Sana sinkku on sinänsä jännä asia. No siihen ammattiin mulla on hyvä lähtökohta eli 24v sinkkuutta. Lähdetään siitä liikkeelle että sukulaisethan on tän asian käsitteliöinä varsinaisia mestareita.
-"Koskahan se joku sinulle löytyy". Lause pitää ottaa joka kahvi tilaisuudessa esille.
-"Sinä se et ole ketään löytänyt". Esiintyy usein. Okei löytyny on mut naiset ei löydä mua.
-"Miksi noin komea mies on yksin". Yleensä suvun ystävällisten täti immeisten kysymys.
-"Oletko homo". Systerin kommentti vuosi sitten satakakssataa rosenttiselle hetero veljelle.
Suoraan sanottuna mää en enään tiedä mitä pitäis tehdä et sen emännän löytäis vierelle.
Kaikkea on kokeiltu.
Oon yrittäny baarissa, kaupassa, kadulla, laivalla ja vaik ties missä pitää asiallista keskustelua yllä tai silmäpeliä tai jotain yrittäny olla ystävällinen niin ei. Ehkä vastaus on ystävällinen hymy korkeintaan ja poistuminen tilanteesta. Tai sitten hieman rajumpi että "vittuakos siinä vahtaat" (yleensä kaveri porukassa liikkuvan nuoren naisen kommentti)
Okei. Sanotaan näin että emännän saa melkein baari reissuilta matkaan mutta ainoot ketkä uskaltaa tulla juttelemaan on pitkälti yli kolmekymppisiä. Ja ihan mukavia ovatkin. Mut kun sitä ikäistään haluais hakee niin ei vahingossakaan tulla juttelemaan. Mikähän siinä on?
Kai se on odotettava sitten että itekkin on kolmekymppinen jos naiset tulee vasta sen ikäpyykin jälkeen keskustelu haluisiksi niin kun kokemus on osoittanut.
En ny sitä ulkonäköö osaa kommentoida et oonko sit niin ruma vai komee mikä tekee estoja asiaan.
Normaali vartaloinen, tumma hiuksinen, sini silmäinen ja asiallisissa vaatteissa kulkeva normi mies olen. Töissä käyvä, omassa talossa ja kesämökissä asuva, autolla paljon liikkuva ja harrastuksina metsästys ja kalastus tyylinen isäntä olen.
Jos herätti keskustelua niin viestiä vaan. Jos taas ei niin luonnollisesti ei kannata laittaa viestiä:)) Jees. Hyvät kesän jatkot!
-"Koskahan se joku sinulle löytyy". Lause pitää ottaa joka kahvi tilaisuudessa esille.
-"Sinä se et ole ketään löytänyt". Esiintyy usein. Okei löytyny on mut naiset ei löydä mua.
-"Miksi noin komea mies on yksin". Yleensä suvun ystävällisten täti immeisten kysymys.
-"Oletko homo". Systerin kommentti vuosi sitten satakakssataa rosenttiselle hetero veljelle.
Suoraan sanottuna mää en enään tiedä mitä pitäis tehdä et sen emännän löytäis vierelle.
Kaikkea on kokeiltu.
Oon yrittäny baarissa, kaupassa, kadulla, laivalla ja vaik ties missä pitää asiallista keskustelua yllä tai silmäpeliä tai jotain yrittäny olla ystävällinen niin ei. Ehkä vastaus on ystävällinen hymy korkeintaan ja poistuminen tilanteesta. Tai sitten hieman rajumpi että "vittuakos siinä vahtaat" (yleensä kaveri porukassa liikkuvan nuoren naisen kommentti)
Okei. Sanotaan näin että emännän saa melkein baari reissuilta matkaan mutta ainoot ketkä uskaltaa tulla juttelemaan on pitkälti yli kolmekymppisiä. Ja ihan mukavia ovatkin. Mut kun sitä ikäistään haluais hakee niin ei vahingossakaan tulla juttelemaan. Mikähän siinä on?
Kai se on odotettava sitten että itekkin on kolmekymppinen jos naiset tulee vasta sen ikäpyykin jälkeen keskustelu haluisiksi niin kun kokemus on osoittanut.
En ny sitä ulkonäköö osaa kommentoida et oonko sit niin ruma vai komee mikä tekee estoja asiaan.
Normaali vartaloinen, tumma hiuksinen, sini silmäinen ja asiallisissa vaatteissa kulkeva normi mies olen. Töissä käyvä, omassa talossa ja kesämökissä asuva, autolla paljon liikkuva ja harrastuksina metsästys ja kalastus tyylinen isäntä olen.
Jos herätti keskustelua niin viestiä vaan. Jos taas ei niin luonnollisesti ei kannata laittaa viestiä:)) Jees. Hyvät kesän jatkot!
Vastaukset 22
Vanhimmat
Sinähän kuulostat ihan hyvältä miesehdokkaalta! Sitä joka "kolahtaa" ei vaan ole tullut vastaan...vielä.
Nuorihan sinä vielä olet, joten mikäs kiire tuossa on.Elä ja kattele maailmaa ja sen menoa.Paikoileen pysähtyneenä ehtii kyllä olla kauan.... Aika moni nuorena "liittoutunut" eroaa ja voi sitä elämän sekasotkua,mikä parhaassa tapauksessa siitäkin seuraa.
Itse ole näitä nuorena liitoutuneita, enkä toivo sitä omille lapsilleni! Kyllä nuoruus ilman palloa jalassa ja suurta vastuuta muusta kuin itsestä, olisi aika ihanteellista.Ja kasvattavaakin väitän!
Sinun ikäisillä tytöillä alkaa olla huonoja kokemuksia miehistä, varhain aloitetut suhteilut on kartuttaneet kokemusta ja ehkä hekin ovat epäilevällä kannalla miesten suhteen...tai ottavat tyyliin eletään ja paletaan nyt"
Kattele avoimin silmin maailmaa ja älä väkisin yritä löytää....ole,mene ja elä
Monet suhteet näyttäis tekevän ihmisestä vaan levottoman ja koko ajan uutta hakevan...mene ja tiedä...tämmösiä minä vanha akka näin aamutuimaan mietiskelin.
T:Vanha akka, 38v.
uskaltaa vähän nokittaa. Olet selvästi liian kiltti - ainakin - ja ehkä tehnyt liian vähän asioiden eteen, jotta tuloksia olisi näkynyt.
Se ei pelaa joka pelkää... Äkkirikasta tai rutiköyhää on tapa pelata.
Elämä kulkee eteenpäin kuin virta. Riippuu paljon sinusta ajelehditko virran mukana vai melotko myötä virtaan omin voimin...
Jos ei Suomesta löydy, niin mikset lähde merta edemmäs kalaan? Et olisi ensimmäinen "vanhapoika", joka tuo mukavia tuliaisia Suomeen...
Itsekin olen ajatellut niin, että sitten kun haluan (huom. HALUAN) oikeasti jotain vakavampaa suhdetta, aion kyllä etsiä sopivaa kanditaattia jostain muualta kuin täältä... Suomalaisnaisten kanssa hommat ei oikein koskaan tunnu menevän ihan putkeen. Tuntuvat olevan "vähän" eri aaltopituudella mun kanssa kautta linjan.
Jyväskylästä? Täältä ei meinaan niin rumaa alle kaksvitosta tyttöä löydy että esimerkiksi minusta kiinnostuisivat sitten yhtään, varsinkaan baareissa. Siirtymällä Tampereelle sitten joutuu juoksemaan toinen toistaan kauniinpia muijia karkuun kun meinaavat suurinpiirtein väkisin viedä mukanaan....
että paikkakunnan vaihdos auttaisi asiaa? Miksei. Uudet paikat ja ihmiset, uudet kujeet :) Täytyy kokeilla!
Tässä keski-ikäisen naisen mielipide:
Kun olin 24v tyttönen pidin itseni ikäisiä nuoria miehiä vielä poikasina, lapsellisina tyyppeinä - vähän sellasina kuin se Koffin mainoksen tyyppi -tiedätkös sen raitapaitaisen vähän epäsiistin viiksinaaman, joka kysyy sohvalla istuvalta tytöltä "käytsä usein täällä" ja notkuu oluttölkki kädessään selvästi olohuoneessaan. Sohvalla istuva tyttö katsoo sitä nuorta miestä lievä epäusko kasvoillaan, ei taatusti ole ihastusta... just sillä tavalla minäkin katselin 24v miehiä, kun he ihan oikeasti eivät vielä ymmärrä elämästä tai naisista mitään. Noo, täytyy sanoa, että mielestäni koff-mainoksen kaltaiset miehet saisivatkin kuolla sukupuuttoon. 24 vuotias mies on vasta pääsemässä eroon poikuudestaan, jotkut ovat pojuja vielä kolmekymppiseksi asti. 24vnaiset sen sijaan saattavat etsiä kumppania, mutta moni katselee itseään muutamaa vuotta vanhempaa miestä. Jos sinä vielä näytät vähän ikäistäsi nuoremmalta, niin vielä vähemmän sinua otetaan tosissaan.
Naisten kanssa menestyäkseen pitää osata jutella. Riippuu tietenkin naisesta, mitkä ovat hyviä jutunaiheita. Minä huomasin nuorena tyttönä, että minua kiinnostaa hyvin marginaalinen joukko miehiä, piti vain kestää tilanne ja etsiä etsiä etsiä. Luulen, että sama asia on miehilläkin, jos haluaa hyvää suhdetta, pitää olla kriittinen, ihan kaikesta ei voi tehdä kompromisseja. Minulle tärkeimmät kriteerit olivat äly, huumorintaju, tasainen tempperamentti ja hyvät tavat - ja mukiinmenevä ulkonäkö - turha väittää, etteikö ulkonäöllä ole merkitystä. On sillä, mutta hyvät tavat tulevat ensin. Eihän rähjäisen ja huonotapaisen miehen kanssa kehtaisi missään kulkea, vaikka ulkonäkö olisikin jumalainen.
Minun mieheni kulki tiukasti poikamiehenä - kartteli vakavia suhteita melkein kolmekymppiseksi asti. Tapasimme jo 24 vuotiaina, mutta suhdetta ei voinut ajatellakaan, köska hän selvästikään ei ollut kiinnostunut seurustelusta. Tapasimme uudelleen yli kolmekymppisinä sinkkuina ja ensi katseemme oli molemminpuolista hymyä täynnä. Tottakai tunsimme toisemme, ja muistimme 8 vuoden takaiset niitä näitä juttelut. Olemme aika vakavia kumpikin, nuorena ei suhde kehittynyt. Vanhempana oli selvää, että on katsottava, mitä tästä tulee. Tietysti pohjalla oli positiivinen mielikuva toisesta jo silloin 24-vuotiaana.
Uskon että löydät. Ole mieli avoinna älä yritä väkisin mitään. Asiat tulevat ja tapahtuvat omalla painollaan sitten kun niin on käydäkseen. Voi olla, että se tapahtuu tänä kesänä, voi olla että vast avuosien päästä.
pakko kommentoida äsköseen: Sen mainoksen "tyttö" on miehen vaimo.
Naiset aikuistuvat siinä 40v ehkä siksi joskus itseäni huomattavasti vanhemmatkin naiset mua kattelee.
Yhtään viksua tai edes naista joka kykensi samanlaiseen korkeaan empatia kykyy kuten minä en ole nähnyt elämäni aikana ja viisaudesta puhumattakaan.
Ne sukulaisten ja muiden kylänmiesten pariutumiskyselyt kyllä alkavat tuossa kolmenkympin ylityksen jälkeen harvenemaan, ja tähän sinkkuuteenkin muuten tottuu. Siitä tulee niin luonnollinen olotila, että ei muunlaisesta elämästä ossa uneksiakaan.
Unohda tuo 1900-luvun (!) asenne. Emäntä ja isäntä...tuosta tulee aina mieleen luolamies joka kolkkaa akan, ottaa olkapäälle ja kantaa luolaansa.
Ei näin.
Ja missä helvetin kaveriporukassa sinä vahtaat naisia? Ei kukaan vahtaamalla vahtaa naisia kaveriporukassa, se ei ainakaan tuota tulosta. Siinä vain tehdään itsensä typeräksi. Ja "vittuako vahtaat" kuulostaa karulta naisen suusta, varmasti mukava nainen.
Mitähän juttua yrität heittää vaikka baarissa? Jos kolmekymppiset viihtyy kanssasi niin eikö se jo sano jotain?
Ja vielä pitää mainita, lopeta helvetissä naisesta "EMÄNTÄ" nimitys. Metsäläisten sanontoja, eikä metsäläiset ole ollut in piiitkäään aikaan. Jos jotenkin ihan vaikka vahingossa annat naiselle kuvan "minä isäntä sinä emäntä" tulee hänelle kuva p-karjalan pirtistä lehmiä hoitamassa, ei varmasti kovin kiihoittavaa.
Hitostako minä tiedän miten niitä naisia loppujen lopuksi saisit mutta tuossa oli nyt rakentavaa kritiikkiä. Joku nainen voisi korjata niin olisi minullekkin opiksi :)
viestistäsi käy ilmi selvä katkeruus. Nimimerkillä oli asiallinen näkökohta asiaan jota ainakin minä ymmärrän.
Sinulla tuskin on mahdollisuutta tuolla asenteella mutta omapahan on asias.
Hahhaahhaa, sorry naurattaa toi sun juttus ja etenkin hyvä, että joku mies puuttui tuohon "EMÄNTÄ" sanaan. Ai saakeli että tulee jo ihan tappomieli, kun kuulee itseään emännäksi mainittavan!! Enkä kyllä isännäksi tuota lasteni isää sanoisi...
"Vittuako vahtaat"...heh, myöntäis pois että sitäpä just...
Mitäs tarkoitit tällä: "Jos kolmekymppiset viihtyy kanssasi niin eikö se jo sano jotain?"
Sun itsesi täytyy olla tosi nuori, jos kolmikymppiset ovat mielestäsi vanhoja....
Hyvä juttu että et käytä noita lehmämäisiä nimityksiä, niikuin "emäntä". Mun pojatkin sanoo että nimitys kuulostaa kauhealta, isänsä välillä tituleeraa minua sillä nimellä-muttei yleensä kuulteni, silloin nimittäin voi kuulua....
Btw, tarvinneeko alkuperäinen edes neuvoja keltään...joku tulee hänen elämäänsä jos tulee.Onni ja autuus ei tosiaan ole välttämättä parisuhde!! Tää tietää niiku asiast jotai...;;)
Katkeruutta? Onko kritiikki katkeruutta? Miten minun viestissäni näkyy katkeruus?
Osaan kyllä kirjoittaa katkerasti mutta kun se ei todellakaan ollut minun tarkoitus.
Kysyisin että miten viestissäni näkyy minun asenne tai millainen olen?
Minulla menee ihan hyvin, en ole tunne/asennevammainen ja ihmettelen jos minulla ei ollut asiallinen näkökohta. Viestini oli hivenen huumori pitoinen mutta jos ei ymmärrä niin en voi sille mitään.
Hyvä että nauratti, niin pitikin.
Niin olen vielä poikanen joten minulla saattaa olla hieman eri vinkkeli kuin kirjoittajalla tai kolmekymppisillä.
Ja sinulla on todellakin hyvä pointti "tarvinneeko alkuperäinen edes neuvoja keltään.." Minustakin tuntuu että miehessä ei ole mitään vikaa niin miksi kysymään neuvoja. Joskus tietysti vähän vituttaa ja pitää kirjoittaa tunteitaan, hyvä niin.
Sinkkuna on paremmat mahdollisuudet hyviin ihmissuhteisiin kuin suljetuissa parisuhteessa. Kannattaa heti katella useampia ehdokkaita siltä varalta, että yhteen kyllästyy nopeasti tai se on muuten huono. Eli älä pistä kaikkia munia yhteen koriin. Hyviä naisia on Suomessa vähän. Jos on mahdollisuus käydä Thaikuissa, tee se!
Tutun oloisia asioita olet mietiskellyt. Itselläni on tulossa tänä vuonna 27v sinkkuutta täyteen.
Sukulaiset ja joskus jopa vanhat kaveritkin tietenkin jaksavat kysellä:
-onko tyttöystävää?
-eikö ole tyttöystävää?
-missä avecisi on?
-eikös sinulla ole vielä ketään?
-jne...
Nuo kysymykset vain voivat kuulostaa miehen korvissa paljon raskaammalta kuin naisen: naiset tulkitsevat sen "eikö sinulle vielä ole kelvannut kukaan", miehet "etkö sinä ole kelvannut vielä kenellekään".
Itselläni vain on suurimpana syynä seurustelemattomuuteeni se, että en osaa jutella naisten kanssa riittävän sulavasti. Totuushan vaikuttaa olevan se, että ulkonäöllä, käyttäytymisellä, sivistyksellä tai pukeutumisella ei ole juurikaan väliä kunhan osaat jutella oikein. En osaa olla smooth enkä pysty luomaan merkityksetöntä keskustelua tyhjästä. Ei pahemmin huvita enää edes tehdä iskuyrityksiä, kun tulos on sama kuin kääntäisin itse puukkoa haavassani.
Hymy on hyytynyt, kun tietää, että mitä vanhemmaksi tulee niin sitä vaikeammaksi tulee edes seurustelun aloittaminen.
Tekstisi oli aivan kuin omasta suustani!
- paitsi että olen itse 30v ja alkanut hiljalleen pärjäämään edes jotenkin naisten kanssa jutustelussa, tosin ihan vähän vain. Haikeana katson kun kaverit vääntää juttua aivan mistä tahansa asiasta, se ei minulta vain onnistu, yleensä ei keksi juuri mitään höpistävää.
Nuo kaikki em. muut piirteet minussakin on ihan toisarvoisia, supliikki vain ei riitä.
Minäkin olen jo 25-vuotias sinkku. En vain ole vieläkään tavannut yhtäkään tarpeeksi empaattista, syvällistä, aktiivista ja huomioivaa naista. Naiset ovat passiivisuutensa takia todella huonoja tekemään minuun vaikutusta. Olen elämäni aikana kiinnostunut vain muutamasta naisesta, koska aktiivisuuden lisäksi ulkonäkökin tietenkin merkkaa ja suurin osa ainakin suomalaisnaisista on sitä harmaata massaa. Naisen täytyy puhumalla ja eleillä saada minut vakuuttumaan, että hän on kiinnostumiseni arvoinen.
Jos joku minulta kysyy, että "Et sitten vieläkään seurustele?", niin vastaan kysyjälle, että haku on ollut päällä jo vuosia, mutta yksikään nainen ei ole vielä ollut tarpeeksi sopiva kelvatakseen minulle. En todellakaan etsi mitään täydellistä naista, mutta liian moni kaunis nainen on vain niin itseään täynnä, ettei heidän kanssaan voi tulla toimeen. Onko kaunis ja mukava nainen mahdoton yhdistelmä? Omien kokemuksieni mukaan tällaista naistyyppiä on todella vähän. Kokemukseni mukaan kaunis nainen käyttää valtavan paljon aikaa ja energiaansa keimailemalla joka suuntaan saadakseen mahdollisimman monelta mieheltä ihailevia katseita. Eihän tällaisen prinsessan kanssa kukaan täysjärkinen halua seurustella!
siellä takana...:-)
" Kokemukseni mukaan kaunis nainen käyttää valtavan paljon aikaa ja energiaansa keimailemalla joka suuntaan saadakseen mahdollisimman monelta mieheltä ihailevia katseita. Eihän tällaisen prinsessan kanssa kukaan täysjärkinen halua seurustella!"
No ihan varmasti haluaa, eihän sitä nyt oikein jaksa syttyä muijasta joka pysyy sun kanssa vain siitä syystä että muita vaihtoehtoja ei ole. Itseasiassa mikäs sen parempaa kuin että muut miehet kuolaa oman naisen perään kunhan eukko ei kuitenkaan pidä niitä muita liian hyvänä ainakaan kovin julkisesti.
Otapa huomioon että kauneus on katsojan silmissä!:) Totta kai löytyy myös näitä 'yleisellä mittapuulla' kauniita naisia, jotka ovat itseään täynnä (ei suinkaan kaikki kauniit), mutta löytyy myös niitä, jotka ovat toisten mielestä äärettömän kauniita, mut toisten silmissä he eivät ole mitenkään tavallisuudesta poikkeavia.. eli kysymykseesi 'onko mukava ja kaunis nainen mahdoton yhdistelmä?' on hieman hankala vastata.. Itse olen monesti kuullut olevani todella mukava ja tulen suurimman osan kanssa hyvin juttuun, kauneudesta en voi sanoa, sillä enhän voi tietää sinun mittapuutasi, mutta kyllä vientiä olisi, jos vaan tulisi vastaan tarpeeksi kiinnostava mies, niin saattaisin lähteäkin mukaan..;)