa ilon ja rauhan. Voiko paremmin olla?"
Et itse ole saanut rauhaa lainkaan.

Evankeliumi Johanneksen mukaan 14:27 FB92
»Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa.

Sinun viesteissäsi ei ole edes pienintäkään rauhan määrää, oi kristitty, joka vihaat kaikkia vääräuskoisia kiihkeällä vihalla.
Rauha voi tulla ihmiselle vain seurauksena hänen ehdottomasta alistumisestaan - alistumisesta Jeesukselle, joka on rauhan ruhtinas, jolle on annettu valta antaa rauha.

Sinulla ei ole lainkaan rauhaa.

Ehkä et olekaan aito kristitty, mutta kuvittelet olevasi?

Rauhan ruhtinas” (Jes. 9:6). Jeesus on taivaallisen rauhan tuoja.

Miksi sinä et ole saanut sitä rauhaa? Kenties sen takia, että loukkaat muita ihmisiä:

KR 1933/-38
Matt. 5:22 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen

Lue lisää

Miksi sinä et ole saanut sitä rauhaa? Kenties sen takia, että loukkaat muita ihmisiä:

Luku 7: Älä tuomitse. Ano, niin saat. Kultainen sääntö. Oikea portti ja tie. Väärät profeetat. Oikea elämän perustus

Jakeet 1-5: Tässä Jeesus ei puhu vain tuomitsemisesta, vaan myös toisen arvostelemisesta ja hänen vikojensa esiintuomisesta. Paavali opettaa: vältä riitakysymyksiä ja puhu ihmisistä vain hyvää ja rakentavaa, sillä rakkaus peittää syntien paljouden saati sitten inhimilliset heikkoudet.

Monilla kristityillä on erityinen ” armolahja” pahaa puhumiseen ja kritiikkiin. Useimmat ihmiset menettävät tulevaisuuden, koska kristityt ovat puhuneet pahaa. Tämä ” " armolahja” on seurausta syntisyydestä, jota on katuttava päivittäin. On tärkeää pohtia, mitä ja miten sanoa, sinä kristitty, joka vihaa eri tavalla ajattelevia.

”Älä tuomitse”: miksi on niin vaikeaa olla rikkomatta tätä kristinuskon käskyä?

Tuomitseminen on ongelma, jonka jokainen on kohdannut: me kaikki olemme tuominneet, jos emme sanoin, niin varmasti ajatuksissamme. Miksi on niin helppoa ja miellyttävää rikkoa Raamatun käskyä ”älä tuomitse”? Missä ovat tuomitsemisen juuret, mikä on sen psykologinen tausta? Mitä evankeliumi ja pyhien isien teokset sanovat tästä synnistä? Miten taistella tuomitsevia ajatuksia vastaan?

Meillä on oppikirjaesimerkki siitä, miten on mahdollista tuomita tuomitsematta. Se on evankeliumin tapaus juuri siitä portosta, aviorikoksesta kiinni otetusta naisesta, jonka fariseukset ja kirjanoppineet halusivat kivittää Mooseksen lain mukaan - eli laillisesti tappaa - ja jonka Kristus pelasti. Emme ole kuulleet Kristukselta sanaakaan tuomitsevaa sanaa tätä naista kohtaan.
Missä on tuomion tosiasia? Kristus ei tuominnut häntä.

Kristitty henkilö, joka tuomitsee, ripustaa ”leiman” henkilöön, tuomitsee. Ja tähän tuomioon liittyy välttämättä henkilökohtainen kanta tilanteeseen nähden. Näin Kristus sanoi: ”Jos joku teistä on synnitön, heittäköön häneen ensimmäisen kiven (Joh. 8:21)”. Puhumme juuri siitä kannasta, jonka useimmiten otamme. Ja voimme huoletta sanoa, että koko tuomion synnin ongelman, josta puhumme, psykologinen ja jopa hengellinen perusta on ihmisen pyrkimys puolustaa itseään.


Mutta ei Jumalassa, vaan kuvitteellisessa vanhurskaudessaan - YRITTÄÄ KOROTTAA ITYSEÄÄN nöyryytyksen kustannuksella, VÄHÄTTELEMALLA TOISTEN IHMISTEN USKOMUKSIA.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi sinä et ole saanut sitä rauhaa? Kenties sen takia, että loukkaat muita ihmisiä:

Luku 7: Älä tuomitse. Ano, niin saat. Kultainen sääntö. Oikea portti ja tie. Väärät profeetat. Oikea elämän perustus

Jakeet 1-5: Tässä Jeesus ei puhu vain tuomitsemisesta, vaan myös toisen arvostelemisesta ja hänen vikojensa esiintuomisesta. Paavali opettaa: vältä riitakysymyksiä ja puhu ihmisistä vain hyvää ja rakentavaa, sillä rakkaus peittää syntien paljouden saati sitten inhimilliset heikkoudet.

Monilla kristityillä on erityinen ” armolahja” pahaa puhumiseen ja kritiikkiin. Useimmat ihmiset menettävät tulevaisuuden, koska kristityt ovat puhuneet pahaa. Tämä ” " armolahja” on seurausta syntisyydestä, jota on katuttava päivittäin. On tärkeää pohtia, mitä ja miten sanoa, sinä kristitty, joka vihaa eri tavalla ajattelevia.

”Älä tuomitse”: miksi on niin vaikeaa olla rikkomatta tätä kristinuskon käskyä?

Tuomitseminen on ongelma, jonka jokainen on kohdannut: me kaikki olemme tuominneet, jos emme sanoin, niin varmasti ajatuksissamme. Miksi on niin helppoa ja miellyttävää rikkoa Raamatun käskyä ”älä tuomitse”? Missä ovat tuomitsemisen juuret, mikä on sen psykologinen tausta? Mitä evankeliumi ja pyhien isien teokset sanovat tästä synnistä? Miten taistella tuomitsevia ajatuksia vastaan?

Meillä on oppikirjaesimerkki siitä, miten on mahdollista tuomita tuomitsematta. Se on evankeliumin tapaus juuri siitä portosta, aviorikoksesta kiinni otetusta naisesta, jonka fariseukset ja kirjanoppineet halusivat kivittää Mooseksen lain mukaan - eli laillisesti tappaa - ja jonka Kristus pelasti. Emme ole kuulleet Kristukselta sanaakaan tuomitsevaa sanaa tätä naista kohtaan.
Missä on tuomion tosiasia? Kristus ei tuominnut häntä.

Kristitty henkilö, joka tuomitsee, ripustaa ”leiman” henkilöön, tuomitsee. Ja tähän tuomioon liittyy välttämättä henkilökohtainen kanta tilanteeseen nähden. Näin Kristus sanoi: ”Jos joku teistä on synnitön, heittäköön häneen ensimmäisen kiven (Joh. 8:21)”. Puhumme juuri siitä kannasta, jonka useimmiten otamme. Ja voimme huoletta sanoa, että koko tuomion synnin ongelman, josta puhumme, psykologinen ja jopa hengellinen perusta on ihmisen pyrkimys puolustaa itseään.


Mutta ei Jumalassa, vaan kuvitteellisessa vanhurskaudessaan - YRITTÄÄ KOROTTAA ITYSEÄÄN nöyryytyksen kustannuksella, VÄHÄTTELEMALLA TOISTEN IHMISTEN USKOMUKSIA.

Lue lisää

Kun tunnemme olevamme muita - kaikkia niitä roistoja, rikollisia ja aviorikollisia - korkeammalla kuin muut, olemme paljon mukavampia kuin silloin, kun huomaamme oman alemmuudentuntomme.

Juuri tässä, valheellisen itsetuntemuksen yrityksessä, syntyy halusi tuomita, idän palstoja terrorisoiva kristitty.

Nöyryyttämällä, alentamalla voit tuntea itsesi suureksi kaikkien niiden muiden, jotka eivät ole niin kuin sinä, muita vihaava kristitty.

Anonyymi kirjoitti:

Kun tunnemme olevamme muita - kaikkia niitä roistoja, rikollisia ja aviorikollisia - korkeammalla kuin muut, olemme paljon mukavampia kuin silloin, kun huomaamme oman alemmuudentuntomme.

Juuri tässä, valheellisen itsetuntemuksen yrityksessä, syntyy halusi tuomita, idän palstoja terrorisoiva kristitty.

Nöyryyttämällä, alentamalla voit tuntea itsesi suureksi kaikkien niiden muiden, jotka eivät ole niin kuin sinä, muita vihaava kristitty.

Lue lisää

Kristitty, joka tuomitsee muita uskontoja.

Ylpeyden ja tuomitsemisen välillä on siis suora yhteys.

Suora korrelaatio! Mitä ylpeämpi ihminen on, sitä enemmän hän tuomitsee muita.
sitä enemmän hän tuomitsee muita. Mitä nöyrempi ihminen on, sitä katuvaisempi hän on.
sitä vähemmän hän on taipuvainen tuomitsemaan toista.
Mielipide itsestä on ylpeyden alapohja, samoin kuin tuomitsemisen alapohja.


On hyvin helppoa erottaa toisistaan arvostelukyvyn ja päättelyn ongelma. Kun tuomitsemme jonkun henkilön, samaistamme hänen persoonallisuutensa tuomitsemaamme tekoon, johon hän on syyllistynyt.
Miten siis opimme käytännössä, tosielämässä, ”vihaamaan syntiä eikä syntistä”? Loppujen lopuksi persoonallisuuden ulkoiset ilmenemismuodot ovat myös osa ihmisen persoonallisuutta. Miten henkilön persoonallisuus ja hänen asiansa voidaan käytännössä erottaa toisistaan? Sinun on vain katsottava itseesi. Jokainen rakastaa itseään hyvin paljon. Ja silti me usein vihaamme tekojamme. Samalla se ei johda meidät vilpittömään vihaan ja kieltämään itseämme sellaisenaan. Ja jos olemme rehellisiä itsellemme, henkilön teot ja henkilö itse ovat helppo erottaa toisistaan.
Matteuksen evankeliumista luemme: Matteuksen evankeliumin mukaan: ”Älkää tuomitko, niin teitä ei tuomita”. Toisin sanoen, koska kykenemme yksin olemaan tuomitsematta, olemme vapautettuja Jumalan tuomiosta. Miksi tällainen Jumalan armo vain yhden käskyn täyttämisestä?

Se voidaan selittää vain sillä, että ihminen, joka on tottunut olemaan tuomitsematta muita, on niin avoin Jumalan toiminnalle, ettei sitä voi verrata mihinkään muuhun.
Jokainen tuomitsemisemme, jokainen yrityksemme ottaa itsellemme Jumalan oikeus, poistaa meidät Jumalan armon vaikutuksesta, koska asetamme itsemme häntä vastaan: ”Sinulla on sinun tuomiosi, ja meillä on meidän tuomiomme”. Ja meitä ei juurikaan kiinnosta sinun tuomiosi”. Mutta tuomitsematta jättämisen kanta on päinvastainen: me luovutamme itsemme, tämän henkilön ja koko tilanteen Jumalalle. Ilman mitään tietoista tai tiedostamatonta yritystä tuomita. Ja tästä ihmisen halusta olla avoin Jumalalle tulee se, mikä automaattisesti poistaa hänet Jumalan tuomiosta.
Kun ihminen rakastaa, kun hän kohdistaa koko elämänsä, kaikki motiivinsa Jumalan ja lähimmäisenrakkauden asemaan, hän ei tarvitse näitä rajoja, ne alkavat estää häntä. Hän ei koskaan ylitä niitä, mutta ei siksi, että hän pelkäisi rangaistusta: hän pelkää menettävänsä juuri sen rakkauden, joka on hänelle elämän tärkein sisältö.

Onko arvostelukyvyn, minäkäsityksen ja uskon välillä yhteyttä?
Tällainen yhteys on olemassa. Mitä vähemmän uskovainen ihminen on, sitä vähemmän hän on avoin Jumalan toiminnalle, sitä enemmän hän tuomitsee.


Sitä vastoin mitä enemmän ihminen lähestyy Jumalaa - todellisuudessa eikä mielikuvituksessaan - sitä enemmän jumalallinen valo koskettaa hänen sydäntään, sitä enemmän hän näkee oman vääryytensä.

Anonyymi kirjoitti:

Kristitty, joka tuomitsee muita uskontoja.

Ylpeyden ja tuomitsemisen välillä on siis suora yhteys.

Suora korrelaatio! Mitä ylpeämpi ihminen on, sitä enemmän hän tuomitsee muita.
sitä enemmän hän tuomitsee muita. Mitä nöyrempi ihminen on, sitä katuvaisempi hän on.
sitä vähemmän hän on taipuvainen tuomitsemaan toista.
Mielipide itsestä on ylpeyden alapohja, samoin kuin tuomitsemisen alapohja.


On hyvin helppoa erottaa toisistaan arvostelukyvyn ja päättelyn ongelma. Kun tuomitsemme jonkun henkilön, samaistamme hänen persoonallisuutensa tuomitsemaamme tekoon, johon hän on syyllistynyt.
Miten siis opimme käytännössä, tosielämässä, ”vihaamaan syntiä eikä syntistä”? Loppujen lopuksi persoonallisuuden ulkoiset ilmenemismuodot ovat myös osa ihmisen persoonallisuutta. Miten henkilön persoonallisuus ja hänen asiansa voidaan käytännössä erottaa toisistaan? Sinun on vain katsottava itseesi. Jokainen rakastaa itseään hyvin paljon. Ja silti me usein vihaamme tekojamme. Samalla se ei johda meidät vilpittömään vihaan ja kieltämään itseämme sellaisenaan. Ja jos olemme rehellisiä itsellemme, henkilön teot ja henkilö itse ovat helppo erottaa toisistaan.
Matteuksen evankeliumista luemme: Matteuksen evankeliumin mukaan: ”Älkää tuomitko, niin teitä ei tuomita”. Toisin sanoen, koska kykenemme yksin olemaan tuomitsematta, olemme vapautettuja Jumalan tuomiosta. Miksi tällainen Jumalan armo vain yhden käskyn täyttämisestä?

Se voidaan selittää vain sillä, että ihminen, joka on tottunut olemaan tuomitsematta muita, on niin avoin Jumalan toiminnalle, ettei sitä voi verrata mihinkään muuhun.
Jokainen tuomitsemisemme, jokainen yrityksemme ottaa itsellemme Jumalan oikeus, poistaa meidät Jumalan armon vaikutuksesta, koska asetamme itsemme häntä vastaan: ”Sinulla on sinun tuomiosi, ja meillä on meidän tuomiomme”. Ja meitä ei juurikaan kiinnosta sinun tuomiosi”. Mutta tuomitsematta jättämisen kanta on päinvastainen: me luovutamme itsemme, tämän henkilön ja koko tilanteen Jumalalle. Ilman mitään tietoista tai tiedostamatonta yritystä tuomita. Ja tästä ihmisen halusta olla avoin Jumalalle tulee se, mikä automaattisesti poistaa hänet Jumalan tuomiosta.
Kun ihminen rakastaa, kun hän kohdistaa koko elämänsä, kaikki motiivinsa Jumalan ja lähimmäisenrakkauden asemaan, hän ei tarvitse näitä rajoja, ne alkavat estää häntä. Hän ei koskaan ylitä niitä, mutta ei siksi, että hän pelkäisi rangaistusta: hän pelkää menettävänsä juuri sen rakkauden, joka on hänelle elämän tärkein sisältö.

Onko arvostelukyvyn, minäkäsityksen ja uskon välillä yhteyttä?
Tällainen yhteys on olemassa. Mitä vähemmän uskovainen ihminen on, sitä vähemmän hän on avoin Jumalan toiminnalle, sitä enemmän hän tuomitsee.


Sitä vastoin mitä enemmän ihminen lähestyy Jumalaa - todellisuudessa eikä mielikuvituksessaan - sitä enemmän jumalallinen valo koskettaa hänen sydäntään, sitä enemmän hän näkee oman vääryytensä.

Lue lisää

Milloin ihminen voi olla valmis kantamaan koko totuuden itsestään? Jos ihminen yhtäkkiä näkee itsensä peittelemättömänä, sellaisena kuin hän on tällä hetkellä elämässään, ja samalla samaistaa itsensä kaikkiin synteihinsä, vääriin tekoihinsa, rikoksiinsa, ainoa ulospääsy on hirttää itsensä. Sillä näin tehdessään ihminen asettaa itselleen ristin - jos hänellä ei ole uskoa.
Tarvitaan vahvaa uskoa, jotta ei jouduta epätoivoon, kun näkee oman vääryytensä kuilun. Usko on Jumalalle omistautumisen tila, ehdoton luottamus ja rajaton toivo Jumalan armoon. Jumala on suurin opettaja, joten hän paljastaa ihmiselle hänen syntisyytensä mitan siinä määrin, kuin ihminen voi uskollaan kestää.

Ja mitä enemmän ihminen vahvistuu uskossaan, sitä enemmän hänelle paljastuu juuri oma syntejä. Ja päinvastoin. Kun ihminen heikkenee uskossaan, hänen syntinsä vaivaavat häntä yhä vähemmän. Jumala peittää ne, kätkee ne, muuten ihminen vaipuu kauheaan epätoivoon ja toivottomuuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Milloin ihminen voi olla valmis kantamaan koko totuuden itsestään? Jos ihminen yhtäkkiä näkee itsensä peittelemättömänä, sellaisena kuin hän on tällä hetkellä elämässään, ja samalla samaistaa itsensä kaikkiin synteihinsä, vääriin tekoihinsa, rikoksiinsa, ainoa ulospääsy on hirttää itsensä. Sillä näin tehdessään ihminen asettaa itselleen ristin - jos hänellä ei ole uskoa.
Tarvitaan vahvaa uskoa, jotta ei jouduta epätoivoon, kun näkee oman vääryytensä kuilun. Usko on Jumalalle omistautumisen tila, ehdoton luottamus ja rajaton toivo Jumalan armoon. Jumala on suurin opettaja, joten hän paljastaa ihmiselle hänen syntisyytensä mitan siinä määrin, kuin ihminen voi uskollaan kestää.

Ja mitä enemmän ihminen vahvistuu uskossaan, sitä enemmän hänelle paljastuu juuri oma syntejä. Ja päinvastoin. Kun ihminen heikkenee uskossaan, hänen syntinsä vaivaavat häntä yhä vähemmän. Jumala peittää ne, kätkee ne, muuten ihminen vaipuu kauheaan epätoivoon ja toivottomuuteen.

Lue lisää

SANANNE YLISTÄVÄT JEESUSTA, TEKONNE PILKKAAVAT JEESUSTA, KRISTITYT.

KRISTITYT, ETTE SEURAA JEESUSTA TODELLISUUDESSA, VAAN JOTAIN SUUNNATONTA PAHUUTTA, MUTTA ETTE ITSE YMMÄRRÄ SITÄ.

KRISTITYT, JOTKA PILKKAAVAT MUITA USKONTOJA JA ALENTAVAT MUITA MAAILMAN FILOSOFIOITA, PILKKAATTE VAIN ITSE KRISTINUSKOA, KÄYTÖKSELLÄNNE PILKKAATTE ITSE JEESUSTA, VAIKKA YLISTÄTTE HÄNTÄ SANOISSANNE. SE ON TEKOPYHYYTTÄ.

SANANNE JA TEKONNE OVAT TÄYSIN ERILAISIA.

PILKKASIKO JEESUS RAAMATUSSA MUITA IHMSIÄ, NIIN KUIN TE PILKKAATTE MUITA USKONTOJA?

KÄYTTÄYTYIKÖ JEEUS SAMALLA TAVALLA KUIN TE.

ANTOIKO JESUS TODELLA TEILLE NIIN ÄLLÖTTÄVÄN ESIMERKIN?

EI, HÄN EI ANTANUT.

ETTE SEURAA JEESUSTA TODELLISUUDESSA, VAAN JOTAIN SUUNNATONTA PAHUUTTA, MUTTA ETTE ITSE YMMÄRRÄ SITÄ.

KRISTITYT, JOTKA PILKKAAVAT MUITA USKONTOJA JA MUSTAMAALAAVAT MUITA MAAILMAN FILOSOFIOITA, TE VAIN PILKKATTE SAMALLA ITSE KRISTINUSKOA, JA YHÄ ENEMMÄN ALKAA PALJASTUA VIKOJA, PAHEITA JA NIIN EDELLEEN USKONNOSSTANNE.

JOUDUTTE JOSKUS ITSE VASTAAMAAN JUMALALLENNE SIITÄ, ETTÄ OLETTE TEHNEET KRISTINUSKOSTA NIIN VASTENMIELISEN IHMISILLE.


KRISTITYT, OMALLA KÄYTÖKSELLÄNNE ETTE KIRKASTA JEESUKSEN MAINETTA, VAAN PILAATTE JEESUKSEN MAINEEN JA KOKO KRISTINUSKON MAINEEN. LUULETTEKO, ETTÄ JUMALANNE ON YLPEÄ SIITÄ, MITÄ TEETTE?`
KRISTITYT, HYVILLÄ AIKOMUKSILLA ON PÄÄLLYSTETTY TIE HELVETTIIN.

OLETTEKO VARMOJA, ETTÄ PÄÄSETTE TAIVAASEEN, KUN KÄYTÖKSENNE SAA IHMISET VIHAAMAAN KRISTINUSKOA YHÄ ENEMMÄN JA ENEMMÄN JA YHÄ ENENEVÄSSÄ MÄÄRIN?

OLETTEKO VARMOJA, ETTÄ PÄÄSETTE TAIVAASEEN, KUN OLETTE TÄYSIN SAMMUTTANEET JEESUKSEN ARMOLLISEN KIRKKAUDEN KÄYTÖKSELLÄNNE JA PILANNEET KRISTINUSKON MAINEEN IKUISIKSI AJOIKSI.

MITÄ HALUATTE SAAVUTTAA PILKKAAMALLA MAAILMAN MUITA USKONTOJA JA FILOSOFIOITA?

SANANNE YLISTÄVÄT JEESUSTA, TEKONNE PILKKAAVAT JEESUSTA, KRISTITYT.

KRISTITYT, ETTE SEURAA JEESUSTA TODELLISUUDESSA, VAAN JOTAIN SUUNNATONTA PAHUUTTA, MUTTA ETTE ITSE YMMÄRRÄ SITÄ.

Anonyymi kirjoitti:

SANANNE YLISTÄVÄT JEESUSTA, TEKONNE PILKKAAVAT JEESUSTA, KRISTITYT.

KRISTITYT, ETTE SEURAA JEESUSTA TODELLISUUDESSA, VAAN JOTAIN SUUNNATONTA PAHUUTTA, MUTTA ETTE ITSE YMMÄRRÄ SITÄ.

KRISTITYT, JOTKA PILKKAAVAT MUITA USKONTOJA JA ALENTAVAT MUITA MAAILMAN FILOSOFIOITA, PILKKAATTE VAIN ITSE KRISTINUSKOA, KÄYTÖKSELLÄNNE PILKKAATTE ITSE JEESUSTA, VAIKKA YLISTÄTTE HÄNTÄ SANOISSANNE. SE ON TEKOPYHYYTTÄ.

SANANNE JA TEKONNE OVAT TÄYSIN ERILAISIA.

PILKKASIKO JEESUS RAAMATUSSA MUITA IHMSIÄ, NIIN KUIN TE PILKKAATTE MUITA USKONTOJA?

KÄYTTÄYTYIKÖ JEEUS SAMALLA TAVALLA KUIN TE.

ANTOIKO JESUS TODELLA TEILLE NIIN ÄLLÖTTÄVÄN ESIMERKIN?

EI, HÄN EI ANTANUT.

ETTE SEURAA JEESUSTA TODELLISUUDESSA, VAAN JOTAIN SUUNNATONTA PAHUUTTA, MUTTA ETTE ITSE YMMÄRRÄ SITÄ.

KRISTITYT, JOTKA PILKKAAVAT MUITA USKONTOJA JA MUSTAMAALAAVAT MUITA MAAILMAN FILOSOFIOITA, TE VAIN PILKKATTE SAMALLA ITSE KRISTINUSKOA, JA YHÄ ENEMMÄN ALKAA PALJASTUA VIKOJA, PAHEITA JA NIIN EDELLEEN USKONNOSSTANNE.

JOUDUTTE JOSKUS ITSE VASTAAMAAN JUMALALLENNE SIITÄ, ETTÄ OLETTE TEHNEET KRISTINUSKOSTA NIIN VASTENMIELISEN IHMISILLE.


KRISTITYT, OMALLA KÄYTÖKSELLÄNNE ETTE KIRKASTA JEESUKSEN MAINETTA, VAAN PILAATTE JEESUKSEN MAINEEN JA KOKO KRISTINUSKON MAINEEN. LUULETTEKO, ETTÄ JUMALANNE ON YLPEÄ SIITÄ, MITÄ TEETTE?`
KRISTITYT, HYVILLÄ AIKOMUKSILLA ON PÄÄLLYSTETTY TIE HELVETTIIN.

OLETTEKO VARMOJA, ETTÄ PÄÄSETTE TAIVAASEEN, KUN KÄYTÖKSENNE SAA IHMISET VIHAAMAAN KRISTINUSKOA YHÄ ENEMMÄN JA ENEMMÄN JA YHÄ ENENEVÄSSÄ MÄÄRIN?

OLETTEKO VARMOJA, ETTÄ PÄÄSETTE TAIVAASEEN, KUN OLETTE TÄYSIN SAMMUTTANEET JEESUKSEN ARMOLLISEN KIRKKAUDEN KÄYTÖKSELLÄNNE JA PILANNEET KRISTINUSKON MAINEEN IKUISIKSI AJOIKSI.

MITÄ HALUATTE SAAVUTTAA PILKKAAMALLA MAAILMAN MUITA USKONTOJA JA FILOSOFIOITA?

SANANNE YLISTÄVÄT JEESUSTA, TEKONNE PILKKAAVAT JEESUSTA, KRISTITYT.

KRISTITYT, ETTE SEURAA JEESUSTA TODELLISUUDESSA, VAAN JOTAIN SUUNNATONTA PAHUUTTA, MUTTA ETTE ITSE YMMÄRRÄ SITÄ.

Lue lisää

Aluksi kyse oli todella rakkaudesta ja rakkauden sanomasta, mutta kristityt ovat turmelleet tämän uskonnon väkivallalla ja halulla valtaa muiden ylitse. Alkuseurakunnan sanoma oli puhdas rakkauden sanoma.

Kristityt itse ovat tuhonneet kristinuskon alkuperäisen rakkauden sanoman.

Niin rakkauden sanomasta on tullut väkivallan, murhien ja tuhon sanoma.

KRISTITYT, OLETTE KÄYTTÄYTYMISELLÄNNE TUHONNEET KRISTINUSKON JA JEESUKSEN KUNNIAN JA MAINEEN.

OLETTEKO NYT TYYTYVÄISIÄ?

Se, mitä alkuperäisestä kristinuskosta on jäljellä, on muuttanut kristityt kauhistuttaviksi, muuta selitystä ei voi olla.

Ja tekopyhyyttä, jossa sanat ylistävät Jeesusta, mutta kristittyjen käytös tuhoaa koko Jeesuksen elämäntavan, kirkkauden. maineen ja kunnian.

Hindupalsta ei ole edes kristittyjä varten, mutta täällä he jatkavat kiusaamista, se on vain saatanallista kiusaamista, samalla kun he tuhoavat kaikki rippeet siitä, mitä ihmisillä on vielä jäljellä heidän uskontoa kohtaan.

Kukaan täällä ei olisi koskaan edes puhunut mitään kristinuskosta, jos he eivät olisi tänne hyökänneet. Täällä ei myöskään olisi paljastunut mitään pahaa kristinuskosta, jos he olisivat jättäneet muut rauhaan heidän omalla maaperällään. Hinduille ei ole tärkeää, mitä muut ihmiset uskovat, mutta kristityille on tärkeää, mitä hindut uskovat. Ei pidä puuttua toisten ihmisten elämään.

Ei ole mitään muuta todettavaa, koska kyseessä on raiskaus, kristityt raiskaavat ihmisiä hindupalstoilla, se on psykologista raiskausta, psykoterrorismia, he ovat raiskaajia.

Jeesus ei raiskannut ketään psykologisesti. Jeesus ei käyttänyt terroria, kristityt käyttävät. Jeesus ei ollut raiskaaja, kristityt ovat.

Mitä kristityt haluavat saavuttaa hindujen keskustelupalstoilla psykoterrorin avulla? On selvää, että entiset kristityt eivät käänny takaisin kristinuskoon, miksi he sitten jatkavat raiskaamista? On vain yksi selitys: väkivallan ja raiskauksen nautinto, he nauttivat ihmisten kidutuksesta, he nauttivat raiskauksesta, väkivallasta.

Anonyymi kirjoitti:

Aluksi kyse oli todella rakkaudesta ja rakkauden sanomasta, mutta kristityt ovat turmelleet tämän uskonnon väkivallalla ja halulla valtaa muiden ylitse. Alkuseurakunnan sanoma oli puhdas rakkauden sanoma.

Kristityt itse ovat tuhonneet kristinuskon alkuperäisen rakkauden sanoman.

Niin rakkauden sanomasta on tullut väkivallan, murhien ja tuhon sanoma.

KRISTITYT, OLETTE KÄYTTÄYTYMISELLÄNNE TUHONNEET KRISTINUSKON JA JEESUKSEN KUNNIAN JA MAINEEN.

OLETTEKO NYT TYYTYVÄISIÄ?

Se, mitä alkuperäisestä kristinuskosta on jäljellä, on muuttanut kristityt kauhistuttaviksi, muuta selitystä ei voi olla.

Ja tekopyhyyttä, jossa sanat ylistävät Jeesusta, mutta kristittyjen käytös tuhoaa koko Jeesuksen elämäntavan, kirkkauden. maineen ja kunnian.

Hindupalsta ei ole edes kristittyjä varten, mutta täällä he jatkavat kiusaamista, se on vain saatanallista kiusaamista, samalla kun he tuhoavat kaikki rippeet siitä, mitä ihmisillä on vielä jäljellä heidän uskontoa kohtaan.

Kukaan täällä ei olisi koskaan edes puhunut mitään kristinuskosta, jos he eivät olisi tänne hyökänneet. Täällä ei myöskään olisi paljastunut mitään pahaa kristinuskosta, jos he olisivat jättäneet muut rauhaan heidän omalla maaperällään. Hinduille ei ole tärkeää, mitä muut ihmiset uskovat, mutta kristityille on tärkeää, mitä hindut uskovat. Ei pidä puuttua toisten ihmisten elämään.

Ei ole mitään muuta todettavaa, koska kyseessä on raiskaus, kristityt raiskaavat ihmisiä hindupalstoilla, se on psykologista raiskausta, psykoterrorismia, he ovat raiskaajia.

Jeesus ei raiskannut ketään psykologisesti. Jeesus ei käyttänyt terroria, kristityt käyttävät. Jeesus ei ollut raiskaaja, kristityt ovat.

Mitä kristityt haluavat saavuttaa hindujen keskustelupalstoilla psykoterrorin avulla? On selvää, että entiset kristityt eivät käänny takaisin kristinuskoon, miksi he sitten jatkavat raiskaamista? On vain yksi selitys: väkivallan ja raiskauksen nautinto, he nauttivat ihmisten kidutuksesta, he nauttivat raiskauksesta, väkivallasta.

Lue lisää

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/varo-hengellista-vakivaltaa-
Varo hengellistä väkivaltaa!

Hengellinen väkivalta on yleisimmässä muodossaan henkistä väkivaltaa, johon liittyy uskonnollinen ulottuvuus. Tekijä käyttää kristillistä sanastoa tai uskonyhteisön suomia hurskaita kulisseja toisten alistamiseen ja hallitsemiseen omien mielihalujensa mukaisesti. Tätä kuvaa myös sanonta ”lyödä Raamatulla päähän”.

Uskonnon varjolla harjoitetun henkisen kiusaamisen ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi pelottelu, painostaminen, pakkokäännyttäminen, armoton syyllistäminen, yhteisöstä eristäminen ja jäsenten uskon ja elämän äärimmäisen tiukka kontrollointi.
Uhrin alistamiseen tai hyväksikäyttöön pyrkivä tekijä voi osoittaa valtaansa myös fyysisellä tai seksuaalisella väkivallalla. Uskonyhteisö on suoraan tai välillisesti syynä väkivaltaan. Uskonto on väkivallan käyttäjän väline.

________________________

"Ei ole järjen häiväänkään, pakana uskonssa."

Miksi sitten olet tällä? Viehättääkö sinua ”pakanoiden” seura, että olet täällä?

Voit menettää ”pelastuksesi” meidän, hyvin pahojen ”pakanoiden”, seurassa täällä. ”Pelastusvarmuus” ei auta, jos olet meidän seurassamme.

KR 1933/-38
1Kor. 15:33 Älkää eksykö. "Huono seura hyvät tavat turmelee."


Kun ihminen joutuu huonoon pakanoiden seuraan hindupalstoilla, siellä on suuri tartuntavaaraa. PAKENE.

"Idän vaarallisten oppien" palstalla kristinuskolle haitalliset ideat ja ajatukset voivat tarttua kristittyyn, kuin tarttuva tauti, vaikka hän olisi jo "pelastettu".

Tämä voi vaikuttaa suuresti kristityn hengelliseen tilaan, siihen, onko hän menossa ”oikein”, kohti ”pelastusta!, vai meneekö hän ”väärään” suuntaan. Huonossa, vaikkakin virtuaalisessa ”pakanoiden” seurassa hindupalstoilla, kristitty on suuressa vaarassa.

Seura tekee kaltaisekseen.

Anonyymi kirjoitti:

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/varo-hengellista-vakivaltaa-
Varo hengellistä väkivaltaa!

Hengellinen väkivalta on yleisimmässä muodossaan henkistä väkivaltaa, johon liittyy uskonnollinen ulottuvuus. Tekijä käyttää kristillistä sanastoa tai uskonyhteisön suomia hurskaita kulisseja toisten alistamiseen ja hallitsemiseen omien mielihalujensa mukaisesti. Tätä kuvaa myös sanonta ”lyödä Raamatulla päähän”.

Uskonnon varjolla harjoitetun henkisen kiusaamisen ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi pelottelu, painostaminen, pakkokäännyttäminen, armoton syyllistäminen, yhteisöstä eristäminen ja jäsenten uskon ja elämän äärimmäisen tiukka kontrollointi.
Uhrin alistamiseen tai hyväksikäyttöön pyrkivä tekijä voi osoittaa valtaansa myös fyysisellä tai seksuaalisella väkivallalla. Uskonyhteisö on suoraan tai välillisesti syynä väkivaltaan. Uskonto on väkivallan käyttäjän väline.

________________________

"Ei ole järjen häiväänkään, pakana uskonssa."

Miksi sitten olet tällä? Viehättääkö sinua ”pakanoiden” seura, että olet täällä?

Voit menettää ”pelastuksesi” meidän, hyvin pahojen ”pakanoiden”, seurassa täällä. ”Pelastusvarmuus” ei auta, jos olet meidän seurassamme.

KR 1933/-38
1Kor. 15:33 Älkää eksykö. "Huono seura hyvät tavat turmelee."


Kun ihminen joutuu huonoon pakanoiden seuraan hindupalstoilla, siellä on suuri tartuntavaaraa. PAKENE.

"Idän vaarallisten oppien" palstalla kristinuskolle haitalliset ideat ja ajatukset voivat tarttua kristittyyn, kuin tarttuva tauti, vaikka hän olisi jo "pelastettu".

Tämä voi vaikuttaa suuresti kristityn hengelliseen tilaan, siihen, onko hän menossa ”oikein”, kohti ”pelastusta!, vai meneekö hän ”väärään” suuntaan. Huonossa, vaikkakin virtuaalisessa ”pakanoiden” seurassa hindupalstoilla, kristitty on suuressa vaarassa.

Seura tekee kaltaisekseen.

Lue lisää

Uskonto voi olla hyväkin ilmiö, kunhan se ei ole kenellekään häiriöksi. Uskonnon oheisvaikutuksena on kuitenkin ääriliikkeet, fanaattisuus, jopa aggressiivinen ja hyökkäävä kiihkomielisyys. Uskonnollinen kiihkoilu on maailman kauhein asia.

Mikään maailmassa ei ole pahempaa kuin oman uskonnon tyrkyttäminen muille, joka on painostavaa ja jopa vaarallistaa. Valitettavasti sitä on paljon, erityisesti kristinuskossa. Sen voi huomata erityisesti idän keskustelupalstoilla. Tällainen käytös ei ole luonnollista, se ei ole edes inhimillistä käytöstä. Tällä tavoin uskonnosta tulee maailman vaarallisin ilmiö.

Tällainen ääri-ilmiö ei ole vaarallinen vain kiihkoilijalle itselleen vaan myös hänen ympärillään oleville ihmisille. Ja se on suorastaan patologista.


Mitä kidutususkonton historia opettaa meille? Ettäse on kaikkialla lietsonut suvaitsemattomuuden liekkejä, levittänut tasangoille ruumiita, juottanut maan vereen, polttanut kaupunkeja, tuhonnut kansakuntia, mutta ei ole koskaan tehnyt ihmisistä parempia, vain huonompia.

Ei voi mitenkään selittää, miksi erityisesti kristityt ovat niin taipuvaisia äärimmäisyyksiin. Tuntuu siltä, että he ovat jopa paljon kiihkouskovaisempia kuin muslimit.

Fanaattisuus on välinpitämätön ihmisen hengellisen täydellisyyden suhteen, sen tavoitteet ovat tässä, ”maallisessa” ulottuvuudessa. Ihmisen hengellinen elämä suuntautuu kokonaan hänen sisimpäänsä.

Todellinen kristitty näkee kaikki ongelmansa itsessään, siellä on hänen kamppailunsa keskus.

Mustavalkoinen ajattelu ulottuu erilaisiin ilmiöihin Mihin tahansa ehdotukseen - esimerkiksi - juoda yrttejä tai käyttää jotakin tehokasta kansanlääkintämenetelmää, fanaatikot julistavat, että se on noituutta ja että se on paholaisesta. Hän julistaa myös muut lääketieteen edustajat paholaisen palvelijoiksi.


Fanaatikko tuntee olonsa epämukavaksi ja ahdistuneeksi, jos hänen ympärillään on ihmisiä, jotka uskovat johonkin muuhun kuin hänen uskoonsa.

Ja itsensä rauhoittamiseksi, oman mukavuutensa vuoksi fanaatikot aloittavat pakkomielteisen lähetystyön ”käännyttääkseen eksyneet totuuden valoon”.

”Ehdottoman totuuden kantaja” ja ”kadotettujen pelastaja” ..

Tämä on todellinen esimerkki todellisesta totalitaarisesta lahkosta, oppikirjaesimerkki psykoterrorista ja zombifiointiin liittyvästä painostuksesta.

Ja sitten alkaa ilmestyä kirjoja, joissa kuvataan kauhuskenaarioita, jotka muistuttavat liiankin paljon keskiaikaisten velhojen hallusinogeenista hourailua, sekä ihmisiä, jotka juoksentelevat kaduilla silmät kiiluen ja huutavat valmiina olevasta Harmageddon-päivästä. Ja todellakin, ei voi olla miettimättä: "Enkö minäkin voisi omaksua heidän uskonsa, ja voisinko välttyä ikuiselta helvetiltä ja voisiko maailmanloppu olla minulle menestys?". Mutta ihmiset tulevat tähän johtopäätökseen pelon paineessa, ja kuten apostoli Johannes sanoi, rakkaus ja pelko eivät sovi yhteen.


Fanaatikko tuntee olonsa epämukavaksi ja ahdistuneeksi, jos hänen ympärillään on ihmisiä, jotka uskovat johonkin muuhun kuin hänen uskoonsa. Ja itsensä rauhoittamiseksi, oman mukavuutensa vuoksi fanaatikot aloittavat pakkomielteisen lähetystyön ”käännyttääkseen eksyneet totuuden valoon”.

Se, että tämä ”totuus” on sellainen vain fanaatikoille, ei yleensä nolota heitä, koska he tuntevat itsensä ”absoluuttisen totuuden” kantajiksi, joiden velvollisuus on tuoda se kaikille.

Fanaatikkojen huomio kiinnittyy jatkuvasti ympärillä oleviin. Sen sijaan, että he työskentelisivät oman huonon käytöksensä parissa, he kuvittelevat olevansa ”eksyneiden pelastajia”

Anonyymi kirjoitti:

Uskonto voi olla hyväkin ilmiö, kunhan se ei ole kenellekään häiriöksi. Uskonnon oheisvaikutuksena on kuitenkin ääriliikkeet, fanaattisuus, jopa aggressiivinen ja hyökkäävä kiihkomielisyys. Uskonnollinen kiihkoilu on maailman kauhein asia.

Mikään maailmassa ei ole pahempaa kuin oman uskonnon tyrkyttäminen muille, joka on painostavaa ja jopa vaarallistaa. Valitettavasti sitä on paljon, erityisesti kristinuskossa. Sen voi huomata erityisesti idän keskustelupalstoilla. Tällainen käytös ei ole luonnollista, se ei ole edes inhimillistä käytöstä. Tällä tavoin uskonnosta tulee maailman vaarallisin ilmiö.

Tällainen ääri-ilmiö ei ole vaarallinen vain kiihkoilijalle itselleen vaan myös hänen ympärillään oleville ihmisille. Ja se on suorastaan patologista.


Mitä kidutususkonton historia opettaa meille? Ettäse on kaikkialla lietsonut suvaitsemattomuuden liekkejä, levittänut tasangoille ruumiita, juottanut maan vereen, polttanut kaupunkeja, tuhonnut kansakuntia, mutta ei ole koskaan tehnyt ihmisistä parempia, vain huonompia.

Ei voi mitenkään selittää, miksi erityisesti kristityt ovat niin taipuvaisia äärimmäisyyksiin. Tuntuu siltä, että he ovat jopa paljon kiihkouskovaisempia kuin muslimit.

Fanaattisuus on välinpitämätön ihmisen hengellisen täydellisyyden suhteen, sen tavoitteet ovat tässä, ”maallisessa” ulottuvuudessa. Ihmisen hengellinen elämä suuntautuu kokonaan hänen sisimpäänsä.

Todellinen kristitty näkee kaikki ongelmansa itsessään, siellä on hänen kamppailunsa keskus.

Mustavalkoinen ajattelu ulottuu erilaisiin ilmiöihin Mihin tahansa ehdotukseen - esimerkiksi - juoda yrttejä tai käyttää jotakin tehokasta kansanlääkintämenetelmää, fanaatikot julistavat, että se on noituutta ja että se on paholaisesta. Hän julistaa myös muut lääketieteen edustajat paholaisen palvelijoiksi.


Fanaatikko tuntee olonsa epämukavaksi ja ahdistuneeksi, jos hänen ympärillään on ihmisiä, jotka uskovat johonkin muuhun kuin hänen uskoonsa.

Ja itsensä rauhoittamiseksi, oman mukavuutensa vuoksi fanaatikot aloittavat pakkomielteisen lähetystyön ”käännyttääkseen eksyneet totuuden valoon”.

”Ehdottoman totuuden kantaja” ja ”kadotettujen pelastaja” ..

Tämä on todellinen esimerkki todellisesta totalitaarisesta lahkosta, oppikirjaesimerkki psykoterrorista ja zombifiointiin liittyvästä painostuksesta.

Ja sitten alkaa ilmestyä kirjoja, joissa kuvataan kauhuskenaarioita, jotka muistuttavat liiankin paljon keskiaikaisten velhojen hallusinogeenista hourailua, sekä ihmisiä, jotka juoksentelevat kaduilla silmät kiiluen ja huutavat valmiina olevasta Harmageddon-päivästä. Ja todellakin, ei voi olla miettimättä: "Enkö minäkin voisi omaksua heidän uskonsa, ja voisinko välttyä ikuiselta helvetiltä ja voisiko maailmanloppu olla minulle menestys?". Mutta ihmiset tulevat tähän johtopäätökseen pelon paineessa, ja kuten apostoli Johannes sanoi, rakkaus ja pelko eivät sovi yhteen.


Fanaatikko tuntee olonsa epämukavaksi ja ahdistuneeksi, jos hänen ympärillään on ihmisiä, jotka uskovat johonkin muuhun kuin hänen uskoonsa. Ja itsensä rauhoittamiseksi, oman mukavuutensa vuoksi fanaatikot aloittavat pakkomielteisen lähetystyön ”käännyttääkseen eksyneet totuuden valoon”.

Se, että tämä ”totuus” on sellainen vain fanaatikoille, ei yleensä nolota heitä, koska he tuntevat itsensä ”absoluuttisen totuuden” kantajiksi, joiden velvollisuus on tuoda se kaikille.

Fanaatikkojen huomio kiinnittyy jatkuvasti ympärillä oleviin. Sen sijaan, että he työskentelisivät oman huonon käytöksensä parissa, he kuvittelevat olevansa ”eksyneiden pelastajia”

Lue lisää

He moittivat jatkuvasti ympärillään olevia, lukevat moraalia ja vaativat heitä täyttämään uskontonsa määräykset.

He eivät yksinkertaisesti ymmärrä, että toiset eivät ehkä yksinkertaisesti välitä heidän uskonnostaan.

Ei ole yllättävää, että fanaatikot saavat usein luonnollisen vastareaktion ei-uskovilta tai muissa uskonnoissa olevilta ja heidät yksinkertaisesti pannaan paikoilleen ja pyydetään ”pysymään omilla teillään poissa toisten ihmisten elämästä”.

FANAATTISTEN PAKKOKÄÄNNYTYKSIEN MOTTO:

Jos ette halua, me pakotamme teidät uskomaan "oikealla" tavalla ja "oikeaan" jumalaan.

Vastauksena ihmisten torjuntaan fanaatikot vakuuttuvat vielä enemmän hänen ”kurjasta” tilastaan ja väittävät, että hän on [mukamas] pahojen henkien riivaama, koska hän ei halua kuulla ”totuuden sanaa”.

Fanaatikot pelkäävät kovasti noituutta. He saattavat jatkuvasti ajatella, että muut yrittävät loitsia heitä tai heihin kohdistuu pahoja henkiä.

Miksi ihmisestä tulee uskonnollinen fanaatikko?

Niin paradoksaaliselta kuin se saattaakin kuulostaa - usein huonon itsetunnon vuoksi. Tällaiset ihmiset ovat enemmistönä ihmisiä, jotka ovat kokeneet syviä traumoja, jotka ovat heikentäneet heidän uskoaan itseensä.

Kun tällainen henkilö alkaa tunnustaa jotakin uskontoa, vaikka hän on itse vielä neofytti, hän alkaa heti opettaa muita.

Näin hän vahvistaa itseään omissa silmissään ja kompensoi näin epävarmuuttaan.

Saarnaamalla kristinuskoa vääräuskoisille hän asettaa itsensä muiden yläpuolelle ja pyrkii näin kohottamaan itsetuntoaan.


Itse asiassa tällaisen henkilön usko itseensä horjuu entisestään.



Samalla tavalla ”uskonnolliset fanaatikot” ovat vastuuttomia - he siirtävät kaiken vastuun teoistaan Jumalalle, paholaiselle tai demoneille ja poistavat näin vastuun teoistaan ja elämästään.

Kristillinen fanaattisuus on sairaus, joka aiheuttaa ahdistusta ja onnettomuutta, ei ainoastaan tietyn lahkon kannattajalle vaan myös hänen perheelleen. Tällaiset ihmiset ovat alttiita harhoille, mielenvikaisuudelle ja kyvyttömyydelle kuulla ja ymmärtää muita.

Tällaiset ihmiset ovat alttiita harhoille, mielenvikaisuudelle ja kyvyttömyydelle kuulla ja ymmärtää muita. Miten ihmisestä tulee uskonnollinen fanaatikko, voiko sitä parantaa ja mihin pitäisi kääntyä?

Uskonnolliset fanaatikot ovat tiettyjen kulttien kannattajia, joihin he uskovat kyseenalaistamatta.

Fanaattinen kidutususkonnon edustaja on vakuuttunut vain omasta oikeellisuudestaan.

Kristillisen fanaatikon määrittelee se, että hän on vailla kriittistä ajattelua, koska hän ei ymmärrä, ei pohdi, ei suhtaudu kriittisesti saamaansa tietoon, vaan imee sen täysin itseensä ja näkee totuuden vain yhdessä asiassa, yhdessa lahkossa, ykdessä kirjassa.



Kaikki muut, jotka ajattelevat toisin, ovat hänelle vihollisia. ”He eivät tiedä totuutta, he ovat tietämättömiä”, hän ajattelee.

Anonyymi kirjoitti:

He moittivat jatkuvasti ympärillään olevia, lukevat moraalia ja vaativat heitä täyttämään uskontonsa määräykset.

He eivät yksinkertaisesti ymmärrä, että toiset eivät ehkä yksinkertaisesti välitä heidän uskonnostaan.

Ei ole yllättävää, että fanaatikot saavat usein luonnollisen vastareaktion ei-uskovilta tai muissa uskonnoissa olevilta ja heidät yksinkertaisesti pannaan paikoilleen ja pyydetään ”pysymään omilla teillään poissa toisten ihmisten elämästä”.

FANAATTISTEN PAKKOKÄÄNNYTYKSIEN MOTTO:

Jos ette halua, me pakotamme teidät uskomaan "oikealla" tavalla ja "oikeaan" jumalaan.

Vastauksena ihmisten torjuntaan fanaatikot vakuuttuvat vielä enemmän hänen ”kurjasta” tilastaan ja väittävät, että hän on [mukamas] pahojen henkien riivaama, koska hän ei halua kuulla ”totuuden sanaa”.

Fanaatikot pelkäävät kovasti noituutta. He saattavat jatkuvasti ajatella, että muut yrittävät loitsia heitä tai heihin kohdistuu pahoja henkiä.

Miksi ihmisestä tulee uskonnollinen fanaatikko?

Niin paradoksaaliselta kuin se saattaakin kuulostaa - usein huonon itsetunnon vuoksi. Tällaiset ihmiset ovat enemmistönä ihmisiä, jotka ovat kokeneet syviä traumoja, jotka ovat heikentäneet heidän uskoaan itseensä.

Kun tällainen henkilö alkaa tunnustaa jotakin uskontoa, vaikka hän on itse vielä neofytti, hän alkaa heti opettaa muita.

Näin hän vahvistaa itseään omissa silmissään ja kompensoi näin epävarmuuttaan.

Saarnaamalla kristinuskoa vääräuskoisille hän asettaa itsensä muiden yläpuolelle ja pyrkii näin kohottamaan itsetuntoaan.


Itse asiassa tällaisen henkilön usko itseensä horjuu entisestään.



Samalla tavalla ”uskonnolliset fanaatikot” ovat vastuuttomia - he siirtävät kaiken vastuun teoistaan Jumalalle, paholaiselle tai demoneille ja poistavat näin vastuun teoistaan ja elämästään.

Kristillinen fanaattisuus on sairaus, joka aiheuttaa ahdistusta ja onnettomuutta, ei ainoastaan tietyn lahkon kannattajalle vaan myös hänen perheelleen. Tällaiset ihmiset ovat alttiita harhoille, mielenvikaisuudelle ja kyvyttömyydelle kuulla ja ymmärtää muita.

Tällaiset ihmiset ovat alttiita harhoille, mielenvikaisuudelle ja kyvyttömyydelle kuulla ja ymmärtää muita. Miten ihmisestä tulee uskonnollinen fanaatikko, voiko sitä parantaa ja mihin pitäisi kääntyä?

Uskonnolliset fanaatikot ovat tiettyjen kulttien kannattajia, joihin he uskovat kyseenalaistamatta.

Fanaattinen kidutususkonnon edustaja on vakuuttunut vain omasta oikeellisuudestaan.

Kristillisen fanaatikon määrittelee se, että hän on vailla kriittistä ajattelua, koska hän ei ymmärrä, ei pohdi, ei suhtaudu kriittisesti saamaansa tietoon, vaan imee sen täysin itseensä ja näkee totuuden vain yhdessä asiassa, yhdessa lahkossa, ykdessä kirjassa.



Kaikki muut, jotka ajattelevat toisin, ovat hänelle vihollisia. ”He eivät tiedä totuutta, he ovat tietämättömiä”, hän ajattelee.

Lue lisää

Joskus tilanne menee niin pitkälle, että fanaatikko yksinkertaisesti hankkiutuu eroon ihmisistä, jotka yrittävät puhua hänelle järkeä.

Millaiset ihmiset ovat alttiita uskonnolliselle kristilliselle fanaattisuudelle?

Aina ei voi sanoa, että uskonnolliseen fanatismiin on alttiina vain tietty ryhmä, jolla ei ole nykyaikaista tietoa, joka on jäänyt jälkeen kehityksestä, jotkut ihmiset, jotka ”kasvoivat metsässä”. Näin ei aina ole.


On nimittäin erilaisia ihmisryhmiä, jotka etsivät totuuttaan, tarkoitustaan tässä elämässä, mutta eivät löydä sitä.

Ja tietyt ihmiset tarjoavat heille vastineeksi tulkintojaan, usein tulevat adeptit joutuvat tällaisten ihmisten vaikutuksen alaisiksi.

KRISTILLINEN DOGMAATTINEN USKONNOLLINEN FANATISMI ON VAKAVA RIIPPUVUUS.

Jos puhumme ulkoisesta vaikutuksesta, ihminen on aina riippuvainen yhteiskunnasta, ja toisen ihmisen mielipide on hänelle hyvin tärkeä.

Häntä ei esimerkiksi ymmärretä ympärillä olevissa ihmisissä tai hän on saanut traumoja lapsuudessa, mutta yhtäkkiä hän tapaa ihmisiä, jotka "ymmärtävät" häntä ( tällaisten järjestöjen johtajat ovat erittäin hyviä manipulaattoreita, he käyttävät erilaisia menetelmiä, olipa kyse sitten erilaisista empatiatekniikoista tai neurolingvistisestä ohjelmoinnista).

Johtaja osoittaa kaikella toiminnallaan, että hän tuntee empatiaa tätä henkilöä kohtaan, että hän tarvitsee häntä.

Tulee tunne, että joku välittää sinusta, että elät jonkun aatteen vuoksi, ihminen näkee jonkinlaisen tehtävän itselleen.

Mutta he eivät ymmärrä, että he ovat vain tykinruokaa jonkun toiminnalle.

Kristillinen zombifanaattisuus nykyaikaisen ääriajattelun ja terrorismin ytimenä ja perustana.

Tällä hetkellä uskonnollisten dogmien taakse piiloutuvat uskonnollisten ääriliikkeiden edustajat levittävät edelleen radikaaleja näkemyksiä ja väkivaltaa.

Kristillinen kidutususkonnon fundamentalismi, fanatismi, radikalismi, ääriliikkeet ja terrorismi.

Radikaaleilla kidutususkonnon dogmeilla on taipumus muuttua ääriainesten iskulauseiksi ja vetoomuksiksi. Näiden vetoomusten ja iskulauseiden perusteella toteutetaan terroritoimintaa, esimerkiksi psykoterroria hindujen palstalla.


On tärkeää huomata, että näiden vaiheiden välinen ero ei ole uskonnossa vaan ideologiassa, jossa uskontoa käytetään aseena tiettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi, myös eri uskonnollisten järjestöjen lähettiläiden toimesta, jotka ovat ääriaineksia.

Uskonnollinen riippuvuus voi muuttua uskonnolliseksi fanaattisuudeksi. Uskonnollinen fanaatikko samaistuu uskonnollisen aatteen ihanteisiin sellaisena kuin hän ne esittää. Usko valitun tien oikeellisuuteen on ehdoton eikä salli kompromisseja. Fanaatikon uskonnollinen vakaumus yhdistyy messiaaniseen aatteeseen poikkeuksellisen vastuuntunnon tunteena lähetystehtävän täydellisestä täyttämisestä, joka ilmenee sekä ajattelun sisällössä että kaiken ympärillä tapahtuvan havaitsemisessa, tunnetilassa ja suhtautumisessa muihin.

Elämän tarkoitusta etsiessään he menevät äärimmäisyyksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Joskus tilanne menee niin pitkälle, että fanaatikko yksinkertaisesti hankkiutuu eroon ihmisistä, jotka yrittävät puhua hänelle järkeä.

Millaiset ihmiset ovat alttiita uskonnolliselle kristilliselle fanaattisuudelle?

Aina ei voi sanoa, että uskonnolliseen fanatismiin on alttiina vain tietty ryhmä, jolla ei ole nykyaikaista tietoa, joka on jäänyt jälkeen kehityksestä, jotkut ihmiset, jotka ”kasvoivat metsässä”. Näin ei aina ole.


On nimittäin erilaisia ihmisryhmiä, jotka etsivät totuuttaan, tarkoitustaan tässä elämässä, mutta eivät löydä sitä.

Ja tietyt ihmiset tarjoavat heille vastineeksi tulkintojaan, usein tulevat adeptit joutuvat tällaisten ihmisten vaikutuksen alaisiksi.

KRISTILLINEN DOGMAATTINEN USKONNOLLINEN FANATISMI ON VAKAVA RIIPPUVUUS.

Jos puhumme ulkoisesta vaikutuksesta, ihminen on aina riippuvainen yhteiskunnasta, ja toisen ihmisen mielipide on hänelle hyvin tärkeä.

Häntä ei esimerkiksi ymmärretä ympärillä olevissa ihmisissä tai hän on saanut traumoja lapsuudessa, mutta yhtäkkiä hän tapaa ihmisiä, jotka "ymmärtävät" häntä ( tällaisten järjestöjen johtajat ovat erittäin hyviä manipulaattoreita, he käyttävät erilaisia menetelmiä, olipa kyse sitten erilaisista empatiatekniikoista tai neurolingvistisestä ohjelmoinnista).

Johtaja osoittaa kaikella toiminnallaan, että hän tuntee empatiaa tätä henkilöä kohtaan, että hän tarvitsee häntä.

Tulee tunne, että joku välittää sinusta, että elät jonkun aatteen vuoksi, ihminen näkee jonkinlaisen tehtävän itselleen.

Mutta he eivät ymmärrä, että he ovat vain tykinruokaa jonkun toiminnalle.

Kristillinen zombifanaattisuus nykyaikaisen ääriajattelun ja terrorismin ytimenä ja perustana.

Tällä hetkellä uskonnollisten dogmien taakse piiloutuvat uskonnollisten ääriliikkeiden edustajat levittävät edelleen radikaaleja näkemyksiä ja väkivaltaa.

Kristillinen kidutususkonnon fundamentalismi, fanatismi, radikalismi, ääriliikkeet ja terrorismi.

Radikaaleilla kidutususkonnon dogmeilla on taipumus muuttua ääriainesten iskulauseiksi ja vetoomuksiksi. Näiden vetoomusten ja iskulauseiden perusteella toteutetaan terroritoimintaa, esimerkiksi psykoterroria hindujen palstalla.


On tärkeää huomata, että näiden vaiheiden välinen ero ei ole uskonnossa vaan ideologiassa, jossa uskontoa käytetään aseena tiettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi, myös eri uskonnollisten järjestöjen lähettiläiden toimesta, jotka ovat ääriaineksia.

Uskonnollinen riippuvuus voi muuttua uskonnolliseksi fanaattisuudeksi. Uskonnollinen fanaatikko samaistuu uskonnollisen aatteen ihanteisiin sellaisena kuin hän ne esittää. Usko valitun tien oikeellisuuteen on ehdoton eikä salli kompromisseja. Fanaatikon uskonnollinen vakaumus yhdistyy messiaaniseen aatteeseen poikkeuksellisen vastuuntunnon tunteena lähetystehtävän täydellisestä täyttämisestä, joka ilmenee sekä ajattelun sisällössä että kaiken ympärillä tapahtuvan havaitsemisessa, tunnetilassa ja suhtautumisessa muihin.

Elämän tarkoitusta etsiessään he menevät äärimmäisyyksiin.

Lue lisää

Kristittyjen fanaattisuus herättää uskonnollisesti välinpitämättömissä tai vähän uskovissa ihmisissä antipatioita ja kallistaa heidät ateismiin, kun he vakuuttuvat siitä, että uskonto ei jalosta ihmistä vaan lietsoo vihaa ja verisiä konflikteja.

Kidutususkonnon dogmaattinen uskonnollinen fanatismi.
Uskonnollisen fanaatikon tärkein piirre, joka erottaa hänet hyvin uskonnollisesta ihmisestä, on vakaumus siitä, että vain heidän suosikkijärjestöjensä ja -opetuksensa kautta voi päästä Jumalan luokse ja että ne, jotka ovat eri mieltä tästä vakaumuksesta, joutuvat suoraan ikuiseen helvettiin.

Kristitty fanaatikko on ylimielinen, suvaitsematon ja aggressiivinen muita hengellisiä polkuja ja koulukuntia kohtaan. Tällaista henkilöä ei voi kutsua hengelliseksi. Usein tällaiset ihmiset ovat täysin ymmärtämättömiä paitsi viisaudelle, myös jopa logiikalle, tosiasioille ja maalaisjärjelle. He saattavat osata jopa paljon Raamatun sitaatteja ulkoa, heillä voi olla korkea asema järjestössään, mutta silti heillä ei ole alkeellista ymmärrystä hengellisen filosofian perusteista.

Kidutususkonnon dogmaattinen uskonnollinen fanatismi.

Uskonnolliset fanaatikot taistelevat jonkin aatteen puolesta.

Vain heidän kirkkonsa on oikein, vain heidän oppinsa on edistyksellisin, vain heidän tulkintansa Raamatusta on oikein, muiden kirkkojen väärin, vain he palvovat oikeaa jumalaa, oikeaa Jeesusta, muut vääriä jumalaia ja väärää Jeesusta.

Vain he saavat todellisia ilmestyksiä Jumalalta, vain he todella palvovat, vain heillä on kaikkein oikein käsitys Raamatusta ja niin edelleen.

Uskonnollinen fanaatikko ei saa mielihyvää toiminnastaan, vaan ihanne- tai aatemaailman olemassaolosta itsestään. Hän sulautuu intohimoonsa, haluaa kokea intohimoja ja tunteita.


Uskonnollinen fanaatikko tarvitsee samanhenkisyyttä ja samanhenkisiä ihmisiä. Hän etsii samanlaisia faneja, joiden joukossa hän tuntee olevansa omiensa joukossa, puhuu heidän kanssaan samaa kieltä, he ”maistelevat” hänen ideaansa tai sankariaan ja ymmärtävät toisiaan täydellisesti.
Uskonnollisen fanaatikon ympäristö on eräänlainen yhteisen tunteen sähköistämien ihmisten psyykkinen yhteenliittymä, joka omassa piirissään kasvaa ja voi saavuttaa tuntemattomia arvoja.

Uskonnollinen fanaattisuus tähtää jonkun toisen kulttuurin, uskonnon ja arvomaailman tuhoamiseen.

Koska vain hänen uskontonsa- kristinusko on totta ja vain hänen kirkkonsa on paras!


Mitä voimakkaampi kristillinen uskonnollinen fanaattisuus on, sitä enemmän ihminen on mukana tapahtumissa. Hän alkaa olla jonkin aatten vallassa. Tässä oudossa tilassa hän irrottautuu itsestään ja alkaa iloita, surra ja odottaa ihmettä yhdessä kaikkien muiden kanssa.

Ei kuitenkaan pidä sekoittaa uskonnollisen fanaattisuuden ja dogmatismin käsitteitä keskenään.

Uskonnollinen dogmaatikko pitää tunnollisesti kiinni uskomuksistaan, perinteistään ja uskostaan, vaikka pilkkaakin usein patologisesti muita uskontoja.

Uskonnollisten fanaatikkojen tavoin hän saattaa ihailla omaa oikeaa kristinuskoa ja pitää usein muiden uskontojen edustajia harhaoppisina.

Kristillisen kidutususkonnon dogmaattinen uskonnollinen fanatismi.

Uskonnollinen fanaattisuus on sairaus, joka aiheuttaa surua ja kärsimystä harhojen, mielenvikaisuuden, kyvyttömyyden kuulla ja ymmärtää muita. Ja tämä sairaus tarttuu inhimillisten intohimojen ja mieltymysten kautta, jotka ovat kehittyneet enemmän tai vähemmän jokaisessa ihmisessä.

Anonyymi kirjoitti:

Kristittyjen fanaattisuus herättää uskonnollisesti välinpitämättömissä tai vähän uskovissa ihmisissä antipatioita ja kallistaa heidät ateismiin, kun he vakuuttuvat siitä, että uskonto ei jalosta ihmistä vaan lietsoo vihaa ja verisiä konflikteja.

Kidutususkonnon dogmaattinen uskonnollinen fanatismi.
Uskonnollisen fanaatikon tärkein piirre, joka erottaa hänet hyvin uskonnollisesta ihmisestä, on vakaumus siitä, että vain heidän suosikkijärjestöjensä ja -opetuksensa kautta voi päästä Jumalan luokse ja että ne, jotka ovat eri mieltä tästä vakaumuksesta, joutuvat suoraan ikuiseen helvettiin.

Kristitty fanaatikko on ylimielinen, suvaitsematon ja aggressiivinen muita hengellisiä polkuja ja koulukuntia kohtaan. Tällaista henkilöä ei voi kutsua hengelliseksi. Usein tällaiset ihmiset ovat täysin ymmärtämättömiä paitsi viisaudelle, myös jopa logiikalle, tosiasioille ja maalaisjärjelle. He saattavat osata jopa paljon Raamatun sitaatteja ulkoa, heillä voi olla korkea asema järjestössään, mutta silti heillä ei ole alkeellista ymmärrystä hengellisen filosofian perusteista.

Kidutususkonnon dogmaattinen uskonnollinen fanatismi.

Uskonnolliset fanaatikot taistelevat jonkin aatteen puolesta.

Vain heidän kirkkonsa on oikein, vain heidän oppinsa on edistyksellisin, vain heidän tulkintansa Raamatusta on oikein, muiden kirkkojen väärin, vain he palvovat oikeaa jumalaa, oikeaa Jeesusta, muut vääriä jumalaia ja väärää Jeesusta.

Vain he saavat todellisia ilmestyksiä Jumalalta, vain he todella palvovat, vain heillä on kaikkein oikein käsitys Raamatusta ja niin edelleen.

Uskonnollinen fanaatikko ei saa mielihyvää toiminnastaan, vaan ihanne- tai aatemaailman olemassaolosta itsestään. Hän sulautuu intohimoonsa, haluaa kokea intohimoja ja tunteita.


Uskonnollinen fanaatikko tarvitsee samanhenkisyyttä ja samanhenkisiä ihmisiä. Hän etsii samanlaisia faneja, joiden joukossa hän tuntee olevansa omiensa joukossa, puhuu heidän kanssaan samaa kieltä, he ”maistelevat” hänen ideaansa tai sankariaan ja ymmärtävät toisiaan täydellisesti.
Uskonnollisen fanaatikon ympäristö on eräänlainen yhteisen tunteen sähköistämien ihmisten psyykkinen yhteenliittymä, joka omassa piirissään kasvaa ja voi saavuttaa tuntemattomia arvoja.

Uskonnollinen fanaattisuus tähtää jonkun toisen kulttuurin, uskonnon ja arvomaailman tuhoamiseen.

Koska vain hänen uskontonsa- kristinusko on totta ja vain hänen kirkkonsa on paras!


Mitä voimakkaampi kristillinen uskonnollinen fanaattisuus on, sitä enemmän ihminen on mukana tapahtumissa. Hän alkaa olla jonkin aatten vallassa. Tässä oudossa tilassa hän irrottautuu itsestään ja alkaa iloita, surra ja odottaa ihmettä yhdessä kaikkien muiden kanssa.

Ei kuitenkaan pidä sekoittaa uskonnollisen fanaattisuuden ja dogmatismin käsitteitä keskenään.

Uskonnollinen dogmaatikko pitää tunnollisesti kiinni uskomuksistaan, perinteistään ja uskostaan, vaikka pilkkaakin usein patologisesti muita uskontoja.

Uskonnollisten fanaatikkojen tavoin hän saattaa ihailla omaa oikeaa kristinuskoa ja pitää usein muiden uskontojen edustajia harhaoppisina.

Kristillisen kidutususkonnon dogmaattinen uskonnollinen fanatismi.

Uskonnollinen fanaattisuus on sairaus, joka aiheuttaa surua ja kärsimystä harhojen, mielenvikaisuuden, kyvyttömyyden kuulla ja ymmärtää muita. Ja tämä sairaus tarttuu inhimillisten intohimojen ja mieltymysten kautta, jotka ovat kehittyneet enemmän tai vähemmän jokaisessa ihmisessä.

Lue lisää

KRISTILLINEN ZOMBIFANATISMI: VAPAUTTA VAI ORJUUTTA?

Kidutususkonto, joka julistaa ikuista helvettiä.

Fanaattisuus, sen opin julistajien yksinkertaisuus ja ristiriitaisuus.

Siirryttäessä tarkastelemaan kristinuskon uskonnollisen fanaatikon-messiaan, aktiivisen henkikeskeisen maailmankatsomuksen kantajan, erityispiirteitä on huomattava, että hän pitää itseään kutsumuksena pelastaa maailma ja saattaa ihmiset sille "oikealla tielle", joka hänestä tuntuu kaikkein korkeimmalta, ja hän pyrkii tekemään tämän kaikista olosuhteista riippumatta.

Kidutususkonto, joka julistaa ikuista helvettiä - se uskonnollinen fanaatikko pyrkii pelkästään "hyvien aikomustensa" ohjaamana pakottamaan tahtonsa, fiktionsa ja spekulaationsa ihmisten ylle kuvittelemalla, että näin hän antaa heille pääsyn absoluuttiseen Totuuteen (tai mihin tahansa, mitä hän pitää kaikkein arvokkaimpana oikeamielisen ihmisen kaikkien pyrkimysten keskipisteenä), ja että tämä ja vain tämä on hänen mielestään hänen elämänsä päämäärä, arvo ja tarkoitus.

Suotuisin ympäristö tällaisille fanaattiselle yksilöille ominaisten maailman määrittelyn ja "ainoan oikean" uskonnon vaihtoehtojen toteuttamiselle on juuri "vääräuskoiset", eli siis kaikki hindujen palstat suomi24:ssa.

Kidutususkonnon fanaatikko pyrkii löytämään itsestään suurimman uskon voiman, hallitsemalla, kuten hän uskoo, sisimpänsä, irrottautumalla ohimenevästä, ja näin hän pyrkii löytämään itsestään suurimman, aidoimman ja ainoan uskonsa voiman. Mutta kaiken voittavan voiman löytäminen itsestään on epätodennäköistä.

Ei ole epäilystäkään vain siitä, että laiminlyömällä liialliset tarpeensa, kieltämällä ne, hän saa harhakuvitelmallisen korvauksen riittämättömille kyvyilleen ja luottamuksen omaan sisäiseen ja ulkoiseen harmoniaansa, joka ei ole sopusoinnussa asioiden todellisen tilan kanssa.

Yleensä väkisin omaan uskoonsa eli kristinuskoon käännyttäjällä tyypilliset teot ja teot aiheuttavat muillekin vakavia vaikeuksia.

Väkisin omaan uskoon käännytääjä ei tietenkään kategorisesti hyväksy hänelle tarjottua ”psyykkistä apua”, koska se, ja hän uskoo siihen vilpittömästi, kiinnittää hänet väärään nykyhetkeen ja riistää siten häneltä hänen käytettävissään olevan todellisen tulevaisuuden - jumalallisen armon.

Uskonnollinen dogmaattinen fanaattisuus liittyy ihmisluonnon kaikkiin puoliin, myös rationaalisiin ja irrationaalisiin.

On kuitenkin otettava huomioon, että fanaatinen kidutususkonon edustaja voi olla fanaatikko vain kahden maailmankatsomuksellisen vaihtoehdon vallitessa: passiivis-henkikeskeisen tai aktiivis-henkikeskeisen.

Toisin sanoen itse fanaattisuus ja siihen liittyvät ilmiöt syntyvät silloin, kun yksilön kykyjen tai tarpeiden kokonaisuuden henkis-sielullinen osa on riittämätön, eli se tarvitsee täydellistä tai osittaista täydennystä, ja olemassa olevan riittämättömyyden kompensointi on äärimmäisen tehotonta tai pohjimmiltaan mahdotonta.

Yksi ikuisen helvettiopin kidutususkonnon fanaatikon tyyppi on yksilö, joka on syvästi vakuuttunut siitä, että ajatus, jota hän tunnustaa, on ehdottoman totta, ja tuntee tarvetta antaa koko itsensä "taisteluun" uskomustensa puolesta; tämä on fanaatikko sellaisenaan, hänen maailmasuhteensa intensiivisyys on keskittynyt "hyvään".

Anonyymi kirjoitti:

KRISTILLINEN ZOMBIFANATISMI: VAPAUTTA VAI ORJUUTTA?

Kidutususkonto, joka julistaa ikuista helvettiä.

Fanaattisuus, sen opin julistajien yksinkertaisuus ja ristiriitaisuus.

Siirryttäessä tarkastelemaan kristinuskon uskonnollisen fanaatikon-messiaan, aktiivisen henkikeskeisen maailmankatsomuksen kantajan, erityispiirteitä on huomattava, että hän pitää itseään kutsumuksena pelastaa maailma ja saattaa ihmiset sille "oikealla tielle", joka hänestä tuntuu kaikkein korkeimmalta, ja hän pyrkii tekemään tämän kaikista olosuhteista riippumatta.

Kidutususkonto, joka julistaa ikuista helvettiä - se uskonnollinen fanaatikko pyrkii pelkästään "hyvien aikomustensa" ohjaamana pakottamaan tahtonsa, fiktionsa ja spekulaationsa ihmisten ylle kuvittelemalla, että näin hän antaa heille pääsyn absoluuttiseen Totuuteen (tai mihin tahansa, mitä hän pitää kaikkein arvokkaimpana oikeamielisen ihmisen kaikkien pyrkimysten keskipisteenä), ja että tämä ja vain tämä on hänen mielestään hänen elämänsä päämäärä, arvo ja tarkoitus.

Suotuisin ympäristö tällaisille fanaattiselle yksilöille ominaisten maailman määrittelyn ja "ainoan oikean" uskonnon vaihtoehtojen toteuttamiselle on juuri "vääräuskoiset", eli siis kaikki hindujen palstat suomi24:ssa.

Kidutususkonnon fanaatikko pyrkii löytämään itsestään suurimman uskon voiman, hallitsemalla, kuten hän uskoo, sisimpänsä, irrottautumalla ohimenevästä, ja näin hän pyrkii löytämään itsestään suurimman, aidoimman ja ainoan uskonsa voiman. Mutta kaiken voittavan voiman löytäminen itsestään on epätodennäköistä.

Ei ole epäilystäkään vain siitä, että laiminlyömällä liialliset tarpeensa, kieltämällä ne, hän saa harhakuvitelmallisen korvauksen riittämättömille kyvyilleen ja luottamuksen omaan sisäiseen ja ulkoiseen harmoniaansa, joka ei ole sopusoinnussa asioiden todellisen tilan kanssa.

Yleensä väkisin omaan uskoonsa eli kristinuskoon käännyttäjällä tyypilliset teot ja teot aiheuttavat muillekin vakavia vaikeuksia.

Väkisin omaan uskoon käännytääjä ei tietenkään kategorisesti hyväksy hänelle tarjottua ”psyykkistä apua”, koska se, ja hän uskoo siihen vilpittömästi, kiinnittää hänet väärään nykyhetkeen ja riistää siten häneltä hänen käytettävissään olevan todellisen tulevaisuuden - jumalallisen armon.

Uskonnollinen dogmaattinen fanaattisuus liittyy ihmisluonnon kaikkiin puoliin, myös rationaalisiin ja irrationaalisiin.

On kuitenkin otettava huomioon, että fanaatinen kidutususkonon edustaja voi olla fanaatikko vain kahden maailmankatsomuksellisen vaihtoehdon vallitessa: passiivis-henkikeskeisen tai aktiivis-henkikeskeisen.

Toisin sanoen itse fanaattisuus ja siihen liittyvät ilmiöt syntyvät silloin, kun yksilön kykyjen tai tarpeiden kokonaisuuden henkis-sielullinen osa on riittämätön, eli se tarvitsee täydellistä tai osittaista täydennystä, ja olemassa olevan riittämättömyyden kompensointi on äärimmäisen tehotonta tai pohjimmiltaan mahdotonta.

Yksi ikuisen helvettiopin kidutususkonnon fanaatikon tyyppi on yksilö, joka on syvästi vakuuttunut siitä, että ajatus, jota hän tunnustaa, on ehdottoman totta, ja tuntee tarvetta antaa koko itsensä "taisteluun" uskomustensa puolesta; tämä on fanaatikko sellaisenaan, hänen maailmasuhteensa intensiivisyys on keskittynyt "hyvään".

Lue lisää

"Kristinusko on Jeesuksen seuraamista"

Seuraa sitten ja käytä enemmän härskiä kieltä, niin kirkastat Jeesusta. Jotkut ihmiset, jotka jo puhuvat jo ennestään vulgääria kieltä, heitä varmasti houkuttelevat sinun rivot alatyyliset sanat. Rivo kieli kirkastaa Jeesuksen kunniaa.

"Sianpaskaa on teidän jutut"
"HEI SINÄ IHMISEN KUVATUS"

AIVAN KUTEN PUU TUNNISTETAAN HEDELMISTÄÄN, KRISTITTY TUNNISTETAAN KIROILEVASTA KATUKIELESTÄ, JENGIKIELESTÄ, ALATYYLISESTÄ KIELENKÄYTÖSTÄ.

"Sianpaskaa on teidän jutut"
"HEI SINÄ IHMISEN KUVATUS"

Karkea ja rivo alatyylinen kielenkäyttö tekee ”kunniaa” kristinuskolle, tekee kunniaa Jeesukselle, ylevöittää ja ylistää Jeesusta, ja rivo alatyylinen kielenkäyttö tekee ”hyvää” evankeliumille.

VAIN SÄÄDYTTÖMYYS YLISTÄÄ JEESUKSEN KUNNIAA, EI MIKÄÄN MUU. EI KULTTUURIKIELELLÄ, VAAN AINOASTAAN RIVOLLA JENGITYYLILLÄ. NIMENOMAAN RIVOUKSILLA YLISTETÄÄN EVANKELISTOJA. EI SIVISTYNYTTÄ KIELTÄ.

Evankeliumi löydetään heti kun aletaan käyttämään sanoja kuten "sianpaskaa"muut.

Eläköön evankeliumi, rivojen kristittyjen evankeliumi.

_____________________________

Toisella palstalla joku kirjoitti:
Kauheata uskoon käännyttämistä...
Anonyymi-ap
2024-08-31 10:10:58
Lääkärilehdessä hypnoosiin erikoistunut lääkäri kauhisteli lahkosaarnaajien käyttämiä keinoja saada ihminen tulemaan lahkon uskoon.

Ensin uhri kaadetaan ja sitten käännetään ja viedän luolastoon, eikä pois päästetä, ennenkuin olet maksanut lahkolle sen viimeisenkin euron.

Tulevat vielä kuolinvuoteen vierelle lukemaan pitkiä rukouksiaan salkussa valmiiksi painetut testamenttilomakkeet..

Mark. 12:40 mutta vievät leskiltä talot ja latelevat pitkiä rukouksiaan vain näön vuoksi. Sitä ankarampi tulee olemaan heidän tuomionsa." [Matt. 6:5]

Anonyymi kirjoitti:

"Kristinusko on Jeesuksen seuraamista"

Seuraa sitten ja käytä enemmän härskiä kieltä, niin kirkastat Jeesusta. Jotkut ihmiset, jotka jo puhuvat jo ennestään vulgääria kieltä, heitä varmasti houkuttelevat sinun rivot alatyyliset sanat. Rivo kieli kirkastaa Jeesuksen kunniaa.

"Sianpaskaa on teidän jutut"
"HEI SINÄ IHMISEN KUVATUS"

AIVAN KUTEN PUU TUNNISTETAAN HEDELMISTÄÄN, KRISTITTY TUNNISTETAAN KIROILEVASTA KATUKIELESTÄ, JENGIKIELESTÄ, ALATYYLISESTÄ KIELENKÄYTÖSTÄ.

"Sianpaskaa on teidän jutut"
"HEI SINÄ IHMISEN KUVATUS"

Karkea ja rivo alatyylinen kielenkäyttö tekee ”kunniaa” kristinuskolle, tekee kunniaa Jeesukselle, ylevöittää ja ylistää Jeesusta, ja rivo alatyylinen kielenkäyttö tekee ”hyvää” evankeliumille.

VAIN SÄÄDYTTÖMYYS YLISTÄÄ JEESUKSEN KUNNIAA, EI MIKÄÄN MUU. EI KULTTUURIKIELELLÄ, VAAN AINOASTAAN RIVOLLA JENGITYYLILLÄ. NIMENOMAAN RIVOUKSILLA YLISTETÄÄN EVANKELISTOJA. EI SIVISTYNYTTÄ KIELTÄ.

Evankeliumi löydetään heti kun aletaan käyttämään sanoja kuten "sianpaskaa"muut.

Eläköön evankeliumi, rivojen kristittyjen evankeliumi.

_____________________________

Toisella palstalla joku kirjoitti:
Kauheata uskoon käännyttämistä...
Anonyymi-ap
2024-08-31 10:10:58
Lääkärilehdessä hypnoosiin erikoistunut lääkäri kauhisteli lahkosaarnaajien käyttämiä keinoja saada ihminen tulemaan lahkon uskoon.

Ensin uhri kaadetaan ja sitten käännetään ja viedän luolastoon, eikä pois päästetä, ennenkuin olet maksanut lahkolle sen viimeisenkin euron.

Tulevat vielä kuolinvuoteen vierelle lukemaan pitkiä rukouksiaan salkussa valmiiksi painetut testamenttilomakkeet..

Mark. 12:40 mutta vievät leskiltä talot ja latelevat pitkiä rukouksiaan vain näön vuoksi. Sitä ankarampi tulee olemaan heidän tuomionsa." [Matt. 6:5]

Lue lisää

Niin kauan kuin olet itse vielä polulla, et voi tuomita muiden polkua. Jos kyseenalaistat toisten totuuden, menetät oman totuutesi, ja jos kyseenalaistat toisten oikeuden totuuteen, menetät oman oikeutesi totuuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Niin kauan kuin olet itse vielä polulla, et voi tuomita muiden polkua. Jos kyseenalaistat toisten totuuden, menetät oman totuutesi, ja jos kyseenalaistat toisten oikeuden totuuteen, menetät oman oikeutesi totuuteen.

Lue lisää

"Olet eksyksissä, ei krishna luonnut mitään, vastaukset löytyy kristinuskosta ja raamatusta"

OLET VÄÄRÄLLÄ ALUEELLA, TÄMÄ EI OLE KRISTNUSKON PALSTA.

Mitä uutta voitte sanoa, mitä me, entiset kristityt emme olisi jo tienneet

Eivätkö kristityt kyllästy jatkuvasti sanomaan samaa asiaa, kuinka pahoja hindut ovat ja kuinka hyviä he itse ovat? Okei, nyt kaikki on tullut selväksi: kaikki hindut ovat pahoja ja kaikki kristityt hyviä. Kuinka kauan aiotte vielä toistaa samaa asiaa, hindut ovat pahoja, kaikki saatanasta, se on jo selvää. Mutta te jatkatte saman asian toistamista, vaikka se on jo tullut kaikille selväksi: hindujen pahuus ja kristittyjen hyvyys. Mitä sitten?

On myös käynyt selväksi, että kaikki ”hindut” noudattavat "väärää idän saatanallista oppia", ja kaikki kristityt noudattavat "oikeaa jumalallista oppia".


Mitä sitten? Se on jo tullut selväksi.

Ja että kaikki kristityt pääsevät "taivaaseen" ja kaikki hindut menevät helvettiin, sekin on tullut selväksi. Mitä sitten?

Täytyy aloittaa jatkuvasti uusia keskusteluketjuja, joissa kerrotaan sama asia yhä uudelleen ja uudelleen, että kaikki hindut ovat pahoja ja joutuvat helvettiin ja kaikki kristityt ovat hyviä ja pääsevät taivaaseen.

Mitä sitten?

Tuli jo selväksi ja se siitä.

On myös tehty selväksi, että jos me hindut emme tee "parannusta" (emmekä enää tee "parannusta" takaisin kristinuskoon, mikä itse asiassa tarkoittaa siirtymistä takaisin alemmalle evoluutiotasolle), me kaikki joudumme helvettiin.

Mitä sitten?

Tuli jo selväksi ja se siitä.

Mitä muuta voitte sanoa, mitä me, entiset kristityt emme olisi jo tienneet, kaiken sen lisäksi, mitä meille on indoktrinoitu lapsuudesta aikuisuuteen, aamusta iltaan.

Kaikki on jo tullut selväksi.

Me hindut olemme kaikki pahoja ja "väärällä tiellä", ja te kristityt olette kaikki "hyviä"ja "oikealla tiellä".

Mitä sitten?

Hankkikaa itsellenne elämä.

"Surkeat eksytetyt pakanalaumat kööriytyvät toisistaan turvaa hakien, kun jollain tasolla tajuavat loppunsa lähestyvän."

Niin, hindut ovat eksytetyt pakanalaumat, ja he kaikki vapisevat pelosta.

Mitä sitten? Kaikki on jo tullut selväksi.


"Hindut ja muslimit kaasukammioon"

Tämäkin on jo tehty meille selväksi. Tuumasta toimeen sitten, hyvät ja armeliaat kristityt. Aloittakaa murhatyönne, suuressa armossanne.

"Ainoa oikea uskonto on kristinusko. Muut ovat paholaisen pahuutta."

POISTUKAA SITTEN PAHOLAISEN PALSTALTA.

"Ei kiinnosta tuommoinen sikasontaoppi. Helvetistä on peräisin koko oppi ja sinne joutuu kaikki ketkä sellaista seuraa."

Ilmeisesti jokin vetää sinua tänne, koska et pysty poistumaan tältä palstalta, jokin pitää sinut täällä. Ilmeisesti "saatana" pitää sinut täällä, muuten olisit jo kauan sitten poistunut täältä.

Anonyymi kirjoitti:

"Olet eksyksissä, ei krishna luonnut mitään, vastaukset löytyy kristinuskosta ja raamatusta"

OLET VÄÄRÄLLÄ ALUEELLA, TÄMÄ EI OLE KRISTNUSKON PALSTA.

Mitä uutta voitte sanoa, mitä me, entiset kristityt emme olisi jo tienneet

Eivätkö kristityt kyllästy jatkuvasti sanomaan samaa asiaa, kuinka pahoja hindut ovat ja kuinka hyviä he itse ovat? Okei, nyt kaikki on tullut selväksi: kaikki hindut ovat pahoja ja kaikki kristityt hyviä. Kuinka kauan aiotte vielä toistaa samaa asiaa, hindut ovat pahoja, kaikki saatanasta, se on jo selvää. Mutta te jatkatte saman asian toistamista, vaikka se on jo tullut kaikille selväksi: hindujen pahuus ja kristittyjen hyvyys. Mitä sitten?

On myös käynyt selväksi, että kaikki ”hindut” noudattavat "väärää idän saatanallista oppia", ja kaikki kristityt noudattavat "oikeaa jumalallista oppia".


Mitä sitten? Se on jo tullut selväksi.

Ja että kaikki kristityt pääsevät "taivaaseen" ja kaikki hindut menevät helvettiin, sekin on tullut selväksi. Mitä sitten?

Täytyy aloittaa jatkuvasti uusia keskusteluketjuja, joissa kerrotaan sama asia yhä uudelleen ja uudelleen, että kaikki hindut ovat pahoja ja joutuvat helvettiin ja kaikki kristityt ovat hyviä ja pääsevät taivaaseen.

Mitä sitten?

Tuli jo selväksi ja se siitä.

On myös tehty selväksi, että jos me hindut emme tee "parannusta" (emmekä enää tee "parannusta" takaisin kristinuskoon, mikä itse asiassa tarkoittaa siirtymistä takaisin alemmalle evoluutiotasolle), me kaikki joudumme helvettiin.

Mitä sitten?

Tuli jo selväksi ja se siitä.

Mitä muuta voitte sanoa, mitä me, entiset kristityt emme olisi jo tienneet, kaiken sen lisäksi, mitä meille on indoktrinoitu lapsuudesta aikuisuuteen, aamusta iltaan.

Kaikki on jo tullut selväksi.

Me hindut olemme kaikki pahoja ja "väärällä tiellä", ja te kristityt olette kaikki "hyviä"ja "oikealla tiellä".

Mitä sitten?

Hankkikaa itsellenne elämä.

"Surkeat eksytetyt pakanalaumat kööriytyvät toisistaan turvaa hakien, kun jollain tasolla tajuavat loppunsa lähestyvän."

Niin, hindut ovat eksytetyt pakanalaumat, ja he kaikki vapisevat pelosta.

Mitä sitten? Kaikki on jo tullut selväksi.


"Hindut ja muslimit kaasukammioon"

Tämäkin on jo tehty meille selväksi. Tuumasta toimeen sitten, hyvät ja armeliaat kristityt. Aloittakaa murhatyönne, suuressa armossanne.

"Ainoa oikea uskonto on kristinusko. Muut ovat paholaisen pahuutta."

POISTUKAA SITTEN PAHOLAISEN PALSTALTA.

"Ei kiinnosta tuommoinen sikasontaoppi. Helvetistä on peräisin koko oppi ja sinne joutuu kaikki ketkä sellaista seuraa."

Ilmeisesti jokin vetää sinua tänne, koska et pysty poistumaan tältä palstalta, jokin pitää sinut täällä. Ilmeisesti "saatana" pitää sinut täällä, muuten olisit jo kauan sitten poistunut täältä.

Lue lisää

Kulttuurisidonnaisuus

Kristitty kirjoitti toisella palstalla:

”HEI SINÄ IHMISEN KUVATUS SINUT ON TUTKITTU JA KIRJOITUKSESI ON LUETTU LÄPI ENKÄ SANO ENÄÄ MUUTA KUIN ETTÄ SINÄ LIHALLINEN IHMINEN MENET KADOTUKSEEN. ...”

Alatyylinen katukieli jatkuu vielä pitkään....

Sen jälkeen kristitty antoi linkin "kadotukseen":
https://www.youtube.com/watch?v=YWE7dGEeskg
”TERVEISIN JUMALAN SANA.. ALLEKIRJOITUS: JEESUS KRISTUS.”
________________

MUTTA:
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA helvetillä. Ja paikoissa, joissa kirjoitan he ovat laittaneet useita kymmeniä linkkejä, joissa viitataan "kadotukseen", joissa taas joku on käynyt helvetissä. Eli jopa yhdessä ketjussa on useita kymmeniä kauhutarinoita "kadotuksesta" Mutta se on subjektiivista, ei objektiivista. Jätätte näppärästi huomioimatta sen tosiasian, että myös muissa uskonnoissa on lähellä kuolemaa tapahtuneita kokemuksia, jotka ovat täsmälleen päinvastaisia kuin nuo kauhulinkit.

Enemmän objektiivisuutta. On linkkejä, joissa ihmiset tapaavat Allahin ja saavat "syntinsä anteeksi", on linkkejä, joissa jopa kristityt tapaavat Vishnun. joissa buddhalaiset tapaavat Buddhan, joissa kristitty kääntyy pois kristinuskosta kuolemanläheisen kokemuksen seurauksena, joissa kristitty kääntyy islamiin, joissa kristitty kääntyy itämaiseen filosofiaan, joissa joku muu saa tietoa jälleensyntymisestä monissa muissa kuolemanläheisessä kokemuksessa. Tällaisia tapauksia on niin paljon.


NDE kokemukset reinkarnaatiosta:

Neurokirurgi Eben Alexander selittää, miten reinkarnaatio hänen mukaansa toimii ja miksi emme voi muistaa aiempia elämiämme.

https://www.youtube.com/watch?v=mg9V2351FFY&pp=ygUabmRlLiByZWluY2FybmF0aW9uIGlzIHRydWU=

Neurokirurgi Eben Alexander selittää, miten reinkarnaatio hänen mukaansa toimii ja miksi emme voi muistaa aiempia elämiämme.

https://www.youtube.com/watch?v=uVE2inOz7nQ&pp=ygUZbmRlIGNocmlzdGlhbiBtZWV0IFZpc2hudQ==

Christian Meets Hindu God During Near Death Experience (NDE)

Kristitty tapaa Vishnun lähellä kuolemaa (NDE)

Rauhallinen tunnelma, ei pelottelua.

https://www.youtube.com/watch?v=xXhTFEcJYuY
Buddhalainen mies kuoli ja kohtasi Jumalan taivaassa - lähellä kuolemaa



https://www.youtube.com/watch?v=DyBANiDC3Rw
Juutalainen lähellä kuolemaa -kokemus || Sa'ada - jumalallinen opastus|



https://www.youtube.com/watch?v=_2gMQy90nRQ
JUUTALAISEN MIEHEN kuolemanläheinen kokemus | Tohtori Laurence Brock | NDE

https://www.youtube.com/watch?v=jP5_Am-3bVg&pp=ygUKbmRlIGpld2lzaA==
Juutalaisen NDE eroaa kaikista muista.


https://www.youtube.com/watch?v=Sfzj-xsHzkw&t=30s
Tämä mies kuolee, paljastaa, että JUMALA ja USKONTO EIVÄT ole sitä, mitä uskot (NDE)

Tämä mies jätti kristinuskon kokoaan NDE kokemuksen jälkeen.

https://www.youtube.com/watch?v=7EPQgOwAkgc&pp=ygUJbmRlIGFsbGFo
Islam - Tapasin Allahin(Jumalan) kuolemanläheisessä kokemuksessani (NDE) Tapaamiseni Allahin kanssa

https://www.youtube.com/watch?v=TZUupVwc-Uk
Nainen kuolee näkee profeetta Muhammedin sanoman jumalallisen ilmestyksen kuolemanläheisessä kokemuksessaan

Anonyymi kirjoitti:

Kulttuurisidonnaisuus

Kristitty kirjoitti toisella palstalla:

”HEI SINÄ IHMISEN KUVATUS SINUT ON TUTKITTU JA KIRJOITUKSESI ON LUETTU LÄPI ENKÄ SANO ENÄÄ MUUTA KUIN ETTÄ SINÄ LIHALLINEN IHMINEN MENET KADOTUKSEEN. ...”

Alatyylinen katukieli jatkuu vielä pitkään....

Sen jälkeen kristitty antoi linkin "kadotukseen":
https://www.youtube.com/watch?v=YWE7dGEeskg
”TERVEISIN JUMALAN SANA.. ALLEKIRJOITUS: JEESUS KRISTUS.”
________________

MUTTA:
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA helvetillä. Ja paikoissa, joissa kirjoitan he ovat laittaneet useita kymmeniä linkkejä, joissa viitataan "kadotukseen", joissa taas joku on käynyt helvetissä. Eli jopa yhdessä ketjussa on useita kymmeniä kauhutarinoita "kadotuksesta" Mutta se on subjektiivista, ei objektiivista. Jätätte näppärästi huomioimatta sen tosiasian, että myös muissa uskonnoissa on lähellä kuolemaa tapahtuneita kokemuksia, jotka ovat täsmälleen päinvastaisia kuin nuo kauhulinkit.

Enemmän objektiivisuutta. On linkkejä, joissa ihmiset tapaavat Allahin ja saavat "syntinsä anteeksi", on linkkejä, joissa jopa kristityt tapaavat Vishnun. joissa buddhalaiset tapaavat Buddhan, joissa kristitty kääntyy pois kristinuskosta kuolemanläheisen kokemuksen seurauksena, joissa kristitty kääntyy islamiin, joissa kristitty kääntyy itämaiseen filosofiaan, joissa joku muu saa tietoa jälleensyntymisestä monissa muissa kuolemanläheisessä kokemuksessa. Tällaisia tapauksia on niin paljon.


NDE kokemukset reinkarnaatiosta:

Neurokirurgi Eben Alexander selittää, miten reinkarnaatio hänen mukaansa toimii ja miksi emme voi muistaa aiempia elämiämme.

https://www.youtube.com/watch?v=mg9V2351FFY&pp=ygUabmRlLiByZWluY2FybmF0aW9uIGlzIHRydWU=

Neurokirurgi Eben Alexander selittää, miten reinkarnaatio hänen mukaansa toimii ja miksi emme voi muistaa aiempia elämiämme.

https://www.youtube.com/watch?v=uVE2inOz7nQ&pp=ygUZbmRlIGNocmlzdGlhbiBtZWV0IFZpc2hudQ==

Christian Meets Hindu God During Near Death Experience (NDE)

Kristitty tapaa Vishnun lähellä kuolemaa (NDE)

Rauhallinen tunnelma, ei pelottelua.

https://www.youtube.com/watch?v=xXhTFEcJYuY
Buddhalainen mies kuoli ja kohtasi Jumalan taivaassa - lähellä kuolemaa



https://www.youtube.com/watch?v=DyBANiDC3Rw
Juutalainen lähellä kuolemaa -kokemus || Sa'ada - jumalallinen opastus|



https://www.youtube.com/watch?v=_2gMQy90nRQ
JUUTALAISEN MIEHEN kuolemanläheinen kokemus | Tohtori Laurence Brock | NDE

https://www.youtube.com/watch?v=jP5_Am-3bVg&pp=ygUKbmRlIGpld2lzaA==
Juutalaisen NDE eroaa kaikista muista.


https://www.youtube.com/watch?v=Sfzj-xsHzkw&t=30s
Tämä mies kuolee, paljastaa, että JUMALA ja USKONTO EIVÄT ole sitä, mitä uskot (NDE)

Tämä mies jätti kristinuskon kokoaan NDE kokemuksen jälkeen.

https://www.youtube.com/watch?v=7EPQgOwAkgc&pp=ygUJbmRlIGFsbGFo
Islam - Tapasin Allahin(Jumalan) kuolemanläheisessä kokemuksessani (NDE) Tapaamiseni Allahin kanssa

https://www.youtube.com/watch?v=TZUupVwc-Uk
Nainen kuolee näkee profeetta Muhammedin sanoman jumalallisen ilmestyksen kuolemanläheisessä kokemuksessaan

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=H2tpa4DowZg&t=42s&pp=ygUSbmRlICByZWluY2FybmF0aW9u
NDE. Löytö sielun todellisesta tarkoituksesta ja parantumisesta! (Inspiroiva NDE) 2024

https://www.youtube.com/watch?v=xMqfErvWHo8
Nainen kuolee; hänelle näytetään muita planeettoja, sivilisaatioita ja kerrotaan ihmisen tarkoitus (NDE).

https://www.youtube.com/watch?v=DgU4S5CAMq4
Kuollut 7 minuutiksi; miehelle näytetään aiempia elämiä uskomattoman NDE:n aikana

JÄLLEENSYNTYMINEN.


Man Dies; Shown Afterlife And That We Are INFINITE Consciousness!
https://www.youtube.com/watch?v=S7AfgFOPAfU

Mies kuolee; hänelle näytetään kuolemanjälkeinen elämä ja se, että me olemme ÄÄRETÖN tietoisuus!

https://www.youtube.com/watch?v=Id847TEHSE4
NDE: Kuolin ja minulle näytettiin aiemmat elämäni
Jälleensyntyminen.

https://www.youtube.com/watch?v=zs6hUE2npaQ
Nainen kuolee, hänelle näytetään totuus jälleensyntymisestä ja valinnoista (NDE).

https://www.youtube.com/watch?v=AkA-qNddYY4
Ihminen kuolee, paljastaa, että MAAILMA EI OLE TODELLINEN & Jälleensyntyminen

https://www.youtube.com/watch?v=X1oGZeOLHU4
Kuolin ja näin itseni jälleensyntyvän | NDE

Kristitty tapaa Vishnun lähellä kuolemaa (NDE)

Rauhallinen tunnelma, ei pelottelua.

https://www.youtube.com/watch?v=uVE2inOz7nQ&pp=ygUZbmRlIGNocmlzdGlhbiBtZWV0IFZpc2hudQ==

Christian Meets Hindu God During Near Death Experience (NDE)


NDE kokemukset reinkarnaatiosta:

Neurokirurgi Eben Alexander selittää, miten reinkarnaatio hänen mukaansa toimii ja miksi emme voi muistaa aiempia elämiämme.

https://www.youtube.com/watch?v=mg9V2351FFY&pp=ygUabmRlLiByZWluY2FybmF0aW9uIGlzIHRydWU=

Neurokirurgi Eben Alexander selittää, miten reinkarnaatio hänen mukaansa toimii ja miksi emme voi muistaa aiempia elämiämme.

https://www.youtube.com/watch?v=xMqfErvWHo8
Nainen kuolee; hänelle näytetään muita planeettoja, sivilisaatioita ja kerrotaan ihmisen tarkoitus (NDE).

https://www.youtube.com/watch?v=DgU4S5CAMq4
Kuollut 7 minuutiksi; miehelle näytetään aiempia elämiä uskomattoman NDE:n aikana

JÄLLEENSYNTYMINEN.

Man Dies; Shown Afterlife And That We Are INFINITE Consciousness!
https://www.youtube.com/watch?v=S7AfgFOPAfU


Mies kuolee; hänelle näytetään kuolemanjälkeinen elämä ja se, että me olemme ÄÄRETÖN tietoisuus!

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18478160/jalleensyntymisoppi-poistettiin-kristinuskosta

Jälleensyntymisoppi poistettiin kristinuskosta

Anonyymi kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=H2tpa4DowZg&t=42s&pp=ygUSbmRlICByZWluY2FybmF0aW9u
NDE. Löytö sielun todellisesta tarkoituksesta ja parantumisesta! (Inspiroiva NDE) 2024

https://www.youtube.com/watch?v=xMqfErvWHo8
Nainen kuolee; hänelle näytetään muita planeettoja, sivilisaatioita ja kerrotaan ihmisen tarkoitus (NDE).

https://www.youtube.com/watch?v=DgU4S5CAMq4
Kuollut 7 minuutiksi; miehelle näytetään aiempia elämiä uskomattoman NDE:n aikana

JÄLLEENSYNTYMINEN.


Man Dies; Shown Afterlife And That We Are INFINITE Consciousness!
https://www.youtube.com/watch?v=S7AfgFOPAfU

Mies kuolee; hänelle näytetään kuolemanjälkeinen elämä ja se, että me olemme ÄÄRETÖN tietoisuus!

https://www.youtube.com/watch?v=Id847TEHSE4
NDE: Kuolin ja minulle näytettiin aiemmat elämäni
Jälleensyntyminen.

https://www.youtube.com/watch?v=zs6hUE2npaQ
Nainen kuolee, hänelle näytetään totuus jälleensyntymisestä ja valinnoista (NDE).

https://www.youtube.com/watch?v=AkA-qNddYY4
Ihminen kuolee, paljastaa, että MAAILMA EI OLE TODELLINEN & Jälleensyntyminen

https://www.youtube.com/watch?v=X1oGZeOLHU4
Kuolin ja näin itseni jälleensyntyvän | NDE

Kristitty tapaa Vishnun lähellä kuolemaa (NDE)

Rauhallinen tunnelma, ei pelottelua.

https://www.youtube.com/watch?v=uVE2inOz7nQ&pp=ygUZbmRlIGNocmlzdGlhbiBtZWV0IFZpc2hudQ==

Christian Meets Hindu God During Near Death Experience (NDE)


NDE kokemukset reinkarnaatiosta:

Neurokirurgi Eben Alexander selittää, miten reinkarnaatio hänen mukaansa toimii ja miksi emme voi muistaa aiempia elämiämme.

https://www.youtube.com/watch?v=mg9V2351FFY&pp=ygUabmRlLiByZWluY2FybmF0aW9uIGlzIHRydWU=

Neurokirurgi Eben Alexander selittää, miten reinkarnaatio hänen mukaansa toimii ja miksi emme voi muistaa aiempia elämiämme.

https://www.youtube.com/watch?v=xMqfErvWHo8
Nainen kuolee; hänelle näytetään muita planeettoja, sivilisaatioita ja kerrotaan ihmisen tarkoitus (NDE).

https://www.youtube.com/watch?v=DgU4S5CAMq4
Kuollut 7 minuutiksi; miehelle näytetään aiempia elämiä uskomattoman NDE:n aikana

JÄLLEENSYNTYMINEN.

Man Dies; Shown Afterlife And That We Are INFINITE Consciousness!
https://www.youtube.com/watch?v=S7AfgFOPAfU


Mies kuolee; hänelle näytetään kuolemanjälkeinen elämä ja se, että me olemme ÄÄRETÖN tietoisuus!

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18478160/jalleensyntymisoppi-poistettiin-kristinuskosta

Jälleensyntymisoppi poistettiin kristinuskosta

Lue lisää

Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA helvetillä. Ja paikoissa, joissa kirjoitan he ovat laittaneet useita kymmeniä linkkejä, joissa viitataan "kadotukseen", joissa taas joku on käynyt helvetissä. Eli jopa yhdessä ketjussa on useita kymmeniä kauhutarinoita "kadotuksesta" Mutta se on subjektiivista, ei objektiivista. Jätätte näppärästi huomioimatta sen tosiasian, että myös muissa uskonnoissa on lähellä kuolemaa tapahtuneita kokemuksia, jotka ovat täsmälleen päinvastaisia kuin nuo kauhulinkit.

Enemmän objektiivisuutta. On linkkejä, joissa ihmiset tapaavat Allahin ja saavat "syntinsä anteeksi", on linkkejä, joissa jopa kristityt tapaavat Vishnun. joissa buddhalaiset tapaavat Buddhan, joissa kristitty kääntyy pois kristinuskosta kuolemanläheisen kokemuksen seurauksena, joissa kristitty kääntyy islamiin, joissa kristitty kääntyy itämaiseen filosofiaan, joissa joku muu saa tietoa jälleensyntymisestä monissa muissa kuolemanläheisessä kokemuksessa. Tällaisia tapauksia on niin paljon.

Anonyymi kirjoitti:

Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA helvetillä. Ja paikoissa, joissa kirjoitan he ovat laittaneet useita kymmeniä linkkejä, joissa viitataan "kadotukseen", joissa taas joku on käynyt helvetissä. Eli jopa yhdessä ketjussa on useita kymmeniä kauhutarinoita "kadotuksesta" Mutta se on subjektiivista, ei objektiivista. Jätätte näppärästi huomioimatta sen tosiasian, että myös muissa uskonnoissa on lähellä kuolemaa tapahtuneita kokemuksia, jotka ovat täsmälleen päinvastaisia kuin nuo kauhulinkit.

Enemmän objektiivisuutta. On linkkejä, joissa ihmiset tapaavat Allahin ja saavat "syntinsä anteeksi", on linkkejä, joissa jopa kristityt tapaavat Vishnun. joissa buddhalaiset tapaavat Buddhan, joissa kristitty kääntyy pois kristinuskosta kuolemanläheisen kokemuksen seurauksena, joissa kristitty kääntyy islamiin, joissa kristitty kääntyy itämaiseen filosofiaan, joissa joku muu saa tietoa jälleensyntymisestä monissa muissa kuolemanläheisessä kokemuksessa. Tällaisia tapauksia on niin paljon.

Lue lisää

Suvaitsevaisuuden nimissä on vaadittava oikeutta olla suvaitsematta suvaitsemattomia.

Kristityt, suvaitsevaisuus muita uskontoja kohtaan ei ole kristinuskon pettämistä.
Uskontojen välinen vuoropuhelu syntyi vasta, kun vastapuolta ei voitu täysin voittaa. Se oli konfliktien alter ego. Taistelussa pakanuutta vastaan yksikään uskonto ei ole koskaan saavuttanut lopullista voittoa: ympäri maailmaa on hajallaan synkretistisiä rakennelmia, jotka todistavat kompromissista, toisin sanoen vuoropuhelusta.

Niin sanotun pakanuuden taantumisen jälkeen uskontojen välinen kilpailu muuttui monoteismien väliseksi kilpailuksi oikeudesta olla totuudellisin uskonto - perimmäisen totuuden kantaja. Taistelu käytiin monoteismin uusien ja vanhojen tulkintojen välillä.

Kristinuskonnolla oli alun perin maallinen, poliittinen komponentti. Sen kantajat vastustivat valtaa ja taistelivat itse vallasta. Kristinuskonto alistaa itselleen ihmisen valinnanvapauden ja tietoisuuden ja pyrkii saamaan enemmän valtaa yhteiskuntaan ja sitten valtioon. Suuri kristillinen uskonpuhdistus oli poliittinen liike, ja sen tulokset muuttivat kristillisen maailman sosioekonomista muotoa.


Nykyisin kristinuskonto on tietenkin poliittinen väline lahkotaistelussa.Kaikkien uskonnollisten jaottelujen takana, esimerkiksi kristittyjen keskuudessa on teologisten erojen lisäksi erityisiä poliittisia, taloudellisia ja muita etuja.

Kaikesta tästä huolimatta olisi yksinkertaista puhua uskonnon puhtaasti ”toissijaisesta roolista”. Teologinen polemiikki on myös omavaraista; se kehittyyomilla linjoillaan, oman logiikkansa mukaisesti, eikä se ole yhtään vähemmän kiivasta kuin poliittinen vastakkainasettelu. Se on ideologis-uskonnollinen kamppailu.

Anonyymi kirjoitti:

Suvaitsevaisuuden nimissä on vaadittava oikeutta olla suvaitsematta suvaitsemattomia.

Kristityt, suvaitsevaisuus muita uskontoja kohtaan ei ole kristinuskon pettämistä.
Uskontojen välinen vuoropuhelu syntyi vasta, kun vastapuolta ei voitu täysin voittaa. Se oli konfliktien alter ego. Taistelussa pakanuutta vastaan yksikään uskonto ei ole koskaan saavuttanut lopullista voittoa: ympäri maailmaa on hajallaan synkretistisiä rakennelmia, jotka todistavat kompromissista, toisin sanoen vuoropuhelusta.

Niin sanotun pakanuuden taantumisen jälkeen uskontojen välinen kilpailu muuttui monoteismien väliseksi kilpailuksi oikeudesta olla totuudellisin uskonto - perimmäisen totuuden kantaja. Taistelu käytiin monoteismin uusien ja vanhojen tulkintojen välillä.

Kristinuskonnolla oli alun perin maallinen, poliittinen komponentti. Sen kantajat vastustivat valtaa ja taistelivat itse vallasta. Kristinuskonto alistaa itselleen ihmisen valinnanvapauden ja tietoisuuden ja pyrkii saamaan enemmän valtaa yhteiskuntaan ja sitten valtioon. Suuri kristillinen uskonpuhdistus oli poliittinen liike, ja sen tulokset muuttivat kristillisen maailman sosioekonomista muotoa.


Nykyisin kristinuskonto on tietenkin poliittinen väline lahkotaistelussa.Kaikkien uskonnollisten jaottelujen takana, esimerkiksi kristittyjen keskuudessa on teologisten erojen lisäksi erityisiä poliittisia, taloudellisia ja muita etuja.

Kaikesta tästä huolimatta olisi yksinkertaista puhua uskonnon puhtaasti ”toissijaisesta roolista”. Teologinen polemiikki on myös omavaraista; se kehittyyomilla linjoillaan, oman logiikkansa mukaisesti, eikä se ole yhtään vähemmän kiivasta kuin poliittinen vastakkainasettelu. Se on ideologis-uskonnollinen kamppailu.

Lue lisää

Abrahamilaisten uskontojen kullakin uskonnolla ja sen eri lahkoilla on vahvimmat vaatimukset, ja kukin on vakuuttunut siitä, että juuri hän pn se on, joka antaa lopullisen vastauksen kaikkeen ja että juuri hänellä on totuus, muilla ei ole.

Vuoropuhelun sijaan kilpailu

Uskonnot ovat oikeutettuja osallistujia kehitysprosessissa, ne vastaavat globalisaatioon, niiden suhteet ovat olennainen osa sosiaalista ja poliittista elämää, maiden ja kansojen välisiä suhteita.

Abrahamilaiset uskonnot ovat yhden perheen jäseniä. Mutta kypsyttyään (kuten perheessä) ne näyttävät eroavan toisistaan yhä enemmän.

Tasavertainen vuoropuhelu rikkaiden ja köyhien uskontojen välillä vaikuttaa harhakuvitelmalta. Useimmat papit ja teologit pyrkivät tietenkin parhaansa mukaan jättämään tämän eron huomiotta ja vähättelemään sitä. Ongelmaa on kuitenkin mahdotonta välttää. Uskontojen tasa-arvo ei selitä täysin niiden kannattajien elintasoeroja.
Kristinuskonto kutsuu itseään ”rakkauden uskonnoksi”. Tästä huolimatta se aiheuttanut tuhoaa ympäri maailmaa.
Suvaitsevaisuus on eräänlaista välinpitämättömyyttä siitä, mihin uskonnolliseen perinteeseen naapurisi kadulla, maassa tai universaalissa sivilisaatiossa kuuluu.
Tämä positiivinen välinpitämättömyys voi syntyä uskontojen pitkästä ja läheisestä rinnakkaiselosta sekä papiston oikeasta käyttäytymisestä, sillä papiston ei pitäisi, niin surullista kuin se onkin, harjoittaa ulkoista lähetystyötä muita uskontokuntia kohtaan.
Jokainen tietää, mihin ristiriitoihin aktiivinen kehotus siirtyä uskonnosta toiseen johtaa.
Kysymys oikeudesta tällaiseen siirtymiseen on hyvin vaikea. Siirtyminen ei kuitenkaan merkitse Jumalan hylkäämistä, vaan sen uskonnon sääntöjen hylkäämistä, johon ihminen aiemmin kuului.
Siirtyminen ei kuitenkaan merkitse Jumalan hylkäämistä, vaan aiemmin noudatetun uskonnon sääntöjen hylkäämistä. Se ei ole maanpetos Jumalaa vastaan, vaan niitä ihmisiä vastaan, jotka vahvistivat nuo säännöt.

Ja jos joku jättää vanhan uskontonsa ja siirtyy toiseen uskontoon, hylätyn uskonnon paimenten olisi ensin pohdittava, miksi se, tai pikemminkin he, nämä paimenet, eivät sopineet uskovalle. Loppujen lopuksi siirtyminen uskonnosta toiseen voidaan nähdä myös erityisenä vuoropuhelun muotona, jossa yksi perinne onnistui teologisen kiistan aikana vakuuttamaan yleisön, vaikkakin yhden henkilön, oikeellisuudestaan.

Ja vielä yksi asia: uskossa Jumalaan, joka on jokaisen uskonnon ydin, ei tietenkään ole niin tärkeää käydä usein temppeleissä ja noudattaa kaikkia rituaaleja. Varsinkin meidän kiireisenä aikanamme. Ja joskus tungetteleva saarnaaminen ei tuo todellista uskovaa lähemmäs, vaan etäännyttää häntä kristillisestä instituutiosta.

Anonyymi kirjoitti:

Abrahamilaisten uskontojen kullakin uskonnolla ja sen eri lahkoilla on vahvimmat vaatimukset, ja kukin on vakuuttunut siitä, että juuri hän pn se on, joka antaa lopullisen vastauksen kaikkeen ja että juuri hänellä on totuus, muilla ei ole.

Vuoropuhelun sijaan kilpailu

Uskonnot ovat oikeutettuja osallistujia kehitysprosessissa, ne vastaavat globalisaatioon, niiden suhteet ovat olennainen osa sosiaalista ja poliittista elämää, maiden ja kansojen välisiä suhteita.

Abrahamilaiset uskonnot ovat yhden perheen jäseniä. Mutta kypsyttyään (kuten perheessä) ne näyttävät eroavan toisistaan yhä enemmän.

Tasavertainen vuoropuhelu rikkaiden ja köyhien uskontojen välillä vaikuttaa harhakuvitelmalta. Useimmat papit ja teologit pyrkivät tietenkin parhaansa mukaan jättämään tämän eron huomiotta ja vähättelemään sitä. Ongelmaa on kuitenkin mahdotonta välttää. Uskontojen tasa-arvo ei selitä täysin niiden kannattajien elintasoeroja.
Kristinuskonto kutsuu itseään ”rakkauden uskonnoksi”. Tästä huolimatta se aiheuttanut tuhoaa ympäri maailmaa.
Suvaitsevaisuus on eräänlaista välinpitämättömyyttä siitä, mihin uskonnolliseen perinteeseen naapurisi kadulla, maassa tai universaalissa sivilisaatiossa kuuluu.
Tämä positiivinen välinpitämättömyys voi syntyä uskontojen pitkästä ja läheisestä rinnakkaiselosta sekä papiston oikeasta käyttäytymisestä, sillä papiston ei pitäisi, niin surullista kuin se onkin, harjoittaa ulkoista lähetystyötä muita uskontokuntia kohtaan.
Jokainen tietää, mihin ristiriitoihin aktiivinen kehotus siirtyä uskonnosta toiseen johtaa.
Kysymys oikeudesta tällaiseen siirtymiseen on hyvin vaikea. Siirtyminen ei kuitenkaan merkitse Jumalan hylkäämistä, vaan sen uskonnon sääntöjen hylkäämistä, johon ihminen aiemmin kuului.
Siirtyminen ei kuitenkaan merkitse Jumalan hylkäämistä, vaan aiemmin noudatetun uskonnon sääntöjen hylkäämistä. Se ei ole maanpetos Jumalaa vastaan, vaan niitä ihmisiä vastaan, jotka vahvistivat nuo säännöt.

Ja jos joku jättää vanhan uskontonsa ja siirtyy toiseen uskontoon, hylätyn uskonnon paimenten olisi ensin pohdittava, miksi se, tai pikemminkin he, nämä paimenet, eivät sopineet uskovalle. Loppujen lopuksi siirtyminen uskonnosta toiseen voidaan nähdä myös erityisenä vuoropuhelun muotona, jossa yksi perinne onnistui teologisen kiistan aikana vakuuttamaan yleisön, vaikkakin yhden henkilön, oikeellisuudestaan.

Ja vielä yksi asia: uskossa Jumalaan, joka on jokaisen uskonnon ydin, ei tietenkään ole niin tärkeää käydä usein temppeleissä ja noudattaa kaikkia rituaaleja. Varsinkin meidän kiireisenä aikanamme. Ja joskus tungetteleva saarnaaminen ei tuo todellista uskovaa lähemmäs, vaan etäännyttää häntä kristillisestä instituutiosta.

Lue lisää

Suvaitsevaisuuden ja suvaitsemattomuuden välinen kamppailu on yksi kristinuskon historian suurimmista tragedioista, jota voimme seurata ainakin kahden vuosituhannen ajan ihmiskunnan historiassa.
Uskonnot puhuvat rauhasta, mutta joka päivä käydään sotia uskontojen nimissä ja tehdään terroritekoja. Uskontojen rauhanpotentiaalia ei yleensä mainita, mutta siitä voisi olla paljon hyötyä politiikassa.

Mutta kristityt puhuvat rakkaudesta. Vai ovatko ne vain sanoja? Samalla, jos sellainen potentiaali on olemassa, mikä se on?
Kukaan ei kiistä, etteikö historiassa olisi ollut paljon kärsimystä ja kuolemaa uskonnollisen vainon vuoksi.

Ja kärsimystä ja kuolemaa tulee olemaan vielä paljon enemmän.
Kristinuskon ”yksinoikeus” ja sen vaatimus kaikkien sen oppien absoluuttisesta ja yleismaailmallisesta merkityksestä on uskonnollinen perusta muiden uskontojen suvaitsemattomuudelle: he vaativat, että muut tunnustavat kristinuskon dogmat oikeiksi ja ainoaksi totuudeksi. Tämän päämäärän saavuttamiseksi kristityt käyttävät monenlaisia keinoja, myös väkivaltaa. Kristittyjen vaatimus oppiensa absoluuttisesta totuudesta on luonut perustan muiden uskontojen syrjinnälle.

Hindupalstoilla hinduilla on oikeus valita oma uskontonsa, oma filosofiansa. Miksi te, kristityt, yritätte pakottaa oman uskontonne niin julmasti ja raivokkaasti, tämä ei ole edes kristillinen palsta, vaan hindujen. Jättäkää meidät rauhaan.

Jättäkää meidät rauhaan.

https://media.foma.ru/2019/08/2386840524_3b756c3a6f_o.jpg

Hyvään ihmiskuntaan tarvitaan tietoa, ystävällisyyttä ja rohkeutta; siihen ei tarvita valitettavaa vapaan älykkyyden kahlitsemista sanoilla, joita tietämättömät kristityt suoltavat.

Laaja suvaitsevaisuus erilaisia vakaumuksia edustavia kohtaan on välttämättä osa etiikkaa.

Kaikista abrahamilaisista uskonnoista kristinuskon pitäisi tietenkin herättää eniten suvaitsevaisuutta, mutta tähän mennessä kristityt ovat olleet suvaitsemattomimpia ja väkivaltaisimpia kaikista muista maailman uskonnoista.

Kristillinen suvaitsemattomuus on eräänlaista itsekkyyttä, koska se antaa kristityille mahdollisuuden olettaa omaa ylemmyyttä.

Anonyymi kirjoitti:

Suvaitsevaisuuden ja suvaitsemattomuuden välinen kamppailu on yksi kristinuskon historian suurimmista tragedioista, jota voimme seurata ainakin kahden vuosituhannen ajan ihmiskunnan historiassa.
Uskonnot puhuvat rauhasta, mutta joka päivä käydään sotia uskontojen nimissä ja tehdään terroritekoja. Uskontojen rauhanpotentiaalia ei yleensä mainita, mutta siitä voisi olla paljon hyötyä politiikassa.

Mutta kristityt puhuvat rakkaudesta. Vai ovatko ne vain sanoja? Samalla, jos sellainen potentiaali on olemassa, mikä se on?
Kukaan ei kiistä, etteikö historiassa olisi ollut paljon kärsimystä ja kuolemaa uskonnollisen vainon vuoksi.

Ja kärsimystä ja kuolemaa tulee olemaan vielä paljon enemmän.
Kristinuskon ”yksinoikeus” ja sen vaatimus kaikkien sen oppien absoluuttisesta ja yleismaailmallisesta merkityksestä on uskonnollinen perusta muiden uskontojen suvaitsemattomuudelle: he vaativat, että muut tunnustavat kristinuskon dogmat oikeiksi ja ainoaksi totuudeksi. Tämän päämäärän saavuttamiseksi kristityt käyttävät monenlaisia keinoja, myös väkivaltaa. Kristittyjen vaatimus oppiensa absoluuttisesta totuudesta on luonut perustan muiden uskontojen syrjinnälle.

Hindupalstoilla hinduilla on oikeus valita oma uskontonsa, oma filosofiansa. Miksi te, kristityt, yritätte pakottaa oman uskontonne niin julmasti ja raivokkaasti, tämä ei ole edes kristillinen palsta, vaan hindujen. Jättäkää meidät rauhaan.

Jättäkää meidät rauhaan.

https://media.foma.ru/2019/08/2386840524_3b756c3a6f_o.jpg

Hyvään ihmiskuntaan tarvitaan tietoa, ystävällisyyttä ja rohkeutta; siihen ei tarvita valitettavaa vapaan älykkyyden kahlitsemista sanoilla, joita tietämättömät kristityt suoltavat.

Laaja suvaitsevaisuus erilaisia vakaumuksia edustavia kohtaan on välttämättä osa etiikkaa.

Kaikista abrahamilaisista uskonnoista kristinuskon pitäisi tietenkin herättää eniten suvaitsevaisuutta, mutta tähän mennessä kristityt ovat olleet suvaitsemattomimpia ja väkivaltaisimpia kaikista muista maailman uskonnoista.

Kristillinen suvaitsemattomuus on eräänlaista itsekkyyttä, koska se antaa kristityille mahdollisuuden olettaa omaa ylemmyyttä.

Lue lisää

Kristittyjen vihamielisyys hinduja kohtaan turmelee kristittyjen ja koko sen kristillisen opin viisauden ja kristittyjen omantunnon; vihamielinen ajattelutapa hinduja kohtaan myrkyttää koko kristinuskon sanoman, tuhoaa yhteiskuntamme inhimillisyyden ja estää kansakuntaa etenemästä kohti korkeampaa tietoa.

Suvaitsemattomalla lahkolla ei ole oikeutta valittaa, kun siltä evätään yhtäläinen vapaus.

Henkilön valitusoikeus rajoittuu niihin periaatteisiin, jotka hän itse tunnustaa.


Annetaan jokaiselle ihmiselle kaikki ne oikeudet, joita te vaaditte itsellenne, kristityt.

Kristittyjen vihamielisyys hinduja kohtaan turmelee kristittyjen ja koko sen kristillisen opin viisauden ja kristittyjen omantunnon; vihamielinen ajattelutapa hinduja kohtaan myrkyttää koko kristinuskon sanoman, tuhoaa yhteiskuntamme inhimillisyyden ja estää kansakuntaa etenemästä kohti korkeampaa tietoa.
Muiden uskontojen hyväksyminen ja suvaitsevaisuus toisin ajattelevia kohtaan ovat elämää mullistavia kokemuksia.

Uskontojen välinen kollektiivinen pelko stimuloi laumavaistoa, ja sillä on taipumus synnyttää raivoa niitä kohtaan, joita ei pidetä lauman jäseninä.

Suvaitsevaisuus on siis rauhan lähde, kun taas suvaitsemattomuus on epäjärjestyksen ja psykoterrorin, rikosten ihmisyyttä vastaan ja väkivallan lähde.

Suvaitsevaisuus on sivistyksen korkein saavutus.

Millaista on suvaitsevaisuus? Se on inhimillisyyden seuraus. Meissä kaikissa on heikkouksia ja virheitä.


Suvaitsevaisuus on ainoa asia, jonka ansiosta eri uskontoja edustavat ihmiset voivat elää hyvinä naapureina ja ystävinä.

Suvaitsevaisuus ei tarkoita sitä, ettei uskomuksia ole. Kyse on siitä, miten uskomuksesi saa sinut kohtelemaan ihmisiä, jotka ovat eri mieltä kanssasi.

Kristityt eivät koskaan tee pahaa niin täydellisesti ja iloisesti kuin silloin, kun he tekevät sitä uskonnollisesta vakaumuksesta.

Uskon jatkuva pakottaminen hinduille, ja uhkailu on osoitus kristittyjen pelosta.

Yleensä kristityt käyttäytyvät vähiten järkevästi ja julmimmin silloin, kun he ovat uskonnollisimmillaan.

Kristinusko on maailman konfliktien perimmäinen syy, se saarnaa rasismia, väkivaltaa "rakkauden".

Kristinusko on maailman konfliktien perimmäinen syy, se saarnaa rasismia, väkivaltaa juuri "rakkauden" nimissä.

Hyvään ihmiskuntaan tarvitaan tietoa, ystävällisyyttä ja rohkeutta; siihen ei tarvita valitettavaa vapaan älykkyyden kahlitsemista sanoilla, joita tietämättömät kristityt suoltavat.

Kristitty loi Jumalan omaksi kuvakseen. Tästä seuraa, että Jumalasta on tullut julma, koska kristityt ovat julmia.

Kristinusko on pahuuden historiaa, joka on palvellut ihmiskunnan turmelemista ja julmuuttamista.

Jotta hyvät ihmiset voisivat tehdä pahoja asioita, siihen tarvitaan kristinuskoa. Kristityt tyydytävät loputtomat julmat tarpeensa ja oikeutavat veriset tekonsa.
Mitä tulee tämän päivän kristinuskontoon, se on väärennös alkuperäisestä, Jeesuksen rakkauden sanomasta.

Yksi Ihmiskunnan suurimpia tragedioita on se, että kristinusko on kaapannut moraalin ja tekee pahaa kristinuskon perusteella.

Anonyymi kirjoitti:

Kristittyjen vihamielisyys hinduja kohtaan turmelee kristittyjen ja koko sen kristillisen opin viisauden ja kristittyjen omantunnon; vihamielinen ajattelutapa hinduja kohtaan myrkyttää koko kristinuskon sanoman, tuhoaa yhteiskuntamme inhimillisyyden ja estää kansakuntaa etenemästä kohti korkeampaa tietoa.

Suvaitsemattomalla lahkolla ei ole oikeutta valittaa, kun siltä evätään yhtäläinen vapaus.

Henkilön valitusoikeus rajoittuu niihin periaatteisiin, jotka hän itse tunnustaa.


Annetaan jokaiselle ihmiselle kaikki ne oikeudet, joita te vaaditte itsellenne, kristityt.

Kristittyjen vihamielisyys hinduja kohtaan turmelee kristittyjen ja koko sen kristillisen opin viisauden ja kristittyjen omantunnon; vihamielinen ajattelutapa hinduja kohtaan myrkyttää koko kristinuskon sanoman, tuhoaa yhteiskuntamme inhimillisyyden ja estää kansakuntaa etenemästä kohti korkeampaa tietoa.
Muiden uskontojen hyväksyminen ja suvaitsevaisuus toisin ajattelevia kohtaan ovat elämää mullistavia kokemuksia.

Uskontojen välinen kollektiivinen pelko stimuloi laumavaistoa, ja sillä on taipumus synnyttää raivoa niitä kohtaan, joita ei pidetä lauman jäseninä.

Suvaitsevaisuus on siis rauhan lähde, kun taas suvaitsemattomuus on epäjärjestyksen ja psykoterrorin, rikosten ihmisyyttä vastaan ja väkivallan lähde.

Suvaitsevaisuus on sivistyksen korkein saavutus.

Millaista on suvaitsevaisuus? Se on inhimillisyyden seuraus. Meissä kaikissa on heikkouksia ja virheitä.


Suvaitsevaisuus on ainoa asia, jonka ansiosta eri uskontoja edustavat ihmiset voivat elää hyvinä naapureina ja ystävinä.

Suvaitsevaisuus ei tarkoita sitä, ettei uskomuksia ole. Kyse on siitä, miten uskomuksesi saa sinut kohtelemaan ihmisiä, jotka ovat eri mieltä kanssasi.

Kristityt eivät koskaan tee pahaa niin täydellisesti ja iloisesti kuin silloin, kun he tekevät sitä uskonnollisesta vakaumuksesta.

Uskon jatkuva pakottaminen hinduille, ja uhkailu on osoitus kristittyjen pelosta.

Yleensä kristityt käyttäytyvät vähiten järkevästi ja julmimmin silloin, kun he ovat uskonnollisimmillaan.

Kristinusko on maailman konfliktien perimmäinen syy, se saarnaa rasismia, väkivaltaa "rakkauden".

Kristinusko on maailman konfliktien perimmäinen syy, se saarnaa rasismia, väkivaltaa juuri "rakkauden" nimissä.

Hyvään ihmiskuntaan tarvitaan tietoa, ystävällisyyttä ja rohkeutta; siihen ei tarvita valitettavaa vapaan älykkyyden kahlitsemista sanoilla, joita tietämättömät kristityt suoltavat.

Kristitty loi Jumalan omaksi kuvakseen. Tästä seuraa, että Jumalasta on tullut julma, koska kristityt ovat julmia.

Kristinusko on pahuuden historiaa, joka on palvellut ihmiskunnan turmelemista ja julmuuttamista.

Jotta hyvät ihmiset voisivat tehdä pahoja asioita, siihen tarvitaan kristinuskoa. Kristityt tyydytävät loputtomat julmat tarpeensa ja oikeutavat veriset tekonsa.
Mitä tulee tämän päivän kristinuskontoon, se on väärennös alkuperäisestä, Jeesuksen rakkauden sanomasta.

Yksi Ihmiskunnan suurimpia tragedioita on se, että kristinusko on kaapannut moraalin ja tekee pahaa kristinuskon perusteella.

Lue lisää

Kristillinen instituutio on perustettu ihmiskunnan pelottelemiseksi ja orjuuttamiseksi sekä vallan ja voiton monopolisoimiseksi.

Kristinusko on pelon sivutuote. Suuren osan ihmiskunnan historiasta se on saattanut olla välttämätön paha, mutta miksi se oli enemmän paha kuin välttämätön? Eikö ihmisten tappaminen kristinuskon nimissä ole aika hyvä määritelmä hulluudesta?



Aina kun luemme säädyttömiä tarinoita, nautinnollisia irstailuja, julmia ja kiduttavia teloituksia, armotonta kostonhimoa, joilla yli puolet Raamatusta on täytetty, olisi johdonmukaisempaa kutsua sitä demonin sanaksi kuin Jumalan sanaksi.

Se on historiaa jumalattomuudesta, joka on palvellut ihmiskunnan turmelemista ja raakalaismaisuutta.

Jotta hyvät ihmiset voisivat tehdä pahoja asioita, siihen tarvitaan kristinuskoa.
Kristityt tyydytävät loputtomat julmat tarpeensa ja oikeutavat veriset tekonsa.


Ei-kristityt toimivat hyvällä omallatunnolla, koska he uskovat moraalisiin periaatteisiin, eikä siksi, että he odottavat palkkiota taivaassa.

Onko sellainen missionne, lähetyskäskynne, tehtävänne? Käskikö Jeesus todella teitä käyttäytymään tällä tavalla?

https://media.foma.ru/2019/08/2386840524_3b756c3a6f_o.jpg

Tai sanoiko hän niin?

Matteus 10:14: Ja jokainen, joka ei ota teitä vastaan eikä kuule teidän sanojanne, kun lähdette siitä talosta tai kaupungista, pudistakaa tomu jaloistanne.

Biblia (1776)
Matt. 10:14 Ja missä ei kenkään ota teitä vastaan eikä kuule teidän sanojanne, niin menkäät ulos siitä huoneesta taikka siitä kaupungista, ja pudistakaat tomu jaloistanne.


Tai käskikö hän teitä niin tekemään?

https://media.foma.ru/2019/08/2386840524_3b756c3a6f_o.jpg

Anonyymi kirjoitti:

Kristillinen instituutio on perustettu ihmiskunnan pelottelemiseksi ja orjuuttamiseksi sekä vallan ja voiton monopolisoimiseksi.

Kristinusko on pelon sivutuote. Suuren osan ihmiskunnan historiasta se on saattanut olla välttämätön paha, mutta miksi se oli enemmän paha kuin välttämätön? Eikö ihmisten tappaminen kristinuskon nimissä ole aika hyvä määritelmä hulluudesta?



Aina kun luemme säädyttömiä tarinoita, nautinnollisia irstailuja, julmia ja kiduttavia teloituksia, armotonta kostonhimoa, joilla yli puolet Raamatusta on täytetty, olisi johdonmukaisempaa kutsua sitä demonin sanaksi kuin Jumalan sanaksi.

Se on historiaa jumalattomuudesta, joka on palvellut ihmiskunnan turmelemista ja raakalaismaisuutta.

Jotta hyvät ihmiset voisivat tehdä pahoja asioita, siihen tarvitaan kristinuskoa.
Kristityt tyydytävät loputtomat julmat tarpeensa ja oikeutavat veriset tekonsa.


Ei-kristityt toimivat hyvällä omallatunnolla, koska he uskovat moraalisiin periaatteisiin, eikä siksi, että he odottavat palkkiota taivaassa.

Onko sellainen missionne, lähetyskäskynne, tehtävänne? Käskikö Jeesus todella teitä käyttäytymään tällä tavalla?

https://media.foma.ru/2019/08/2386840524_3b756c3a6f_o.jpg

Tai sanoiko hän niin?

Matteus 10:14: Ja jokainen, joka ei ota teitä vastaan eikä kuule teidän sanojanne, kun lähdette siitä talosta tai kaupungista, pudistakaa tomu jaloistanne.

Biblia (1776)
Matt. 10:14 Ja missä ei kenkään ota teitä vastaan eikä kuule teidän sanojanne, niin menkäät ulos siitä huoneesta taikka siitä kaupungista, ja pudistakaat tomu jaloistanne.


Tai käskikö hän teitä niin tekemään?

https://media.foma.ru/2019/08/2386840524_3b756c3a6f_o.jpg

Lue lisää

Emme aio palata takaisin kristinuskoon, olemme saaneet siitä tarpeeksemme, meidät on jo pakotettu tarpeeksi. Jättäkää meidät rauhaan, kristityt.

https://natashacrain.com/wp-content/uploads/forcingreligion.jpg

Mitä kidutususkonton historia opettaa meille? Ettäse on kaikkialla lietsonut suvaitsemattomuuden liekkejä, levittänut tasangoille ruumiita, juottanut maan vereen, polttanut kaupunkeja, tuhonnut kansakuntia, mutta ei ole koskaan tehnyt ihmisistä parempia, vain huonompia.

Ei voi mitenkään selittää, miksi erityisesti kristityt ovat niin taipuvaisia äärimmäisyyksiin. Tuntuu siltä, että he ovat jopa paljon kiihkouskovaisempia kuin muslimit.

Fanaattisuus on välinpitämätön ihmisen hengellisen täydellisyyden suhteen, sen tavoitteet ovat tässä, ”maallisessa” ulottuvuudessa. Ihmisen hengellinen elämä suuntautuu kokonaan hänen sisimpäänsä.

Todellinen kristitty näkee kaikki ongelmansa itsessään, siellä on hänen kamppailunsa keskus.

Mustavalkoinen ajattelu ulottuu erilaisiin ilmiöihin Mihin tahansa ehdotukseen - esimerkiksi - juoda yrttejä tai käyttää jotakin tehokasta kansanlääkintämenetelmää, fanaatikot julistavat, että se on noituutta ja että se on paholaisesta. Hän julistaa myös muut lääketieteen edustajat paholaisen palvelijoiksi.

Fanaatikko tuntee olonsa epämukavaksi ja ahdistuneeksi, jos hänen ympärillään on ihmisiä, jotka uskovat johonkin muuhun kuin hänen uskoonsa.

Ja itsensä rauhoittamiseksi, oman mukavuutensa vuoksi fanaatikot aloittavat pakkomielteisen lähetystyön ”käännyttääkseen eksyneet totuuden valoon”.

”Ehdottoman totuuden kantaja” ja ”kadotettujen pelastaja” ..

Tämä on todellinen esimerkki todellisesta totalitaarisesta lahkosta, oppikirjaesimerkki psykoterrorista ja zombifiointiin liittyvästä painostuksesta.

Ja sitten alkaa ilmestyä kirjoja, joissa kuvataan kauhuskenaarioita, jotka muistuttavat liiankin paljon keskiaikaisten velhojen hallusinogeenista hourailua, sekä ihmisiä, jotka juoksentelevat kaduilla silmät kiiluen ja huutavat valmiina olevasta Harmageddon-päivästä. Ja todellakin, ei voi olla miettimättä: "Enkö minäkin voisi omaksua heidän uskonsa, ja voisinko välttyä ikuiselta helvetiltä ja voisiko maailmanloppu olla minulle menestys?". Mutta ihmiset tulevat tähän johtopäätökseen pelon paineessa, ja kuten apostoli Johannes sanoi, rakkaus ja pelko eivät sovi yhteen.

Anonyymi kirjoitti:

Emme aio palata takaisin kristinuskoon, olemme saaneet siitä tarpeeksemme, meidät on jo pakotettu tarpeeksi. Jättäkää meidät rauhaan, kristityt.

https://natashacrain.com/wp-content/uploads/forcingreligion.jpg

Mitä kidutususkonton historia opettaa meille? Ettäse on kaikkialla lietsonut suvaitsemattomuuden liekkejä, levittänut tasangoille ruumiita, juottanut maan vereen, polttanut kaupunkeja, tuhonnut kansakuntia, mutta ei ole koskaan tehnyt ihmisistä parempia, vain huonompia.

Ei voi mitenkään selittää, miksi erityisesti kristityt ovat niin taipuvaisia äärimmäisyyksiin. Tuntuu siltä, että he ovat jopa paljon kiihkouskovaisempia kuin muslimit.

Fanaattisuus on välinpitämätön ihmisen hengellisen täydellisyyden suhteen, sen tavoitteet ovat tässä, ”maallisessa” ulottuvuudessa. Ihmisen hengellinen elämä suuntautuu kokonaan hänen sisimpäänsä.

Todellinen kristitty näkee kaikki ongelmansa itsessään, siellä on hänen kamppailunsa keskus.

Mustavalkoinen ajattelu ulottuu erilaisiin ilmiöihin Mihin tahansa ehdotukseen - esimerkiksi - juoda yrttejä tai käyttää jotakin tehokasta kansanlääkintämenetelmää, fanaatikot julistavat, että se on noituutta ja että se on paholaisesta. Hän julistaa myös muut lääketieteen edustajat paholaisen palvelijoiksi.

Fanaatikko tuntee olonsa epämukavaksi ja ahdistuneeksi, jos hänen ympärillään on ihmisiä, jotka uskovat johonkin muuhun kuin hänen uskoonsa.

Ja itsensä rauhoittamiseksi, oman mukavuutensa vuoksi fanaatikot aloittavat pakkomielteisen lähetystyön ”käännyttääkseen eksyneet totuuden valoon”.

”Ehdottoman totuuden kantaja” ja ”kadotettujen pelastaja” ..

Tämä on todellinen esimerkki todellisesta totalitaarisesta lahkosta, oppikirjaesimerkki psykoterrorista ja zombifiointiin liittyvästä painostuksesta.

Ja sitten alkaa ilmestyä kirjoja, joissa kuvataan kauhuskenaarioita, jotka muistuttavat liiankin paljon keskiaikaisten velhojen hallusinogeenista hourailua, sekä ihmisiä, jotka juoksentelevat kaduilla silmät kiiluen ja huutavat valmiina olevasta Harmageddon-päivästä. Ja todellakin, ei voi olla miettimättä: "Enkö minäkin voisi omaksua heidän uskonsa, ja voisinko välttyä ikuiselta helvetiltä ja voisiko maailmanloppu olla minulle menestys?". Mutta ihmiset tulevat tähän johtopäätökseen pelon paineessa, ja kuten apostoli Johannes sanoi, rakkaus ja pelko eivät sovi yhteen.

Lue lisää

Olen lukenut Raamattun seitsemän kertaa suomeksi ja kerran saksaksi, eri käännöksinä, se kesti 12 vuotta, en enää koskaan palaa takaisin kristinuskoon.

Anonyymi kirjoitti:

Olen lukenut Raamattun seitsemän kertaa suomeksi ja kerran saksaksi, eri käännöksinä, se kesti 12 vuotta, en enää koskaan palaa takaisin kristinuskoon.

"Seuraava vaihe on taivas tai helvetti."

Selväksi tuli, entä jos jätetään rauhaan ihmiset, jotka tuntevat Raamatun ja koko kristinuskon läpikotaisin ja joille sitä "mantraa" on toistettu lähes taukoamatta aamusta iltaan 20 vuoden ajan.

VAPAA VALINTA on Maailmankaikkeuden laki

On kaksi yksinkertaista kriteeriä, joiden avulla voidaan erottaa toisistaan jumalalliset ja demoniset olennot.
Ensinnäkin, KUNNIOITTAAKO TÄMÄ ELÄVÄ OLENTO VAPAATA TAHTOAMME VAI EI.
ONKO SE TUNKEILEVA, VAI TARJOAAKO SE MEILLE APUAAN ILMAN PAINOSTUSTA.

Sama kristitty riehuu ympäri idän ja hindujen palstoja "varoittaen ihmisiä" kaikenlaisista kauheuksista, hän on väkivalloin haluaa käännyttäa kaikki kristinuskoon, niin pakolla, että siitä tulee oksettava olo. Se pitää keppiä käärmeenä ja käärmettä keppinä. Kaikkialla on suuri vaara, ja kaikki, mikä on idässä, on vaarallista, kaikkialla hän ei näe muuta kuin Intian, ja vaikka Japani on myös itää, se on hänelle kaikki Intiaa, joten Intiasta on tullut hänelle suuri mörkö. Ja kaikki idässä on niin vaarallista, jopa kasvit ja yrtit, kaikki.

Idän palstoilla ei ole ollut rauhaa yli puoleen vuoteen, ja käännyttäjä puhuu vain saatanasta, hän puhuu vain joogasta ja meditaatiosta, joka kaikki on pahuuttaa ja saatanaa. Vain hänen uskontonsa, helluntailaisuus puhuu pelastaa, jopa luterilaiset ovat kaikki saatanasta.


Meditaatio on saatanasta ja noituudesta, vaikka hän ei tiedä, että hänkin meditoi jatkuvasti, hän meditoi idän "saatanallisia" oppia. Meditaatio tarkoittaa ainoastaan intensiivistä ajattelua jostakin asiasta, mitään muuta meditaatio ei tarkoita. Hän itse meditoi intensiivisesti vuodesta toiseen pohtiessaan, miten käännyttää pakanat kristinuskoon. Tämä juuri, jos jotain, se on voimakasta meditaatiota, jopa voimakkaampaa kuin muut meditaatiot.

Vaikka ajattelisitte taloa, kotia, sekin on meditaatiota. Jos ajattelette voimakkaasti jotakuta, jota rakastatte tai vihaatte, meditoitte, se on meditaatiota.

Joka paikassa on "noituutta ja saatanaa," vaikka saatana onkin allegoria.Hän puhuu koko ajan helvetin kidutuksesta, johon kaikki uskottomat joutuvat. Heikoimmat idän palstoilla tarvitsevat jo Uskontojen uhrit järjestön apua. Vaikka idän palstoilla ei pitäisi puhua kristiniskosta lainkaan.

Vaikka idän palstoilla ei pidä puhua lainkaan kristinuskosta, hän on ottanut haltuunsa myös muun Suomi24: n ja "hyvyyttään" "tuo ihmiset Jumalan luo", puhumalla jatkuvasti helvetin kidutuksista.

Hän puhuu kaikkialla siitä, miten kaikki muut ovat riivattuja, tajuamatta, että hän itse käyttäytyy riivaajamaisesti.

Jättämättä huomiotta sitä tosiasiaa, että idässä on kovin paljon eri etnisiä ryhmiä ja tuhansia eri uskontoja, filosofioita, hän niputtaa koko itäisen pallonpuoliskon yhteen ja sanoo, että se on kaikki Intia, vaikka kyseessä olisi Japani. Jopa kasvit idässä on kaikki pahasta, siis ihan saatanasta kaikki.

Anonyymi kirjoitti:

Sama kristitty riehuu ympäri idän ja hindujen palstoja "varoittaen ihmisiä" kaikenlaisista kauheuksista, hän on väkivalloin haluaa käännyttäa kaikki kristinuskoon, niin pakolla, että siitä tulee oksettava olo. Se pitää keppiä käärmeenä ja käärmettä keppinä. Kaikkialla on suuri vaara, ja kaikki, mikä on idässä, on vaarallista, kaikkialla hän ei näe muuta kuin Intian, ja vaikka Japani on myös itää, se on hänelle kaikki Intiaa, joten Intiasta on tullut hänelle suuri mörkö. Ja kaikki idässä on niin vaarallista, jopa kasvit ja yrtit, kaikki.

Idän palstoilla ei ole ollut rauhaa yli puoleen vuoteen, ja käännyttäjä puhuu vain saatanasta, hän puhuu vain joogasta ja meditaatiosta, joka kaikki on pahuuttaa ja saatanaa. Vain hänen uskontonsa, helluntailaisuus puhuu pelastaa, jopa luterilaiset ovat kaikki saatanasta.


Meditaatio on saatanasta ja noituudesta, vaikka hän ei tiedä, että hänkin meditoi jatkuvasti, hän meditoi idän "saatanallisia" oppia. Meditaatio tarkoittaa ainoastaan intensiivistä ajattelua jostakin asiasta, mitään muuta meditaatio ei tarkoita. Hän itse meditoi intensiivisesti vuodesta toiseen pohtiessaan, miten käännyttää pakanat kristinuskoon. Tämä juuri, jos jotain, se on voimakasta meditaatiota, jopa voimakkaampaa kuin muut meditaatiot.

Vaikka ajattelisitte taloa, kotia, sekin on meditaatiota. Jos ajattelette voimakkaasti jotakuta, jota rakastatte tai vihaatte, meditoitte, se on meditaatiota.

Joka paikassa on "noituutta ja saatanaa," vaikka saatana onkin allegoria.Hän puhuu koko ajan helvetin kidutuksesta, johon kaikki uskottomat joutuvat. Heikoimmat idän palstoilla tarvitsevat jo Uskontojen uhrit järjestön apua. Vaikka idän palstoilla ei pitäisi puhua kristiniskosta lainkaan.

Vaikka idän palstoilla ei pidä puhua lainkaan kristinuskosta, hän on ottanut haltuunsa myös muun Suomi24: n ja "hyvyyttään" "tuo ihmiset Jumalan luo", puhumalla jatkuvasti helvetin kidutuksista.

Hän puhuu kaikkialla siitä, miten kaikki muut ovat riivattuja, tajuamatta, että hän itse käyttäytyy riivaajamaisesti.

Jättämättä huomiotta sitä tosiasiaa, että idässä on kovin paljon eri etnisiä ryhmiä ja tuhansia eri uskontoja, filosofioita, hän niputtaa koko itäisen pallonpuoliskon yhteen ja sanoo, että se on kaikki Intia, vaikka kyseessä olisi Japani. Jopa kasvit idässä on kaikki pahasta, siis ihan saatanasta kaikki.

Lue lisää

Maailmankaikkeuden pimeissä, selittämättömissä mysteereissä asuva pelko on muinaisista ajoista lähtien vastustamattomasti herättänyt ihmisen huomion. Tämä huomio johtuu pelon kokemuksen erityisestä terävyydestä, ja kuten hyvin tiedetään, ilman jännitystä tavallisen ihmisen elämä muuttuu yksitoikkoiseksi ja mauttomaksi. Siksi ja nykyäänkin aavemaiset mysteerit ovat edelleen monien tuhansien ihmisten tarkan tarkkaavaisuuden, joukkojännityksen ja jopa palvonnan kohteena. Kauhuelokuvat, toimintajännärit, mystinen kirjallisuus, spiritistiset seurat ja teoriat "maailmanlopusta" ovat yhä suositumpia. Eikä Antikristuksen mysteeri näytä olevan näistä vähäisin.

Ihmisiä (erityisesti niitä, jotka eivät ole välinpitämättömiä yliluonnollisesta) ahdistavat kirjaimellisesti profetiat Saatanan lähestyvästä päivästä, jolloin Saatana tunkeutuu maailmaamme. Kirjapenkit ovat täynnä tarttuvia otsikoita, kuten "Omen", "Manaaja", "Demonologia", "Antikristuksen tulo" jne. Televisioruuduilta mahtavat spiritistit julistavat, että pahan voimat ovat jo voittaneet kuusi taistelua hyvää vastaan, ja nyt alkaa viimeinen ja ratkaiseva taistelu. Uskonnolliset johtajat lupaavat ikuista helvettiä kaikille, jotka kiinnittävät ranteeseensa Saatanan numeron (vaikka se olisi vain pankkitilin numero).

Anonyymi kirjoitti:

Maailmankaikkeuden pimeissä, selittämättömissä mysteereissä asuva pelko on muinaisista ajoista lähtien vastustamattomasti herättänyt ihmisen huomion. Tämä huomio johtuu pelon kokemuksen erityisestä terävyydestä, ja kuten hyvin tiedetään, ilman jännitystä tavallisen ihmisen elämä muuttuu yksitoikkoiseksi ja mauttomaksi. Siksi ja nykyäänkin aavemaiset mysteerit ovat edelleen monien tuhansien ihmisten tarkan tarkkaavaisuuden, joukkojännityksen ja jopa palvonnan kohteena. Kauhuelokuvat, toimintajännärit, mystinen kirjallisuus, spiritistiset seurat ja teoriat "maailmanlopusta" ovat yhä suositumpia. Eikä Antikristuksen mysteeri näytä olevan näistä vähäisin.

Ihmisiä (erityisesti niitä, jotka eivät ole välinpitämättömiä yliluonnollisesta) ahdistavat kirjaimellisesti profetiat Saatanan lähestyvästä päivästä, jolloin Saatana tunkeutuu maailmaamme. Kirjapenkit ovat täynnä tarttuvia otsikoita, kuten "Omen", "Manaaja", "Demonologia", "Antikristuksen tulo" jne. Televisioruuduilta mahtavat spiritistit julistavat, että pahan voimat ovat jo voittaneet kuusi taistelua hyvää vastaan, ja nyt alkaa viimeinen ja ratkaiseva taistelu. Uskonnolliset johtajat lupaavat ikuista helvettiä kaikille, jotka kiinnittävät ranteeseensa Saatanan numeron (vaikka se olisi vain pankkitilin numero).

Lue lisää

Kontaktorit työskentelevät intensiivisesti kosmoksen mustien energioiden kanssa pelastaakseen ihmiskunnan tulevalta katastrofilta. Kolminkertaiset valkoiset mestaritaikurit kiirehtivät lataamaan amulettisi muinaisten demonien tappavilla voimilla. Joku mutisee tiibetiläistä mantraa, joku tukehtuu suitsukkeiden savuun, joku ripustaa itsensä päästä varpaisiin ristillä, joku sulkee henkisesti mystisen ympyrän, joku kirjoittaa viimeisen paperinpalasen voimakkaita rukouksia kaikkien demonien karkottamiseksi ... Näin ihmisistä tulee pakkomielle ajatuksesta tulevasta Harmagedonista.

Tietämättömien fanaattisten saarnamiesten vian vuoksi ihmisestä tulee taikauskoinen ja henkisesti sairas. Hän näkee yötä päivää unia numerosta 666, astraalisfäärien seitsemännestä ympyrästä, pahan silmän poistamisesta, karman parantamisesta. Sokeisiin oppaisiin luottamisen vuoksi hän alkaa uskoa pyhästi, että kaikki tämä hölynpöly on taistelua paholaisen, pahan kanssa. Hän valmistautuu antikristuksen tuloon ja haluaa suojella itseään tämän vallalta, mutta hän ei tiedä, että saatana on tullut jo kauan sitten, ja se on juurtunut hyvin sellaisten kurjien ihmisten sydämiin, jotka sekoittavat uskonnon taikauskoon.