Se vaan tapahtuu vai kunnolla työstät?
Miten löydätte kiinnostusta tutustua mahdollisiin partnereihin?
Anonyymi-ap
17
236
Vastaukset
- Anonyymi
Pitää säännöllisesti joka viikonloppu juoda viinaa ja lähteä yökerhoihin niin tapaa naisia ja voi löytää sen partnerin.
t. viinamies - Anonyymi
Aikpinaan se kiinnostus syntyi sisäisestä tarpeesta kietoa joku rakastavaan haliin ja olla elämänmatkassa mukana. Romanttinen tarve kaiken kaikkiaan. Myös ne lapset oli hetkittäin mielessä, että olishan se kiva saada edes yksi oma lapsi ja kasvaa yhdessä nöhden millainen uusi ihminen hänestä kasvaa.
Nykyään taas ei mitään motivaatiota olisi etsiä yhtikäs mitään. Romanttisuutenikin on lähinnä enää hyväntahtoisuutta, ei muuta.
Jasu- Anonyymi
Lähinnä sitä siis etten halua satuttaa ja siksen ketään enää etsisi enkä suhdetta ryhtyisi kyhäämään. Inhoan itseäni jos satutan toista, mutta inhoan itseäni silloinkin jos pakotan itseni jatkuvasti syrjäyttämään itseäni. Niinpä valitsisin itseni, näin ei ketään muuta tulisi satutettua itsekkyydelläni.
Jasu Anonyymi kirjoitti:
Lähinnä sitä siis etten halua satuttaa ja siksen ketään enää etsisi enkä suhdetta ryhtyisi kyhäämään. Inhoan itseäni jos satutan toista, mutta inhoan itseäni silloinkin jos pakotan itseni jatkuvasti syrjäyttämään itseäni. Niinpä valitsisin itseni, näin ei ketään muuta tulisi satutettua itsekkyydelläni.
JasuVoin samaistua suhun täysin. En itsekään haluaisi enää "etsiä" ketään. Ja kauhea homma
- vuosikausien - oppia tuntemaan toinen. Saati että toinen oppii tuntemaan sinut ja ymmärtämään... tai hyväksymään...
Silloin kun olin sinkkuna niin en "etsinyt" ketään. Hän nyt sananmukaisesti tipahti puusta eteeni. Ja olen herkkä ihastumaan ihmisiin.
Mutta osaisnko elää yksin? En osaa sanoa. On siinä se viehätys tietysti ettei ole tilivelvollinen kenellekään, päätöksistään, tekemisistään jne.- Anonyymi
elisakettu kirjoitti:
Voin samaistua suhun täysin. En itsekään haluaisi enää "etsiä" ketään. Ja kauhea homma
- vuosikausien - oppia tuntemaan toinen. Saati että toinen oppii tuntemaan sinut ja ymmärtämään... tai hyväksymään...
Silloin kun olin sinkkuna niin en "etsinyt" ketään. Hän nyt sananmukaisesti tipahti puusta eteeni. Ja olen herkkä ihastumaan ihmisiin.
Mutta osaisnko elää yksin? En osaa sanoa. On siinä se viehätys tietysti ettei ole tilivelvollinen kenellekään, päätöksistään, tekemisistään jne.Nojuu, niin ne omatkin suhteet kaikki alkaneet, ettei vasiten ole etsinyt vaan löytänyt. Välillä ihan huttuakin.
Mä taas tiedän osaavani ja nauttivani yksin olosta. Nuorena oli toisin, vaikeaa hetkittäin yksin olo. Kaipasi yhteyttä toiseen ihmiseen, vaikka muuten yksinään olikin kiva olla. Nykyään kun en enää kaipaa yhteyttä kehenkään, kuin lapsiini ja eläimiini, puolisooni. Niin olis varmasti helppoa olla yksin.
Jasu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nojuu, niin ne omatkin suhteet kaikki alkaneet, ettei vasiten ole etsinyt vaan löytänyt. Välillä ihan huttuakin.
Mä taas tiedän osaavani ja nauttivani yksin olosta. Nuorena oli toisin, vaikeaa hetkittäin yksin olo. Kaipasi yhteyttä toiseen ihmiseen, vaikka muuten yksinään olikin kiva olla. Nykyään kun en enää kaipaa yhteyttä kehenkään, kuin lapsiini ja eläimiini, puolisooni. Niin olis varmasti helppoa olla yksin.
JasuIhminen joka kaipaa yhteyttä muihin ihmisiin yleensä haalii kavereita ja ystäviäkin, kun sitten se yhteyden tarve loppuu syystä tai toisesta, ei kaipaa ketään pois lukien ne jo rakkaat ihmiset joihin suhde jo luotu. Muttei uusia.
Jasu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihminen joka kaipaa yhteyttä muihin ihmisiin yleensä haalii kavereita ja ystäviäkin, kun sitten se yhteyden tarve loppuu syystä tai toisesta, ei kaipaa ketään pois lukien ne jo rakkaat ihmiset joihin suhde jo luotu. Muttei uusia.
JasuMonilla on ikävä joskus kavereitaankin, mulla ei ole koskaan. Siitä jo olen tajunnut, että pärjään yksin siinä määrin, kun vaan muu elämä toimii. Saa apua kun sairastaa, ruokaa kaupasta jne. Palvelut. Mutten henkilökohtaiseen elämään tarvi ketään.
Jasu
Kyllä se pariutumisen tarve on jossain syvällä sisäänrakennettuna eli sitä ei ole koskaan tarvinnut mitenkään erikseen etsiä tai puskea. Tarve olla toisen ihmisen lähellä, rakastaa ja olla rakastettu, olla turvassa, saada jakaa elämä jonkun kanssa, perustaa perhe.. Nuo ovat ihan sisäänrakennettuja tarpeita itselläni.
Nykyään pitkän sinkkuuden jälkeen omaa suhtautumista parisuhteeseen ja kumppanin löytämiseen on joutunut hieman työstämään. Ja työstäminen jatkuu yhä..Helposti, tarvitaan vain kaunotar lyhyessä minihameessaan, koipireidet paljaina, joka vastaa katseeseeni.
- Anonyymi
joka vastaa katseeseeni -> ei tuu pervosetämies tapahtumaan.
- Anonyymi
No olen aina muutenkin ollut kiinnostunut kanssaihmisistä. Mun taktiikka on kuitenkin siirtää kaikki munat samaan koriin, eli jos vakavasti haluan johonkin tutustua siinä mielessä, niin keskityn yhteen ihmiseen kerrallaan. Vähän liikaa näkee näitä "kirjoitellaan joka suuntaan" esim. Tinderissä ja omassa kaveripiirissä. Jos ei anna kaikkeaan, ei voi saadakaan.
- Anonyymi
Koipireisimies kirjoitti:
"𝓙𝓸𝓼 𝓮𝓲 𝓪𝓷𝓷𝓪 𝓴𝓪𝓲𝓴𝓴𝓮𝓪𝓪𝓷, 𝓮𝓲 𝓿𝓸𝓲 𝓼𝓪𝓪𝓭𝓪𝓴𝓪𝓪𝓷."
Syvällinen viisaus!Olen kieltämättä aika syvällinen ihminen, mutta hyvä jos sen joku muukin huomaa.
- Anonyymi
Jos riittävän kiinnostava tulee eteen, niin kiinnostusta löytyy kyllä.
- Anonyymi
Odotat vain passiivisena ihmeen ilmestymistä eteesi?
- Anonyymi
Noinhan se on.
Ihan etsimättä ovat aina eteen tulleet. 😊
xLiner
- Anonyymi
"Toiset kompastuu ja toiset kompuroi"
-Lao Tse Lukka-
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ootko nainen noin mustis musta
Onhan se toki imartelevaa kun olet kaunis ja kaikkea muutakin, mutta ehkä vähän kummallista, kun ei varsinaisesti olla t907326- 373887
- 453470
Kauan säkin jaksoit
Minun perässä juosta. Kunnes pahoitit mielen. Kuinka monta anteeksipyyntöä olet vailla? 🧐402602- 2302585
- 402403
- 1292329
Miksi kaipaat
Ja olet elämässäni vielä kaiken tämän jälkeen? Eikö kaikki ole jo selvää välillämme?292219Askanmäessä Huippu esitys
Kävimme Ystävien kanssa Askanmäen kesäteatterissa. Kaikki tykättiin esityksestä aivan valtavasti. En varmaan koko vuonna202015- 451912