Miten löydätte kiinnostusta tutustua mahdollisiin partnereihin?

Anonyymi-ap

Se vaan tapahtuu vai kunnolla työstät?

17

222

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Pitää säännöllisesti joka viikonloppu juoda viinaa ja lähteä yökerhoihin niin tapaa naisia ja voi löytää sen partnerin.

      t. viinamies

    • Anonyymi

      Aikpinaan se kiinnostus syntyi sisäisestä tarpeesta kietoa joku rakastavaan haliin ja olla elämänmatkassa mukana. Romanttinen tarve kaiken kaikkiaan. Myös ne lapset oli hetkittäin mielessä, että olishan se kiva saada edes yksi oma lapsi ja kasvaa yhdessä nöhden millainen uusi ihminen hänestä kasvaa.

      Nykyään taas ei mitään motivaatiota olisi etsiä yhtikäs mitään. Romanttisuutenikin on lähinnä enää hyväntahtoisuutta, ei muuta.

      Jasu

      • Anonyymi

        Lähinnä sitä siis etten halua satuttaa ja siksen ketään enää etsisi enkä suhdetta ryhtyisi kyhäämään. Inhoan itseäni jos satutan toista, mutta inhoan itseäni silloinkin jos pakotan itseni jatkuvasti syrjäyttämään itseäni. Niinpä valitsisin itseni, näin ei ketään muuta tulisi satutettua itsekkyydelläni.

        Jasu


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lähinnä sitä siis etten halua satuttaa ja siksen ketään enää etsisi enkä suhdetta ryhtyisi kyhäämään. Inhoan itseäni jos satutan toista, mutta inhoan itseäni silloinkin jos pakotan itseni jatkuvasti syrjäyttämään itseäni. Niinpä valitsisin itseni, näin ei ketään muuta tulisi satutettua itsekkyydelläni.

        Jasu

        Voin samaistua suhun täysin. En itsekään haluaisi enää "etsiä" ketään. Ja kauhea homma
        - vuosikausien - oppia tuntemaan toinen. Saati että toinen oppii tuntemaan sinut ja ymmärtämään... tai hyväksymään...

        Silloin kun olin sinkkuna niin en "etsinyt" ketään. Hän nyt sananmukaisesti tipahti puusta eteeni. Ja olen herkkä ihastumaan ihmisiin.

        Mutta osaisnko elää yksin? En osaa sanoa. On siinä se viehätys tietysti ettei ole tilivelvollinen kenellekään, päätöksistään, tekemisistään jne.


      • Anonyymi
        elisakettu kirjoitti:

        Voin samaistua suhun täysin. En itsekään haluaisi enää "etsiä" ketään. Ja kauhea homma
        - vuosikausien - oppia tuntemaan toinen. Saati että toinen oppii tuntemaan sinut ja ymmärtämään... tai hyväksymään...

        Silloin kun olin sinkkuna niin en "etsinyt" ketään. Hän nyt sananmukaisesti tipahti puusta eteeni. Ja olen herkkä ihastumaan ihmisiin.

        Mutta osaisnko elää yksin? En osaa sanoa. On siinä se viehätys tietysti ettei ole tilivelvollinen kenellekään, päätöksistään, tekemisistään jne.

        Nojuu, niin ne omatkin suhteet kaikki alkaneet, ettei vasiten ole etsinyt vaan löytänyt. Välillä ihan huttuakin.

        Mä taas tiedän osaavani ja nauttivani yksin olosta. Nuorena oli toisin, vaikeaa hetkittäin yksin olo. Kaipasi yhteyttä toiseen ihmiseen, vaikka muuten yksinään olikin kiva olla. Nykyään kun en enää kaipaa yhteyttä kehenkään, kuin lapsiini ja eläimiini, puolisooni. Niin olis varmasti helppoa olla yksin.

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nojuu, niin ne omatkin suhteet kaikki alkaneet, ettei vasiten ole etsinyt vaan löytänyt. Välillä ihan huttuakin.

        Mä taas tiedän osaavani ja nauttivani yksin olosta. Nuorena oli toisin, vaikeaa hetkittäin yksin olo. Kaipasi yhteyttä toiseen ihmiseen, vaikka muuten yksinään olikin kiva olla. Nykyään kun en enää kaipaa yhteyttä kehenkään, kuin lapsiini ja eläimiini, puolisooni. Niin olis varmasti helppoa olla yksin.

        Jasu

        Ihminen joka kaipaa yhteyttä muihin ihmisiin yleensä haalii kavereita ja ystäviäkin, kun sitten se yhteyden tarve loppuu syystä tai toisesta, ei kaipaa ketään pois lukien ne jo rakkaat ihmiset joihin suhde jo luotu. Muttei uusia.

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihminen joka kaipaa yhteyttä muihin ihmisiin yleensä haalii kavereita ja ystäviäkin, kun sitten se yhteyden tarve loppuu syystä tai toisesta, ei kaipaa ketään pois lukien ne jo rakkaat ihmiset joihin suhde jo luotu. Muttei uusia.

        Jasu

        Monilla on ikävä joskus kavereitaankin, mulla ei ole koskaan. Siitä jo olen tajunnut, että pärjään yksin siinä määrin, kun vaan muu elämä toimii. Saa apua kun sairastaa, ruokaa kaupasta jne. Palvelut. Mutten henkilökohtaiseen elämään tarvi ketään.

        Jasu


    • Kyllä se pariutumisen tarve on jossain syvällä sisäänrakennettuna eli sitä ei ole koskaan tarvinnut mitenkään erikseen etsiä tai puskea. Tarve olla toisen ihmisen lähellä, rakastaa ja olla rakastettu, olla turvassa, saada jakaa elämä jonkun kanssa, perustaa perhe.. Nuo ovat ihan sisäänrakennettuja tarpeita itselläni.

      Nykyään pitkän sinkkuuden jälkeen omaa suhtautumista parisuhteeseen ja kumppanin löytämiseen on joutunut hieman työstämään. Ja työstäminen jatkuu yhä..

    • Helposti, tarvitaan vain kaunotar lyhyessä minihameessaan, koipireidet paljaina, joka vastaa katseeseeni.

      • Anonyymi

        joka vastaa katseeseeni -> ei tuu pervosetämies tapahtumaan.


    • Anonyymi

      No olen aina muutenkin ollut kiinnostunut kanssaihmisistä. Mun taktiikka on kuitenkin siirtää kaikki munat samaan koriin, eli jos vakavasti haluan johonkin tutustua siinä mielessä, niin keskityn yhteen ihmiseen kerrallaan. Vähän liikaa näkee näitä "kirjoitellaan joka suuntaan" esim. Tinderissä ja omassa kaveripiirissä. Jos ei anna kaikkeaan, ei voi saadakaan.

      • "𝓙𝓸𝓼 𝓮𝓲 𝓪𝓷𝓷𝓪 𝓴𝓪𝓲𝓴𝓴𝓮𝓪𝓪𝓷, 𝓮𝓲 𝓿𝓸𝓲 𝓼𝓪𝓪𝓭𝓪𝓴𝓪𝓪𝓷."

        Syvällinen viisaus!


      • Anonyymi
        Koipireisimies kirjoitti:

        "𝓙𝓸𝓼 𝓮𝓲 𝓪𝓷𝓷𝓪 𝓴𝓪𝓲𝓴𝓴𝓮𝓪𝓪𝓷, 𝓮𝓲 𝓿𝓸𝓲 𝓼𝓪𝓪𝓭𝓪𝓴𝓪𝓪𝓷."

        Syvällinen viisaus!

        Olen kieltämättä aika syvällinen ihminen, mutta hyvä jos sen joku muukin huomaa.


    • Anonyymi

      Jos riittävän kiinnostava tulee eteen, niin kiinnostusta löytyy kyllä.

      • Anonyymi

        Odotat vain passiivisena ihmeen ilmestymistä eteesi?


      • Anonyymi

        Noinhan se on.

        Ihan etsimättä ovat aina eteen tulleet. 😊

        xLiner


    • Anonyymi

      "Toiset kompastuu ja toiset kompuroi"
      -Lao Tse Lukka-

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oulaisten vaalit, hyvä alku mutta lisää toimenpiteitä tarvitaan.

      Hallituksen toimet rikollisuutta vastaan alkavat tuottaa tulosta. Puolueväriin katsomatta demokratian valtaa ja perustus
      Oulainen
      5
      4009
    2. Olet minua

      vanhempi, mutta se ei vaikuta tunteisiini. Tunnen enemmän kuin ystävyyttä. Olo on avuton. Ikävöin koko ajan. Yhtäkkiä va
      Ikävä
      87
      2072
    3. Jos tapaisimme uudelleen?

      niin luuletko että mikään muuttuisi vai toistuuko meidän historia? Ehkä vähän eri tavalla mutta samoin tuloksin J
      Ikävä
      50
      856
    4. Hän on niin

      Hyvännäköinen. Vaikea vastustaa
      Ikävä
      47
      784
    5. Mies pyysi rahaa

      Jälkikäteen kun tarjosi kyydin yhteisestä harrastuksesta kotiini. Mitä vi**... Ei ihastunut mies noin toimi?
      Ikävä
      184
      738
    6. Mites nyt suu pannaan

      Kitkiöjoki ja Järvinen solmivat Attendon/Terveystalon kanssa sopimuksen, jonka mukaan sopimuksen irtisanomisoikeus on va
      Sysmä
      34
      738
    7. Nähdäänkö ensi viikolla

      paikassa joka alkaa samalla kirjaimella kuin etunimesi? Ikävä on sinua. Fyysistä läsnäoloasi.
      Ikävä
      35
      732
    8. Taas Lieksassa tyritty

      Suomalaisten kansallismaisemaa juntit pilaamassa. Nuori tyttö kaupunginjohtajana ei ole sen viisaampi. *S-ryhmän hanke
      Lieksa
      119
      715
    9. 35
      674
    10. Miksi tuota ei saada karkotettua Suomesta?

      Sillä näkyy olevan ilmeinen suojaväri. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/6af3161b-4cdc-4ca7-b6cd-1e745efd1a97
      Maailman menoa
      127
      648
    Aihe