Vaalit kemijärveläisittäin

Joillakin myös uhriutuminen, kun ensin haukutaan muita, muttei kestetä itse kritiikkiä

Lapissa on yli 4000 ulkomaalaistaustaista äänestysoikeutettua, joista pieni osa käyttää äänioikeuttaan.

Siellä on potentiaalia riiteleville ja muillekin suunsoittajaehdokkaille koota äänisaalista.

Meitä nukkuvia on tosin kanta-astujissakin. Etenkin aluevaalit ovat turhat: pelinappuloilla ei ole valtaa.

Kemijärvi olisi tarvinnut yrityksiä joka olisi tarjonnut työtä mahdollisimman monelle.
Nyt tarjotaan pumppuvoimaloita jotka ei tuo työtä, hyötyy pieniosa kansasta. Kova on hinta sillä pilataan loputkin kauniista vesistöstä.
On aivan turha väittää että ei olisi vaikutusta vesistöön. Matkailua ei tulla saamaan ja viimeisetkin nuoret häipyy muualle. Ei tänne kannata jäädä kenenkään nuoren kyllä se
elämä on löydettävä muualta, siihen on asiat ajettu.

Vuoden 2021 kesäisissä kuntavaaleissa kemijärveläiset olivat passiivisia. Ellen väärin muista, noin 51 prossaa äänesti. Lisäksi on aina koko joukko niitä, joiden äänet hylätään asiattomina. Koko maassa prossa nousi 53 pilkku johonkin. Ei siis häävisti lainkaan.

Ponnistellaanpa tällä kertaa maan huipulle. Mitä jos saisimme 70 prosenttia uurnalle iloisesti kertomaan, kenet he halajavat nähdä tällä kertaa. Aivan kuten Arja-tädin ohjelmassa: kenet näenkään ensi kerralla. Oli kivaa silloin 55 vee sitten.

Työtä tänne itketään ja kun joku jotain yrittää niin välittömästi kampitetaan henkeen ja vereen!

Änkyrät äänestää änkyröitä, meno ei muutu....

Kemijärvelle tuskin saadaan työtä. Jos joku haaveilee pienyritystä ja perustaa sellaisen, sillä lyhyt tie. Jos näyttäisi siltä että alkaisi pärjäämää, se pistetään boikottiin, ja haukutaan pystyyn.
Pumppuvoimalat voi tulla mutta tuskin työllistää ketään. Rakennusvaiheessa tulevat isoimmat firmat eteläsuomesta tekemään. Nykyjään kaikki kilpailutetaan, eikä voi vetää kotiinpäin kuten ennen.

Vaalikiima on nostanut kierroksia!
Nyt tongitaan kaikkea ja kaikkia, se ja sama onko huhuissa ja jutuissa perää vai ei, pääasia on että vängätään ja juoruillaan, näin saadaan epäilyksen siemen kylvettyä epätietoisiin.

Kehitys alkaa äänestämällä muita kuin keskustalaisia ja demareita. Valtaklikki on tuhonnut kaupunkia vuosikymmenet. Samaan sakkiin kuuluu valtuuston tyranni kokkareista.

NYT NIITÄ UUSIA NIMIÄ JA KASVOJA VALTUUSTOON, VANAHAT VAIHTOON!

Jos Ottawan jalkaväkimiina sopimuksesta vetäydytään niin sehän on kuin lottovoitto Kemijärvelle! Ilman muuta tehdään tehdas Kemijärvelle! Tarvikkeet suoraan meren rannasta sähköistettyjä raiteita pitkin patovaaraan!Missäs niitä miinoja muualla suomessa tarvitaan kuin itä-rajalla? Miettikääpä kuinka keskeisellä paikalla Kemijärvi sijaitsee.

Ei tullut putkilaskusta vaaliasetta!
Ei tullut tietomurrosta vaaliasetta!
Ei tullut lämmöstä ja vedestä vaaliasetta!
Ei voi syyttää etteikö me kaikkemme yritetty...ääh!

Opettavainen tarina neljästä kaveruksesta (TÄYSIN SATUA; EI TOTTA)

Riita Kemijärvellä

Kemijärvellä asui neljä kaverusta: Jussi Juttu, Hassu Hattu, Ville V ja Pentti Pettu. Vaikka he eivät olleet syntyneet paikkakunnalla, he olivat kaikki päätyneet Kemijärvelle eri elämänvaiheissaan ja kokivat olonsa muukalaisiksi. Kaveruksia yhdisti se, että he kadehtivat syntyperäisiä Kemijärveläisiä ja pitivät itseään maailman viisaimpina ihmisinä. He olivat myös mukana kunnallispolitiikassa.

Eräänä kauniina kesäpäivänä kaverukset päättivät lähteä kalastamaan Kemijärvelle. He pakkasivat veneensä täyteen kalastusvälineitä ja eväitä sekä valmistautuivat viettämään päivän vesillä. Aluksi tunnelma veneessä oli iloinen ja rento, mutta pian alkoi kiihkeä keskustelu.

Jussi Juttu, joka oli tunnettu sanavalmiudestaan, aloitti keskustelun pumppuvoimaloista. "Minusta Kemijärveen pitäisi ehdottomasti rakentaa pumppuvoimaloita. Se toisi paikkakunnalle työpaikkoja ja parantaisi energiatehokkuutta," Jussi totesi itsevarmasti.

Hassu Hattu, joka oli tunnettu erikoisista mielipiteistään, vastasi nopeasti: "Ei missään nimessä! Pumppuvoimalat pilaisivat järven luontoarvot ja vesistön kauneuden. Meidän tulee säilyttää Kemijärven puhtaus ja luonnollisuus."

Ville V, joka oli yleensä rauhallinen ja harkitsevainen, ei voinut olla hiljaa: "Minusta meidän tulisi ensin kuunnella asiantuntijoita ja tehdä perusteellinen selvitys ennen
kuin ryhdymme mihinkään hankkeeseen."

Pentti Pettu, joka oli tunnettu jääräpäisyydestään, löi nyrkin veneen laitaan: "Te kaikki olette väärässä! Pumppuvoimalat tuhoaisivat paikallisen kalakannan ja se vaikuttaisi negatiivisesti koko ekosysteemiin. Minä en ainakaan hyväksy tällaisia hankkeita! Suomun luonnonrauhakin häiriintyisi!"

Riitely kiihtyi nopeasti ja kaverukset alkoivat huutaa toisilleen. Vähitellen keskustelu muuttui fyysiseksi tappeluksi, ja vene alkoi keikkua vaarallisesti. He eivät enää kuunnelleet toisiaan, vaan keskittyivät omien mielipiteidensä puolustamiseen.

Yhtäkkiä vene kaatui ja kaverukset joutuivat kylmään järviveteen. He räpiköivät vedessä ja yrittivät pelastaa itsensä, mutta kalastusvälineet vajoavat järven pohjaan. Märkinä ja surkeina kaverukset uivat takaisin rantaan, jossa he istuivat kuivattamaan vaatteitaan.

Rannalla istuessaan kaverukset katsoivat toisiaan ja ymmärsivät, kuinka turhaa riitely oli ollut. He olivat menettäneet kalastusvälineensä ja melkein henkensä vain sen takia, etteivät pystyneet keskustelemaan rauhallisesti ja kuuntelemaan toisiaan.

"Ehkä meidän pitäisi oppia tästä jotain," sanoi Jussi hiljaa. "Ei riitelyllä koskaan saavuteta mitään hyvää."

Hassu myönsi: "Olet oikeassa. Meidän tulee kunnioittaa toistemme mielipiteitä ja ratkaista asiat yhdessä, ilman riitelyä."

Ville nyökkäsi: "On tärkeää kuunnella toisiaan ja tehdä yhteistyötä, jotta voimme löytää parhaan ratkaisun."

Pentti lisäsi: "Tämä oli opettavainen kokemus. Jatkossa meidän tulee välttää riitelyä ja keskittyä yhteiseen hyvään."

Kaverukset oppivat tärkeän läksyn siitä, kuinka riitely voi johtaa katastrofiin. He ymmärsivät, että yhteistyö ja toisten kunnioittaminen ovat avainasemassa, kun pyritään ratkaisemaan yhteisiä ongelmia. Vaikka he eivät olleet syntyperäisiä Kemijärveläisiä, he päättivät tehdä parhaansa paikallisen yhteisön hyväksi ja jättää riitelyn taakseen.

Tarinan opetus on selvä: Riitely ei koskaan johda mihinkään hyvään. Yhteistyö, kuunteleminen ja kunnioittaminen ovat ne arvot, jotka auttavat meitä saavuttamaan yhteisiä tavoitteita ja elämään harmonisesti yhdessä. Lisäksi olisi parempi, että jos ei ole syntyperäinen kemijärveläinen, niin ei sekaannu kaupungin päätöksentekoon liikaa.

Joka haukkumalla luulee itseänsä nostavan, käy juuri päinvastoin.
Tuo tiedetään jo ala-asteellakin!