Ylijatkettu jalkakäytävä - Ei kärkikolmiota, ei suojatiemerkintöjä, mutta olet väistämisvelvollinen

Anonyymi-ap

Talvella kaikki on lumen ja jään peitossa. Silti autoilijan pitää vain tietää olevansa väistämisvelvollinen. Poliisikaan ei osaa päättää syyllistä tällaiseen kolariin.

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/47283942-fb0a-4a6a-96c7-4cdd5119f1c1

Jälleen on aiheena väistämisvelvollisuus ylijatketun jalkakäytävän kohdalla. Tuollaisia tilanteita ei saa olla, että väistämisvelvollisuus ei ole yksiselitteisesti kaikille tiedossa kellon- tai vuodenajasta riippumatta.

191

1229

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ehkä syyllisyys ratkaistaan sillä, oletko paikkakuntalainen, vai muualta tullut. Muualta tullut on syytön, mutta paikallisen pitäisi tietää, ja siten syyllinen. Tuon on kyllä jonkun testattava hovissa.

      • Anonyymi

        Liikennesäännöt eivät muutu sen mukaan, onko paikkakuntalainen vai ei. Tilanteen liikennesäännöt ovat aina samat kaikille.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Liikennesäännöt eivät muutu sen mukaan, onko paikkakuntalainen vai ei. Tilanteen liikennesäännöt ovat aina samat kaikille.

        Säännöt eivät muutu, mutta liikennejärjestely, jota ei talvella pysty havaitsemaan, eikä ole liikennemerkein tai muuten merkitty, ei yksinkertaisesti ole olemassa. Silloin mennään yleisten liikennesääntöjen mukaan. Tasa-arvoisessa risteyksessä väistetään oikealta tulijaa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Säännöt eivät muutu, mutta liikennejärjestely, jota ei talvella pysty havaitsemaan, eikä ole liikennemerkein tai muuten merkitty, ei yksinkertaisesti ole olemassa. Silloin mennään yleisten liikennesääntöjen mukaan. Tasa-arvoisessa risteyksessä väistetään oikealta tulijaa.

        Ei mene noin, vaikka voisi kuvitella sellaista. Esim. tiemerkinnät ovat talvella myös voimassa, vaikka eivät lumen ja jään alta näy. Jos osaamattomat ja kädettömät ajavat ajourat talvisin päin prinkkalaa ja sattuu kolahtamaan ja selviää, että olet väärällä puolella tiemerkintöjä, niin sinun syy.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Liikennesäännöt eivät muutu sen mukaan, onko paikkakuntalainen vai ei. Tilanteen liikennesäännöt ovat aina samat kaikille.

        Miksi pyöräilijät ei näytä.suunyameekkiä kun kääntyvät pyörätieltä risteykseen autoeteen ja ovat Mika oikeassa

        Vikkuuko

      • Anonyymi

        Tolla syyllisyydellä ei ole paskaakaan väliä jos menettää raajoja tai jopa hengen. Niitä ei saa takaisin,vaikka miten rankaisi syyllistä. Ihan paskan jauhantaa. Mutta autoilijana olen huomannut,että eivät viitsi edes päätään kääntää,kun menevät tienyli. Kovasti luottavat suomalaiseen autoilijaan.

    • Anonyymi

      Samaan katekoriaan kuuluu suojatie jossa suojatien merkki on viety suojatien jälkeen olevaan lyhtypylvääseen.
      Eli talvella kuski huomaa suojatien ja olettaa että suojatien merkki on aina ennen suojatietä tietämättä että suojatiemaalaukset ovat lähes 10m ennen merkkiä.
      Muuttaako suojatie paikkaa talvella vai pitääkö jotenkin arvata suojatien sijainti?

      Myös eräs hauska tilanne suojatien kanssa, ihan oikeaoppisesti asennettu suojatien merkki ja jopa suojatiemaalaukset näkyivät lumen alta mutta suojatielle ei päässyt kuin ison lumipenkan yli ja toisella puolella ei ollut pyörä-/ kävelytietä.
      Samaan aikaan kyllä penkan toisella puolella lenkillä olija teki käännöksen suojatien kohdalla mutta tulkitsin ettei hän ole ylittämässä suojatietä.

      • Anonyymi

        Ei taida ainakaan tieliikennelaki ottaa kantaa siihen, kummalla puolella suojatietä liikennemerkki sijaitsee, vai ottaako?

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei taida ainakaan tieliikennelaki ottaa kantaa siihen, kummalla puolella suojatietä liikennemerkki sijaitsee, vai ottaako?

        Eiköhän vallitsevan käytännön mukaan liikennemerkki ilmoittaa mitä on liikennemerkin jälkeen.
        Titenekin jos on jotain ennen liikennemerkkiä niin lisäkilvellä mainitaan siitä.
        Vai meinaatko että nopeusrajoitus alkaa jossakin ennen liikennemerkkiä?
        Ja ainakin stopmerkissä on 2 pysäyhtyskohtaa, merkin kohdalla tai stopviivan näkyessä viivan kohdalla.
        Kai tiesit tuon?

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eiköhän vallitsevan käytännön mukaan liikennemerkki ilmoittaa mitä on liikennemerkin jälkeen.
        Titenekin jos on jotain ennen liikennemerkkiä niin lisäkilvellä mainitaan siitä.
        Vai meinaatko että nopeusrajoitus alkaa jossakin ennen liikennemerkkiä?
        Ja ainakin stopmerkissä on 2 pysäyhtyskohtaa, merkin kohdalla tai stopviivan näkyessä viivan kohdalla.
        Kai tiesit tuon?

        Yleensä kyllä noin, mutta suojatie voi olla suojatie myös täysin ilman sitä liikennemerkkiäkin. Pelkkä tiemerkintä riitää siihen, että suojatie on siinä olemassa. Kai tiesit tuon?

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yleensä kyllä noin, mutta suojatie voi olla suojatie myös täysin ilman sitä liikennemerkkiäkin. Pelkkä tiemerkintä riitää siihen, että suojatie on siinä olemassa. Kai tiesit tuon?

        Niinpä niin, nyt astuukin peliin se että miten ulkopaikkakuntalainen tietää että siellä lumen ja jään alla on nuo suojatiemerkinnät?
        Ilmeisesti sulla on joku keino millä ne havaitaan kun ne ovat olosugteiden takia piilossa, siitähän on kyse koko ketjussa.

        Jään osottamaan vastaustasi.

        Yritin kaivaa esille tuota väitettäsi että pelkkä suojatien maalaus tekee suojatien mutta en löytänyt, laittaisitko lähteen näkösälle, muussa tapauksessa asiasta on vain sinun väite.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä niin, nyt astuukin peliin se että miten ulkopaikkakuntalainen tietää että siellä lumen ja jään alla on nuo suojatiemerkinnät?
        Ilmeisesti sulla on joku keino millä ne havaitaan kun ne ovat olosugteiden takia piilossa, siitähän on kyse koko ketjussa.

        Jään osottamaan vastaustasi.

        Yritin kaivaa esille tuota väitettäsi että pelkkä suojatien maalaus tekee suojatien mutta en löytänyt, laittaisitko lähteen näkösälle, muussa tapauksessa asiasta on vain sinun väite.

        Ei minulla ole mitään muuta keinoa asian suhteen, kuin että on aina syytä olla liikennemerkki kohdassa. Lähde asain liittyen on tieliikennelaki ja siellä 2 § kohta 8, jossa määritellään suojatie.

        2 §
        Määritelmät
        Tässä laissa tarkoitetaan:

        8) suojatiellä jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettua, liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettua tien osaa;

        Tuossa sanotaan, että liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettu. Siinä on TAI sana. Jos siinä olisi JA sana, niin pitäisi olla sekä liikennemerkki, että tiemaalaus. Nyt riittää jompikumpi.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei minulla ole mitään muuta keinoa asian suhteen, kuin että on aina syytä olla liikennemerkki kohdassa. Lähde asain liittyen on tieliikennelaki ja siellä 2 § kohta 8, jossa määritellään suojatie.

        2 §
        Määritelmät
        Tässä laissa tarkoitetaan:

        8) suojatiellä jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettua, liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettua tien osaa;

        Tuossa sanotaan, että liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettu. Siinä on TAI sana. Jos siinä olisi JA sana, niin pitäisi olla sekä liikennemerkki, että tiemaalaus. Nyt riittää jompikumpi.

        Edelleen jää epäselväksi miten noudatetaan jotakin asiaa jos olosuhteiden takia kyseinen asia ei ole havaittavissa?
        Mistä jalankulkija tietää mistä kohtaa ylittää ajorata jos suojatiemerkintä on piilossa?

        Koko tämän ketjun pointti oli se että mistä ulkopaikkakuntalainen tietää onko kyseessä korottettu jalkakäytävä tai piilossa oleva suojatie.

        Oletuksillahan ei liikenteessä toimita vaan liikenteessä pitää toimia aina faktapohjalta.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eiköhän vallitsevan käytännön mukaan liikennemerkki ilmoittaa mitä on liikennemerkin jälkeen.
        Titenekin jos on jotain ennen liikennemerkkiä niin lisäkilvellä mainitaan siitä.
        Vai meinaatko että nopeusrajoitus alkaa jossakin ennen liikennemerkkiä?
        Ja ainakin stopmerkissä on 2 pysäyhtyskohtaa, merkin kohdalla tai stopviivan näkyessä viivan kohdalla.
        Kai tiesit tuon?

        No ainakaan sinä et tiennyt.
        Stop-merkki määrää pysähtymään pysäytysviivalle tai ennen risteystä kohtaan josta on hyvä näkyvyys risteävälle tielle.
        Merkin kohdalle se ei määrää pysähtymään.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Edelleen jää epäselväksi miten noudatetaan jotakin asiaa jos olosuhteiden takia kyseinen asia ei ole havaittavissa?
        Mistä jalankulkija tietää mistä kohtaa ylittää ajorata jos suojatiemerkintä on piilossa?

        Koko tämän ketjun pointti oli se että mistä ulkopaikkakuntalainen tietää onko kyseessä korottettu jalkakäytävä tai piilossa oleva suojatie.

        Oletuksillahan ei liikenteessä toimita vaan liikenteessä pitää toimia aina faktapohjalta.

        Ei "turisti" voikaan tietää ja se on koko asian ydin, että liikenteessä ei saisi olla epäselviä tilanteita.

        Aloituksen tilanteeseen liittyen, niin valtioneuvoston ohjeissa sanotaan, että väistämisvelvollisuus pitää nimenomaan ilmoittaa liikennemerkillä, jos väistämisvelvollisuudesta voi syntyä epäselvyyttä. Samaa järkeilyä voi myös käyttää suojatien liikennemerkin osalta.

      • Anonyymi
      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No ainakaan sinä et tiennyt.
        Stop-merkki määrää pysähtymään pysäytysviivalle tai ennen risteystä kohtaan josta on hyvä näkyvyys risteävälle tielle.
        Merkin kohdalle se ei määrää pysähtymään.

        No tuokin on näemmän muuttunut tuossa uudessa tieliikennelaissa.
        Ennen tuota uudistusta inssissä pomppasi jos talviaikana ajoi tiedetyn stoptiemerkinnän kohdalle.

        Ilmeisesti nykyinen laki lähtee siitä että etsitään somessa oikea kohta väistää, meinaan suojatien ja korotettu jalkakäytävä yms.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No tuokin on näemmän muuttunut tuossa uudessa tieliikennelaissa.
        Ennen tuota uudistusta inssissä pomppasi jos talviaikana ajoi tiedetyn stoptiemerkinnän kohdalle.

        Ilmeisesti nykyinen laki lähtee siitä että etsitään somessa oikea kohta väistää, meinaan suojatien ja korotettu jalkakäytävä yms.

        Ei ole muuttunut, on ollut tuollainen ainakin vuodesta 1981 lähtien.
        Ainoastaan rautatien tasoristeyksessä olevan stop-merkin kohdalle pitää pysähtyä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No ainakaan sinä et tiennyt.
        Stop-merkki määrää pysähtymään pysäytysviivalle tai ennen risteystä kohtaan josta on hyvä näkyvyys risteävälle tielle.
        Merkin kohdalle se ei määrää pysähtymään.

        On aika paljon risteyksiä jossa ennen risteystä ei ole kohtaa jossa on hyvä näkyvyys risteävälle tielle. Osa myös sellaisia jossa hyvä näkyvyys puuttuu rautatielle.

    • Anonyymi

      on se tuo liikenne vaikea näille saivartelijoille

      • Anonyymi

        Huomaa ettet ymmärrä ongelmaa.
        Liikenteessä pelataan säännöillä, monet säännöt osoitetaan liikennemerkein ja tiemerkinnöin.
        Talvella lumi ja jää peittää tiemerkinnät.

        Millä säännöllä sinä ajat jos niitä osoittavaa merkintää ei näy?
        No sinä taidat olla se supersankari jolla röntgenkatse ja näät ne tiemerkinnät lumen ja jään läpi vai miten osaat noudattaa sääntöjä?

        Tietenkin jos olet sellainen ajelija joka vähät välittää mistään säännöistä niin silloinhan se ei haittaa onko näkösäällä vai piilossa.

        Itse asun rauhallisen tienpätkän varrella jossa kylän suunnassa on ollut liikennemerkki 60km/h rajoitus päättyy.
        Tuolla merkillä on valtava vaikutus ajamaani tien nopeuteen, eli onko se 80 vai 60.
        Yleensä ajan tietä toiseen suuntaa eikä näkyvissä ole liikennemerkkejä jotka määrittelevät nopeuden joten oletuksella joudun menemään.
        Viimeviikolla kävin kylän suunnalla ja huomasin että tuo 60 rajoituksen päättymistä osoittava merkki oli poistettu, eli olin rikkonut lakia ajamalla luulemaani nopeutta (80) kun laillinen nopeus oli poistetun liikennemerkin takia muuttunut 60km/h.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomaa ettet ymmärrä ongelmaa.
        Liikenteessä pelataan säännöillä, monet säännöt osoitetaan liikennemerkein ja tiemerkinnöin.
        Talvella lumi ja jää peittää tiemerkinnät.

        Millä säännöllä sinä ajat jos niitä osoittavaa merkintää ei näy?
        No sinä taidat olla se supersankari jolla röntgenkatse ja näät ne tiemerkinnät lumen ja jään läpi vai miten osaat noudattaa sääntöjä?

        Tietenkin jos olet sellainen ajelija joka vähät välittää mistään säännöistä niin silloinhan se ei haittaa onko näkösäällä vai piilossa.

        Itse asun rauhallisen tienpätkän varrella jossa kylän suunnassa on ollut liikennemerkki 60km/h rajoitus päättyy.
        Tuolla merkillä on valtava vaikutus ajamaani tien nopeuteen, eli onko se 80 vai 60.
        Yleensä ajan tietä toiseen suuntaa eikä näkyvissä ole liikennemerkkejä jotka määrittelevät nopeuden joten oletuksella joudun menemään.
        Viimeviikolla kävin kylän suunnalla ja huomasin että tuo 60 rajoituksen päättymistä osoittava merkki oli poistettu, eli olin rikkonut lakia ajamalla luulemaani nopeutta (80) kun laillinen nopeus oli poistetun liikennemerkin takia muuttunut 60km/h.

        Juu, jos tilanteessa olisi esim. kolmio, niin ei olisi kenellekään epäselvää. Epäselviä tilanteita ei saisi liikenteessä olla.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu, jos tilanteessa olisi esim. kolmio, niin ei olisi kenellekään epäselvää. Epäselviä tilanteita ei saisi liikenteessä olla.

        Nuo on erikoisia ratkaisuja. Kesäkelillä on vielä joten kuten selkeää, että jalkakäytävän saa ylittää autolla ja liittyä väistämisvelvollisena liikenteeseen, mutta talvella tilanne on täysin toinen. Kärkikolmio selkeyttäisi tilannetta paljon, koska väistämisvelvollisuuksia ei tarvitsisi arvailla. Tuo pippeli ratkaisu heikentää turvallisuutta ja sujuvuutta, mutta silti siihen on päädytty.

    • Anonyymi

      Jalkakäytävälle saa pakottavasta syystä pysäköidä kuorman purkamista tai lastaamista varten. Mitäpä jos näin tehdään ylijatketulla jalkakäytävällä?

      • Anonyymi

        Tietysti saa, koska se on jalkakäytävä. Jos tilanteessa lastataan tai puretaan kuormaa, niin kyseessä on pysähtyminen, ei pysäköinti. Jalkakäytävälle pysähtyminen vaatii aika monen ehdon täyttymisen, että se olisi laillista. Harvoin täyttyy. Jalkakäytävälle pysäköinti ei ole koskaan sallittu.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietysti saa, koska se on jalkakäytävä. Jos tilanteessa lastataan tai puretaan kuormaa, niin kyseessä on pysähtyminen, ei pysäköinti. Jalkakäytävälle pysähtyminen vaatii aika monen ehdon täyttymisen, että se olisi laillista. Harvoin täyttyy. Jalkakäytävälle pysäköinti ei ole koskaan sallittu.

        Ei saa tukkia ajoväylää. Ylijatkettu jalkakäytävä on siinä ajoväylän edessä/sen kohdalla oleva osa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei saa tukkia ajoväylää. Ylijatkettu jalkakäytävä on siinä ajoväylän edessä/sen kohdalla oleva osa.

        Kyseessä on jalkakäytävä. Sen yli saa ajaa, mutta siitä huolimatta saat on jalkakäytävä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyseessä on jalkakäytävä. Sen yli saa ajaa, mutta siitä huolimatta saat on jalkakäytävä.

        Kyllä, mutta tuossa edellä puhuttiin jalkakäytävälle pysähtymisestä/pysäköinnistä kuorman purkamista tai lastaamista varten ja sitten vastattiin, että tietysti saa. Saa jalkakäytävälle, mutta ei ylijatketulle jalkakäytävälle, koska siinä kohtaa kulkee ajoväylä, joka ylittää sen jalkakäytävän. Ajoväylää ei saa tukkia.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä, mutta tuossa edellä puhuttiin jalkakäytävälle pysähtymisestä/pysäköinnistä kuorman purkamista tai lastaamista varten ja sitten vastattiin, että tietysti saa. Saa jalkakäytävälle, mutta ei ylijatketulle jalkakäytävälle, koska siinä kohtaa kulkee ajoväylä, joka ylittää sen jalkakäytävän. Ajoväylää ei saa tukkia.

        Siinä kohdassa jalkakäytävän yli saa ajaa. Se tietenkin edellyttää, ettei kukaan ole pysähtynyt lastaamaan tai purkamaan lastia juuri siihen kohtaan.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinä kohdassa jalkakäytävän yli saa ajaa. Se tietenkin edellyttää, ettei kukaan ole pysähtynyt lastaamaan tai purkamaan lastia juuri siihen kohtaan.

        Jalkakäytävien yli on kätevää ajella, jos liikenne ruuhkautuu esim punaisten valojen vuoksi.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jalkakäytävien yli on kätevää ajella, jos liikenne ruuhkautuu esim punaisten valojen vuoksi.

        Kerran seisoin jalkakäytävällä, kun joku yritti ajaa autolla sitä pitkin. Se kuski suuttui, kun en väistänyt. Minulla vaan ei ollut kiirettä minnekään, joten jäin ihan viihteen vuoksi kuuntelemaan sitä huutoa ja tööttäilyä. Aika monta minuuttia se jaksoi rähistä ennen kuin peruutti pois.

      • Anonyymi
      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kokeile vaikka tukkia tämä ylijatketun jalkakäytävän kohta ja katso, mitä tapahtuu. Kauanko luulet voivasi olla siinä pysähtyneenä?

        https://i.postimg.cc/gj14X8D5/ylijatkettu-jalkakaytava-ja-pyoratie-talvi.jpg

        Tässä vielä kesäinen kuva paikasta.

        https://maps.app.goo.gl/QBvjsUpNmYQmJ6dx5

        Tuossa kohdassa on ihan yhtä sallittua tai kiellettyä pysähtyä jalkakäytävälle lastaamaan tai purkamaan lastia kuin muuallakin, missä ajoradalle pysäyttäminen on sallittu.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinä kohdassa jalkakäytävän yli saa ajaa. Se tietenkin edellyttää, ettei kukaan ole pysähtynyt lastaamaan tai purkamaan lastia juuri siihen kohtaan.

        Ylijatketun jalkakäytävän/pyörätien kohdassa ajorata ylittää jalkakäytävän/pyörätien, eikä jalkakäytävä/pyörätie ylitä ajorataa, kuten normaalitilanteissa on. Ei haittaamisen kannalta ole väliä kumpi väylä ylittää kumman, vaan liikennettä ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata kummassakaan tilanteessa. Ei autoilijakaan saa jäädä suojatielle "asumaan" siten, että jalankulkuliikenne estyy.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ylijatketun jalkakäytävän/pyörätien kohdassa ajorata ylittää jalkakäytävän/pyörätien, eikä jalkakäytävä/pyörätie ylitä ajorataa, kuten normaalitilanteissa on. Ei haittaamisen kannalta ole väliä kumpi väylä ylittää kumman, vaan liikennettä ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata kummassakaan tilanteessa. Ei autoilijakaan saa jäädä suojatielle "asumaan" siten, että jalankulkuliikenne estyy.

        Ei laillinen pysähtyminen estä liikennettä tarpeettomasti. Jos joku kokee, että joku muu tarpeettomasti estää, niin voi pyytää poliisin paikalle. Sitä ei äkkiä tapahdu, että edes laittomasti jalkakäytävälle pysähtymiseen puututtaisiin.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei laillinen pysähtyminen estä liikennettä tarpeettomasti. Jos joku kokee, että joku muu tarpeettomasti estää, niin voi pyytää poliisin paikalle. Sitä ei äkkiä tapahdu, että edes laittomasti jalkakäytävälle pysähtymiseen puututtaisiin.

        Laillinen pysähtyminen ja sääntöjen vastainen pysähtyminen ovatkin eri asioita.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laillinen pysähtyminen ja sääntöjen vastainen pysähtyminen ovatkin eri asioita.

        Nimenomaan. En tietääkseni ole mitään muuta väittänyt.

    • Anonyymi

      Tärkeintä on että sattuu ja tapahtuu paljon.

      Epäselvissä järjestelyissä voi aina laskuttaa autoilijaa, jolla on maksukykyä ja vakuutukset.
      Eikä joltain lapselta saisi rahaa irtl muutenkaan, varsinkaan jos kuolee.

      Kunhan vaan kolisee paljon ja rangaistuksilla liikevaihtoa.

    • Anonyymi

      Jalankulkija saa pitää piknikiä jalkakäytävällä. Niin voi tehdä myös ylijatketulla jalkakäytävällä. Suojatie on ylitettävä lain mukaan ripeästi, mutta se ei koske jalkakäytävää.

      Pyyhe vain siihen kadulle ja jalankulkija voi ryhtyä syömään eväitään kaikessa rauhassa. Autoilija odottaa sen ajan, kun jalkakäytävä vapautuu.

      • Anonyymi

        Näinköhän tuo menee, vaikka oikeasti tuo kelpaa ala-asteikäisen talvilomakirjoitukseksi.

        13 §
        Jalankulkijan paikka tiellä ja heijastimen käyttäminen
        Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei saa tarpeettomasti estää
        eikä haitata muuta liikennettä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näinköhän tuo menee, vaikka oikeasti tuo kelpaa ala-asteikäisen talvilomakirjoitukseksi.

        13 §
        Jalankulkijan paikka tiellä ja heijastimen käyttäminen
        Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei saa tarpeettomasti estää
        eikä haitata muuta liikennettä.

        Jos muu jalkakäytävän liikenne, eli kävelijät ja kävelijöihin mahdollisesti rinnastettavan kulkijat, pääsee sen piknikin pitäjän ohi, niin muu liikenne ei esty. Laittomasti väylää käyttävien liikkumisen estyminen tuskin täyttää tarpeettomasti estämisen tai haittaamisen määritelmää, kun siinä ei millään tavoin puututa lailliseen etenemiseen.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos muu jalkakäytävän liikenne, eli kävelijät ja kävelijöihin mahdollisesti rinnastettavan kulkijat, pääsee sen piknikin pitäjän ohi, niin muu liikenne ei esty. Laittomasti väylää käyttävien liikkumisen estyminen tuskin täyttää tarpeettomasti estämisen tai haittaamisen määritelmää, kun siinä ei millään tavoin puututa lailliseen etenemiseen.

        Huono provoiluyritys. Yritä nyt jotakin vähän parempaa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huono provoiluyritys. Yritä nyt jotakin vähän parempaa.

        Eihän tuo mitään provoilua ole vaan totuuden kertomista.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huono provoiluyritys. Yritä nyt jotakin vähän parempaa.

        Kyllähän tuokin ala-astelaisen talvilomakirjoituksesta käy.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näinköhän tuo menee, vaikka oikeasti tuo kelpaa ala-asteikäisen talvilomakirjoitukseksi.

        13 §
        Jalankulkijan paikka tiellä ja heijastimen käyttäminen
        Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei saa tarpeettomasti estää
        eikä haitata muuta liikennettä.

        Toki jalankulkija saa lain mukaan estää tai haitata liikennettä, mutta ei tarpeettomasti. Esim. joskus jalkakäytävällä ei pysty haitatta kävelemään, jolloin jalankulkija voi kävellä ajoradan tai pyörätien reunaa pitkin. Toinen pätevä syy on ajoradan ylittäminen silloin kun suojatietä tai risteystä ei ole lähellä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos muu jalkakäytävän liikenne, eli kävelijät ja kävelijöihin mahdollisesti rinnastettavan kulkijat, pääsee sen piknikin pitäjän ohi, niin muu liikenne ei esty. Laittomasti väylää käyttävien liikkumisen estyminen tuskin täyttää tarpeettomasti estämisen tai haittaamisen määritelmää, kun siinä ei millään tavoin puututa lailliseen etenemiseen.

        Kuka tai mikä on mielestäsi se laittomasti väylää käyttävä tilanteessa? Ajoneuvolla saa ylittää jalkakäytävä ja pyörätie, kuten ylijatketun jalkakäytävän/pyörätien osalta nimenomaan tapahtuu. Ajoväylää, eli sitä ylityskohtaa ei saa tukkia siten, että ajoneuvoliikenne estyy.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toki jalankulkija saa lain mukaan estää tai haitata liikennettä, mutta ei tarpeettomasti. Esim. joskus jalkakäytävällä ei pysty haitatta kävelemään, jolloin jalankulkija voi kävellä ajoradan tai pyörätien reunaa pitkin. Toinen pätevä syy on ajoradan ylittäminen silloin kun suojatietä tai risteystä ei ole lähellä.

        Koko Iltalehden juttu on sekava, ja lähtökohdaltaan virheellinen.

        " Kuvitellaan tilanne, jossa ylijatkettu jalkakäytävä on peittynyt lumeen, eikä sitä voi havaita. Päätietä ajaa kuski, joka tuntee kadun ja siksi tietää poikkikadulla olevan ylijatketun jalkakäytävän.

        Jos poikkikadulla on ylijatkettu jalkakäytävä, väistää tuota päätietä ajava jalkakäytävän ylittäessään muuta, tuota poikkikatua ajavaa, liikennettä.
        Ilmeisesti tuossa IL:n jutussa tilanne on sellainen, että tuo ylijatkettu jalkakäytävä onkin tuolla "päätiellä".

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koko Iltalehden juttu on sekava, ja lähtökohdaltaan virheellinen.

        " Kuvitellaan tilanne, jossa ylijatkettu jalkakäytävä on peittynyt lumeen, eikä sitä voi havaita. Päätietä ajaa kuski, joka tuntee kadun ja siksi tietää poikkikadulla olevan ylijatketun jalkakäytävän.

        Jos poikkikadulla on ylijatkettu jalkakäytävä, väistää tuota päätietä ajava jalkakäytävän ylittäessään muuta, tuota poikkikatua ajavaa, liikennettä.
        Ilmeisesti tuossa IL:n jutussa tilanne on sellainen, että tuo ylijatkettu jalkakäytävä onkin tuolla "päätiellä".

        Ylijatkettu jalkakäytävä tapauksissa se on se ajorata, joka ylittää jalkakäytävän, eikä jalkakäytävä, joka ylittää ajoradan, kuten normaalisti on. Tuo on se ero tilanteissa.

        Tässä on kuva ylijatketusta jalkakäytävästä ja pyörätiestä
        https://maps.app.goo.gl/YSCR8stgcSMi7g9AA

        Kuvassa pyörätien jalkakäytävä/pyörätie jatkuu samassa tasossa katkeamatta ja kuvasuunnasta tuleva ajorata on se väylä, joka on se ylittävä väylä. Kevyen liikenteen väylä kulkee siis päätien rinnalla.

        Sama kuva vielä erikseen, jos Google Maps kuva ei toimi.
        https://i.postimg.cc/gjzPsL3J/ylijatkettu-jalkakaytava-ja-pyoratie.jpg

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ylijatkettu jalkakäytävä tapauksissa se on se ajorata, joka ylittää jalkakäytävän, eikä jalkakäytävä, joka ylittää ajoradan, kuten normaalisti on. Tuo on se ero tilanteissa.

        Tässä on kuva ylijatketusta jalkakäytävästä ja pyörätiestä
        https://maps.app.goo.gl/YSCR8stgcSMi7g9AA

        Kuvassa pyörätien jalkakäytävä/pyörätie jatkuu samassa tasossa katkeamatta ja kuvasuunnasta tuleva ajorata on se väylä, joka on se ylittävä väylä. Kevyen liikenteen väylä kulkee siis päätien rinnalla.

        Sama kuva vielä erikseen, jos Google Maps kuva ei toimi.
        https://i.postimg.cc/gjzPsL3J/ylijatkettu-jalkakaytava-ja-pyoratie.jpg

        Korjaus: Kuvassa jalkakäytävä/pyörätie jatkuu samassa tasossa katkeamatta ja kuvasuunnasta tuleva ajorata on se väylä, joka on se ylittävä väylä. Kevyen liikenteen väylä kulkee siis päätien rinnalla. (Ylimääräinen pyörätien sanan eksyi mukaan.)

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuka tai mikä on mielestäsi se laittomasti väylää käyttävä tilanteessa? Ajoneuvolla saa ylittää jalkakäytävä ja pyörätie, kuten ylijatketun jalkakäytävän/pyörätien osalta nimenomaan tapahtuu. Ajoväylää, eli sitä ylityskohtaa ei saa tukkia siten, että ajoneuvoliikenne estyy.

        Tässä spekuloidussa tilanteessa se olisi sen ajoneuvon kuljettaja, joka on ajanut ajoneuvonsa laittomasti jalkakäytävälle.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toki jalankulkija saa lain mukaan estää tai haitata liikennettä, mutta ei tarpeettomasti. Esim. joskus jalkakäytävällä ei pysty haitatta kävelemään, jolloin jalankulkija voi kävellä ajoradan tai pyörätien reunaa pitkin. Toinen pätevä syy on ajoradan ylittäminen silloin kun suojatietä tai risteystä ei ole lähellä.

        Kyllähän se näin on että jos jalankulkija ylittää ajoradan muualta kuin suojatien kohdasta tulee hänen ottaa huomioon risteävä liikenne, eli ei saa haitata muuta liikennettä.

        Vai luulitko ihan oikeasti että jalankulkija saa ylittää ajoradan suojatien ulkopuolella ihan vapaasti?

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllähän se näin on että jos jalankulkija ylittää ajoradan muualta kuin suojatien kohdasta tulee hänen ottaa huomioon risteävä liikenne, eli ei saa haitata muuta liikennettä.

        Vai luulitko ihan oikeasti että jalankulkija saa ylittää ajoradan suojatien ulkopuolella ihan vapaasti?

        Jalankulkijan on ylitettävä ajorata suojatietä kulkien tai ali- tai ylikulkua käyttäen, jos sellainen on lähellä. Muuten ajorata on ylitettävä kohtisuoraan ja risteyksen vierestä, jos sellainen on lähellä. Mikä on sitten lähellä, niin on suhteellista. Jos mikään ei ole lähellä, niin ylityksen voi tehdä mistä kohtaa tahansa.

        Ajoradalle menevän jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon tai raitiovaunun etäisyys ja nopeus edellyttävät. Tuo koskee ihan kaikkia kohtia ajorataa, eli myös suojatietä, mutta myös kaikkia muitakin kohtia ajorataa. Jalankulkijan on lisäksi ylitettävä ajorata tarpeettomasti viivyttelemättä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuka tai mikä on mielestäsi se laittomasti väylää käyttävä tilanteessa? Ajoneuvolla saa ylittää jalkakäytävä ja pyörätie, kuten ylijatketun jalkakäytävän/pyörätien osalta nimenomaan tapahtuu. Ajoväylää, eli sitä ylityskohtaa ei saa tukkia siten, että ajoneuvoliikenne estyy.

        hyvin erikoista terminologiaa käytät. Jalkakäytävä on JALANKULKUVÄYLÄ, eikä mikään "ajoväylä". Jalkakäytävä on tarkoitettu jalankulkuun ja alle 12-vuotiaiden pyöräilemiseen, jollei siitä ole huomattavaa haittaa jalankululle.

        Jalankulkija kulkee tai on kulkematta paikallaan jalkakäytävällä vapaasti ihan oman harkintansa mukaan. Jos jonkin ajoneuvon kuljettaja haluaa käyttää jalkakäytävää, hän on velvollinen väistämään jalankulkijoita - ei päinvastoin.

        Ylijatketulla jalkakäytvällä ei mikään ajorata "ylitä" jalkakäytävää. Se on jalkakäytävä ihan 100 %. Ajorata katkeaa ylijatketun jalkakäytävän kohdalla, ja ajoneuvot kulkevat jalkakäytävällä ajaessaan jalkakäytävän ylitse. Jalkakäytävälle ajaessaan autoilija väistää!

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        hyvin erikoista terminologiaa käytät. Jalkakäytävä on JALANKULKUVÄYLÄ, eikä mikään "ajoväylä". Jalkakäytävä on tarkoitettu jalankulkuun ja alle 12-vuotiaiden pyöräilemiseen, jollei siitä ole huomattavaa haittaa jalankululle.

        Jalankulkija kulkee tai on kulkematta paikallaan jalkakäytävällä vapaasti ihan oman harkintansa mukaan. Jos jonkin ajoneuvon kuljettaja haluaa käyttää jalkakäytävää, hän on velvollinen väistämään jalankulkijoita - ei päinvastoin.

        Ylijatketulla jalkakäytvällä ei mikään ajorata "ylitä" jalkakäytävää. Se on jalkakäytävä ihan 100 %. Ajorata katkeaa ylijatketun jalkakäytävän kohdalla, ja ajoneuvot kulkevat jalkakäytävällä ajaessaan jalkakäytävän ylitse. Jalkakäytävälle ajaessaan autoilija väistää!

        Koko keskustelu koskee väylän ylittämistä, eikä väylää pitkin ajamista. Poikittainen liikenne on täysin eri asia, kuin väylää pitkin kulkeva liikenne. Kyse on nimenomaan siitä, kumpi väylä on se toisen väylän ylittävä väylä, eli kumpi katkeaa sen toisen väylän reunaan ja ylittää sen toisen väylän.

        "Normaali" tilanteissa kevyenliikenteen väylä (jalkakäytävä/pyörätie) katkeaa ajoradan reunaan ja kevyenliikenteen väylä ylittää ajoradan. Kohdassa on useimmiten silloin suojatie/pyörätien jatke. Suojatie on jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettu, liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettu tien osa.

        Kun tilanne on toisin päin, niin kevyenliikenteen väylä (jalkakäytävä/pyörätie) ei katkea, vaan jatkuu yhtäjaksoisena. Silloin se on ajorata, joka katkeaa kevyenliikenteen väylän reunaan ja ylittää kevyenliikenteen väylän. Näin on aloituksessa mainitun ylijatketun jalkakäytävän osalta.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jalankulkijan on ylitettävä ajorata suojatietä kulkien tai ali- tai ylikulkua käyttäen, jos sellainen on lähellä. Muuten ajorata on ylitettävä kohtisuoraan ja risteyksen vierestä, jos sellainen on lähellä. Mikä on sitten lähellä, niin on suhteellista. Jos mikään ei ole lähellä, niin ylityksen voi tehdä mistä kohtaa tahansa.

        Ajoradalle menevän jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon tai raitiovaunun etäisyys ja nopeus edellyttävät. Tuo koskee ihan kaikkia kohtia ajorataa, eli myös suojatietä, mutta myös kaikkia muitakin kohtia ajorataa. Jalankulkijan on lisäksi ylitettävä ajorata tarpeettomasti viivyttelemättä.

        Mutta jalankulkija saa pääsäännön mukaan ajorataa ylittäessään estää ja haitata muuta liikennettä sekä viivytellä ylitystä tehtäessään, mutta ei tarpeettomasti. Sopiva tarve liikenteen estämiselle tai haittaamiselle voisi olla tienylitystarve. Jos toisesta suunnasta oikealta tuleva ajoneuvo ei näytä osoittavan minulle väistämisaiettaan, minun on tietä ylittäessäni - paitsi estettävä ja haitattava vasemmalta tulevaa liikennettä - myös viivyteltävä hieman.

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Niin mikä tekee kohdasta sen "ylijatketun"? Vaatiiko ylijatkettu, että kevyenliikenteen väylä on aina vähän korotettu? Alla on esimerkkikuva, jossa ei myöskään ole kärkikolmiota, eikä suojatiemerkintöjä, eli kumpi väylä ylittää tuossa kumman?

      https://i.postimg.cc/wBFKvTCY/kumpi-vayla-ylittaa-kumman.jpg


      Kun katsotaan tieliikennelain 24 § tilannetta koskevan väistämisen suhteen, niin se ei edes mainitse mitään "ylijatkettua" asian osalta, vaan pelkästään sen, että kun ajorata ylittää kevyenliikenteen väylän, niin ajoradan ajoneuvon pitää väistää.

      Ajoneuvolla on aina väistettävä:

      4) muita tienkäyttäjiä tultaessa ajoradalle jalkakäytävän tai pyörätien ylityksen jälkeen;

      5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

      • Anonyymi

        Kannattaa tyystin lopettaa puhuminen siten, että jalkakäytvä ylittää ajoradan tai päinvastoin. Sellaisellla ei ole lain kannalta merkitystä.

        Kuvassa olevassa risteyksessä tiemerkinnät ovat puutteelliset. Yleensä ymmärretään tällaisissa risteyksissä, että ajorata jatkuu risteyksen alueella katkeamatta. Toisin sanoen, että jalkakäytävä päättyy ajorataan ja jalankulkijan on ylitettävä ajorata. Tämä johtunee siitä, että yleensä jalkakäytävä on katualueella korotettu ajoradasta reunakiveyksin.

        Raunakiveyksien käyttäminen ei ole kuitenkaan laissa jalkakäytvän tunnusmerkki. Tieliikennelaissa mainitaan vain "rakenteellinen erottaminen" jalkakäytävän määritelmässä.

        TLL 2 § kohta 9: jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kannattaa tyystin lopettaa puhuminen siten, että jalkakäytvä ylittää ajoradan tai päinvastoin. Sellaisellla ei ole lain kannalta merkitystä.

        Kuvassa olevassa risteyksessä tiemerkinnät ovat puutteelliset. Yleensä ymmärretään tällaisissa risteyksissä, että ajorata jatkuu risteyksen alueella katkeamatta. Toisin sanoen, että jalkakäytävä päättyy ajorataan ja jalankulkijan on ylitettävä ajorata. Tämä johtunee siitä, että yleensä jalkakäytävä on katualueella korotettu ajoradasta reunakiveyksin.

        Raunakiveyksien käyttäminen ei ole kuitenkaan laissa jalkakäytvän tunnusmerkki. Tieliikennelaissa mainitaan vain "rakenteellinen erottaminen" jalkakäytävän määritelmässä.

        TLL 2 § kohta 9: jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;

        Ydinasia on nimenomaan se, kumpi väylä ylittää sen toisen väylän. Sen perusteella väistämisvelvollisuus usein nimenomaan muodostuu. Se on pikemminkin niin päin, että reunakivetys tai rakenteellinen erotus eivät vaikuta väistämisiin. Puutteelliset tiemerkinnät ovat sitten sellainen seikka, jotka hyvinkin vaikuttaa tilanteisiin. Se miten yleensä ymmärretään, ei myöskään ole sitova asia. Tiemerkinnät ja liikennemerkit tulee olla asianmukaisesti paikoillaan.

        "Normaali" tilanteissa kevyenliikenteen väylä (jalkakäytävä/pyörätie) katkeaa ajoradan reunaan ja kevyenliikenteen väylä ylittää ajoradan. Kohdassa on useimmiten silloin suojatie/pyörätien jatke. Suojatie on jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettu, liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettu tien osa. Näissä tilanteissa kevyenliikenteen väylä ylittää ajoradan.

        Aloituksen kaltaisessa tilanteessa asia on juurikin toisin päin, eli kevyenliikenteen väylä on yhtäjaksoinen väylä ja ajorata katekaan kevyenliikenteen väylän reunaan. Ajorata on silloin se väylä, joka ylittää kevyenliikenteen väylän ja ajoradan ajoneuvot väistävät 24 § kolmannen momentin kohtien neljä ja viisi velvoittamalla tavalla, kun ajavat kevyenliikenteen väylän poikki.

        Viimeinen pointti on se, että väistämismerkkiä tulee käyttää kaikissa tilanteissa, milloin väistämisvelvollisuudesta voi muuten syntyä epäselvyyttä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ydinasia on nimenomaan se, kumpi väylä ylittää sen toisen väylän. Sen perusteella väistämisvelvollisuus usein nimenomaan muodostuu. Se on pikemminkin niin päin, että reunakivetys tai rakenteellinen erotus eivät vaikuta väistämisiin. Puutteelliset tiemerkinnät ovat sitten sellainen seikka, jotka hyvinkin vaikuttaa tilanteisiin. Se miten yleensä ymmärretään, ei myöskään ole sitova asia. Tiemerkinnät ja liikennemerkit tulee olla asianmukaisesti paikoillaan.

        "Normaali" tilanteissa kevyenliikenteen väylä (jalkakäytävä/pyörätie) katkeaa ajoradan reunaan ja kevyenliikenteen väylä ylittää ajoradan. Kohdassa on useimmiten silloin suojatie/pyörätien jatke. Suojatie on jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettu, liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettu tien osa. Näissä tilanteissa kevyenliikenteen väylä ylittää ajoradan.

        Aloituksen kaltaisessa tilanteessa asia on juurikin toisin päin, eli kevyenliikenteen väylä on yhtäjaksoinen väylä ja ajorata katekaan kevyenliikenteen väylän reunaan. Ajorata on silloin se väylä, joka ylittää kevyenliikenteen väylän ja ajoradan ajoneuvot väistävät 24 § kolmannen momentin kohtien neljä ja viisi velvoittamalla tavalla, kun ajavat kevyenliikenteen väylän poikki.

        Viimeinen pointti on se, että väistämismerkkiä tulee käyttää kaikissa tilanteissa, milloin väistämisvelvollisuudesta voi muuten syntyä epäselvyyttä.

        "Normaali tilanteissa kevyenliikenteen väylä (jalkakäytävä/pyörätie) katkeaa ajoradan reunaan ja kevyenliikenteen väylä ylittää ajoradan."

        Sekavaa huttua. Kevyenliikenteenväylä voi ylittää ajoradan, jos siihen on rakennettu silta, jolla kevyenliikenteenväylä kulkee. Muulloin mitään ylitystä ei ole olemassa.

        "Suojatie on jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettu, "

        Juuri näin on. Silloinkaan mikään "väylä" ei ylitä toista. Jalankulkija sen sijaan ylittää ajoradan kulkien suojatietä pitkin sen ylitse.

        "Ajorata on silloin se väylä, joka ylittää kevyenliikenteen väylän ..."

        Ajorata ei ylitä mitään, vaan ajoneuvot ylittävät jalkakäytävän, jos ne ajavat jalkakäytävän ylitse.

        Rakenteellinen ratkaisu voi määrätä väistämisvelvollisuuden, koska jalkakäytävän reunakivi katkaisee joissakin tilanteissa ajoradan. Silloin ajoneuvo ajaessaan reunakiven ylitse tulee jalkakäytävälle ja on väistämisvelvollinen jalankulkijoihin nähden. Samassa tilanteessa jalankulkija ylittäessään reunakiven [toiseen suuntaan] menee ajoradalle ja on velvollinen väistämään ajoneuvoja, jollei paikassa ole suojatietä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Normaali tilanteissa kevyenliikenteen väylä (jalkakäytävä/pyörätie) katkeaa ajoradan reunaan ja kevyenliikenteen väylä ylittää ajoradan."

        Sekavaa huttua. Kevyenliikenteenväylä voi ylittää ajoradan, jos siihen on rakennettu silta, jolla kevyenliikenteenväylä kulkee. Muulloin mitään ylitystä ei ole olemassa.

        "Suojatie on jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettu, "

        Juuri näin on. Silloinkaan mikään "väylä" ei ylitä toista. Jalankulkija sen sijaan ylittää ajoradan kulkien suojatietä pitkin sen ylitse.

        "Ajorata on silloin se väylä, joka ylittää kevyenliikenteen väylän ..."

        Ajorata ei ylitä mitään, vaan ajoneuvot ylittävät jalkakäytävän, jos ne ajavat jalkakäytävän ylitse.

        Rakenteellinen ratkaisu voi määrätä väistämisvelvollisuuden, koska jalkakäytävän reunakivi katkaisee joissakin tilanteissa ajoradan. Silloin ajoneuvo ajaessaan reunakiven ylitse tulee jalkakäytävälle ja on väistämisvelvollinen jalankulkijoihin nähden. Samassa tilanteessa jalankulkija ylittäessään reunakiven [toiseen suuntaan] menee ajoradalle ja on velvollinen väistämään ajoneuvoja, jollei paikassa ole suojatietä.

        Sekavaa sitten ilmeisesti vain sinulle. Tietenkin sillä on merkitystä, että kumpi väylä jatkuu yhtäjatkoisena ja kumpi tekee sen ylityksen. Eihän muuten tieliikennelaissa olisi säädetty tilanteiden suhteen sellaista, joka huomioi asian, ellei sillä olisi merkitystä.

        2 § kahdeksas kohta määrittää suojatien, jonka osalta ylittäminen mainitaan selkeästi.

        Tässä laissa tarkoitetaan:

        8 )suojatiellä jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettua, liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettua tien osaa;

        Suojatienkin osalta puhutaan ajoradan/pyörätien/raitiotien ylittämiseen tarkoitetusta tien osasta, ei alittamiseen tai sivuttamiseen, vaan ylittämiseen tarkoitetusta tien osasta. Ajoradan ylityksestä on siis kyse. Täysin selkeä asia.

        24 § kolmannen momentin viides kohta selkeästi määrittää asian, kun tilanne on toisin päin, eli kun ajorata on se ylittävä väylä.

        Ajoneuvolla on aina väistettävä:

        5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

      • Anonyymi

        ^ Saivartelua sitten, että onko se väylä se ylittävä osa, vai väylää käyttävä tienkäyttäjä se ylittävä tekijä. Pointti on kuitenkin sama.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sekavaa sitten ilmeisesti vain sinulle. Tietenkin sillä on merkitystä, että kumpi väylä jatkuu yhtäjatkoisena ja kumpi tekee sen ylityksen. Eihän muuten tieliikennelaissa olisi säädetty tilanteiden suhteen sellaista, joka huomioi asian, ellei sillä olisi merkitystä.

        2 § kahdeksas kohta määrittää suojatien, jonka osalta ylittäminen mainitaan selkeästi.

        Tässä laissa tarkoitetaan:

        8 )suojatiellä jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettua, liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettua tien osaa;

        Suojatienkin osalta puhutaan ajoradan/pyörätien/raitiotien ylittämiseen tarkoitetusta tien osasta, ei alittamiseen tai sivuttamiseen, vaan ylittämiseen tarkoitetusta tien osasta. Ajoradan ylityksestä on siis kyse. Täysin selkeä asia.

        24 § kolmannen momentin viides kohta selkeästi määrittää asian, kun tilanne on toisin päin, eli kun ajorata on se ylittävä väylä.

        Ajoneuvolla on aina väistettävä:

        5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

        Suojatie ei ylitä lain mukaan mitään. Suojatie on tien osa, joka on tarkoitettu JALANKULKIJOIDEN tekemään tien ylittämiseen. jalankulkijat siis ylittävät eikä mikään suojatie ylitä mitään. Täysin selvä asia!

        TLL 24 §:n 5-kohdassa jalankulkija, pyöräilijä tai mopoilija YLITTÄÄ jalkakäytävää tai pyörätietä. Silloinkaan ajorata ei ylitä mitään.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suojatie ei ylitä lain mukaan mitään. Suojatie on tien osa, joka on tarkoitettu JALANKULKIJOIDEN tekemään tien ylittämiseen. jalankulkijat siis ylittävät eikä mikään suojatie ylitä mitään. Täysin selvä asia!

        TLL 24 §:n 5-kohdassa jalankulkija, pyöräilijä tai mopoilija YLITTÄÄ jalkakäytävää tai pyörätietä. Silloinkaan ajorata ei ylitä mitään.

        Mutta ei kaikki kieli ole lakikieltä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan ”ylittää” tarkoittaa paitsi tarkoittamaasi aktiivista ylittämistä, niin myös johtamista jonkin yli.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta ei kaikki kieli ole lakikieltä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan ”ylittää” tarkoittaa paitsi tarkoittamaasi aktiivista ylittämistä, niin myös johtamista jonkin yli.

        Bingo!

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta ei kaikki kieli ole lakikieltä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan ”ylittää” tarkoittaa paitsi tarkoittamaasi aktiivista ylittämistä, niin myös johtamista jonkin yli.

        Kielitoimisto ei ole auktoriteetti lakikielestä. Liikennesäännöistä puhutaa lakikielellä. Muu johtaa vain sekavuuteen.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kielitoimisto ei ole auktoriteetti lakikielestä. Liikennesäännöistä puhutaa lakikielellä. Muu johtaa vain sekavuuteen.

        Ylitys ja ylittäminen voi silti liittyä joko väylään, tai tienkäyttäjään.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ylitys ja ylittäminen voi silti liittyä joko väylään, tai tienkäyttäjään.

        Lakitekstissä vain tienkäyttäjä ylittää jotakin. Sillat ovat tietenkin sitten erikseen.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lakitekstissä vain tienkäyttäjä ylittää jotakin. Sillat ovat tietenkin sitten erikseen.

        Kuten jo todettiin, niin onko se väylä se ylittävä osa, vai väylää käyttävä tienkäyttäjä se ylittävä osapuoli, niin väistämisvelvollisuus on silti sama, koska tuo ylitys on ratkaiseva asia aloituksen kaltaisissa tilanteissa.

        Ajoneuvolla on aina väistettävä: jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä.

        Joka tapauksessa olisi kaikkien kannalta parempi, että ajoradan ajoneuvoille laitettaisiin tilanteissa kolmio, koska talvella väylien rakenne jää lumen ja jään alle piiloon.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuten jo todettiin, niin onko se väylä se ylittävä osa, vai väylää käyttävä tienkäyttäjä se ylittävä osapuoli, niin väistämisvelvollisuus on silti sama, koska tuo ylitys on ratkaiseva asia aloituksen kaltaisissa tilanteissa.

        Ajoneuvolla on aina väistettävä: jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä.

        Joka tapauksessa olisi kaikkien kannalta parempi, että ajoradan ajoneuvoille laitettaisiin tilanteissa kolmio, koska talvella väylien rakenne jää lumen ja jään alle piiloon.

        Kuten sanottu, väylät eivät ylitä mitään, ellei ole siltaa rakennettu paikkaan.

        Suosittelen 'muu vaara' liikennemerkkiä ylijatketun jalkakäyttävän eteen lisäkilvellä RISTEYKSESSÄ YLIJATKETTU JALKAKÄYTÄVÄ, niin talviolosuhteissakin tienkäyttäjät osaavat varoa liikennejärjestelyjä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuten sanottu, väylät eivät ylitä mitään, ellei ole siltaa rakennettu paikkaan.

        Suosittelen 'muu vaara' liikennemerkkiä ylijatketun jalkakäyttävän eteen lisäkilvellä RISTEYKSESSÄ YLIJATKETTU JALKAKÄYTÄVÄ, niin talviolosuhteissakin tienkäyttäjät osaavat varoa liikennejärjestelyjä.

        Tuollainenkin liikennemerkijärjestely toimisi. Liikennemerkkiä tilanne kuitenkin kaipaa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ylitys ja ylittäminen voi silti liittyä joko väylään, tai tienkäyttäjään.

        Voi, mikäli paikalla on silta taikka tunneli. Muuten ei voi.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuten jo todettiin, niin onko se väylä se ylittävä osa, vai väylää käyttävä tienkäyttäjä se ylittävä osapuoli, niin väistämisvelvollisuus on silti sama, koska tuo ylitys on ratkaiseva asia aloituksen kaltaisissa tilanteissa.

        Ajoneuvolla on aina väistettävä: jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä.

        Joka tapauksessa olisi kaikkien kannalta parempi, että ajoradan ajoneuvoille laitettaisiin tilanteissa kolmio, koska talvella väylien rakenne jää lumen ja jään alle piiloon.

        Tietenkään väistämisvelvollisuus Ei ole sama. Mikäli väylä ylittää toisen, kummallakaan ei ole väistämisvelvollisuutta, mutta alempaa väylää käyttävällä on suurin sallittu korkeus.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietenkään väistämisvelvollisuus Ei ole sama. Mikäli väylä ylittää toisen, kummallakaan ei ole väistämisvelvollisuutta, mutta alempaa väylää käyttävällä on suurin sallittu korkeus.

        Tahallaan väärinymmärtämisen taito on sekin jonkinlainen taito.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietenkään väistämisvelvollisuus Ei ole sama. Mikäli väylä ylittää toisen, kummallakaan ei ole väistämisvelvollisuutta, mutta alempaa väylää käyttävällä on suurin sallittu korkeus.

        Meinaatko, että jollakin sillalla ajava on väistämisvelvollinen 24 § kolmannen momentin neljännen ja viidennen kohdan mukaan, vai mitä yrität selostaa?

        Ajoneuvolla on aina väistettävä:

        4) muita tienkäyttäjiä tultaessa ajoradalle jalkakäytävän tai pyörätien ylityksen jälkeen;
        5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

    • Anonyymi

      Tieliikennelaki ei sinänsä vaadi mitään "korotusta" kohtaan. Laki ottaa vain kantaa, että kumpi osapuoli tekee sen toisen väylän ylityksen.

      • Anonyymi

        Ei vaadi korotusta, mutta vaatii rakenteellisen erotuksen.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei vaadi korotusta, mutta vaatii rakenteellisen erotuksen.

        Missä kohtaa lakia tuo vaatimus löytyy?

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä kohtaa lakia tuo vaatimus löytyy?

        TLL 2 § 9. momentti.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä kohtaa lakia tuo vaatimus löytyy?

        Ketjussa olikin kyse siitä, pitääkö tuon rakenteellisen erotuksen olla havaittavissa myös talvella. Tietenkin lapiolla kaivamalla se löytyy, mutta onko se havaittavissa paikalle ajavasta autosta, tuntematta paikkaa ennestään. Pelkästään noudattamalla normaaleja liikennesääntöjä ja näkyvillä olevia merkkejä. Esimerkiksi, tulen risteykseen, ei kärkikolmiota, siis tasa-arvoinen risteys, jossa väistetään oikealta tulijoita ja kadulle loikkivia jalankulkijoita.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        TLL 2 § 9. momentti.

        Voi myös olla erillinen tien osaa, taikka erillinen tie. Alla on kuvat tilanteista, milloin vierellä kulkeva jalkakäytävä / pyörätie / yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä / pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain -väylä on osa vierellä kulkevaa tietä ja milloin se on täysin oma erillinen tie.

        TLL 2 §
        Määritelmät
        Tässä laissa tarkoitetaan:

        9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua

        ajoradasta rakenteellisesti erotettua
        https://maps.app.goo.gl/uAZdLwEBChAcezWZ9

        tai erillistä tien osaa
        https://maps.app.goo.gl/86qz8qyVwkYjkf9C9

        taikka erillistä tietä
        https://maps.app.goo.gl/4sPcMpmU3poTFkx18

        Vastaavanlainen määritelmä on tieliikennelaissa myös pyörätien osalta. Tässä laissa tarkoitetaan: 11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä.

        Yllä olevissa esimerkkikuvissa on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä -väylä esimerkkinä. Siinä on sekä pyörätie, että jalkakäytävä samalla väylällä.

        Jos erillisenä tienä kulkeva jalkakäytävä kulkee jossakin yhtäjaksoisena ja ajoradan ajoneuvo on se ylittävä osapuoli, niin siinäkin tilanteessa ajoradan ajoneuvo väistää TLL 24 § kolmannen momentin, viidennen kohdan velvoittavalla tavalla, vaikka minkäänlaista rakenteellista erotusta ei ole.

        Ajoneuvolla on aina väistettävä:

        5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi myös olla erillinen tien osaa, taikka erillinen tie. Alla on kuvat tilanteista, milloin vierellä kulkeva jalkakäytävä / pyörätie / yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä / pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain -väylä on osa vierellä kulkevaa tietä ja milloin se on täysin oma erillinen tie.

        TLL 2 §
        Määritelmät
        Tässä laissa tarkoitetaan:

        9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua

        ajoradasta rakenteellisesti erotettua
        https://maps.app.goo.gl/uAZdLwEBChAcezWZ9

        tai erillistä tien osaa
        https://maps.app.goo.gl/86qz8qyVwkYjkf9C9

        taikka erillistä tietä
        https://maps.app.goo.gl/4sPcMpmU3poTFkx18

        Vastaavanlainen määritelmä on tieliikennelaissa myös pyörätien osalta. Tässä laissa tarkoitetaan: 11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä.

        Yllä olevissa esimerkkikuvissa on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä -väylä esimerkkinä. Siinä on sekä pyörätie, että jalkakäytävä samalla väylällä.

        Jos erillisenä tienä kulkeva jalkakäytävä kulkee jossakin yhtäjaksoisena ja ajoradan ajoneuvo on se ylittävä osapuoli, niin siinäkin tilanteessa ajoradan ajoneuvo väistää TLL 24 § kolmannen momentin, viidennen kohdan velvoittavalla tavalla, vaikka minkäänlaista rakenteellista erotusta ei ole.

        Ajoneuvolla on aina väistettävä:

        5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

        Aika moni on noita laittamiani kuvia käyttänyt viesteisään, joten turhia ne eivät ole olleet.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika moni on noita laittamiani kuvia käyttänyt viesteisään, joten turhia ne eivät ole olleet.

        Hyvät esimerkit voi hyvin laittaa kiertoon.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi myös olla erillinen tien osaa, taikka erillinen tie. Alla on kuvat tilanteista, milloin vierellä kulkeva jalkakäytävä / pyörätie / yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä / pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain -väylä on osa vierellä kulkevaa tietä ja milloin se on täysin oma erillinen tie.

        TLL 2 §
        Määritelmät
        Tässä laissa tarkoitetaan:

        9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua

        ajoradasta rakenteellisesti erotettua
        https://maps.app.goo.gl/uAZdLwEBChAcezWZ9

        tai erillistä tien osaa
        https://maps.app.goo.gl/86qz8qyVwkYjkf9C9

        taikka erillistä tietä
        https://maps.app.goo.gl/4sPcMpmU3poTFkx18

        Vastaavanlainen määritelmä on tieliikennelaissa myös pyörätien osalta. Tässä laissa tarkoitetaan: 11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä.

        Yllä olevissa esimerkkikuvissa on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä -väylä esimerkkinä. Siinä on sekä pyörätie, että jalkakäytävä samalla väylällä.

        Jos erillisenä tienä kulkeva jalkakäytävä kulkee jossakin yhtäjaksoisena ja ajoradan ajoneuvo on se ylittävä osapuoli, niin siinäkin tilanteessa ajoradan ajoneuvo väistää TLL 24 § kolmannen momentin, viidennen kohdan velvoittavalla tavalla, vaikka minkäänlaista rakenteellista erotusta ei ole.

        Ajoneuvolla on aina väistettävä:

        5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

        Kyllä nuo kuvat on aivan turhia, koska niiden tapaukset eivät muodosta väistämisvelvollisuutta risteävää ajorataa käyttäviä kohtaan.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä nuo kuvat on aivan turhia, koska niiden tapaukset eivät muodosta väistämisvelvollisuutta risteävää ajorataa käyttäviä kohtaan.

        Pointti olikin selventää, että mikä on ajoradasta rakenteellisesti erotettu, mikä on erillinen tien osaa ja mikä erillinen tie ja miten rakenteellinen erotus näyttäytyy noissa tilanteissa. Rakenteellinen erotus kun on tässä kohtaa keskustelua sivujuonen aihe.

        Aikaisemmin väitettiin, että tilanne vaatii rakenteellisen erotuksen ja sitä ennen todettiin, että: Tieliikennelaki ei sinänsä vaadi mitään "korotusta" kohtaan. Laki ottaa vain kantaa, että kumpi osapuoli tekee sen toisen väylän ylityksen.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pointti olikin selventää, että mikä on ajoradasta rakenteellisesti erotettu, mikä on erillinen tien osaa ja mikä erillinen tie ja miten rakenteellinen erotus näyttäytyy noissa tilanteissa. Rakenteellinen erotus kun on tässä kohtaa keskustelua sivujuonen aihe.

        Aikaisemmin väitettiin, että tilanne vaatii rakenteellisen erotuksen ja sitä ennen todettiin, että: Tieliikennelaki ei sinänsä vaadi mitään "korotusta" kohtaan. Laki ottaa vain kantaa, että kumpi osapuoli tekee sen toisen väylän ylityksen.

        Kuviesi tapauksissa tien yli ei jatku jalkakäytävä, vaan suojatie.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi myös olla erillinen tien osaa, taikka erillinen tie. Alla on kuvat tilanteista, milloin vierellä kulkeva jalkakäytävä / pyörätie / yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä / pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain -väylä on osa vierellä kulkevaa tietä ja milloin se on täysin oma erillinen tie.

        TLL 2 §
        Määritelmät
        Tässä laissa tarkoitetaan:

        9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua

        ajoradasta rakenteellisesti erotettua
        https://maps.app.goo.gl/uAZdLwEBChAcezWZ9

        tai erillistä tien osaa
        https://maps.app.goo.gl/86qz8qyVwkYjkf9C9

        taikka erillistä tietä
        https://maps.app.goo.gl/4sPcMpmU3poTFkx18

        Vastaavanlainen määritelmä on tieliikennelaissa myös pyörätien osalta. Tässä laissa tarkoitetaan: 11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä.

        Yllä olevissa esimerkkikuvissa on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä -väylä esimerkkinä. Siinä on sekä pyörätie, että jalkakäytävä samalla väylällä.

        Jos erillisenä tienä kulkeva jalkakäytävä kulkee jossakin yhtäjaksoisena ja ajoradan ajoneuvo on se ylittävä osapuoli, niin siinäkin tilanteessa ajoradan ajoneuvo väistää TLL 24 § kolmannen momentin, viidennen kohdan velvoittavalla tavalla, vaikka minkäänlaista rakenteellista erotusta ei ole.

        Ajoneuvolla on aina väistettävä:

        5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

        Ihan kivoja kuvia, mutta kuvsttu kesällä, eivätkä liity asiaan, eli pitääkö autoilijan erottaa lumen ja jään alta näkymättömät rakenteellisesti erotetut jalkakäytävät. Varsinkin kun kaikki asiaan liittyvät liikennemerkit ja merkinnät on poistettu.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pointti olikin selventää, että mikä on ajoradasta rakenteellisesti erotettu, mikä on erillinen tien osaa ja mikä erillinen tie ja miten rakenteellinen erotus näyttäytyy noissa tilanteissa. Rakenteellinen erotus kun on tässä kohtaa keskustelua sivujuonen aihe.

        Aikaisemmin väitettiin, että tilanne vaatii rakenteellisen erotuksen ja sitä ennen todettiin, että: Tieliikennelaki ei sinänsä vaadi mitään "korotusta" kohtaan. Laki ottaa vain kantaa, että kumpi osapuoli tekee sen toisen väylän ylityksen.

        Kaikissa kuvien tilanteessa on "rakenteellinen erotus". Eihän muuten erillinen jalkakäytävä tai pyörätie olisi erotettavissa ajoradasta.

        Viheralue toimii rakenteellisena erotuksena silloin, kun kuvissa on erillinen tienosa tai se on erillinen tie.

        Sitten on tapaus, jossa reunakiveys erottaa rakenteellisesti jalkäytävän ja pyörätien ajoradasta.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuviesi tapauksissa tien yli ei jatku jalkakäytävä, vaan suojatie.

        Ja luetun ymmärtäminen ei ole niin helppoa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikissa kuvien tilanteessa on "rakenteellinen erotus". Eihän muuten erillinen jalkakäytävä tai pyörätie olisi erotettavissa ajoradasta.

        Viheralue toimii rakenteellisena erotuksena silloin, kun kuvissa on erillinen tienosa tai se on erillinen tie.

        Sitten on tapaus, jossa reunakiveys erottaa rakenteellisesti jalkäytävän ja pyörätien ajoradasta.

        Kuvien erillisen tien osalta, ei näy erotusta, ellei sitä koko metsää sitten rakenteellisena erotuksena pidä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuvien erillisen tien osalta, ei näy erotusta, ellei sitä koko metsää sitten rakenteellisena erotuksena pidä.

        Tietenkin se metsä erottaa rakenteellisesti ajoradan erillisestä tiestä. Mikä muu?

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietenkin se metsä erottaa rakenteellisesti ajoradan erillisestä tiestä. Mikä muu?

        Kyse on niistä väylien risteävistä osista. Ylempänä väitetään, että pitää olla rakenteellisesti erotettu jalkakäytävän/pyörätien risteyskohta. Tieliikennelain pykälä ei muuten edes tunne termiä ylijatkettu jalkakäytävä/pyörätie, eikä laki vaadi mitään rakenteellista erotusta risteävien väylien osalta. Tieliikennelaki ottaa kantaa siihen, että kumpi osapuoli tekee sen toisen väylän ylityksen.

        Kun jalkakäytävä/suojatie jatkuu yhtäjaksoisena ja ajoradan ajoneuvo on se ylittävä osapuoli, niin ajoradan ajoneuvo väistää. Tilanteen väistämisvelvollisuus määrätään tieliikennelain 24 kolmannen momentin kohdassa 5.

        Ajoneuvolla on aina väistettävä:

        5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

        Se, että se on juuri jalkakäytävä/pyörätie, joka jatkuu yhtäjaksoisena väylänä ja ajorata on se ylittävä osapuoli, niin on koko asian ydin asiaan liittyen. ”Normaali” tilanteissa tilanne on päinvastoin. Silloin ajorata jatkuu yhtäjaksoisena ja jalkakäytävä/pyörätie on se ajoradan ylittävä osapuoli. Tällöin kohtaa merkitään useimmiten suojatie/pyörätien jatke.

        Tuolla korotuksella kohdassa ilmeisesti halutaan korostaa jalkakäytävän/ pyörätien olevan se yhtäjaksoinen väylä, mutta tieliikennelaki ei tosiaan vaadi sitä missään kohtaa lakia.

      • Anonyymi

        Tässä vielä kuva:

        https://i.postimg.cc/rFDXVxN5/ylijatkettu-jalkakaytava-ja-pyoratie.jpg

        Jalkakäytävä ja pyörätie jatkuisivat silti yhtenäisenä, katkeamattomana väylänä risteyksen yli, vaikka sivukadulta tulevilla ei olisi tuota pientä mukulakiviosuutta ennen niitä. Kohdassa ei ole suojatietä, eikä pyörätien jatketa ja ajoradan ajoneuvo edelleen se ylittävä osapuoli ja väistämisvelvollinen.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyse on niistä väylien risteävistä osista. Ylempänä väitetään, että pitää olla rakenteellisesti erotettu jalkakäytävän/pyörätien risteyskohta. Tieliikennelain pykälä ei muuten edes tunne termiä ylijatkettu jalkakäytävä/pyörätie, eikä laki vaadi mitään rakenteellista erotusta risteävien väylien osalta. Tieliikennelaki ottaa kantaa siihen, että kumpi osapuoli tekee sen toisen väylän ylityksen.

        Kun jalkakäytävä/suojatie jatkuu yhtäjaksoisena ja ajoradan ajoneuvo on se ylittävä osapuoli, niin ajoradan ajoneuvo väistää. Tilanteen väistämisvelvollisuus määrätään tieliikennelain 24 kolmannen momentin kohdassa 5.

        Ajoneuvolla on aina väistettävä:

        5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

        Se, että se on juuri jalkakäytävä/pyörätie, joka jatkuu yhtäjaksoisena väylänä ja ajorata on se ylittävä osapuoli, niin on koko asian ydin asiaan liittyen. ”Normaali” tilanteissa tilanne on päinvastoin. Silloin ajorata jatkuu yhtäjaksoisena ja jalkakäytävä/pyörätie on se ajoradan ylittävä osapuoli. Tällöin kohtaa merkitään useimmiten suojatie/pyörätien jatke.

        Tuolla korotuksella kohdassa ilmeisesti halutaan korostaa jalkakäytävän/ pyörätien olevan se yhtäjaksoinen väylä, mutta tieliikennelaki ei tosiaan vaadi sitä missään kohtaa lakia.

        Jalkakäytävän määritelmä on, että se on rakenteellisesti erotettu ajoradasta. Muutoin se ei ole jalkakäytävä. Korotusta ei tarvitse olla, vaan erotuksen voi tehdä, vaikka erilaisella materiaalilla kuin ajoradan pinnassa käytetään.

        TLL 2 §
        "9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä"

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jalkakäytävän määritelmä on, että se on rakenteellisesti erotettu ajoradasta. Muutoin se ei ole jalkakäytävä. Korotusta ei tarvitse olla, vaan erotuksen voi tehdä, vaikka erilaisella materiaalilla kuin ajoradan pinnassa käytetään.

        TLL 2 §
        "9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä"

        Pyörätien määritelmässä on sama rakenteellsien erottelun vaatimus.

        TLL 2 §
        "11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä"

        Tässäkin voi käyttää vaikka punaista väriä erottamiseen ajoradasta. Sitä monin paikoin käytetäänkin. Joskus pyöräkaistakin voidaan maalata eri värisenä kuin ajorata.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pyörätien määritelmässä on sama rakenteellsien erottelun vaatimus.

        TLL 2 §
        "11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä"

        Tässäkin voi käyttää vaikka punaista väriä erottamiseen ajoradasta. Sitä monin paikoin käytetäänkin. Joskus pyöräkaistakin voidaan maalata eri värisenä kuin ajorata.

        Unohdat täysin tuon TAI sanan molempien määrityksen osalta.

        "Ylijatkettu" osuus koskee ajoradan ja kevyenliikenteen väylän risteävää kohtaa. Sillä ei ole mitään merkitystä, minkälainen se kevyenliikenteen väylän rakenne on ennen sitä risteävää kohtaa, tai sen jälkeen.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jalkakäytävän määritelmä on, että se on rakenteellisesti erotettu ajoradasta. Muutoin se ei ole jalkakäytävä. Korotusta ei tarvitse olla, vaan erotuksen voi tehdä, vaikka erilaisella materiaalilla kuin ajoradan pinnassa käytetään.

        TLL 2 §
        "9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä"

        Tässä kuvassa tien yli kulkee kevyenliikenteen väylä.

        https://maps.app.goo.gl/BjnBXcYMZNUfj28z7

        Ei näy mitään rakenteellisia erotuksia ajoradan suhteen, sillä kevyenliikenteen väylä on erillinen tie.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä kuvassa tien yli kulkee kevyenliikenteen väylä.

        https://maps.app.goo.gl/BjnBXcYMZNUfj28z7

        Ei näy mitään rakenteellisia erotuksia ajoradan suhteen, sillä kevyenliikenteen väylä on erillinen tie.

        Kuvassa yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie risteää samassa tasossa ajoradan kanssa. Kumpikaan ei ylitä toista.

        Siinä risteyksessä näyttäsi pintamateriaali hiemen poikkevan niiden risteämässä, joten ajorata kulkee suoraan katkaisten jalkakäytävän ja pyörätien. Koska kyseessä on ajoradan osalta sivutie, ei tiemerkintöjä ole tehty huolellisesti.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuvassa yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie risteää samassa tasossa ajoradan kanssa. Kumpikaan ei ylitä toista.

        Siinä risteyksessä näyttäsi pintamateriaali hiemen poikkevan niiden risteämässä, joten ajorata kulkee suoraan katkaisten jalkakäytävän ja pyörätien. Koska kyseessä on ajoradan osalta sivutie, ei tiemerkintöjä ole tehty huolellisesti.

        Tuollaiset kohdat ovatkin haasteellisia. Kumpi väylä on toisen väylän ylittävä osapuoli, vai onko kyse "tasa-arvoisesta" paikasta, niin ei aina heti selviä, jos selviää ollenkaan. Pintamateriaalia on turha tuijotella.

        Kunnolliset tiemerkinnät, kuten suojatie/pyörätien jatke selkeyttäisi tilannetta. Aina kun tilanne on sellainen, että kevyenliikenteen väylä jatkuu yhtäjaksoisena ja ajoradan ajoneuvo on se kevyen liikenteen väylän ylittävä osapuoli, niin autoilija on väistämisvelvollisuus tilanteessa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuollaiset kohdat ovatkin haasteellisia. Kumpi väylä on toisen väylän ylittävä osapuoli, vai onko kyse "tasa-arvoisesta" paikasta, niin ei aina heti selviä, jos selviää ollenkaan. Pintamateriaalia on turha tuijotella.

        Kunnolliset tiemerkinnät, kuten suojatie/pyörätien jatke selkeyttäisi tilannetta. Aina kun tilanne on sellainen, että kevyenliikenteen väylä jatkuu yhtäjaksoisena ja ajoradan ajoneuvo on se kevyen liikenteen väylän ylittävä osapuoli, niin autoilija on väistämisvelvollisuus tilanteessa.

        Jos olisi tasa-arvoinen risteys, niin autoilijan pitäisi väistää oikealta tulevia pyöräilijöitä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos olisi tasa-arvoinen risteys, niin autoilijan pitäisi väistää oikealta tulevia pyöräilijöitä.

        Ajoradan ja kevyenliikenteen väylien risteävät kohdat eivät taida kovin usein olla tasa-arvoisia. Yhtäkään tilannetta ei tule mieleen. Aina on jompikumpi osapuoli väistämisvelvollinen toista kohtaan.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pyörätien määritelmässä on sama rakenteellsien erottelun vaatimus.

        TLL 2 §
        "11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä"

        Tässäkin voi käyttää vaikka punaista väriä erottamiseen ajoradasta. Sitä monin paikoin käytetäänkin. Joskus pyöräkaistakin voidaan maalata eri värisenä kuin ajorata.

        Pyöräkaista ja pyörätie ovat täysin eri asioita.
        Pyöräkaista on osa ajorataa (sitä saa muutkin ajoneuvot käyttää ryhmittymiseen), pyörätie on ajoradasta rakenteellisesti erotettu.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pyöräkaista ja pyörätie ovat täysin eri asioita.
        Pyöräkaista on osa ajorataa (sitä saa muutkin ajoneuvot käyttää ryhmittymiseen), pyörätie on ajoradasta rakenteellisesti erotettu.

        Noin on. Pyöräkaistakaan ei taida sekään aina näkyä kovin hyvin lumen alta, kuten eivät eri väriset väylätkään välttämättä näy. Suomen talvi pitää osata ottaa huomioon kaikessa suunnittelussa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos olisi tasa-arvoinen risteys, niin autoilijan pitäisi väistää oikealta tulevia pyöräilijöitä.

        Tämä ohje ei pidä paikkaansa.

        Jos pyörätie ja ajorata risteävät tasa-arvoisesti, pyöräilijä väistää ajoradalla ajavia ajoneuvoja. TLL 24 § 4 momentti. Tällaisessa risteyksessä ei väistetä oikealta lähestyvää.

        "Muuta liikennettä on väistettävä tultaessa ajoneuvolla pyörätieltä ajoradalle, jollei toisella tienkäyttäjällä ole väistämisvelvollisuutta 2 tai 3 momentin perusteella."

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä ohje ei pidä paikkaansa.

        Jos pyörätie ja ajorata risteävät tasa-arvoisesti, pyöräilijä väistää ajoradalla ajavia ajoneuvoja. TLL 24 § 4 momentti. Tällaisessa risteyksessä ei väistetä oikealta lähestyvää.

        "Muuta liikennettä on väistettävä tultaessa ajoneuvolla pyörätieltä ajoradalle, jollei toisella tienkäyttäjällä ole väistämisvelvollisuutta 2 tai 3 momentin perusteella."

        Lisään selvyyden vuoksi, että ajorataa pitkin ajava väistää oikealta lähestyvää vain, kun risteämä on ajoratojen kesken. Tällöin pyöräilijä väistäää toista, oikealta lähestyvää pyöräilijää tullessaan itse vasemmalta. Pyöräilijä väistää toki myös oikealta ajorataa pitkin lähestyvää autoakin, niin kuin kaikki muutkin ajoneuvot. TLL 24 § 1 momentti.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisään selvyyden vuoksi, että ajorataa pitkin ajava väistää oikealta lähestyvää vain, kun risteämä on ajoratojen kesken. Tällöin pyöräilijä väistäää toista, oikealta lähestyvää pyöräilijää tullessaan itse vasemmalta. Pyöräilijä väistää toki myös oikealta ajorataa pitkin lähestyvää autoakin, niin kuin kaikki muutkin ajoneuvot. TLL 24 § 1 momentti.

        Vielä lisään, että pyöräteiden keskinäisessä ristämässä noudatetaan kuitenkin oikealta lähestyvän väistämisvelvollisuutta.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä ohje ei pidä paikkaansa.

        Jos pyörätie ja ajorata risteävät tasa-arvoisesti, pyöräilijä väistää ajoradalla ajavia ajoneuvoja. TLL 24 § 4 momentti. Tällaisessa risteyksessä ei väistetä oikealta lähestyvää.

        "Muuta liikennettä on väistettävä tultaessa ajoneuvolla pyörätieltä ajoradalle, jollei toisella tienkäyttäjällä ole väistämisvelvollisuutta 2 tai 3 momentin perusteella."

        Luetun ymmärtäminen hei! JOS olisi tasa-arvoinen risteys, niin autoilijan pitäisi väistää oikealta tulevia pyöräilijöitä. Ei tuossa myöskään väitetty, että aiemmin kuvattu tilanne olisi tasa-arvoinen, tai että kevyenliikenteen väylän ja ajoradan risteävät kohdat ovat tasa-arvoisia. Tuossa pohdittiin, että JOS. Ei ole mikään ohje, vaan pohdintaa, eli "jossittelua".

        Tasa-arvoinen risteys on kuitenkin aina tasa-arvoinen riippumatta siihen saapuvien ajoneuvojen mallista ja tyypistä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vielä lisään, että pyöräteiden keskinäisessä ristämässä noudatetaan kuitenkin oikealta lähestyvän väistämisvelvollisuutta.

        Lisätään sitten vielä se, että kun pyörätie on tien osa, niin pyörätiet eivät muodosta omia "pikkuristeyksiä" risteyksen sisällä. vaan ovat osa samaa risteystä ajoratojen kanssa (kun kerta tien osaa ovat).

        Kun pyörätie on oma erillinen tie, niin sitten näiden pyöräteiden risteävät kohdat muodostavat ihan oman risteyksensä.

        Pyörätie on tieliikennelain mukaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettu, liikennemerkillä osoitettu, ajoradasta rakenteellisesti erotettu tai erillinen tien osa taikka erillinen tie.

    • Anonyymi

      On keksitty uusia järjestelyjä, joita ei ole aiemmin mietitty.
      Laissa ja liikennesäännöissä näitä ei ole huomioitu.

      Olisi hirveän yksinkertaista laittaa näihin risteyksiin vaan suojatien merkit ja kolmiot.
      Lain vaatimukset täyttyisivät, eikä olisi mitään epäselvyyksiä väistämisvelvollisuuksissa, säästä riippumatta.

      Ei liikkuvassa liikenteessä kuulu joutua tulkitsemaan, että mitähän joku niinku oli ajatellut.

      • Anonyymi

        Suojatein merkintää ei tarvitse laittaa, koska jalkakäytävä/pyörätie jatkuu katkeamattomana väylänä. Ajoradan ajoneuvoille sen sijaan voisi hyvinkin laittaa kolmio, ettei missään tilanteessa synny epäselvyyttä siitä, että autoilijat ovat väistämisvelvollisia kevyenliikenteen väylällä liikkuvia kohtaan.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suojatein merkintää ei tarvitse laittaa, koska jalkakäytävä/pyörätie jatkuu katkeamattomana väylänä. Ajoradan ajoneuvoille sen sijaan voisi hyvinkin laittaa kolmio, ettei missään tilanteessa synny epäselvyyttä siitä, että autoilijat ovat väistämisvelvollisia kevyenliikenteen väylällä liikkuvia kohtaan.

        Jo tuostakin kommentista huomaa, kuinka huonosti tieliikennelain uudistus meni.
        Talvella lumen peittäessä risteysalueen, ei kukaan pysty havaitsemaan jalkakäytävän korotusta. Ja kun risteyksessä ei ole liikennemerkkejä, niin väistämisvelvolliselta ajosuunnalta saapuva autoilija olettaa risteyksen olevan tasa-arvoinen eikä myöskään paikalla näytä olevan suojatietä.
        Eli oikealle kääntyvällä autoilijalla ei näytä olevan ketään väistettävä.

        Todella huonosti toteutettu lakiuudistus!

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jo tuostakin kommentista huomaa, kuinka huonosti tieliikennelain uudistus meni.
        Talvella lumen peittäessä risteysalueen, ei kukaan pysty havaitsemaan jalkakäytävän korotusta. Ja kun risteyksessä ei ole liikennemerkkejä, niin väistämisvelvolliselta ajosuunnalta saapuva autoilija olettaa risteyksen olevan tasa-arvoinen eikä myöskään paikalla näytä olevan suojatietä.
        Eli oikealle kääntyvällä autoilijalla ei näytä olevan ketään väistettävä.

        Todella huonosti toteutettu lakiuudistus!

        Viestiin, johon vastasit, lukee selkeästi että:

        "Ajoradan ajoneuvoille sen sijaan voisi hyvinkin laittaa kolmio, ettei missään tilanteessa synny epäselvyyttä siitä, että autoilijat ovat väistämisvelvollisia kevyenliikenteen väylällä liikkuvia kohtaan."

        Jos ajoradalle on kolmio, niin se osoittaa hyvin väistämisvelvollisuuden, vaikka ajoradan osat jäävät talvella lumen ja jään peittämiksi. Mitä kommenttia nyt sitten oikein tarkoitit, josta asioita huomaa?

        Lisäksi, niin tieliikennelaissa ei edes mainita ylijatkettua jalkakäytävää, joten ei tiedä mitä tuolla mönkään menneellä uudistuksellakaan tarkoitat.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viestiin, johon vastasit, lukee selkeästi että:

        "Ajoradan ajoneuvoille sen sijaan voisi hyvinkin laittaa kolmio, ettei missään tilanteessa synny epäselvyyttä siitä, että autoilijat ovat väistämisvelvollisia kevyenliikenteen väylällä liikkuvia kohtaan."

        Jos ajoradalle on kolmio, niin se osoittaa hyvin väistämisvelvollisuuden, vaikka ajoradan osat jäävät talvella lumen ja jään peittämiksi. Mitä kommenttia nyt sitten oikein tarkoitit, josta asioita huomaa?

        Lisäksi, niin tieliikennelaissa ei edes mainita ylijatkettua jalkakäytävää, joten ei tiedä mitä tuolla mönkään menneellä uudistuksellakaan tarkoitat.

        "Ylijatkettu" jalkakäytävä on lain mukaan jalkakäytävä. Sama koskee "ylijatkettua" poyörätietä; sekin on pyörätie. Laissa ei tarvita lisämääreitä asiassa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viestiin, johon vastasit, lukee selkeästi että:

        "Ajoradan ajoneuvoille sen sijaan voisi hyvinkin laittaa kolmio, ettei missään tilanteessa synny epäselvyyttä siitä, että autoilijat ovat väistämisvelvollisia kevyenliikenteen väylällä liikkuvia kohtaan."

        Jos ajoradalle on kolmio, niin se osoittaa hyvin väistämisvelvollisuuden, vaikka ajoradan osat jäävät talvella lumen ja jään peittämiksi. Mitä kommenttia nyt sitten oikein tarkoitit, josta asioita huomaa?

        Lisäksi, niin tieliikennelaissa ei edes mainita ylijatkettua jalkakäytävää, joten ei tiedä mitä tuolla mönkään menneellä uudistuksellakaan tarkoitat.

        Jos väistämisvelvolliselle suunnalle laitetaan kärkikolmio, niin se määrää väistämisvelvollisuuden vain ajoneuvoja kohtaan, ei jalankulkijoita kohtaan.

        Sutena syntynyt ajatus maassa, jossa lumi peittää ajoratamerkinnät yms. useamman kuukauden ajan vuodesta.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ylijatkettu" jalkakäytävä on lain mukaan jalkakäytävä. Sama koskee "ylijatkettua" poyörätietä; sekin on pyörätie. Laissa ei tarvita lisämääreitä asiassa.

        Kyllä, mutta "ylijatkettu" osuus koskee ajoradan ja kevyenliikenteen väylän risteävää kohtaa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos väistämisvelvolliselle suunnalle laitetaan kärkikolmio, niin se määrää väistämisvelvollisuuden vain ajoneuvoja kohtaan, ei jalankulkijoita kohtaan.

        Sutena syntynyt ajatus maassa, jossa lumi peittää ajoratamerkinnät yms. useamman kuukauden ajan vuodesta.

        Toki, mutta aloituksen tilanteessa kyseessä on sekä jalkakäytävä, että pyörätie.

        24 § pykälässä määrätään toki myös selkeästi, että ajoneuvolla on aina väistettävä jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä, ilman mitään kolmioita.

        Väylän rakenne saattaa meidän leveysasteella tosiaan jäädä lumen ja jään alle piiloon ja kolmio tilanteessa yhdessä sen kevyenliikenteen väylän liikennemerkkien kanssa selkeyttäisi tilannetta myös talvella.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ylijatkettu" jalkakäytävä on lain mukaan jalkakäytävä. Sama koskee "ylijatkettua" poyörätietä; sekin on pyörätie. Laissa ei tarvita lisämääreitä asiassa.

        Silloin tämä koko "ylijatkettu" keskustelu on täysin turha. Mitään ylijatkettua ei siis ole. Kummasti siitä silti puhutaan.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Silloin tämä koko "ylijatkettu" keskustelu on täysin turha. Mitään ylijatkettua ei siis ole. Kummasti siitä silti puhutaan.

        "Ylijatketusta" puhutaan, koska ajorata muodotuu siinä kohdassa "umpitieksi", sillä ajoneuvoilla ei pääse jatkamaan ilman, että ylittää jalkakäytävän tai pyörätien.

        Autoilija joko peruuttaa pois tai jouttu kulkemaan jalkakäytävälle tai pyörätielle.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ylijatketusta" puhutaan, koska ajorata muodotuu siinä kohdassa "umpitieksi", sillä ajoneuvoilla ei pääse jatkamaan ilman, että ylittää jalkakäytävän tai pyörätien.

        Autoilija joko peruuttaa pois tai jouttu kulkemaan jalkakäytävälle tai pyörätielle.

        Autoilija tekee siis sen kevyenliikenteen väylän ylityksen tilanteessa, eli ajaa jalkakäytävän/pyörätien ylitse/poikki. Koko jutun ydin on se, että ajoradan ajoneuvo ylittää jalkakäytävän/suojatien, eli on se ylittävä osapuoli, jolloin hänellä on väistämisvelvollisuus.

        Tilanne koskee siis tuota kohtaa väyliä, jossa hänen ylityksen tekee. Se, minkälainen se jalkakäytävä/pyörätie on siinä sivuilla, ei vaikuta tilanteeseen. Kyse on ainoastaan tuosta kohdasta, jossa autoilija joutuu ylityksensä tekemään. Kun jalkakäytävä ja pyörätie jatkuvat yhtäjaksoisena väylänä siinä, eikä kohdassa ole suojatietä/pyörätien jatketta, niin autoilijalla on tuollainen ”umpikota” ja hän on väistämisvelvollinen kevyenliikenteen ylittävänä osapuolena.

      • Anonyymi

        ^ siis "umpikohta".

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Autoilija tekee siis sen kevyenliikenteen väylän ylityksen tilanteessa, eli ajaa jalkakäytävän/pyörätien ylitse/poikki. Koko jutun ydin on se, että ajoradan ajoneuvo ylittää jalkakäytävän/suojatien, eli on se ylittävä osapuoli, jolloin hänellä on väistämisvelvollisuus.

        Tilanne koskee siis tuota kohtaa väyliä, jossa hänen ylityksen tekee. Se, minkälainen se jalkakäytävä/pyörätie on siinä sivuilla, ei vaikuta tilanteeseen. Kyse on ainoastaan tuosta kohdasta, jossa autoilija joutuu ylityksensä tekemään. Kun jalkakäytävä ja pyörätie jatkuvat yhtäjaksoisena väylänä siinä, eikä kohdassa ole suojatietä/pyörätien jatketta, niin autoilijalla on tuollainen ”umpikota” ja hän on väistämisvelvollinen kevyenliikenteen ylittävänä osapuolena.

        Mutta ongelmahan onkin se, ettei sitä väistämisvelvollisuuden määräävää rakennetta pysty talvella mitenkään havaitsemaan.
        Sitä ei näe liikennemerkeistä, eikä ajoratamerkinnöistä jotka ovat lumen alla.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta ongelmahan onkin se, ettei sitä väistämisvelvollisuuden määräävää rakennetta pysty talvella mitenkään havaitsemaan.
        Sitä ei näe liikennemerkeistä, eikä ajoratamerkinnöistä jotka ovat lumen alla.

        Pitää paikkansa. Pitää kuitenkin ensiksi ymmärtää, mikä on se "ylijatkettu", että voi ymmärtää talvisen ongelman sen suhteen.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitää paikkansa. Pitää kuitenkin ensiksi ymmärtää, mikä on se "ylijatkettu", että voi ymmärtää talvisen ongelman sen suhteen.

        Kyllä sen merkityksen varmasti jokainen ymmärtää.
        Enkä usko että ongelmia tuottaa myöskään pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden väistäminen, vaan nimenomaan risteävän ajoradan liikenteen väistäminen.

        Tuollaisia ratkaisuja ei saisi rakentaa, jossa kumpaakaan ajorataa ajava ei voi talvella mistään tietää, kumpi on risteyksessä väistämisvelvollinen.
        Sitä ei myöskään voi perustella ennalta tietämisellä, koska väistämisvelvollisuutta voidaan muuttaa vaikka joka päivä.

        Uusi tieliikennelaki on todella epäonnistunut amatöörien tekele.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos väistämisvelvolliselle suunnalle laitetaan kärkikolmio, niin se määrää väistämisvelvollisuuden vain ajoneuvoja kohtaan, ei jalankulkijoita kohtaan.

        Sutena syntynyt ajatus maassa, jossa lumi peittää ajoratamerkinnät yms. useamman kuukauden ajan vuodesta.

        Siihen voi ihan hyvin laittaa suojatie-kyltin ja kärkikolmion.
        Sitten on selkeää, turvallista ja aina samat säännöt kelistä riippumatta.

        Aivan sama mitä joku elämästä vieraantunut on alunperin suunnitellut.

    • Anonyymi

      Uusi idea: Helsinki voi poistaa kaikki liikennemerkit ja ajorata maalaukset. Näin Vihreät pääsee tavoitteeseensa saada liikenne sekaisin ja se muka vähentää päästöjä.

      • Anonyymi

        Jossakin eurooppalaisessa kaupungissa on noin toimittu. Jokainen autoilija joutui sen jälkeen ajamaan aina erittäin hiljaa, koska pyöräilijöitä ja jalankulkijoita saattoi tulla ajoradan ylitykseen mistä kohtaa tahansa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jossakin eurooppalaisessa kaupungissa on noin toimittu. Jokainen autoilija joutui sen jälkeen ajamaan aina erittäin hiljaa, koska pyöräilijöitä ja jalankulkijoita saattoi tulla ajoradan ylitykseen mistä kohtaa tahansa.

        Myös pyöräilijät ja jalankulkijat joutuvat keskittymään liikenteeseen kun heillä ei ole mitään erityisoikeuksia.
        Kumma kun pitää ajatella heti että vain ja ainoastaan autoilija on se jonka täytyy varoa vai luuletko että liikennelaki muuttuu mitenkään jos merkit poistetaan?

        Tuon typerän ajatuksen takia menetetään enemmän ihmisiä kuin sen takia ettei autoilijat varo.
        Hyvä esimerkki vuosien takaa kun nuori henkilö polki pyörällä vartioimattoman tasoristeyksen yli luurit korvilla.
        Veturikuski kyllä huuatti äänimerkkiä mutta eipä pyöräilijä havannoinut mitenkään ympäristöään.
        No onneksi meni vain jalka eikä menettänyt henkeään.
        Varmaan jatkossa katsoo vähän tarkemmin ympärilleen.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Myös pyöräilijät ja jalankulkijat joutuvat keskittymään liikenteeseen kun heillä ei ole mitään erityisoikeuksia.
        Kumma kun pitää ajatella heti että vain ja ainoastaan autoilija on se jonka täytyy varoa vai luuletko että liikennelaki muuttuu mitenkään jos merkit poistetaan?

        Tuon typerän ajatuksen takia menetetään enemmän ihmisiä kuin sen takia ettei autoilijat varo.
        Hyvä esimerkki vuosien takaa kun nuori henkilö polki pyörällä vartioimattoman tasoristeyksen yli luurit korvilla.
        Veturikuski kyllä huuatti äänimerkkiä mutta eipä pyöräilijä havannoinut mitenkään ympäristöään.
        No onneksi meni vain jalka eikä menettänyt henkeään.
        Varmaan jatkossa katsoo vähän tarkemmin ympärilleen.

        Toki kaikilla on liikenteessä ne omat velvollisuutensa. Jalankulkijoilla on kuitenkin vähiten velvollisuuksia liikenteessä. Siitä velvollisuudet sitten lisääntyvät sen myötä, minkälainen ajoneuvo on ja miten suuren vaaran muodostaa muita kohtaan. Jalankulkijoilla ei tosinaankaan ole samat velvollisuudet kuin ajoneuvon kuljettajilla.

        Tämä kaikki näkyy tieliikennelain pykälistä. Esimerkkinä voidaan mainita 29 pykälä, joka koskee ajoneuvoja. Esim. lähestyttäessä jalankulkijana lapsia, vanhuksia tai vammaisia, ei ole sama velvollisuus.


        "29 §
        Turvallisen tilan antaminen ja varovaisuusvelvollisuus

        Ajoneuvolla ajettaessa on annettava jalankulkijalle, pyöräilijälle ja tienkäyttäjän kuljettamalle eläimelle turvallinen tila tiellä.

        Polkupyörällä ajettaessa on annettava jalankulkijalle turvallinen tila tiellä.

        Lähestyttäessä ajoneuvolla pysäytettyä koulukuljetus- tai päivähoitokuljetusautoa, linja-autoa, raitiovaunua taikka lasta, vanhusta, eri tavoin vammaista ihmistä tai muuta henkilöä, jolla on ilmeisiä vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä, on noudatettava erityistä varovaisuutta."

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toki kaikilla on liikenteessä ne omat velvollisuutensa. Jalankulkijoilla on kuitenkin vähiten velvollisuuksia liikenteessä. Siitä velvollisuudet sitten lisääntyvät sen myötä, minkälainen ajoneuvo on ja miten suuren vaaran muodostaa muita kohtaan. Jalankulkijoilla ei tosinaankaan ole samat velvollisuudet kuin ajoneuvon kuljettajilla.

        Tämä kaikki näkyy tieliikennelain pykälistä. Esimerkkinä voidaan mainita 29 pykälä, joka koskee ajoneuvoja. Esim. lähestyttäessä jalankulkijana lapsia, vanhuksia tai vammaisia, ei ole sama velvollisuus.


        "29 §
        Turvallisen tilan antaminen ja varovaisuusvelvollisuus

        Ajoneuvolla ajettaessa on annettava jalankulkijalle, pyöräilijälle ja tienkäyttäjän kuljettamalle eläimelle turvallinen tila tiellä.

        Polkupyörällä ajettaessa on annettava jalankulkijalle turvallinen tila tiellä.

        Lähestyttäessä ajoneuvolla pysäytettyä koulukuljetus- tai päivähoitokuljetusautoa, linja-autoa, raitiovaunua taikka lasta, vanhusta, eri tavoin vammaista ihmistä tai muuta henkilöä, jolla on ilmeisiä vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä, on noudatettava erityistä varovaisuutta."

        Aika kivasti otit vain kevyen liikenteen kannalta otolliset kohdat.
        Kaivappa se pykälä jalankulkijan tai pyöräilijän velvollisuus kun ylittää tien muualta kuin suojatien kohdalta.
        Ai niin eihän sitä voi tänne laittaa kun se velvoittaa pyöräilijää ja jalankulkijaa ottamaan autot huomioon.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika kivasti otit vain kevyen liikenteen kannalta otolliset kohdat.
        Kaivappa se pykälä jalankulkijan tai pyöräilijän velvollisuus kun ylittää tien muualta kuin suojatien kohdalta.
        Ai niin eihän sitä voi tänne laittaa kun se velvoittaa pyöräilijää ja jalankulkijaa ottamaan autot huomioon.

        Ainahan tilanteet riippuvat siitä kohdasta ja minkälainen se paikka on ja kenellä se väistämisvelvollisuus on. Jalankulkija ja/tai pyöräilijä väistää, kun heillä on väistämisvelvollisuus. Autoilija väistää, kun hänellä on väistämisvelvollisuus.

        Tieliikennelain säätäjät ovat kuitenkin kirjoittaneet liikenteen periaatteista lain perustamisdokumentissa/hallituksen esityksessä ja periaatteiden mukaan itseään heikommassa asemassa olevia pitää varoa liikenteessä. Säädetyn lain hallituksen esityksen yksityiskohtaiset perustelut ovat täysin käypää argumenttia oikeudessa. Sieltä katsotaan, miten pykäliin kirjattuja asioita tulkitaan. Siellä lukee mm. seuraavaa:

        "Eritasoisten tienkäyttäjien aseman turvaamisen voidaan niin ikään katsoa kuuluvan tieliikenteen yleisiin periaatteisiin. Lapset, ikääntyneet, aisti- ja liikuntavammaiset sekä muut henkilöt, joilla on vaikeuksia selviytyä liikenteessä, ovat tieliikenteessä erityisen suojelun tarpeessa.

        Tieliikenneoikeuden keskeisimpiin periaatteisiin voidaan katsoa kuuluvan myös eri tienkäyttäjäryhmiin kuuluvien tienkäyttäjien erilaisten oikeuksien ja velvollisuuksien huomioonottamisen. Tämä merkitsee jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden erityisasemaa verrattuna ja suhteessa moottorikäyttöisten ajoneuvojen tienkäyttäjäryhmiin.

        Tieliikenteen yleisiä periaatteita ovat siten seuraavat periaatteet: 1) tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet eli velvollisuus noudattaa liikennesääntöjä ja tieliikenteen yleinen huolellisuusvelvollisuus; 2) tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus eli velvollisuus tarkkailla ja ennakoida toisten tienkäyttäjien toimintaa ja sovittaa oma toimintansa tekemiensä havaintojen pohjalle; 3) varovaisuusvelvollisuus muita tienkäyttäjiä kohtaan: vanhusten, lasten ja vammaisten erityisasema liikenteessä; jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden erityisasema sekä 4) turvallinen ajoneuvon kuljettaminen: velvollisuus kompensoida puutteelliset olosuhteet huolellisemmalla toiminnalla."

    • Anonyymi

      Tienkäyttäjä voi google mapsista selvittää etukäteen, onko risteyksessä ylijatkettu jalkakäytävä. Turha on laiskojen valittaa, kun tietoa on saatavilla nykyaikana.

      • Anonyymi

        Moni kuva on melko vanha, jopa lähes kymmenen vuotta vanhoja kuvia löytyy. Oikea tilanne saattaa muuttua muutamassa viikossa tai kuukaudessa.

      • Anonyymi

        "Tienkäyttäjä voi google mapsista selvittää etukäteen, onko risteyksessä ylijatkettu jalkakäytävä. Turha on laiskojen valittaa, kun tietoa on saatavilla nykyaikana."

        Ai sinäkö se olit, joka osoittelit sormellasi minulle muka ollutta kärkikolmiota, yrittäessäsi ajaa kylkeeni tuossa torin nurkalla. Tiedoksesi, tuo kolmio on ollut sinun suunnassasi jo neljä vuotta.

      • Anonyymi

        Jahas, että ihan katsoa ennakkoon.

        Suunnittelen esimerkiksi matkaa Tampereelle, mitä kohtia minun pitää opetella ulkoa?
        Mitä jos reitti muuttuu?
        Tietenkin nykyään katsotaan jatkuvasti kännykkää ja näplätään sitä jatkuvasti mutta kun se on kielletty ajon aikana.
        Vai menaatko että jokainen risteys on tarkistettava netistä ennen sille ajoa jos vaikka siinä olisi piilossa olevia väistämissääntöjä.

        Eikös se olisi sama poistaa kaikki soiikennemerkit ja tiemaalaukset ja siirtyä nettiin?

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jahas, että ihan katsoa ennakkoon.

        Suunnittelen esimerkiksi matkaa Tampereelle, mitä kohtia minun pitää opetella ulkoa?
        Mitä jos reitti muuttuu?
        Tietenkin nykyään katsotaan jatkuvasti kännykkää ja näplätään sitä jatkuvasti mutta kun se on kielletty ajon aikana.
        Vai menaatko että jokainen risteys on tarkistettava netistä ennen sille ajoa jos vaikka siinä olisi piilossa olevia väistämissääntöjä.

        Eikös se olisi sama poistaa kaikki soiikennemerkit ja tiemaalaukset ja siirtyä nettiin?

        Jospa sen reitin katsot, mitä ajattelit ajaa. Ja varaudut myös vaihtoehtoisiin reitteihin, jos olet sellaisia mahdollisesti käyttämässä.

        Itse usein katson karttapalveluista kuukausia ennen matkaa, miten liikennejärjestelyt ovat paikkakunnalla järjestetty. Suunnittelen myös pysäköinnin selivttämällä kohteen pysäköintikiellot ja -ehdot. Tutustun myös pysäköintitaloihin kohteen lähellä ja vertailen pysäköintikustannuksia etukäteen.

        Toki olen keskimäärin enemmän kiinnostunut matkani suunnittelemisesta, mutta mielestäni se on osa matkailun hauskuutta.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jospa sen reitin katsot, mitä ajattelit ajaa. Ja varaudut myös vaihtoehtoisiin reitteihin, jos olet sellaisia mahdollisesti käyttämässä.

        Itse usein katson karttapalveluista kuukausia ennen matkaa, miten liikennejärjestelyt ovat paikkakunnalla järjestetty. Suunnittelen myös pysäköinnin selivttämällä kohteen pysäköintikiellot ja -ehdot. Tutustun myös pysäköintitaloihin kohteen lähellä ja vertailen pysäköintikustannuksia etukäteen.

        Toki olen keskimäärin enemmän kiinnostunut matkani suunnittelemisesta, mutta mielestäni se on osa matkailun hauskuutta.

        No hyvä että sinulla on aikaa.

        Toiset käy jopa töissä

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jospa sen reitin katsot, mitä ajattelit ajaa. Ja varaudut myös vaihtoehtoisiin reitteihin, jos olet sellaisia mahdollisesti käyttämässä.

        Itse usein katson karttapalveluista kuukausia ennen matkaa, miten liikennejärjestelyt ovat paikkakunnalla järjestetty. Suunnittelen myös pysäköinnin selivttämällä kohteen pysäköintikiellot ja -ehdot. Tutustun myös pysäköintitaloihin kohteen lähellä ja vertailen pysäköintikustannuksia etukäteen.

        Toki olen keskimäärin enemmän kiinnostunut matkani suunnittelemisesta, mutta mielestäni se on osa matkailun hauskuutta.

        Älä kuitenkaan luota sokeasti noihin liikennejärjestelyihin, koska ne tosiaan saattavat muuttua koska vaan, vaikka tänään voi kolmio olla eri paikassa kuin eilen.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No hyvä että sinulla on aikaa.

        Toiset käy jopa töissä

        Aika paha kuitti. Mutta oikeastaan ensimmäisen kerran suunnittelin tarkasti matkan juuri sen vuoksi, että se oli työmatka toiselle paikkakunnalle. Siihen tuli tarkka aikataulutuskin joka etapille pysähdystaukoineen. Se oli siitäkin hyödyllinen, että matka-ajaltakin tulee laskutettavia työtunteja â 200 euroa tunti.

        Vapaalla ollessani en tee aikataulua kuin viitteellisesti.

    • Anonyymi

      Löysin sekasikiön Helsingistä.

      https://maps.app.goo.gl/DjXznmfHtiJj6yCq8

      Kuvassa näyttäisi olevan ylijatkettu jalkakäytävä. Suojatien merkkejä ei ole. kuitenkin on myös jalkakäytävän kiveys, joka kaartaa ajoradan suuntaisesti Vuorikadulle.

      • Anonyymi

        Kun on kyse jalkakäytävästä, niin sama väistämisvelvollisuus olisi tuossa, vaikka kohdassa olisi suojatieraidoitus. Jalankulkijoita pitää väistää sekä ylijatketun jalkakäytävän kohdalla, että suojatiellä. Tilanne ei muuttuisi väistämisen osalta ollenkaan.

        Sitten jos sekaan tulevat myös pyöräilijät, niin tilanne muuttuu. Kääntyvä autoilija pitää toki väistää myös sen tien suojatietä ylittäviä pyöräilijöitä, jolle kääntyy, mutta suhteessa suoraa ajavan autoilijan ei tarvitse, vaikka jalankulkijoita pitääkin aina väistää.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun on kyse jalkakäytävästä, niin sama väistämisvelvollisuus olisi tuossa, vaikka kohdassa olisi suojatieraidoitus. Jalankulkijoita pitää väistää sekä ylijatketun jalkakäytävän kohdalla, että suojatiellä. Tilanne ei muuttuisi väistämisen osalta ollenkaan.

        Sitten jos sekaan tulevat myös pyöräilijät, niin tilanne muuttuu. Kääntyvä autoilija pitää toki väistää myös sen tien suojatietä ylittäviä pyöräilijöitä, jolle kääntyy, mutta suhteessa suoraa ajavan autoilijan ei tarvitse, vaikka jalankulkijoita pitääkin aina väistää.

        Niin, mutta jos siinä on vain ajorata, niin auto menee ensin ja kaikki väistää autoilijaa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, mutta jos siinä on vain ajorata, niin auto menee ensin ja kaikki väistää autoilijaa.

        Kyllä, ellei se ajoradan ajoneuvo sitten aja yhtäjaksoisen kevyenliikenteen väylän yli, jolloin taas väistämisvelvollisuus kääntyy toisin päin, koska autoilija ylittää kevyenliiketeen väylän.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä, ellei se ajoradan ajoneuvo sitten aja yhtäjaksoisen kevyenliikenteen väylän yli, jolloin taas väistämisvelvollisuus kääntyy toisin päin, koska autoilija ylittää kevyenliiketeen väylän.

        Mikä on ”yhtäjaksoinen kevyenliikenteen väylä”?
        Käytä oikeita termejä, niin muutkin voisi tietää mitä tarkoitat.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä on ”yhtäjaksoinen kevyenliikenteen väylä”?
        Käytä oikeita termejä, niin muutkin voisi tietää mitä tarkoitat.

        Kyseistä ”ylijatkettu” termiä ei tieliikennelaki myöskään tunne, joten mikä on sitten se tilanne, jossa ajoradan ajoneuvo väistämisvelvollisena ajaa kevyenliikenteen väylän yli?

        Ylijatkettu jalkakäytävä termiä on ilmeisesti alettu käyttämään siitäkin huolimatta, että tieliikennelaki ei sitäkään tunne. Entä jos kohdassa ei edes ole jalkakäytävään, niin mikä termiä on silloin käytettävä? Onko kohta silloin ylijatkettu pyörätie? Entä jos kohdassa on pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain väylä, niin onko kohdassa silloin ylijatkettu pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain? Noitakaan termejä ei tieliikennelaki tunne.

        Kaikki kulminoituu kuitenkin tieliikennelain 24 pykälän kolmannen momentin kohtaan 5.

        Ajoneuvolla on aina väistettävä:
        5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyseistä ”ylijatkettu” termiä ei tieliikennelaki myöskään tunne, joten mikä on sitten se tilanne, jossa ajoradan ajoneuvo väistämisvelvollisena ajaa kevyenliikenteen väylän yli?

        Ylijatkettu jalkakäytävä termiä on ilmeisesti alettu käyttämään siitäkin huolimatta, että tieliikennelaki ei sitäkään tunne. Entä jos kohdassa ei edes ole jalkakäytävään, niin mikä termiä on silloin käytettävä? Onko kohta silloin ylijatkettu pyörätie? Entä jos kohdassa on pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain väylä, niin onko kohdassa silloin ylijatkettu pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain? Noitakaan termejä ei tieliikennelaki tunne.

        Kaikki kulminoituu kuitenkin tieliikennelain 24 pykälän kolmannen momentin kohtaan 5.

        Ajoneuvolla on aina väistettävä:
        5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

        Eihän termillä ole tässä asiassa mitään merkitystä. "Ylijatkettu" jalkakäytävä on selotettavissa esim. jalkakäytävä, joka katkaisee ajoradan liikennejärjestelynä, jossa jalkakäytävä on ajoratojen risteyksessä niin, että jalkakäytävä sijaitsee ajoradan koko leveydeltä ajoradan poikkileikkauksen yli. Tietenkin helpompi on käyttää lyhyempää termiä, jollei halua selostaa joka kerta tuota yksityiskohtaisempaa kuvausta.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän termillä ole tässä asiassa mitään merkitystä. "Ylijatkettu" jalkakäytävä on selotettavissa esim. jalkakäytävä, joka katkaisee ajoradan liikennejärjestelynä, jossa jalkakäytävä on ajoratojen risteyksessä niin, että jalkakäytävä sijaitsee ajoradan koko leveydeltä ajoradan poikkileikkauksen yli. Tietenkin helpompi on käyttää lyhyempää termiä, jollei halua selostaa joka kerta tuota yksityiskohtaisempaa kuvausta.

        Tieliikennelaki ottaa silti vain kantaa siihen, että kumpi osapuoli on tilanteessa sen toisen väylän ylittävä osapuoli ja määrää tienkäyttäjälle väistämisvelvollisuudet sen perusteella. Pitää siis tietää kumman väylän tienkäyttäjä ylittää sen toisen väylän ja on siten väistämisvelvollinen. Se on koko asian ydin.

        ”Normaali” tilanteissa jalkakäytävä/pyörätie katkeaa ajoradan reunaan ja ajoradan ylityskohdassa on suojatie, pyörätien jatke tai molemmat. Kun tilanne on toisin päin, niin jalkakäytävä/pyörätie jatkuu siis ”katkeamattomana” väylänä ja ajoradan liikenne on se kevyen liikenteen väylän yli ajava osapuoli ja siten väistämisvelvollinen tilanteessa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tieliikennelaki ottaa silti vain kantaa siihen, että kumpi osapuoli on tilanteessa sen toisen väylän ylittävä osapuoli ja määrää tienkäyttäjälle väistämisvelvollisuudet sen perusteella. Pitää siis tietää kumman väylän tienkäyttäjä ylittää sen toisen väylän ja on siten väistämisvelvollinen. Se on koko asian ydin.

        ”Normaali” tilanteissa jalkakäytävä/pyörätie katkeaa ajoradan reunaan ja ajoradan ylityskohdassa on suojatie, pyörätien jatke tai molemmat. Kun tilanne on toisin päin, niin jalkakäytävä/pyörätie jatkuu siis ”katkeamattomana” väylänä ja ajoradan liikenne on se kevyen liikenteen väylän yli ajava osapuoli ja siten väistämisvelvollinen tilanteessa.

        Niin, ja se selviää siitä, onko jalkakäytävä erotettu ajoradasta rakenteellisesti jollakin tavalla. Yksi tapa on erilainen pintamateriaali tai korotus (kiveys), jolla ajorata erotetaan jalkakäytävästä. Erotus voidaan tehdä myös esim. viheralueella, jolloin on kysymyksessä jalkakäytävä, joka on tien eri osa, tai jalkakäytävä voi olla erillinen tie, jolloin sen erottaa esim. metsä ajoradasta.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, ja se selviää siitä, onko jalkakäytävä erotettu ajoradasta rakenteellisesti jollakin tavalla. Yksi tapa on erilainen pintamateriaali tai korotus (kiveys), jolla ajorata erotetaan jalkakäytävästä. Erotus voidaan tehdä myös esim. viheralueella, jolloin on kysymyksessä jalkakäytävä, joka on tien eri osa, tai jalkakäytävä voi olla erillinen tie, jolloin sen erottaa esim. metsä ajoradasta.

        Miten mielestäsi selviää? Rakenteellisesti erottelu ei ole vaatimuksena sen "ylijatketun" osan kohdalla. Rakenteellinen erotus koskee koko sitä kevyenliikenteen väylää, eikä sitä ajoradan ja kevyenliikenteen väylän risteävää kohtaa. Rakenteellinen erotus on kevyenliikenteen väylien osalta sen perusominaisuus, joka ei liity ”ylijatkettuun” asiaan, vaan koko siihen kevyenliikenteen väylään.

        Tässä on esim. rakenteellisesti eroteltu yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Rakenteellisen erotuksen hoitaa tuossa viherkaistale, joka on ajoradan ja kevyenliikenteen väylän välissä. Erotusalue erottaa ajoradan suunnassa pyörätien ajoradasta.
        https://maps.app.goo.gl/WuUQcsFegiLFWiKZ9

        Tässä on rakenteellisesti erotettu jalkakäytävä. Rakenteellisen erotuksen hoitaa tuossa katukivetys.
        https://maps.app.goo.gl/Cg1Ne6V6GUapMEYs6

        Tässä taas on tuollainen "ylijatkettu" kohta, jossa kevyenliikenteen väylä ei katkea risteyksessä, vaan jatkuu "tasaisena, katkeamattomana, yhtäjaksoisena" väylänä risteyksen läpi
        https://maps.app.goo.gl/satJXNnsp9TwnWtE9

        Se, että tuossa viimeisessä esimerkissä väylä sattuu olemaan myös rakenteellisesti eroteltu ajoradasta koko sen matkalta (ennen ja jälkeen risteyksen), niin se on kevyenliikenteen väylän perusominaisuus, eikä liity "ylijatkettu" kohtaan, vaan liittyy koko siihen kevyenliikenteen väylään.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten mielestäsi selviää? Rakenteellisesti erottelu ei ole vaatimuksena sen "ylijatketun" osan kohdalla. Rakenteellinen erotus koskee koko sitä kevyenliikenteen väylää, eikä sitä ajoradan ja kevyenliikenteen väylän risteävää kohtaa. Rakenteellinen erotus on kevyenliikenteen väylien osalta sen perusominaisuus, joka ei liity ”ylijatkettuun” asiaan, vaan koko siihen kevyenliikenteen väylään.

        Tässä on esim. rakenteellisesti eroteltu yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Rakenteellisen erotuksen hoitaa tuossa viherkaistale, joka on ajoradan ja kevyenliikenteen väylän välissä. Erotusalue erottaa ajoradan suunnassa pyörätien ajoradasta.
        https://maps.app.goo.gl/WuUQcsFegiLFWiKZ9

        Tässä on rakenteellisesti erotettu jalkakäytävä. Rakenteellisen erotuksen hoitaa tuossa katukivetys.
        https://maps.app.goo.gl/Cg1Ne6V6GUapMEYs6

        Tässä taas on tuollainen "ylijatkettu" kohta, jossa kevyenliikenteen väylä ei katkea risteyksessä, vaan jatkuu "tasaisena, katkeamattomana, yhtäjaksoisena" väylänä risteyksen läpi
        https://maps.app.goo.gl/satJXNnsp9TwnWtE9

        Se, että tuossa viimeisessä esimerkissä väylä sattuu olemaan myös rakenteellisesti eroteltu ajoradasta koko sen matkalta (ennen ja jälkeen risteyksen), niin se on kevyenliikenteen väylän perusominaisuus, eikä liity "ylijatkettu" kohtaan, vaan liittyy koko siihen kevyenliikenteen väylään.

        Mikä on ”kevyenliikenteen väylä”?
        -ei ole olemassa mitään kevyenliikenteenväylää, jossa olisi joku yhtenäinen käsite laissa, koska niitä on esim. jalkakäytävä, pyörätie, yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, pyöräkaista, yms.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten mielestäsi selviää? Rakenteellisesti erottelu ei ole vaatimuksena sen "ylijatketun" osan kohdalla. Rakenteellinen erotus koskee koko sitä kevyenliikenteen väylää, eikä sitä ajoradan ja kevyenliikenteen väylän risteävää kohtaa. Rakenteellinen erotus on kevyenliikenteen väylien osalta sen perusominaisuus, joka ei liity ”ylijatkettuun” asiaan, vaan koko siihen kevyenliikenteen väylään.

        Tässä on esim. rakenteellisesti eroteltu yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Rakenteellisen erotuksen hoitaa tuossa viherkaistale, joka on ajoradan ja kevyenliikenteen väylän välissä. Erotusalue erottaa ajoradan suunnassa pyörätien ajoradasta.
        https://maps.app.goo.gl/WuUQcsFegiLFWiKZ9

        Tässä on rakenteellisesti erotettu jalkakäytävä. Rakenteellisen erotuksen hoitaa tuossa katukivetys.
        https://maps.app.goo.gl/Cg1Ne6V6GUapMEYs6

        Tässä taas on tuollainen "ylijatkettu" kohta, jossa kevyenliikenteen väylä ei katkea risteyksessä, vaan jatkuu "tasaisena, katkeamattomana, yhtäjaksoisena" väylänä risteyksen läpi
        https://maps.app.goo.gl/satJXNnsp9TwnWtE9

        Se, että tuossa viimeisessä esimerkissä väylä sattuu olemaan myös rakenteellisesti eroteltu ajoradasta koko sen matkalta (ennen ja jälkeen risteyksen), niin se on kevyenliikenteen väylän perusominaisuus, eikä liity "ylijatkettu" kohtaan, vaan liittyy koko siihen kevyenliikenteen väylään.

        "Rakenteellinen erotus on kevyenliikenteen väylien osalta sen perusominaisuus, joka ei liity ”ylijatkettuun” asiaan, vaan koko siihen kevyenliikenteen väylään."

        Onko joku muuta väittänyt? Olen täysin samaa mieltä täsät asiasta.

        Itsesi kanssako väittelet, vai mistä on kysymys??

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Rakenteellinen erotus on kevyenliikenteen väylien osalta sen perusominaisuus, joka ei liity ”ylijatkettuun” asiaan, vaan koko siihen kevyenliikenteen väylään."

        Onko joku muuta väittänyt? Olen täysin samaa mieltä täsät asiasta.

        Itsesi kanssako väittelet, vai mistä on kysymys??

        Liittyy suoraan siihen, että mistä tiedetään, että kumman väylän tienkäyttäjä ylittää sen toisen väylän. Mistä tiedetään, että se on nimenomaan ajoradan ajoneuvo, joka on se ylittävä osapuoli, eikä tilanne ole toisin päin?

        https://maps.app.goo.gl/ntwqu5DjrytwQjW89

        https://maps.app.goo.gl/n2fviTbT4x24NAv67

        Tuossa on kaksi kuvaa. Molemmissa kuvissa on jonkinlainen kevyenliikenteen väylä (jalkakäytävä/yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä) ja molemmissa tapauksissa ovat rakenteellisesti erotettuja, aivan kuten kuuluukin. Voi verrata tuota jälkimmäisen kuvan tilannetta talvisiin olosuhteisiin.

        Mistä tiedät, että kumpi osapuli on sen toisen väylän yli ajava osapuoli tuosta toisessa kuvassa? Ei näy suojatietä, eikä pyörätien jatketta, josta voisi jotakin päätellä, että väylä keskeytyy molemmin puolin risteystä. Ei näy myöskään mitään korotusta tai muuta rakennetta, josta voisi asioita päätellä, eikä tieliikennelaki sellaista väylien risteävän kohdan osalta vaadikaan. Tieliikennelaki velvoittaa vaan ylityksen tekevää osapuolta väistämään toisella väylällä liikkuvia tienkäyttäjiä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Liittyy suoraan siihen, että mistä tiedetään, että kumman väylän tienkäyttäjä ylittää sen toisen väylän. Mistä tiedetään, että se on nimenomaan ajoradan ajoneuvo, joka on se ylittävä osapuoli, eikä tilanne ole toisin päin?

        https://maps.app.goo.gl/ntwqu5DjrytwQjW89

        https://maps.app.goo.gl/n2fviTbT4x24NAv67

        Tuossa on kaksi kuvaa. Molemmissa kuvissa on jonkinlainen kevyenliikenteen väylä (jalkakäytävä/yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä) ja molemmissa tapauksissa ovat rakenteellisesti erotettuja, aivan kuten kuuluukin. Voi verrata tuota jälkimmäisen kuvan tilannetta talvisiin olosuhteisiin.

        Mistä tiedät, että kumpi osapuli on sen toisen väylän yli ajava osapuoli tuosta toisessa kuvassa? Ei näy suojatietä, eikä pyörätien jatketta, josta voisi jotakin päätellä, että väylä keskeytyy molemmin puolin risteystä. Ei näy myöskään mitään korotusta tai muuta rakennetta, josta voisi asioita päätellä, eikä tieliikennelaki sellaista väylien risteävän kohdan osalta vaadikaan. Tieliikennelaki velvoittaa vaan ylityksen tekevää osapuolta väistämään toisella väylällä liikkuvia tienkäyttäjiä.

        Haaste (ongelma) asian suhteen on jälleen se klassinen, että tieliikennelaissa ei asiaa mitenkään määritetä. Väyläviraston Jalankulun suunnittelu -ohjeessa asiasta lukee sitten mm. seuraavaa:

        "Ylijatkettu jalkakäytävä korotetaan ajoradasta molemmin puolin madalletulla reunatuella."

        Kyseisessä ohjeessa ylijatketusta jalkakäytävästä löytyy lisää (Väyläviraston ohjeita 34/2022 ohjeen osalta kohdasta 6.1.7).

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Haaste (ongelma) asian suhteen on jälleen se klassinen, että tieliikennelaissa ei asiaa mitenkään määritetä. Väyläviraston Jalankulun suunnittelu -ohjeessa asiasta lukee sitten mm. seuraavaa:

        "Ylijatkettu jalkakäytävä korotetaan ajoradasta molemmin puolin madalletulla reunatuella."

        Kyseisessä ohjeessa ylijatketusta jalkakäytävästä löytyy lisää (Väyläviraston ohjeita 34/2022 ohjeen osalta kohdasta 6.1.7).

        Se on sitä, kun naisten logiikkaa päästetään sotkemaan oikeisiin asioihin.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Liittyy suoraan siihen, että mistä tiedetään, että kumman väylän tienkäyttäjä ylittää sen toisen väylän. Mistä tiedetään, että se on nimenomaan ajoradan ajoneuvo, joka on se ylittävä osapuoli, eikä tilanne ole toisin päin?

        https://maps.app.goo.gl/ntwqu5DjrytwQjW89

        https://maps.app.goo.gl/n2fviTbT4x24NAv67

        Tuossa on kaksi kuvaa. Molemmissa kuvissa on jonkinlainen kevyenliikenteen väylä (jalkakäytävä/yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä) ja molemmissa tapauksissa ovat rakenteellisesti erotettuja, aivan kuten kuuluukin. Voi verrata tuota jälkimmäisen kuvan tilannetta talvisiin olosuhteisiin.

        Mistä tiedät, että kumpi osapuli on sen toisen väylän yli ajava osapuoli tuosta toisessa kuvassa? Ei näy suojatietä, eikä pyörätien jatketta, josta voisi jotakin päätellä, että väylä keskeytyy molemmin puolin risteystä. Ei näy myöskään mitään korotusta tai muuta rakennetta, josta voisi asioita päätellä, eikä tieliikennelaki sellaista väylien risteävän kohdan osalta vaadikaan. Tieliikennelaki velvoittaa vaan ylityksen tekevää osapuolta väistämään toisella väylällä liikkuvia tienkäyttäjiä.

        "Mistä tiedät, että kumpi osapuli on sen toisen väylän yli ajava osapuoli tuosta toisessa kuvassa?"

        Silloin kun tiemerkinnät ovat puutteelliset, väistämisvelvollisuutta ei tiedä. Kuvassa 2 näin on, sillä tienpitäjä on tehnyt merkinnät/rakenteet huonosti.

        Yleensä näissä tilanteissa molempien osapuolten pitää noudattaa varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi, ks. tark. TLL 3 §.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Rakenteellinen erotus on kevyenliikenteen väylien osalta sen perusominaisuus, joka ei liity ”ylijatkettuun” asiaan, vaan koko siihen kevyenliikenteen väylään."

        Onko joku muuta väittänyt? Olen täysin samaa mieltä täsät asiasta.

        Itsesi kanssako väittelet, vai mistä on kysymys??

        Mutta eikö kevyen liikenteen väylä voi olla myös – paitsi ajoradasta rakenteellisesti erotettu – niin myös erillinen tien osa tai erillinen tie? Äskettäin täällä postasi joku havaintokuvat kaikista kolmesta. Joten ei rakenteellinen erotus ole kevyenliikenteen väylien osalta sen perusominaisuus.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta eikö kevyen liikenteen väylä voi olla myös – paitsi ajoradasta rakenteellisesti erotettu – niin myös erillinen tien osa tai erillinen tie? Äskettäin täällä postasi joku havaintokuvat kaikista kolmesta. Joten ei rakenteellinen erotus ole kevyenliikenteen väylien osalta sen perusominaisuus.

        Erillinen tie kulkee täysin erikseen, joten sitä ei tarvitse mitenkään erottaa vierellä kulkevasta ajoradasta, koska sitä ajorataa ei siinä vierellä kulje. Rakenteellinen erotus on kevyenliikenteen väylien perusominaisuus, silloin kun rakenteellista erotusta tarvitaan ja käytetään.

    • Anonyymi

      Ylämummo jat kettu on erit kunt tulee yläkettu.

    • Anonyymi

      Jalankulkian ja pyöräilijän ei kannata työntäytyä auton eteen,oli sitten etuoikeus kellä tahansa. Meinaan , että siinä voi vammautua tai jopa kuolla. Luulis vähän olevan itsesuojelu vaistoa. Kaikki puusilmät ei näe ja liukkauden vuoksi ei pysähdy vaikka jarruttaa. Että olkaa varovaisia ja pysykää hengissä.

      • Anonyymi

        Autoilijan ei kannata istua auton rattiin, ellei tajua sitä, että hän on liikenteessä vastuussa myös muiden, itseään heikommassa asemassa olevien hengestä ja turvallisuudesta.

    • Anonyymi

      Sillä ei ole vitunkaan väliä,kuka on väistämis velvollinen. Vai pitäisi teille vielä punainen mattokin laittaa. Päätä kääntämättä tynnetään autojen eteen ja kokeillaan,että pysähtyykö vai ei. Ei minkään näköistä itsesuojelu vaistoa. Kun on huononäköisiä autokuskeja ja etenkin talvella liukasta niin kannattaa kuitenkin vähän kääntää sitä päätä,että pysähtyykö vai ei. Näin elää kauemmin ja pysyy terveenä.

      • Anonyymi

        Se on nimenomaan väistämisvelvollisuus, jolla on vi,tun väliä liikenteessä.

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        No siinä on kärkikolmio niin kuin kuuluukin olla.
        Täysin selkeää, kelistä riippumatta.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No siinä on kärkikolmio niin kuin kuuluukin olla.
        Täysin selkeää, kelistä riippumatta.

        Kolmiosta huolimatta, niin kohdassa on ylijatkettu kevyenliikenteen väylä. Autoilijat olisivat kolmion poistamisesta huolimatta väistämisvelvollisia kohdassa, kun ylittävät yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylän. Tilanne muuttuisi toisin päin, jos kohdassa yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylä keskeytyisi molemmin puolin risteystä ja kohdassa olisi jalankulkijoille ja pyöräilijöille suojatie ja pyörätien jatke. Nyt noin ei kuvassa ole, vaan autoilija on se kevyenliikenteen väylän ylittävä osapuoli.

      • Anonyymi

        Tätäkin kuvaa aiemmin jo kommentoitiin eräässä ketjussa. On hyvä, että risteykseen on asetettu kärkikolmio, koska ylijatkettu jakakäytävä ei kovin helposti ole havaittavissa.

        Todettiin aiemmin myös, että risteyksestä puuttuu pyörätien merkinnät, vaikka kauempana on yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän merkki, ks. kuva alla.

        https://maps.app.goo.gl/fZDfPeoY61RDFppd9

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tätäkin kuvaa aiemmin jo kommentoitiin eräässä ketjussa. On hyvä, että risteykseen on asetettu kärkikolmio, koska ylijatkettu jakakäytävä ei kovin helposti ole havaittavissa.

        Todettiin aiemmin myös, että risteyksestä puuttuu pyörätien merkinnät, vaikka kauempana on yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän merkki, ks. kuva alla.

        https://maps.app.goo.gl/fZDfPeoY61RDFppd9

        Ongelmaksi tuon(kin) tekee nimenomaan ajoratojen välinen väistämisvelvollisuus.
        Kun tuo reunakivi jää lumen alle, niin kumpaakaan ajorataa ajava ei voi mistään päätellä, kumpi on risteyksessä väistämisvelvollinen.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ongelmaksi tuon(kin) tekee nimenomaan ajoratojen välinen väistämisvelvollisuus.
        Kun tuo reunakivi jää lumen alle, niin kumpaakaan ajorataa ajava ei voi mistään päätellä, kumpi on risteyksessä väistämisvelvollinen.

        Jospa kuljettaja vilkaisee kärkikolmiota ja oivaltaa väistämisvelvollisuuden.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No siinä on kärkikolmio niin kuin kuuluukin olla.
        Täysin selkeää, kelistä riippumatta.

        "No siinä on kärkikolmio niin kuin kuuluukin olla.
        Täysin selkeää, kelistä riippumatta."

        Eihän kolmion poistamisessa mitään järkeä olekaan. Tuohon tuli kolmio jo vanhan TLL:n aikaan, kun tuo pihapolku kaavamuutoksella muutettiin kaduksi. Sitä ennen siinä ei ollutkaan kolmiota, kun tultiin tielle pihasta. Tiedä sitten, minkä näköinen tuo risteys on nyt, kun 2023 kesällä otetussa kuvassa ei ole risteyksessä tietyö-liikennemerkkiä, joka on elokuussa 2024 otetussa kuvassa.

    • Anonyymi

      Entä onko tässä esimerkissä risteyksessä ylijatkettu kevyenliikenteen väylä?

      https://maps.app.goo.gl/DiQZHu36fuw3y8tc7

      Tuossa kevyenliikenteen väylä on rakenteellisesti erotettu vierellä kulkevasta ajoradasta viherkaistaleella, eli erotusalue erottaa ajoradan suunnassa pyörätien ajoradasta, aivan kuten kuuluukin.

      • Anonyymi

        Siinä tullaan ihan normaalisti tehtaan/yms pihasta.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinä tullaan ihan normaalisti tehtaan/yms pihasta.

        Ei kysytty, että mistä autoilijat tulevat.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kysytty, että mistä autoilijat tulevat.

        Pihasta, parkkikselta, yms tullessa on aina väistetty muita.
        Ihan normaalisti ilman femakoitten ihmevirityksiä.

      • Anonyymi

        Ei ole, vaan noudatetaan TLL 24 § 3 mom "Ajoneuvolla on aina väistettävä:
        2) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle kiinteistön pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta tiehen liittyvältä alueelta, taikka tien ulkopuolelta"

      • Anonyymi

        Kyllä tuossa on tieliikennelaissa tarkoitettu erillinen tien osa.
        Tuon näkee selvimmin risteyksessä, jossa liikennemerkki B5 on ennen tuota kevyenliikenteen väylää.

      • Anonyymi

        Tuolla ylempänä todetaan, että haaste on se, että tieliikennelaki ei määritä "ylijatkettua" väylää, eikä sellaista edes tunnista. Määritys "ylijatketun jalkakäytävän" rakenteesta löytyy "Jalankulun suunnittelu" -ohjeesta, ei tieliikennelaista. Sen mukaan kohta pitää olla korotettu.

        "Ylijatkettu jalkakäytävä korotetaan ajoradasta molemmin puolin madalletulla reunatuella."

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuolla ylempänä todetaan, että haaste on se, että tieliikennelaki ei määritä "ylijatkettua" väylää, eikä sellaista edes tunnista. Määritys "ylijatketun jalkakäytävän" rakenteesta löytyy "Jalankulun suunnittelu" -ohjeesta, ei tieliikennelaista. Sen mukaan kohta pitää olla korotettu.

        "Ylijatkettu jalkakäytävä korotetaan ajoradasta molemmin puolin madalletulla reunatuella."

        Ei TLL:n tarvitsekaan määritellä tuon "ylijatketun jalkakäytävän" rakennetta, kosk laki ei määrittele monen muunkaan asian rakennetta. Eihän kadunkaan rakennetta mitenkään määritellä, eikä yleensä tienkään, ei raitiotien, eikä rautatien ym.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei TLL:n tarvitsekaan määritellä tuon "ylijatketun jalkakäytävän" rakennetta, kosk laki ei määrittele monen muunkaan asian rakennetta. Eihän kadunkaan rakennetta mitenkään määritellä, eikä yleensä tienkään, ei raitiotien, eikä rautatien ym.

        Joku on keksinyt, että tie katkaistaan ja autoille on ylityspaikka jalkakäytävällä.

        Tämä olisi pitänyt hoitaa ja määritellä lainsäädännön kautta, niin kuin liikenteen kanssa on ollut tapana.

      • Anonyymi

        Tuossa kuvassa on myös vielä vanhaa perua pyörätien jatke, mutta Kankaanpään kaupunki ansiokkaasti poisti tuollaiset paikat heti kesäkuussa 2020 maalaamalla ne suojateiksi.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joku on keksinyt, että tie katkaistaan ja autoille on ylityspaikka jalkakäytävällä.

        Tämä olisi pitänyt hoitaa ja määritellä lainsäädännön kautta, niin kuin liikenteen kanssa on ollut tapana.

        "Joku on keksinyt, että tie katkaistaan ja autoille on ylityspaikka jalkakäytävällä.

        Tämä olisi pitänyt hoitaa ja määritellä lainsäädännön kautta, niin kuin liikenteen kanssa on ollut tapana."

        En nyt ymmärrä tuota "lainsäädännön kautta" pitämistä. Nykyinen TLL säädettiin kuten kaikki muutkin lait, lakialoitteesta esitykseen ja esityksen hyväksymiseen.
        Lakia laadittaessa kuultiin kymmeniä asiantuntijoita, joiden nimetkin löytyvät eduskunnan sivuilta. Lakiesityksen käsitteli liikenne- ja viestintävaliokunta ja perustuslakivaliokunta..
        Ei se ole lain vika, jos joku ei ymmärrä, mikä on jalkakäytävä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Joku on keksinyt, että tie katkaistaan ja autoille on ylityspaikka jalkakäytävällä.

        Tämä olisi pitänyt hoitaa ja määritellä lainsäädännön kautta, niin kuin liikenteen kanssa on ollut tapana."

        En nyt ymmärrä tuota "lainsäädännön kautta" pitämistä. Nykyinen TLL säädettiin kuten kaikki muutkin lait, lakialoitteesta esitykseen ja esityksen hyväksymiseen.
        Lakia laadittaessa kuultiin kymmeniä asiantuntijoita, joiden nimetkin löytyvät eduskunnan sivuilta. Lakiesityksen käsitteli liikenne- ja viestintävaliokunta ja perustuslakivaliokunta..
        Ei se ole lain vika, jos joku ei ymmärrä, mikä on jalkakäytävä.

        Ei ole aiemmin ollut niin, että tie katkaistaan ja yli vedetään kevyenliikenteen alue.

        Lakiin autoille suojatietä vastaava ylityspaikka merkitöineen tai sitten normaaleja ratkaisuja.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei TLL:n tarvitsekaan määritellä tuon "ylijatketun jalkakäytävän" rakennetta, kosk laki ei määrittele monen muunkaan asian rakennetta. Eihän kadunkaan rakennetta mitenkään määritellä, eikä yleensä tienkään, ei raitiotien, eikä rautatien ym.

        Jos rakenne vaikuttaa väistämisvelvollisuuteen, niin silloin on määrityksen syytä löytyä tieliikennelakista. Noin kun on juuri tuon "ylijatketun" jalkakäytävän osalta.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuolla ylempänä todetaan, että haaste on se, että tieliikennelaki ei määritä "ylijatkettua" väylää, eikä sellaista edes tunnista. Määritys "ylijatketun jalkakäytävän" rakenteesta löytyy "Jalankulun suunnittelu" -ohjeesta, ei tieliikennelaista. Sen mukaan kohta pitää olla korotettu.

        "Ylijatkettu jalkakäytävä korotetaan ajoradasta molemmin puolin madalletulla reunatuella."

        Jos tuota ylijatkettua kohtaa ei talvella erota korokkeesta, rakenteen muutoksesta, eikä liikennemerkeistä, ei sitä silloin ole olemassakaan. Sen olemassaolo on lumitilanteesta riippuvainen. Siis melkoisen huonosti toteutettu järjestely.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos tuota ylijatkettua kohtaa ei talvella erota korokkeesta, rakenteen muutoksesta, eikä liikennemerkeistä, ei sitä silloin ole olemassakaan. Sen olemassaolo on lumitilanteesta riippuvainen. Siis melkoisen huonosti toteutettu järjestely.

        Tien rakenne ei muut vuodenaikojen myötä. Myös kaistamerkintöjä on noudatettava, vaikka niitä ei näe lumen alta.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tien rakenne ei muut vuodenaikojen myötä. Myös kaistamerkintöjä on noudatettava, vaikka niitä ei näe lumen alta.

        Sittenhän se on ihan ok autojen ja kevyenliikenteen kohdatessakin?
        Eikun edistämään.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos tuota ylijatkettua kohtaa ei talvella erota korokkeesta, rakenteen muutoksesta, eikä liikennemerkeistä, ei sitä silloin ole olemassakaan. Sen olemassaolo on lumitilanteesta riippuvainen. Siis melkoisen huonosti toteutettu järjestely.

        Miten olette tähän asti autoilleet, kun ette erota mikä on jalkakäytävä?
        Miten olette pärjänneet liikenteessä? Taitaa kuun vaihteessa tulla 44 vuotta siitä, kun TLL:ään tuli pykälä
        31§
        Jalkakäytävän ylittäminen.
        Ajoneuvon kuljettajan on ylittäessään jalkakäytävää annettava jalankulkijalle esteetön kulku.
        Tuo on ollut voimassa kesät, talvet, päivin ja öin

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten olette tähän asti autoilleet, kun ette erota mikä on jalkakäytävä?
        Miten olette pärjänneet liikenteessä? Taitaa kuun vaihteessa tulla 44 vuotta siitä, kun TLL:ään tuli pykälä
        31§
        Jalkakäytävän ylittäminen.
        Ajoneuvon kuljettajan on ylittäessään jalkakäytävää annettava jalankulkijalle esteetön kulku.
        Tuo on ollut voimassa kesät, talvet, päivin ja öin

        Nyt ei ole kyse jalankulkijoista, vaan väistämisvelvollisuudesta ristevällä ajoradalla, joka määräytyy jalkakäytävän ylityksestä.
        Olisi hyvä ymmärtää edes keskustelun aihe.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sittenhän se on ihan ok autojen ja kevyenliikenteen kohdatessakin?
        Eikun edistämään.

        Pitää tietää, vaikka ei voi aina tietää. Se on koko asian ydin. Pitää tietää, että lumen alla auton nokan edestä kulkee sellainen väylä, jonka kohdalla autoilijana olet väistämisvelvollinen. Jos kohdassa olisi jokin liikennemerkki kertomassa asiasta autoilijalle, eikä pelkästään lumen alla piilossa oleva rakenne, niin olisi helpompi tietää, eikö niin?

        Ajoneuvolla on aina väistettävä: jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt ei ole kyse jalankulkijoista, vaan väistämisvelvollisuudesta ristevällä ajoradalla, joka määräytyy jalkakäytävän ylityksestä.
        Olisi hyvä ymmärtää edes keskustelun aihe.

        "Nyt ei ole kyse jalankulkijoista, vaan väistämisvelvollisuudesta ristevällä ajoradalla, joka määräytyy jalkakäytävän ylityksestä.
        Olisi hyvä ymmärtää edes keskustelun aihe."

        Sinä se vaan kirjoitat kirjoittamisen ilosta, edes ymmärtämättä, mistä keskustellaan.
        "Ajoneuvon kuljettajan on ylittäessään jalkakäytävää annettava jalankulkijalle esteetön kulku."
        Jos et tuosta lainauksesta ymmärtänyt, että on tähänkin asti pitänyt tajuta mikä on jalkakäytävä, niin pidä sormesi kurissa ja ole kirjoittamatta typeriä.



        Jos rakenne vaikuttaa väistämisvelvollisuuteen, niin silloin on määrityksen syytä löytyä tieliikennelakista. Noin kun on juuri tuon "ylijatketun" jalkakäytävän osalta.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Nyt ei ole kyse jalankulkijoista, vaan väistämisvelvollisuudesta ristevällä ajoradalla, joka määräytyy jalkakäytävän ylityksestä.
        Olisi hyvä ymmärtää edes keskustelun aihe."

        Sinä se vaan kirjoitat kirjoittamisen ilosta, edes ymmärtämättä, mistä keskustellaan.
        "Ajoneuvon kuljettajan on ylittäessään jalkakäytävää annettava jalankulkijalle esteetön kulku."
        Jos et tuosta lainauksesta ymmärtänyt, että on tähänkin asti pitänyt tajuta mikä on jalkakäytävä, niin pidä sormesi kurissa ja ole kirjoittamatta typeriä.



        Jos rakenne vaikuttaa väistämisvelvollisuuteen, niin silloin on määrityksen syytä löytyä tieliikennelakista. Noin kun on juuri tuon "ylijatketun" jalkakäytävän osalta.

        Mutta mainitaan vain ylijatkettu jalkakäytävän osalta. On myös pyöräteitä ja yhdistettyjä väyliä. Aina ei väistetä pyöräilijöitä, vaikka jalankulkijoita väistettäisiinkin. Tuo "ylijatkettu" muuttaa tilannetta. Tämä kannattaa huomioida tässä keskustelussa myös. Asiaan vaikuttava väistämisvelvollisuus on 24 pykälän kolmannen momentin viides kohta.

        Ajoneuvolla on aina väistettävä:

        5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Nyt ei ole kyse jalankulkijoista, vaan väistämisvelvollisuudesta ristevällä ajoradalla, joka määräytyy jalkakäytävän ylityksestä.
        Olisi hyvä ymmärtää edes keskustelun aihe."

        Sinä se vaan kirjoitat kirjoittamisen ilosta, edes ymmärtämättä, mistä keskustellaan.
        "Ajoneuvon kuljettajan on ylittäessään jalkakäytävää annettava jalankulkijalle esteetön kulku."
        Jos et tuosta lainauksesta ymmärtänyt, että on tähänkin asti pitänyt tajuta mikä on jalkakäytävä, niin pidä sormesi kurissa ja ole kirjoittamatta typeriä.



        Jos rakenne vaikuttaa väistämisvelvollisuuteen, niin silloin on määrityksen syytä löytyä tieliikennelakista. Noin kun on juuri tuon "ylijatketun" jalkakäytävän osalta.

        Kirjoitat >> "Jos rakenne vaikuttaa väistämisvelvollisuuteen, niin silloin on määrityksen syytä löytyä tieliikennelakista. Noin kun on juuri tuon "ylijatketun" jalkakäytävän osalta."

        Missä kyseinen määritelmä löytyy, että ylittäessä jalkakäytävää/pyörätietä/yhdistettyä väylää, on ajoradan ajoneuvo väistämisvelvollinen ylityskohdassa sen kevyenliikenteen väylän rakenteen perusteella?

        Rakenteellista erottelua ei kannata sotkea tähän, sillä se on kevyenliikenteen väylän perusominaisuus, kun väylä on osa vieressä kulkevaa ajorataa. Silloin kevyenliikenteen väylä (jalkakäytävä/pyörätie/yhdistetty väylä) erotetaan sen rinnalla kulkevasta ajoradasta rakenteellisesti. Se ei liity tuohon "ylijatkettuun" tapaukseen, vaan liittyy erotteluun vieressä kulkevasta ajoradasta.

        Risteävän kohdan rakenne on eri asia ja tästä ei löydy mainintaa tieliikennelaista. Jalankulun suunnittelu -ohjeessa taas asiasta lukee mm. seuraavaa:

        "Ylijatkettu jalkakäytävä on risteyksessä vähäliikenteisen sivusuunnan ylittämiseen
        tarkoitettu elementti."

        "Ylijatkettu jalkakäytävä korotetaan ajoradasta molemmin puolin madalletulla reunatuella."

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Nyt ei ole kyse jalankulkijoista, vaan väistämisvelvollisuudesta ristevällä ajoradalla, joka määräytyy jalkakäytävän ylityksestä.
        Olisi hyvä ymmärtää edes keskustelun aihe."

        Sinä se vaan kirjoitat kirjoittamisen ilosta, edes ymmärtämättä, mistä keskustellaan.
        "Ajoneuvon kuljettajan on ylittäessään jalkakäytävää annettava jalankulkijalle esteetön kulku."
        Jos et tuosta lainauksesta ymmärtänyt, että on tähänkin asti pitänyt tajuta mikä on jalkakäytävä, niin pidä sormesi kurissa ja ole kirjoittamatta typeriä.



        Jos rakenne vaikuttaa väistämisvelvollisuuteen, niin silloin on määrityksen syytä löytyä tieliikennelakista. Noin kun on juuri tuon "ylijatketun" jalkakäytävän osalta.

        Kyse on siitä, että aivan tavallinen kaupungissa oleva risteys muutetaan siten, että siitä poistetaan kärkikolmio ja suojatien merkit, sitten siihen rakennetaan muutaman sentin korotus, jolloin entisestä suojatiestä tuleekin jalkakäytävä.
        Paikkaa ennalta tuntematon autoilija, ei voi talvella mistään havaita olevansa risteyksessä väistämisvelvollinen.
        Hänen suunnaltaan katsottuna, kyseessä näyttää olevan aivan tavallinen tasa-arvoinen risteys.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Janne Ahonen E R O A A

      Taas 2 lasta jää vaille ehjää perhettä!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      177
      3691

    2. Tekisi niin mieli laittaa sulle viestiä

      En vaan ole varma ollaanko siihen vielä valmiita, vaikka halua löytyykin täältä suunnalta, ja ikävää, ja kaikkea muuta m
      Ikävä
      85
      1638

    3. Miksi ihmeessä?

      Erika Vikman diskattiin, ei osallistu Euroviisuihin – tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek
      Ateismi
      27
      1395

    4. Ootko huomannut miten

      pursuat joka puolelta. Sille joka luulee itsestään liikoja 🫵🙋🏻‍♂️
      Ikävä
      158
      1272

    5. Erika Vikman diskattiin, tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek

      Erika Vikman diskattiin, ei osallistu Euroviisuihin – tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek https://www.rumba.fi/uut
      Maailman menoa
      19
      1068

    6. Pitääkö penkeillä hypätä Martina?

      Eivätkö puistonpenkit ole istumista varten.Ei niitä kannata liata hyppäämällä koskaa likaantuvat eikä siellä kukaan niit
      Kotimaiset julkkisjuorut
      194
      1053

    7. Kerropa ESA miten kävi tuomioiden

      Osaako ESA kertoa miten haukkumasi kunnanhallituksen kävi.
      Puolanka
      35
      1021

    8. Kuinka kauan

      Olet ollut kaivattuusi ihastunut/rakastunut? Tajusitko tunteesi heti, vai syventyivätkö ne hitaasti?
      Ikävä
      92
      1018

    9. Maikkarin tentti: Orpo jälleen rauhallinen ja erittäin hyvä, myös Purra oli hyvä

      Lindtman ja Kaikkonen oli kohtalaisia, sen sijaan punavihreät Koskela ja Virta olivat taas heikkoja. Ja vastustavat jalk
      Maailman menoa
      121
      952

    10. Se olisi ihan

      Napinpainalluksen päässä. Ei vaatisi paljon
      Ikävä
      62
      785
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt