Uudessa Kippari lehden numerossa oli juttu vanhasta 12 metrisessä lohisiimaveneestä. Ilmeisesti meriläinen tms.?
12 metrisen puuveneen leveydeksi kerrottiin yli 4 metriä ja uppouma tais olla 8000kg. Koneena linja-auton moottorista marinoitu 120hv Volvo.
Jutussa veneen kulutuksen 8 solmun nopeudella kerrottiin olevan 1 litra tunnissa. Onkohan kyseessä kirjoitusvirhe? Melkein pakko olla! Eihän tuo vastaa kun alle 10hv tehoa. Ei tuon pitäisi mitenkään kulkea runkonopeutta niin pienellä teholla!
Olisko jollain omakohtaista kokemuksesta?
Kippari lehden juttu, 12m Meriläisen kulutus
Anonyymi-ap
12
355
Vastaukset
- Anonyymi
Virheeltä kuulostaa. Oma samanpainoinen 10-metrinen 72-heppainen vie 6 solmulla vähintään 3 litraa ehkä neljäkin, kahdeksalla varmaan lähemmäs 10.
- Anonyymi
Itsellä vesilinja 37,4 jalkaa ja leveys 4m syvyys 1,35cm ja painoa matkakunnossa 13000-14000kg ja koneena 380hv commonrail.
8 solmua kuluttaa 1-1,2l merimaililla kaasua hellittämällä 7 solmua menee n 0,7 l /nm ja piheimmillään 5,6 solmua 0,53 l/nm. Ja 15solmua menee 3,4 litraa nm.
Ei varmasti menen 1 litralla tunnissa edes tyhjäkäynnillä, vanha diesel, kun ei commonrail konekkaan - Anonyymi
Tuon kokoluokan purjevene vaatii n. 30 hv kulkeakseen 8 solmua ja silloin kuluu n. 7 l/h. Taatusti ei mene meriläinen sen vähemmällä. Vauhtia tiputtamalla kulutus kyllä tippuu nopeasti. Oma 11 m 6 tn purjevene kulkee kaasu pohjassa 19 hv koneella 7,2 solmua ja kulutus silloin vajaat 5 l/h. 6 solmun matkavauhdilla menee alle 2 l/h.
Nyrkkisääntönä 1 solmu pois vauhdista puolittaa kulutuksen. Reilut 5 solmua voi päästä 1 l/h. Ei ehkä 120 hv koneella tosin. - Anonyymi
Miksi meriläinen ei voi kuluttaa samankokoista purjevenettä vähemmän? Syntyyhän takilasta, syvästä kölistä ja peräsimestä vastusta, jota meriläisessä ei ole. Purkkari voi myös painaa enemmän, koska purjeet tarvii oikaisevaa momenttia.
- Anonyymi
Moni 12x4 purjevene ei edes paina mainittua 8 tn ja silti vaativat sen n. 30 hv kulkeakseen 8 kn. Vastaavalla tarkoitin kokonaispainoa. Kölin ja peräsimen vastukset ovat hyvin pieni osuus kokonaisvastuksesta 8 solmun vauhdissa, samoin rikin koneajossa tyynessä.
En tietysti voi sanoa juuri tuosta veneestä, mutta yleensä moottoriveneet suunnitellaan suurempiin nopeuksiin, mihin viittaa tuo 120 hv konekin, joka on aivan järjettömän suuri 8 tn uppoumarunkoveneeseen. 8 tn purjeveneissä on nykyään 40-50 hv koneita ja ennen oli 20 hv koneitakin.
Erittäin todennäköisesti 8 solmussa purjeveneen vastus on pienempi. 10 solmussa sitten osat voivat vaihtua.
- Anonyymi
1 litra tunnissa ei tuota lähellekään 10 hevosvoiman tehoa. Jää alle 4 hv akselitehon tuolla kulutuksella.
Paljonko jokin vene jollain vauhdilla vaatii akselitehoa riippuu kolmesta erillisestä asiasta:
1) koneen hyötysuhteesta, ja teho siirron häviöistä
2) potkurin hyötysuhteesta
3) veneen kulkuvastuksesta
Aiemmissa vastauksissa on oletettu noille tavanmukaisia arvoja, ei lähellekään parhaita mahdollisia.
Jos kahdella veneellä on sama 12 metrin vesilinjapituus, ja sama 8 tonnin paino, mutta toisen leveys vesilinjassa on 3,8 m ja toisen 1,8 m, voi edellisen kulkuvastus olla hyvälläkin suunnittelulla ainakin 25% suurempi samalla 8 solmun vauhdilla. Koska edellisen rungon loittonevat aallot ovat selvästi suurempia.
Potkurin propulsio hyötysuhteet eroavat helposti toisistaan enemmänkin, 35% ja 70% ovat molemmat täysin mahdollisia, mutta jälkimmäinen todella äärimmäisen harvinainen näillä nopeuksilla ja tehoilla.
Monet modernit dieselit ovat jo niin lähellä huippua, että erot niiden välillä ovat ainakin kertaluokkaa pienempiä. Mikään tällä vuosituhannella länsimaissa myyty sarjatuotettu diesel ei kuluta samalla teholla 50% parasta enempää, 100% kulutuslisästä puhumattakaan. Kun otettu teho ja maksimiteho ovat järkevässä suhteessa toisiinsa. Eli ei mitata ruotsin laivan pääkonetta 10 hv teholla.- Anonyymi
4 m leveän meriläisen vesilinja lienee paljon leveämpi kuin 1,8 m ja toisaalta 4 m leveän purjeveneen ei ole 3,8 m, vaan lähinnä luokkaa 3 m.
35% olisi erittäin huono potkurin hyötysuhde. Pienellä teholla ja työntövoimalla n. 60% on helposti saavutettavissa. Täydellä teholla sitten voi mennä jopa 40% paikkeille, jos potkurin halkaisija on liian pieni tai akselikierrosluku liian suuri. - Anonyymi
Kohta 1 on kyllä ihan jotain muuta!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
4 m leveän meriläisen vesilinja lienee paljon leveämpi kuin 1,8 m ja toisaalta 4 m leveän purjeveneen ei ole 3,8 m, vaan lähinnä luokkaa 3 m.
35% olisi erittäin huono potkurin hyötysuhde. Pienellä teholla ja työntövoimalla n. 60% on helposti saavutettavissa. Täydellä teholla sitten voi mennä jopa 40% paikkeille, jos potkurin halkaisija on liian pieni tai akselikierrosluku liian suuri.Potkurin hyötysuhteen maksimoimisen kannalta yli 99,99% tapauksista sekä halkaisija on liian pieni, että lavan kärjen ratavauhti on liian suuri, kun kyse on uppoumavauhdeista.
Ne vajaat 0,01% tapauksista ovat sähköveneitä, joiden koneistus ei ole kaupallinen tuote. Potkuri voi ollakin, esim kaupallinen lennokkeihin suunniteltu. Ja niistäkin suurimmassa osassa todelliseen potkurioptimiin on vielä matkaa, esim siipiprofiilielementin nostovoiman ja jänteen pituuden jakautuma säteen suunnassa on epäideaali. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Potkurin hyötysuhteen maksimoimisen kannalta yli 99,99% tapauksista sekä halkaisija on liian pieni, että lavan kärjen ratavauhti on liian suuri, kun kyse on uppoumavauhdeista.
Ne vajaat 0,01% tapauksista ovat sähköveneitä, joiden koneistus ei ole kaupallinen tuote. Potkuri voi ollakin, esim kaupallinen lennokkeihin suunniteltu. Ja niistäkin suurimmassa osassa todelliseen potkurioptimiin on vielä matkaa, esim siipiprofiilielementin nostovoiman ja jänteen pituuden jakautuma säteen suunnassa on epäideaali.Idealipotkurissa profiili on ilmassa käytetty laminaariprofiili, ja vauhti niin alhainen ettei kavitaatiota esiinny. Kaupallisissa veteen suunnitelluissa potkureissa ei sellaisia ole.
Joissain purjeveneiden peräsimissä tai köleissä sellaisia kylläkin esiintyy, mutta symmetrisiä, mikä ei hitaasti pyörivässä potkurissa ole ideaalista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
4 m leveän meriläisen vesilinja lienee paljon leveämpi kuin 1,8 m ja toisaalta 4 m leveän purjeveneen ei ole 3,8 m, vaan lähinnä luokkaa 3 m.
35% olisi erittäin huono potkurin hyötysuhde. Pienellä teholla ja työntövoimalla n. 60% on helposti saavutettavissa. Täydellä teholla sitten voi mennä jopa 40% paikkeille, jos potkurin halkaisija on liian pieni tai akselikierrosluku liian suuri.Sekä mainitsemasi Meriläisen että tyypillisen purjeveneen kulkuvastukset 8 solmun vauhdissa ovat kaukana minimistä 12 m pituisina. Runkomuodossa on huomioitu monta muutakin tekijää, kuten sisätilat, valmistuskustannukset, oikaisevamomentti, rullausliikkeen vaimeneminen, jne.
Jos kulkuvastus olisi ainoa tekijä jäisi vesilinjan leveys alle 2 metrin 8 tonnin painolla ja 12m pituudella. Sisätilat voivat olla kokonaan reilusti vesilinjan yläpuolella 4m levyisiä ylittämättä mainittua painoa.
Yksittäiskappaleena teetetty z vetolaite toimisi riittävänä evänä rullauksen vaimentamiseen kannalta, kun koko on suuren vääntömomentin mukainen mahdollistaen ideaalisen potkurin käytön. Molempiin kulmavaihteisiin riittävä alennusvälitys, niin tuo onnistuisi, jos joku hölmö sellaisesta haluaisi maksaa. Tehontarve 8 solmussa jää 20 hevosvoimaan, tai allekin.
Säästyneillä polttoainekuluilla ei saa ikinä maksettua kallista hankintahintaa.
Mutta sillä voisi todistaa nykyisten veneiden hyötysuhteen alhaisuuden. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Potkurin hyötysuhteen maksimoimisen kannalta yli 99,99% tapauksista sekä halkaisija on liian pieni, että lavan kärjen ratavauhti on liian suuri, kun kyse on uppoumavauhdeista.
Ne vajaat 0,01% tapauksista ovat sähköveneitä, joiden koneistus ei ole kaupallinen tuote. Potkuri voi ollakin, esim kaupallinen lennokkeihin suunniteltu. Ja niistäkin suurimmassa osassa todelliseen potkurioptimiin on vielä matkaa, esim siipiprofiilielementin nostovoiman ja jänteen pituuden jakautuma säteen suunnassa on epäideaali.Laskeppa huvikseen millainen potkurin halkaisija pitäisi olla, jos käytetään ilmapotkurien muotoa ja halutaan saada 8 tn 12 m vene kulkemaan 8 solmua. Sanotaan vaikkapa todella pieni 2 kN työntövoima, mikä ei toteudu millään meriläisellä tai purjeveneellä, vaan vaatii erittäin optimoidun rungon.
Tuon tyyppiset potkurit toimivat vain hyvin pienitehoisissa sähkö- tai polkuveneissä. Jo purjeveneiden maltillisilla tehoilla potkurin pitäisi olla valtavan suuri, jotta kuormitus olisi niin pieni, että ko. muodoilla vältetään kavitaatio.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oletko kertonut jo muille tunteistasi?
Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.733864Kesä, kesä!
Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k92071Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.
Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes2301370- 1351276
- 1141159
- 1121158
Miksi nuori ottaa hatkat? Rajut seuraukset: seksuaalinen hyväksikäyttö, väkivalta, huumeet...
Lastensuojelu on kriisissä ja nuorten ongelmat kasvussa Suomessa. Hatkaaminen tarkoittaa nuoren luvatta poistumista omil711067Shokki! Suuri seikkailu -kisassa todellinen jättiyllätys - Tämä muutos järkyttää varmasti monia!
No nyt on kyllä aikamoinen ylläri, peli todellakin kovenee…! Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde/shokki-suuri-seik61005- 60984
- 35906