2004 valittiin kaikkien aikojen suurin suomalainen = Mannerheim. 2006 valittiin Satusuomalainen, jonka voitti Rölli.
Nyt valitaan kaikkien aikojen muoniolainen (ja kolarilainenkin) Luoteis-Lappi -lehden järjestämässä äänestyksessä.
Ehdokkaat kaikkien aikojen muoniolaiseksi
1. Kirkkoherra Mathias Kolström (1763-1829)
2. Ranskan kuninkaan poika Erik Wahlbom eli Puolikko-Erkki (1796-1879)
3. Biologi, metsänhoitaja Justus Elias Montell (1869-1954)
4. Runoilija Katri Vala (1901-1944)
5. Kirjailija ja eläinlääkäri Yrjö Kokko (1903-1977)
6. Rovasti Emil "Eemeli" Salmi (1906-1987)
7. Taiteilija Veli Koljonen (1951-)
8. Opettaja ja kuntapoliitikko Matti Myllykangas (1952-)
9. Yrittäjä Pertti Yliniemi (1954-)
10. Kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä (1974-)
Nyt valitaan kaikkien aikojen muoniolainen (ja kolarilainenkin) Luoteis-Lappi -lehden järjestämässä äänestyksessä.
Ehdokkaat kaikkien aikojen muoniolaiseksi
1. Kirkkoherra Mathias Kolström (1763-1829)
2. Ranskan kuninkaan poika Erik Wahlbom eli Puolikko-Erkki (1796-1879)
3. Biologi, metsänhoitaja Justus Elias Montell (1869-1954)
4. Runoilija Katri Vala (1901-1944)
5. Kirjailija ja eläinlääkäri Yrjö Kokko (1903-1977)
6. Rovasti Emil "Eemeli" Salmi (1906-1987)
7. Taiteilija Veli Koljonen (1951-)
8. Opettaja ja kuntapoliitikko Matti Myllykangas (1952-)
9. Yrittäjä Pertti Yliniemi (1954-)
10. Kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä (1974-)
Vastaukset 102
Vanhimmat
Tuumataan tuumaus tuumattu tuuma , ei tule mieleen ketään
https://www.youtube.com/watch?v=PsmREyKRLfU
Ekat 6 elämänsä eläneitä. Viimeiset 4 yhä elossa.
Ei ole hyvä valita suurimmaksi miksikään elossa olevaa. Kuka tietää mitä se sen jälkeen vielä tekee.
Näin on.
Ehdokaslista on muutenkin puutteellinen. Vesitetään koko äänestys.
Jos elossa olevia on siellä, niitä pitäisi olla paljon enemmän. Niitä löytyy paljon ansioituneempia varsinkin poliitikoista. Ei riitä, että on syntynyt ja koulunsa käynyt täällä tai istunut jossakin kunnallisessa luottamuselimissä, vaikka kymmeniä vuosia.
Aikaansaannoksia ja todella näkyviä tarvitaan.
Se joka toi potun ensimmäisenä Muonioon, se se olis pitäny valita Pottu-Muonion suurimmaksi.
Eikös ehokasasettelu jo mennyt?
Totta on. Se teki Muoniosta lähtemättömän Pottu-Muonion.
Aatteleppa ite, suurin suomalainen on Matti Nykänen !
Matti on Nykäskyläläinen
Kolström on toiminut 200 vuotta sitten. Hänen jälkensä näkyy vieläkin ja tulee näkymään vielä kauan Muoniossa. Ensimmäinen korkeasti kouluttautunut, kansainvälinen ja erilaisia viljelystapoja tuonut Muonioon. Kirkko on rakennettu hänen aikanaan. Vaikuttanut pitkälti muoniolaisuuteen.
Montell, hän on toiminut 100 vuotta sitten Muoniossa. Hänet muistetaan lähinnä Montellin kämpästä ja muutamista tarinoista, ei paljon muusta, vaikka hän on tehnyt valtavan tieteellisen työn. Tunnetaan enemmän tutkijapiireissä.
Katri Vala, muoniolaissyntyinen ja -sukuinen. On kuuluisa, suomalainen runoilija ja huomioitu ja huomioidaan valtakunnallisesti. Hänen nimeään kantava puisto Helsingissä.
Yrjö Kokko, eläinlääkäri ja kuuluisa kirjailija. Toimi muutamia vuosia täällä, mutta hänen kirjansa ovat ne, joista hänet tunnetaan. Aiheetkin löytyvät Lapista.
Vielä ehdolla aolevista Veli on jo kuuluisa taiteilija, mutta hänen työnsä on vielä kesken. Hän on tuonut ansiokkaasti Muoniota esille.
Pertti on saanut paljon aikaan ja kuinka paljon hän vielä tullee saamaan aikaan. Pertin ansioista Muonio ja Lappi on tullut laajasti tunnetuksi, myös ulkomailla. Pertin ansiota on Muonion tämänpäiväinen elinvoimaisuus. Ilman Perttiä Muonio olisi nuutunut lappilainen kunta, jos nyt olisikaan enää itsenäinen kunta.
Muista ehdotetuista en tiedä, onko heistä oikein kaikkien aikojen muoniolaiseksi. Pitäisi olla paljon enemmän ehdokkaita, jos esim. poliitikoista joku erottuisi enemmän. Heti sodanjälkeisistä kunnallismiehistä kyllä löytyisi, mutta kukaan ei ehdottanut heitä. Ainoastaan Eemeli Salmi on ehdokkaiden joukossa. Hän toimi vuoteen 1955 Muoniossa. Hän on ollut Samuli Anttilan kanssa kantava voima perustettaessa Muonion Yhteiskoulu. Samulin isoisä, metsäpäällikkö J. E. Nyman taas oli perustamassa koululaitosta Muonioon. Häntäkään ei ollut kukaan ehdottanut. Tästä näemme, että ehdokaslista on on kovin suppea.
Oliko Kolsröm tosiaan joka toi potun muoniolaisille?
Ei tuonu pottua Kolströömi. eikä vahtinu kälyä. Sitte kävi niin kuin kävi. (Vai kävikö sittenkään?)
Onko tietoa miten Muoniosta tuli perunasta kuuluisa . Viljavat maat????
Perunalle sopivat maat Muoniossa. Todennäköisesti Kolström toi perunan ja uusia viljelytapoja Muonioon.
Varmaan suvussa on myös tämmöinen tieto.
Varmaan suvussakin, mutta muissakin Muonion historiaa harrastavissa porukoissa.
Niilo Muotka oli sotien jälkeen Muonion kunnanhallituksen puheenjohtaja 25 vuotta, aikana jolloin Muonio jälleenrakennettiin, kaikki uusiksi. Niin yksityinen kuin julkinenkin rakennustoiminta tapahtui Niilon aikana.
Häneen luotettiin. Olipa kuka tahansa vallassa tai keitä tahansa valtuustossa, Niilo valittiin aina hallituksen puheenjohtajaksi ja olisi valittu edelleenkin, mutta vuonna 1973 hän ei enää halunnut jatkaa. Kunnanvaltuustossa hän jatkoi vielä 1980-luvulle saakka. Jäi siitäkin vapaaehtoisesti pois vähän sen jälkeen, kun jäi eläkkeelle pankinjohtajan tehtävistä. Niilo oli usein kunnallisvaaleissa ääniharava ja olisi taatusti tullut valituksi suurilla äänimäärillä jatkossakin.
On muistettava, että tuohon aikaan kunnassa ei ollut kunnanjohtajaa, vain kunnansihteeri, joka vastannee nykyään kunnan hallintojohtajaa. Niilo siis hoiti myös kunnanjohtajan tehtävät.
Niilo oli Muonion ensimmäinen kunnallisneuvos ja todellisista ansioista. Ennen Niilon saamaa, tasavallan presidentin antamaa kunnallisneuvoksen arvonimeä Muoniossa ei ollut ketään, jolla olisi ollut mitään presidentin antamaa arvonimeä.
Niilosta voi sanoa, että hän on ollut sotien jälkeen Muonion ansioitunein kunnallismies sekä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hänet tunnettiin laajalti niin Lapissa kuin Helsingin valtakammareissa.
Kirjoitetaanhan täällä sentään täyttä asiaakin!
Kerrotko missä?
Onko Niilo Muotka edelleen elossa?
Edes mennyt.
Tämäkö se sai aikaan nuo vieläkin näkyvät hakkuuaukiot metsissä. Eikö hän ollut Pohjanmaalta eikä Muoniosta? En valitsi ketään koska aikajana liian pitkä.
Ketä tarkoitat?
Ähkälän pojat Muhokselta ovat vaikuttaneet koko jokivarren elämään varsinkin Muoniossa joten heille ääni. Jos nuo historiantutkijoiden tarinat pitää paikkansa.
Ähkälän "verta" on monessa muoniolaisessa suvussa, lähes kaikissa kantamuonolaisissa suvuissa, muissakin kuin Rantakokon ja Muotkan suvuissa.
Oli ne kovia poikia. Osa käänty Kemijokivarteen.
Kannattaa tutkia sukuja
Ketä kiinnostaa, kannattaa tutkia. Toisia kiinnostaa ja toisia ei.
Mitkä ovat kantasuvut siellä.
Kantasuvut on niitä joilla pääsee kantakirjaan.
Kuhan ei ainakaan ketään kiusaavaa/uhkailevaa entistä opettajaa äänestetä
kyllä kaikilla muoniolaisilla on Aatamin ja Eevan verta suonissa aivan varmasti , kun jumala loi ensin Aatamin ja sitten Eevan, net olit ekat ihmiset maan päällä, niin koulussaki sanothiin
Apinoiden verta meissä kaikissa on.
Kolström voisi olla "turvallinen" valinta, koska kuolleena noin kauan ja vaikea sanoa mitä teki tai sai aikaan. Häneen voidaan liittää mitä vaan.
Puolikko-Erkki tuskin tulee voittamaan äänestystä. Muoniossahan on sellaista ajatusta vielä, että avioton lapsi on jotenkin huono asia. Vaikka L. Philippen patsaan paljastustilaisuudessa Helena Petäistö kertoi Ranskassa sen olevan kunnia, olla merkkimiehen avioton poika.
Montell monelle melko tuntematon. Ei voi voittaa.
Katri Vala oli hyvin urbaani runoilija, joka kävi Muoniossa vain syntymässä.
Yrjö Kokkoa ehkä äänestetään, koska koetaan hänen olleen tolkullinen luonnonsuojelija, erilainen kuin nykyvihreät. Myös koska vaikuttanut myös Muonion ulkopuolella, vaikuttaa muoniolaisista ehkä fiinimmältä ehdokkaalta ja kerää senkin takia ääniä. Yksi suosikki voittajaksi.
Eemeli Salmea moni ei varmaan tunnekaan, ei voi voittaa.
Veli Koljonen on, anteeksi vaan, vähän kuin b-luokan Särestöniemi. Taulut kuin kesäteatteria. Ja liukuhihnalta. Tosin hattu päästä, että elää taiteellaan.
Myllykangas eli niin kutsuttu neuvos on kuntapoliitikkona tullut valituksi vuosikymmeniä putkeen kaveriporukan äänillä valtuustoon. Halunnut ja saanut kaikki tittelit, ansioistaan eli ei. Käyttänyt kuntaa oman etunsa ajamiseen ja kostamiseen. Liikkunut niin harmaalla alueella, että jos kaikki se harmaus laskettaisiin yhteen kaikkien vuosien ajalta, se olisi jo mustaa. Jos Myllykangas voittaa se kertoo ettei vaali ollut rehellinen, vaan hän on lahjonut kaverinsa äänestämään.
Yliniemi on varmasti edistänyt paljon Muonion elinvoimaa, kuten aiempikin kirjoittaja esitti. Ilman häntä Muonio olisi kuin Pello tai Salla. Mutta olisi jotenkin noloa kaikille jos hänet nyt kruunattaisiin suurimmaksi koskaan. Tuntuisi nuoleskelulta. Toivottavasti ei voita. Eikä voitakaan, koska kateus. Erityisesti niiden jotka hänen leipäänsä tajuamattaan syövät.
Johanna Ojala-Niemelä ei voi voittaa, koska todennäköisesti nainen ei voi voittaa tätä äänestystä. Lisäksi on nuori ja työ kesken. Ja Muoniossa epäsuositusta puolueesta SDP.
Voittaja on Kokko tai Kolström. Todennäköisesti Kolström.
Näistä kahdesta niin Kolström joka toi elintärkeän peruna muoniolaisille . Kumpikaan ei ole syntyjään paikkakunnalta,koulutettu Kolström oli sepänpoika Kolarista. Herääkin epäilys perunan tuonnista. Sodan jälkeistä aikaa kun miettii niin kunnallisneuvos,Kopin johtaja Muotka. Tulipa tutkittua historian kirjoja aivan tämän Luoteislapin kisan ansiosta. Paikallislehti on tärkeä tiedon lähde.
On mielestäni hyvin legendanomaista, että tuo yksi tietty ihminen olisi tuonut perunan.
On tyypillistä legendanmuodostukselle, että historian henkilöön liitetään vähittäin vaikka mitä tekoja ja keksintöjä.
Perunan viljelyn mahdollisuus ja idea levisi Muonioon todennäköisimmin pikku hiljaa, eikä sitä tuonut kukaan tietty yksittäinen ihminen.
Minä vaan luin tuosta henkilöstä oliko jossain näillä sivuilla. "Korkeasti koulutettu ja toi perunan".
Niin, näille sivuille voi kirjoittaa mitä tahansa.
Missä ovat perunan tuonnin todisteet?
On totta, että uudet viljelykasvit ja -menetelmät plus muut ideat levisivät muinoin juuri pappiloiden välityksellä. Jotain perää tässä sikäli saattaa olla.
Kolström oli Muonion ensimmäinen pappi ja pappilanperustaja.
Hän toi uusia viljelytapoja ja oletettavasti perunanviljelyn Muonioon. Kukapa silloiseen muutaman savun kylään olisi niitä tuonut.
Täällä on kerrottu, että häneen voi liittää, mitä vaan. Ei nyt sentään. Onhan hänestä kirjoitettu yhtä sun toista. Aikalaiset ovat kirjoittaneet ja kirjoituksia löytyy arkistoista.
Joka tapauksessa Mathias Kolström on tunnettu nimi yli 200 vuotta ja vieläkin näkyy nimi elävän eikä ihme. Hänen touhut näkyvät vieläkin Muoniossa. Jälkeläisiä on lähes jokaisessa vanhassa muoniolaisessa suvussa, hänen rakennuttamansa kirkko seisoo Suukoskenvaaralla, hänellä on jopa hautakivi kirkonmaassa ja alkuperäinen ristikin, hänen nimentsä näyttää olevan hänen rakennuttamansa ja Lapin sodassa tuhoutuneen pappilan paikalla oleva seurakuntatalo. Seinässä oleva laatta kertoo sen.
Väitettäköön mitä tahansa ja tulkoonpa äänestystulokseksi mitä tahansa, hänen nimensä on pisimpään näkynyt Muoniossa eri yhteyksissä ja näkyy edelleen.
Jaa vai niin. No eihän äänestystä tarvitakkaan.
Olet varmasti oikeassa, että hänen nimensä on pisimpään säilynyt tiedossa ja arjessakin. Sitä en ymmärrä miten jälkeläisiä voi olla "lähes jokaisessa vanhassa muoniolaisessa suvussa". Eivätkö papit olleet 1700-luvulla jo täälläkin päin yksiavioisia?
Kolströmiä sukunimenä ei vain taida olla Muoniossa enää kellään? Toisaalta esimerkiksi Hiilivirta on sama kuin Kolström, kyseessähän nimen suomennos.
Eräs Hiilivirta ollessaan sivistysjohtajanamme loi Muoniosta kuin Lapin Ateenan. Sitä muistellessa. Tänne tuli silloin uusi hieno koulurakennus. Myös jääkäreitä muistettiin kivellä. Taisi Katri Valan -muistolaatta olla hänen aikaansaannostaan. Ilman Mathias Kolströmiä tätäkään ei olisi tapahtunut.
Oliko Kolström juurikin se pappi, jota joku Euroopasta tullut matkailija matkakirjassaan haukkui jonkinasteiseksi moukaksi? Jos oli, niin se ja muutkin negatiivisetkin asiat pitäisi tuoda tässä keskustelussa julki. Ei kukaan ole täysi pyhimys.
Harva tuntis Matiasta ellei Puolikko-Erkki olis ollu mainosmiehenä.
Tämän Hiilivirta puoliso oli Kolströmin sukua.
Kieltämättä hän on ollut sen ajan vaikuttava henkilö kirjoitusten mukaan. Mutta tämän nimi mietityttää ,Matti Raution nimen vaihtoi ylioppilasvuoden jälkeen. Osaako joku perehtynyt kertoa jotakin nimenvaihdosta eli onko perää.
Ei kukaan ole pyhimys, todellakaan. Hän oli ja eli kuten monet muutkin aikalaisensa papit, eivät monetkaan heistä olleet mitäön pyhimyksiä.
Mitä tuohon sanaan "moukka" tulee, se on käännös latinasta. Latinan kielen tuntijoiden mukaan alkuperäisellä latinankielisellä sanalla on muitakin, positiivisempiakin merkityksiä. Mene ja tiedä, mitä todella on tarkoitettu. Se on tietenkin mielellään käännetty mahdollisimman kielteiseksi, koska häntä on haluttu ulkoisen, rahvaanomaisen käyttäytymisen vuoksi kuvata kielteisesti. Hän on ilmeisesti halunnut olla ja elää kuten seurakuntalaiset.
Sivistynyt, harrastanut myös luonnontieteitä ja työskennellyt alan, Muonion seudulla liikkuneiden tutkimusmatkailijoiden kanssa, kielitaitoinen ja latinankielen kääntäjien mukaan hän on hallinut mm. kielen kohteliaat sanankäänteet kirjeissään.
Kyllä Muoniossa on tietääkseni yksi Kolström- sukuniminen ja taitaapa olla kaukaisen esi-isänsä täysi kaima, myös etunimeltään. Kyllä koululaiset tietävät.
Ei jälkeläisistä ole tarvinnut jäädäkään kuin yksi Muonioon. Sitä kautta sukua on levinnyt avioliittojen ja edelleen heidän jälkeläistensä kautta moniin vanhoihin muoniolaisiin sukuihin.
Hän arvosti myös koulutusta ja kaksi hänen poikaansa on ollut pappeja jne. Sukua on muilla nimillä, kuten Hiilivirta, Viherkenttä, Kolamo levittäytynyt muualle Suomeen.
Aiheesta saisi juttua vaikka kuinka paljon, myös myönteistä elkä vain kielteistä, kuten Muoniossa mielellään jostakin syystä halutaan kertoa. Liekö yksi syy sukujenvälinen kateus vai historian tuntemattomuus vai periytynyt "moukķamaisuus" vai...?
Jospa ne muoniolaiset tuntee tarpeeksi historiaa.
Eikös se seurakunnan rakentama 1. pappila nimenomaan Kolströmin aikana palanut? Seurakunta rakensi toki uuden pappilan.
Kun puhutaan paatoksella "Kolströmin pappilasta" se tarkoittaa vain sitä, että pappi perheineen asui seurakunnan pappilaa. Kun pappi sairastui, kuoli tms. puhuttiin armonvuoden ajasta. Perhettä ei heti häädetty vaan vuosi siirtymäaikaa.
Korjatkaa jos on väärää tietoa.
Pappilan mäellä on ollut kolme pappilan päärakennusta, jotka ovat kaikki olleet rakennuttajakirkkoherran mukaan nimettyjä eli Kolströmin pappila, Pfalerin pappila ja Snellmannin papila.
Ei tuon paatoksellisenpaa.
Aivan. Siis seurakunta rakensi nuo pappilat ja niille tuli nimi ensimmäisen asukkaansa mukaan.
Eli nykyinen pappila pitäisi ilmeisesti kastaa "Salmen pappilaksi" ja navetta "Arolan navetaksi".
Just joo!
Sotilaat toivat perunan Suomeen Pommerin sodasta (1757–62) palatessaan. Peruna oli jo jonkin verran tuttu eteläisen Suomen kartanoissa, mutta nyt se levisi koko maahan.
Mathias Kolström (29. heinäkuuta 1763 Tornio) ei ollut vielä edes syntynyt. Totta tietenkin on että pappiloissa yleensä uutuudet otettiin ensimmäisinä käyttöön. Olisiko pottu viippynyt 30 vuotta matkalla Muonioon?
Uskokoon ken tahtoo. Jokainen tulee uskollaan autuaaksi, luvataan usein muissakin yhteyksissä.
Tiettävästi perunat toi Pommerin sodasta Hietasen sukujuuria oleva sotilas.
Kun joku alkoi ylistämään niin monella heräsi mielenkiinto henkilöä kohtaan. Niinkuin minullakin eli oliko siihen aikaan yleistä vaihtaa nimeä? Kellään ei taida olla tyhjentävää vastausta.
Eiköhän veikattaisi vaikka sodan jälkeisiä vaikuttajia.
Nimen vaihtumiseen riittänee avioliiton kautta tapahtuva. Mathiaksella oli noin 10 lasta kuitenkin. Ja lapsilla paljon lapsia myös. On noita kyllä oikeasti nimeä vaihtaneita sukuhaaroja suvussa myös. Parikymmentä Mathiaksen suoraa jälkeläistä osaan Muoniosta nimetä, niitä on kyllä paljon enemmänkin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nimien_suomalaistaminen
Muoniossahan suku jatkui vain Kolströmin tytärten kautta, joten sukunimiä on vaihtunut parin sadan vuoden aikana ainakin kolmeen kertaan.
Suomen itsenäistyttyä sukunimiä laajasti suomennettiin ja tulihan se sukunimi pakolliseksi vasta itsenäisyyden aikana sukunimilain tultua voimaan.
Eiköhän pitäisi valita joku näistä neuvoksista,Muotka, Vuollo tai Myllykangas? Kaikki erittäin vaikuttavia alallaan. Muotka on pitkäaikaisin ja vaikuttanut sodanjälkeiseen elämään .
Muitakin neuvoksia on, ainakin kolme. Yksi kunnallisneuvos, yksi pitäjänneuvos ja yksi sosiaalineuvos. Lisäksi on yksi muoniolaistaustainen kaupunkineuvos ja Muoniossa pitkään vaikuttanut kunnallisneuvos. Kyllä Muoniossa neuvoksia piisaa. Yksi on kuitenkin yli muiden eli Niilo Muotka.
Ehti vaikuttaa jo sodan aikana. Oli siellä missä rautaa satoi. Siitä kertoo kolme haavoittumista ym.
Tarkoitit varmaan Niilo Muotkaa.
Myllykangas ???
Kylllä Niilo Muotka on yli kaiken ollut. Ei yksikään nykykunnallispoliitikko eikä oikein aikaisempikaan pysty aikansaannoksillaan päihittämään Niiloa.
Niilosta on kerrottu tuolla aikaisemmin kommentti tai kommentteja hänen aikaansaannoksistaan. Lukekaapa niitä, jos ette tiedä hänestä.
Niilo sai asioita lävitse hänelle ominaisella, selkeällä ja perustellulla esittelytavallaan. Hän nautti luottamusta yli puoluerajojen eikä hänen tarvinnut ääntään korottaa eikä huutaa. Se ei muuten kuulunutkaan hänen tapoihinsa.
Kunnallismiehistä hänet olisi tullut esittää kaikkien aikojen muonioliseksi. Ansiokkaita ehdokkaita ovat monet näistä edes menneistä, joista on täällä kirjoitettukin.
Hän nautti arvostusta ja hänellä oli karismaattinen olemus.
Juuriki näin
Kolme kysymysmerkkiä, miksi?
Nyt tuli mukaan musta hevonen; J. A. Nyman. Joka ei häntä vielä tunne, niin kannattaa lukea lyhyt esittely Luoteis-Lapista 23.4.2025. ( Ilman Nymannia ei Muoniossa olisi Keimiöniemen kalakenttiäkään. Hänellä jäi vaan nimeämättä Tulkin saaressa oleva Tulkin kenttä, joka ei silloin kuulunut uudistiloille suunniteltuihin alueisiin. Niimpä sitten Metsähallitus keksi alkaa saaren ja Tulkin kentän omistajaksi. )
Etelästä tulleita ei lasketa muoniolaisiksi.
Montako polvea on pitänyt asua Muoniossa ennen kuin kelpaa ehdokkaaksi?
(Nykyiset muoniolaisethan ovat kaikki muualta tulleita. Saamelaisistahan ei kukaan tiedä, siihen kelpaa kolmen sukupolven tunteminen).
Vähintään siitä asti kun Muonion kunta syntyi eli 1923 lähtien.
Kolarilaiset valitsi jonkun Voiton ,vireän ja avuliaan. Ja muoniolaiset höpöttää ulkopaikkakuntalaisia jopa ulkomaalaisia.
Ei näin
Muoniolaiset ovat perehtyneet historiaan. Ei mitään yhden päivän julkkiksia.
No siinä tapauksessa edesmennyt kunnallisneuvos Muotka.
Naaki-Jouni
Ehdokasasettelu, joko on päättynyt? Ainakin yksi varteenotettava (varteenotettavin) on kauppias Adolf Anttila (1862-1934), jota ei nykypolvi kylläkään tunne. Hänen liiketoimet olivat Tornio- Muoniojokivarressa vertaansa vailla. Jo hänen lempinimensä, Pohjoisnapa, kertoo laajalti tunnetusta miehestä oleellisen. Hänhän teki liikematkoja ei yksin laajaan Lappiin, vaan myös valtamerien taakse. Taisipa parikin kertaa Amerikkaan.
Koska äänestys päättyy ?
Ei kai äänestys ole vielä alkanut? Ehdokasasettelussa vasta ollaan.
No sitten,äänestetään elossa olevaa niin vähän helpottuu.
Elossa olevista ei kyllä löydy kaikkienaikojen muoniolaista.
Kyllä ensiksi pitää kuolla. Se on perusvaatimus.
En nimeä ketään ,mutta sotiemme veteraanit. Rintamalla taistelleet ovat kaikkienaikojen muoniolaisia eikä mitään hännänheiluttajia.
Tuli vaan mieleen ,että toimittajalta on unohtunut yksi suuri ja värikäs persoona, nimismies Hyvönen. Aika legenda koko käsivarressa.
Samaa mieltä, Ossi on ollut merkittävä Persoona Muoniolle ja koko käsivarren lapille.
Taitaa olla suuri vitsi koko valinta. Se nähdään tuloksista. Joitakin muistetaan teoistaan ja aikaansaannoksistaan elinaikansa + 20 vuotta ja siihenkin pitää kehua jatkuvasti itseään ja olemattomia aikaansaannoksia. Toisia muistetaan 100 vuotta tai 200 vuotta eikä sittenkään unohdeta heidän aikaansaannoksiaan.
Muuten hyvä kommentti. Varsinkin feisbuukin itsenä esilletuovat suoraansanottuna ällöttää. Minä,minä minä,,,
Näin tietenkin. Ei kai kukaan ajatteleva hoe, sinä, sinä sinä.
Mie se vain kannatan Puolikko-Erkkiä.
Erkki-riepu ei saanu Muoniossa osakseen muuta kuin pilkkaa. Norjaan piti lähteä ja ottaa äitiki fölhjyyn. Meni melkein 200 vuotta ennen kuin selvisi että Erkkihän onki prinssi, kuninkaan poika.
Eikä Muiniossa muita kuninkaallisia pitäis olla.
Oli paljon myöhemmin yksi nainen. Hänen kerrottiin olleen Ruotsin kuningas Oskari II:n pojan tytär. On kuollut joskus 1960-tai 1970-luvulla ja on haudattu Reuhalanmaahan.
Onko tosi. Mikä sukunimi?
Niin tosi, kun tällaiset väitteet yleensä ovat. Muistan hänet. Olemukseltaan oli kyllä hyvin "kuninkaallisen" oloinen, suoraryhtinen olemus. Hänestä huokui tietty aristokraattisuus.
Tämän naisihmisen taustoista kuin jo hänen eläissään. Nyt olen kuullut jokin aika sitten myös saman asian parilta, hänen sukuunsa kuuluvalta henkilöltä. Juttu pitää paikkansa melkoisella todennäköisyydellä. Kuulemani sukuselvityksen mukaan hän olisi ollut edellisen kuninkaan eli Kustaa VI Adolfin kanssa 1. serkku.
2366 ääntä.
jos sotaveteraaneja ei oteta lukhuun, niin kaikkien aikojen muoniolaista ei ole olemassakhaan.
Olen sammaa mieltä. Minusta tämmösiä äänestyksiä ei piä ees järjestää.
Ehdokkaiden listalta puuttui mm. J E Nyman, Niilo Muotka. Ainakin nämä kaksi. Siellä oli kyllä muutama nimi, että jos heistä joku valitaan, niin todella vitsi on koko juttu. Se nähhään.
Tänää voittaja piti julkaista.
Jokos se Puolikko-Erkki on virallisesti valittu?
Äänestystulokset on julkaistu. Olisi mielenkiintoista ketkä muut sai ääniä.
ihme salailua jos ei kaikkia tuloksia julkaista
Eikö tämä ollut lehden oma leikkimielinen äänestys? Tiedä kuinka iso juttu tulevassa keskiviikkolehdessä on.
Ei ketään politikkoa eikä prästiä.
Joko lehti on ilmestynyt? Missä myydään.
Ei ollut muiden äänimäärää