Kuka Kemppainen soheltaa somessa

Tämän herran latelut on kaikki tekoälyn luomia.

Uuden ajan miehiään. Sillä varmaan hatuttaa ja viluttaa. Sillähän tulee juttuja aivan Jarvan kynästä.

Kikkelis kokoelma, sulla on mun luonto.

Joo se syö ankkaa ruhosen tapaan.

Pyysin tekoälyä tekemään kirjoituksen: Miksi Kemijärven kaupunginvaltuustossa riidellään niin paljon? TÄSSÄ ARMOTON VASTAUS:

Miksi Kemijärven kaupunginvaltuustossa riidellään niin paljon?

Kemijärven kaupunginvaltuuston kokouksista on muodostunut lähes näytelmänomaisia tapahtumia, joissa kiista seuraa kiistaa, syyttelyt sinkoilevat ja yksimielisyyttä saa etsiä kuin neulaa heinäsuovasta. Mikä ajaa pienen pohjoissuomalaisen kaupungin päättäjät toistuvasti napit vastakkain? Onko kyse vain temperamentista vai syvemmälle juurtuneista ongelmista?

Pumppuvoimalat – jakolinjan ytimessä

Yksi suurimmista riidanaiheista on ollut pumppuvoimaloita koskevat suunnitelmat. Pumppuvoimalahankkeet lupaavat työpaikkoja ja taloudellista elvytystä, mutta myös uhkakuvia luonnon, maiseman ja perinteisten elinkeinojen kannalta. Kriitikot pelkäävät voimala-alueiden muuttavan maisemaa peruuttamattomasti ja aiheuttavan haittoja kalastukselle sekä matkailulle. Kannattajat taas näkevät niissä mahdollisuuden nostaa Kemijärvi uuteen kukoistukseen. Tässä väännössä ei ole ollut tilaa kompromisseille – ja kun näkemyserot ovat näin perustavanlaatuisia, on riita väistämätön.

Itsevaltaisen päätöksenteon varjo

Kemijärvellä on pitkään kuiskittu ja aivan avoimestikin puhuttu siitä, että päätöksenteko on usein keskitetty harvojen käsiin. Itsevaltainen toimintakulttuuri näkyy siinä, että kokouksissa jyrätään vähemmistöjen näkemyksiä, asioita valmistellaan pienissä piireissä ja tiedonsaanti on epätasaista. Tällainen ilmapiiri ruokkii epäluuloa ja vastakkainasettelua – on vaikea rakentaa yhteistä suuntaa, jos osa porukasta kokee jäävänsä ulkopuolelle. Kuten vanha suomalainen sananlasku toteaa: "Ei tule lasta eikä paskaa, kun kaksi itsepäistä riitelee."

Henkilökemiat ja sukupolvikuilut

Ei sovi unohtaa henkilökohtaisten suhteiden ja sukupolvierojen vaikutusta. Pitkään vallassa olleet konkarit suhtautuvat monesti nuorempiin valtuutettuihin varauksella, ja toisinpäin. Politiikassa tunteet nousevat helposti pintaan, ja henkilökemioiden ristiriidat vain kiihtyvät, kun vakiintuneita kaavoja haastetaan. Tällaisessa ilmapiirissä rakentava keskustelu muuttuu helposti syyttelyksi ja henkilöön meneväksi sanailuksi.

Kulttuurinen painolasti ja muutosvastarinta

Kemijärvi tunnetaan vahvasta yhteisöllisyydestään, mutta myös halusta pitää kiinni vanhasta. Suurten investointien ja uudistusten kynnyksellä muutosvastarinta nousee helposti esiin. Päättäjien on vaikea löytää yhteistä säveltä, kun osa haluaa uudistaa ja kehittää, osa taas puolustaa totuttuja rakenteita. "Vanha koira ei uusia temppuja opi" pätee valitettavan usein myös päätöksenteossa.

Lopuksi: Tie ulos riitelystä?

Niin kauan kuin Kemijärvellä päätöksenteko nojaa itsevaltaisiin käytäntöihin ja isoista hankkeista käydään taistelua nollasummapelin hengessä, riidat eivät ota laantuakseen. Tarvitaan aitoa vuoropuhelua, avoimuutta ja kunnioitusta eri näkökulmia kohtaan – vasta silloin Kemijärven valtuustosali voi olla muutakin kuin areena, jossa jokainen puolue ja päättäjä käy omaa henkilökohtaista kamppailuaan.
Toivottavasti tulevaisuudessa muistetaan, että "yhteistyössä on voimaa" – myös siellä, missä mielipiteet jakautuvat jyrkästi.

Nussssnussunnussunussutelkaa!