Oliko vappumarssi

Suomen sisällissota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918. Senaatin asevoimina olivat valkoiset joukot ja kansanvaltuuskunnan joukkoina Suomen Punainen Kaarti eli punaiset. Saksan keisarikunnan armeija tuki valkoisia valtaamalla Helsingin, Lahden ja muita eteläsuomalaisia kaupunkeja. Neuvosto-Venäjä tuki punaisia lahjoittamalla näille aseita.

Sisällissota oli osa ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaa valtiollista ja yhteiskunnallista murrosvaihetta Euroopassa. Vuonna 1917 maailmansota johti Venäjän keisarikunnan hajoamiseen ja poliittiseen taisteluun vallasta sekä lopulta Venäjän sisällissotaan. Venäjän romahduksen seurauksena keisarikunnan osa, Suomen suuriruhtinaskunta, julistautui itsenäiseksi Suomeksi 6. joulukuuta 1917. Suomalaisen yhteiskunnan sisäisten jännitteiden korostuminen ja purkautuminen johti kuitenkin valtiovallan hajoamisen kautta vuoden 1917 kuluessa valtapoliittiseen ja sotilaalliseen kriisiin, jonka seurauksena maahan muodostui kaksi aseistetuilla joukoilla varustautunutta valtakeskusta.[2] Sisällissota johtui taloudellisista syistä ja siitä, että tsaarinvallan aikana oli muodostunut käsitys huonosta asioiden etenemisestä.[3] Kriisi kärjistyi tammikuun lopussa vuonna 1918 sisällissodaksi punaisten ja valkoisten välille. Punaiset hallitsivat Etelä-Suomea, valkoiset Keski- ja Pohjois-Suomea. Molempien osapuolten sotilaallinen vahvuus oli noin 80 000 sotilasta. Valkoisia saapui tukemaan lisäksi Saksan armeijan 13 000 sotilaan vahvuiset joukot. Venäjä tuki punaisia pääosin luovuttamalla punakaarteille aseita.

Sodan ratkaisutaistelut käytiin maalis–huhtikuussa 1918. Tampereen taistelu alkoi 16. maaliskuuta ja päättyi 6. huhtikuuta C. G. E. Mannerheimin johtamien valkoisten joukkojen voittoon. Kenraalimajuri Rüdiger von der Goltzin johtama Saksan armeijan Itämeren divisioona oli noussut 3. huhtikuuta maihin Etelä-Suomeen noin 13 000 sotilaan vahvuisin joukoin, jotka valtasivat saman kuun aikana Helsingin, Lahden ja muita eteläsuomalaisia kaupunkeja. Valkoiset valtasivat huhtikuun lopussa vielä Viipurin.

Helmikuussa 1918 alkanut punaisten hyökkäysvaihe päättyi lähes täydelliseen epäonnistumiseen.[4] Saksan liittyminen Suomen sisällissotaan lyhensi sotaa ja pelasti muun muassa Helsingin tuhoisilta taisteluilta.[5] Sisällissota päättyi 15. toukokuuta 1918 virallisen, siis valkoisen, Suomen voittoon. Suomen itsenäisyys, jonka olivat jo 4. tammikuuta 1918 tunnustaneet Venäjä, Ranska, Ruotsi ja Saksa ja heti perään useat muut valtiot, sai vahvistuksensa. Suomessa oli kuitenkin vielä saksalaisia joukkoja, mutta Saksan hävittyä suursodan sen vaikutus myös Suomessa päättyi. Tällöin luovuttiin myös hankkeista muuttaa Suomi kuningas­kunnaksi muiden Pohjoismaiden tapaan ja maan valtiomuodoksi tuli tasavaltainen demokratia Euroopan läntisten suurvaltojen myötävaikutuksella.[6]

Sisällissota on Suomen historian ristiriitaisin tapahtuma, jonka vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet poikkeuksellisen pitkäkestoiset. Kuten usein käy kansojen sisäisissä valtataisteluissa, sodan aikana ja sen jälkeen esiintyi laajamittaista terroria. Sotatoimien ollessa käynnissä molemmat osapuolet syyllistyivät poliittiseen terroriin ja raakuuksiin. Sodan kuluessa punaisten käsissä kuoli 1 424 valkoista teloitettuna, 4 kuoli vankileirillä. Valkoisten käsissä kuoli 7 370 punaista teloitettuna, 11 652 kuoli vankileirillä, suurin osa sotatoimien jo päätyttyä, sillä punaisten tai punaisiksi epäiltyjen vangitseminen ja teloittaminen jatkui laajamittaisesti vielä viimeisten taistelijoiden antauduttua.[1] Kaikkiaan sisällissota vaati noin 38 000 uhria.[7] Näistä noin 75 prosenttia oli punaisia, joita kuoli eniten teloituksissa sodan aikana ja sodan päätyttyä vankileireillä nälkään ja tauteihin. Varsinaisissa taistelutoimissa kuoli lähes yhtä paljon sekä punaisia että valkoisia. Terrorin uhreista vähemmistö oli valkoisia, ja myös Venäjän kansalaisia teloitettiin. Sodan muut uhrit olivat lähinnä taisteluissa kaatuneita saksalaisia ja venäläisiä sotilaita.[8]

Jollain oli vanha kyltti 60- luvun taistolaisajoilta. "Raja pois ja rupla rahaksi" Sillä keinoin saataisiin kyllä turistit pois kuleksimasta.

Kaukana kommareista.
Hyvä, että marssivat.

Ei, ei, taisteĺemme kotimme puolesta. Toivomme rauhallisia koteja.

Kaikista pöyristyttävintä on se, että valtuustoon on ehdokkaina sellaisia ihmisiä jotka pitävät näitä salahotelleja. Se on laitonta toimintaa, kaupungin viranhaltijat ovat sen vahvistaneet, että on luvatonta asuinkerrostaloissa. Nyt nämä, ihan omilla kasvoillaan julkisesti salavuokraajiksi esittäytyneet luulevat, että kansalaiset äänestävät näitä lainrikkojia. Ei taatusti äänestä, sehän kertoo, että näiden arvoja on vain oma etu ja polkevat muiden asukkaiden oikeuksia. Onko näillä Henttusilla, Notkoilla ja Alaojilla niin huonot palkat, että pitää lisää kahmia laittomin keinoin??????? Eikö ne tiedä, että käärinliinassa ei ole taskuja? Eikö ne tiedä, että jos rikkoo lakia ja asetuksia on rikollinen? Kuka tollo äänestää rikollista?

En äänestä rikollista, älkää tekään!

Kyllä tiedän hyvin, kuka ei saa ääntäni. Meinasin vit...uilumielessä käydä juomassa kokkareiden teltalla kahvit mutta niin alas en sentään vajonnut. Oli siinä ehkä kaks ihmistä kahvilla ja kokkareet hyörimässä ja pyörimässä tekohymyt naamalla.

Hei hei, nyt Rovaniemen teatteri, tehkääpä parodiajuttu-näytelmä tästä tilanteesta. Tulis hyvä.

Olisi molemmat ääripäät ja sitten niin kuin karrikoidusti, yli ampuen näytelty.

Ensin tulisi paikalle pohatta, joka on rikas, silinterihattu päässä ja rahasäkkejä kantaen. Huutaa, hahaa, ostan kaikki asunto-osakkeet, niihin tulee vain turisteja haisemaan ja luteita levittämään!

Rovaniemeläinen tavallinen ihminen kysyy: Mistä saan vuokra-asunnon? Pohatta nauraa ahne hullunkiilto silmissä, että et mistään, koska vuokraan näitä turisteille ja nauraa oikein ilkeästi.

Sitten tulee kulkue vanhuksia, horjuen, he kantavat kylttejä "F**K OFF TURISTI". Tavallinen ihminen kysyy heiltä: Miksi vihaatte turisteja? Miksei matkailua saa kehittää muiden kuin isojen hotelliketjujen ehdoilla? Niin aina vastaa joku vanhus sieltä kulkueesta teennäisellä, lapsellisesti lässyttävällä äänellä: "Mie oon asukas!"

Lopulta vanha nainen tulee joukosta esiin, hänellä on paljon kalliita koruja, hän on hieno porvarisrouva Lainaanrannasta tai jostain muusta hienostoalueesta. Hän huutaa: "Mie en kestä, matkalaukku kolahti rapussa!"

Sitten Pohatta huutaa: "Te vanhukset ette tajua, että nyt saa omaisuutta käyttää!"
Vanha hienostorouva huutaa: "Mie oon asukas!"

Aivan meinaa tulla sota. Sitten se tavallinen Rovaniemen asukas huutaa itkien, eikö kukaan voi minua raukkaa auttaa? En kestä, kun aina on riita ja sota.

Silloin kuuluu vellikellon ääni. Lavalle astuu leppoisa papparainen, joka pukkaa kenttäkeittiötä. Hän huutaa: "Kuka haluaa soppaa?" Hän näyttelee siis Henttusta.

Kaikki menevät syömään sovinnon soppaa ja ovat iloisia. Näytelmä päättyy piirileikkiin, jossa kaikki karkeloivat ja sopivat riidat. Keittolounaan ääressä ihmiset kohtaavat toiset ihmisinä! Kiitos Matti, he sanovat.

Ollako taas perustus vallankumouskaarti. Torviset johta kapinaa ja turismus karsi. Notkolle kaikki aani ja pelastus tulee. Kaikki marssi pitta kieltä kaapunki.

Uutta pandemiaa toivoessa!

Minä äänestän Notkoa.

Notko on meidän ehdokas

Kittilän kapina 1917
From Wikipedia, the free encyclopedia

Discussion
Remove ads
Remove ads
Kittilän kapina 1917
•
•
•
Tapahtumien kulku
Lähteet
Kittilän kapina tapahtui Kittilässä marraskuun 1917 suurlakon jälkimainingeissa 24. marraskuuta 1917. Kapinan yhteydessä ammuttiin Lapin kihlakunnan kruununvouti Axel Sandström (1867–1917).

Tapahtumien kulku
Hitaan tiedonkulun vuoksi suurlakko pääsi Kittilässä alkamaan vasta 20. marraskuuta. Suurlakon päätyttyä järjestettiin Kittilän työväentalolla lauantai-iltana 24. marraskuuta Kittilän kunnallisjärjestön koollekutsuma kansalaiskokous, joka päätti muun muassa erottaa Kittilän poliisin, nimismies Aarne Auliksen ja kruununvouti Sandströmin. Kruununvouti Sandström oli mukana Kittilän kunnallispolitiikassa, ja hän oli jyrkillä ja kärkevillä mielipiteillään joutunut usein vastakkain paikallisten työväenliikkeen edustajien kanssa. Kokous valitsi lähetystön, jonka tehtävänä oli viedä tieto erottamisesta Sandströmille.

Kun lähetystö saattoväkineen tuli kruununvoudin virkatalolle myöhään samana iltana ja esitti tälle vaatimuksen erota virastaan sekä luovuttaa virka-arkisto, kruununvouti käski väkijoukkoa hajaantumaan ja ampui sitten eri lähteistä riippuen joko asuntonsa eteisen kattoon tai sitten väkijoukkoa kohti. Tällöin väkijoukossa ollut Väinö (Verneri) Vettanen ampui toverinsa Kalle Lehtisen yllytyksestä kohti kruununvoutia, joka sai kuolettavan osuman laukauksista. Vettanen oli entisen kirkkoväärti Mikko Vettasen poika, jonka kerrotaan saaneen kruununvoudilta aikanaan korvapuustin, ja Lehtinen oli puolestaan kruununvouti Sandströmin erottama entinen poliisi.

Samassa yhteydessä kapinalliset valtasivat Kittilän lennätin- ja puhelinlaitoksen. He lähettivät sähkeen SDP:n Lapin piirijärjestön sihteerille pyytäen lähettämään Kittilään aseita, mutta vastauksessaan piirisihteeri kehotti kittiläläisiä rauhallisuuteen. Myöhemmin tehdyn nimismiehen kertomuksen mukaan kapinalliset olisivat myös lähettäneet Oulun läänin maaherralle sähkeen, jossa ilmoitettiin kruununvoudin kuolleen "kansaa vastaan nostamassaan kapinassa". Kapinalliset lopettivat lennätintoimiston valtauksen jo seuraavana maanantaina ja lupasivat nimismies Aulikselle viran takaisin, jos tämä alkaisi esiintyä kansan miehenä ja luopuisi Sandströmin tapon selvittelystä. Vettanen ja Lehtinen pidätettiin, mutta työväestö esti heidän siirtämisensä Kittilästä Oulun vankilaan. Myöhemmin syytetyt pääsivät pakenemaan ja siirtyivät itärajan yli Venäjän puolelle. Sandströmin surma jakoi siihen saakka yhtenäisinä toimineen Kittilän työväestön maltillisiin ja jyrkän linjan kannattajiin. Aseellista toimintaa Kittilässä ei kuitenkaan enää jatkettu.

Ympariministeri ei tarvi tulla tanne. Muuten tulla meeleosotus ja lakkotus.