Miten löydätte kiinnostusta tutustua mahdollisiin partnereihin?

Anonyymi-ap

Se vaan tapahtuu vai kunnolla työstät?

17

257

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Pitää säännöllisesti joka viikonloppu juoda viinaa ja lähteä yökerhoihin niin tapaa naisia ja voi löytää sen partnerin.

      t. viinamies

    • Anonyymi

      Aikpinaan se kiinnostus syntyi sisäisestä tarpeesta kietoa joku rakastavaan haliin ja olla elämänmatkassa mukana. Romanttinen tarve kaiken kaikkiaan. Myös ne lapset oli hetkittäin mielessä, että olishan se kiva saada edes yksi oma lapsi ja kasvaa yhdessä nöhden millainen uusi ihminen hänestä kasvaa.

      Nykyään taas ei mitään motivaatiota olisi etsiä yhtikäs mitään. Romanttisuutenikin on lähinnä enää hyväntahtoisuutta, ei muuta.

      Jasu

      • Anonyymi

        Lähinnä sitä siis etten halua satuttaa ja siksen ketään enää etsisi enkä suhdetta ryhtyisi kyhäämään. Inhoan itseäni jos satutan toista, mutta inhoan itseäni silloinkin jos pakotan itseni jatkuvasti syrjäyttämään itseäni. Niinpä valitsisin itseni, näin ei ketään muuta tulisi satutettua itsekkyydelläni.

        Jasu


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lähinnä sitä siis etten halua satuttaa ja siksen ketään enää etsisi enkä suhdetta ryhtyisi kyhäämään. Inhoan itseäni jos satutan toista, mutta inhoan itseäni silloinkin jos pakotan itseni jatkuvasti syrjäyttämään itseäni. Niinpä valitsisin itseni, näin ei ketään muuta tulisi satutettua itsekkyydelläni.

        Jasu

        Voin samaistua suhun täysin. En itsekään haluaisi enää "etsiä" ketään. Ja kauhea homma
        - vuosikausien - oppia tuntemaan toinen. Saati että toinen oppii tuntemaan sinut ja ymmärtämään... tai hyväksymään...

        Silloin kun olin sinkkuna niin en "etsinyt" ketään. Hän nyt sananmukaisesti tipahti puusta eteeni. Ja olen herkkä ihastumaan ihmisiin.

        Mutta osaisnko elää yksin? En osaa sanoa. On siinä se viehätys tietysti ettei ole tilivelvollinen kenellekään, päätöksistään, tekemisistään jne.


      • Anonyymi
        elisakettu kirjoitti:

        Voin samaistua suhun täysin. En itsekään haluaisi enää "etsiä" ketään. Ja kauhea homma
        - vuosikausien - oppia tuntemaan toinen. Saati että toinen oppii tuntemaan sinut ja ymmärtämään... tai hyväksymään...

        Silloin kun olin sinkkuna niin en "etsinyt" ketään. Hän nyt sananmukaisesti tipahti puusta eteeni. Ja olen herkkä ihastumaan ihmisiin.

        Mutta osaisnko elää yksin? En osaa sanoa. On siinä se viehätys tietysti ettei ole tilivelvollinen kenellekään, päätöksistään, tekemisistään jne.

        Nojuu, niin ne omatkin suhteet kaikki alkaneet, ettei vasiten ole etsinyt vaan löytänyt. Välillä ihan huttuakin.

        Mä taas tiedän osaavani ja nauttivani yksin olosta. Nuorena oli toisin, vaikeaa hetkittäin yksin olo. Kaipasi yhteyttä toiseen ihmiseen, vaikka muuten yksinään olikin kiva olla. Nykyään kun en enää kaipaa yhteyttä kehenkään, kuin lapsiini ja eläimiini, puolisooni. Niin olis varmasti helppoa olla yksin.

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nojuu, niin ne omatkin suhteet kaikki alkaneet, ettei vasiten ole etsinyt vaan löytänyt. Välillä ihan huttuakin.

        Mä taas tiedän osaavani ja nauttivani yksin olosta. Nuorena oli toisin, vaikeaa hetkittäin yksin olo. Kaipasi yhteyttä toiseen ihmiseen, vaikka muuten yksinään olikin kiva olla. Nykyään kun en enää kaipaa yhteyttä kehenkään, kuin lapsiini ja eläimiini, puolisooni. Niin olis varmasti helppoa olla yksin.

        Jasu

        Ihminen joka kaipaa yhteyttä muihin ihmisiin yleensä haalii kavereita ja ystäviäkin, kun sitten se yhteyden tarve loppuu syystä tai toisesta, ei kaipaa ketään pois lukien ne jo rakkaat ihmiset joihin suhde jo luotu. Muttei uusia.

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihminen joka kaipaa yhteyttä muihin ihmisiin yleensä haalii kavereita ja ystäviäkin, kun sitten se yhteyden tarve loppuu syystä tai toisesta, ei kaipaa ketään pois lukien ne jo rakkaat ihmiset joihin suhde jo luotu. Muttei uusia.

        Jasu

        Monilla on ikävä joskus kavereitaankin, mulla ei ole koskaan. Siitä jo olen tajunnut, että pärjään yksin siinä määrin, kun vaan muu elämä toimii. Saa apua kun sairastaa, ruokaa kaupasta jne. Palvelut. Mutten henkilökohtaiseen elämään tarvi ketään.

        Jasu


    • Kyllä se pariutumisen tarve on jossain syvällä sisäänrakennettuna eli sitä ei ole koskaan tarvinnut mitenkään erikseen etsiä tai puskea. Tarve olla toisen ihmisen lähellä, rakastaa ja olla rakastettu, olla turvassa, saada jakaa elämä jonkun kanssa, perustaa perhe.. Nuo ovat ihan sisäänrakennettuja tarpeita itselläni.

      Nykyään pitkän sinkkuuden jälkeen omaa suhtautumista parisuhteeseen ja kumppanin löytämiseen on joutunut hieman työstämään. Ja työstäminen jatkuu yhä..

    • Helposti, tarvitaan vain kaunotar lyhyessä minihameessaan, koipireidet paljaina, joka vastaa katseeseeni.

      • Anonyymi

        joka vastaa katseeseeni -> ei tuu pervosetämies tapahtumaan.


    • Anonyymi

      No olen aina muutenkin ollut kiinnostunut kanssaihmisistä. Mun taktiikka on kuitenkin siirtää kaikki munat samaan koriin, eli jos vakavasti haluan johonkin tutustua siinä mielessä, niin keskityn yhteen ihmiseen kerrallaan. Vähän liikaa näkee näitä "kirjoitellaan joka suuntaan" esim. Tinderissä ja omassa kaveripiirissä. Jos ei anna kaikkeaan, ei voi saadakaan.

      • "𝓙𝓸𝓼 𝓮𝓲 𝓪𝓷𝓷𝓪 𝓴𝓪𝓲𝓴𝓴𝓮𝓪𝓪𝓷, 𝓮𝓲 𝓿𝓸𝓲 𝓼𝓪𝓪𝓭𝓪𝓴𝓪𝓪𝓷."

        Syvällinen viisaus!


      • Anonyymi
        Koipireisimies kirjoitti:

        "𝓙𝓸𝓼 𝓮𝓲 𝓪𝓷𝓷𝓪 𝓴𝓪𝓲𝓴𝓴𝓮𝓪𝓪𝓷, 𝓮𝓲 𝓿𝓸𝓲 𝓼𝓪𝓪𝓭𝓪𝓴𝓪𝓪𝓷."

        Syvällinen viisaus!

        Olen kieltämättä aika syvällinen ihminen, mutta hyvä jos sen joku muukin huomaa.


    • Anonyymi

      Jos riittävän kiinnostava tulee eteen, niin kiinnostusta löytyy kyllä.

      • Anonyymi

        Odotat vain passiivisena ihmeen ilmestymistä eteesi?


      • Anonyymi

        Noinhan se on.

        Ihan etsimättä ovat aina eteen tulleet. 😊

        xLiner


    • Anonyymi

      "Toiset kompastuu ja toiset kompuroi"
      -Lao Tse Lukka-

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kun Arman Alizad puolusti hiihtäjä Vilma Nissilää sanomalla

      "älä välitä sekopäistä Vilma", ja kun siitä kerrottiin täällä, niin sekopäinen mukasuvaitsevainen teki siitä valituksen
      Maailman menoa
      25
      2684
    2. Trump muka öljyn takia Venezuelaan? Pelkää mustamaalausta

      Kertokaapa mistä tuollainen uutisankka on saanut alkunsta? Näyttäkääpä ne alkuperäiset lähteet, minä en löytänyt mitään
      Maailman menoa
      40
      2332
    3. Ei tule uni

      Kuten epäilin. Onneksi viime yön sain ihan hyvin nukutuksi. Tiesin kyllä, ettei tästä mitään tänään tule.
      Ikävä
      62
      1308
    4. Miksi juuri Venezuela?

      Kaikista maailman valtioista Trump otti silmätikukseen Venezuelan. Mutta minkä ihmeen takia? Kyseessä on kuitenkin vähäp
      Maailman menoa
      299
      1231
    5. Toivon sulle silti hyvää

      Väärinkäsityksiä tapahtuu, mutta nyt on uusi vuosi ja uudet kujeet.
      Ikävä
      41
      986
    6. Tiedän, että olet luonnevikainen

      Haluaisin vain todeta olleeni väärässä tässä asiassa.
      Ikävä
      42
      967
    7. Pitäisikö meidän

      Sitten nähdä ilman että siitä tehdään ongelmaa?
      Ikävä
      77
      894
    8. Jos mies olet oikeasti...?

      Kiinnostunut... Pyydä mut kunnolla treffeille ja laita itsesi likoon. En voi antaa sydäntä jos sinä olet epävarma ja eh
      Ikävä
      77
      877
    9. Nautitko riidan haastamisesta?

      Itse olen hyvin kärsivällinen ja sopuisa noin yleensä, mutta osaan tarvittaessa olla hankala. Niin metsä vastaa kuin sin
      Sinkut
      175
      803
    10. Akateemikko Martti Koskenniemi vertaa Trumpia Putiniin

      "-Suomalaisena on syytä olla huolissaan siitä, että Yhdysvallat näin vahvistaa 1800-luvun alkupuolella julistamansa etup
      Maailman menoa
      94
      798
    Aihe