Perintö

Sisko on sellainen rähisijä, on koko elämänsä manipuloinut toisia vuoroin lipeilyllä, vuoroin kiukunpurkauksilla. Äiti ei toisaalta halua riitaa, mutta toisaalta hän ei välitä lapsistaan yhtään. Ei hänelle merkitse mitään sellaiset asiat kuin oikeudenmukaisuus ja rakkaus. Hän oli varmaan vain mielissään, kun sai hiukan taskurahaa vielä eläessään - lapsista viis. Toiset sisarukset painavat asian villaisella - "jäähän talo sukuun".

oikein kirjoitti:

Sisko on sellainen rähisijä, on koko elämänsä manipuloinut toisia vuoroin lipeilyllä, vuoroin kiukunpurkauksilla. Äiti ei toisaalta halua riitaa, mutta toisaalta hän ei välitä lapsistaan yhtään. Ei hänelle merkitse mitään sellaiset asiat kuin oikeudenmukaisuus ja rakkaus. Hän oli varmaan vain mielissään, kun sai hiukan taskurahaa vielä eläessään - lapsista viis. Toiset sisarukset painavat asian villaisella - "jäähän talo sukuun".

Lue lisää

...ettei äidilläsi olisi täysi oikeus tehdä rahoillaan ihan mitä itse huvittaa. Jos äitisi haluaa taskurahaa, niin hän saa sitä sitten omasta omaisuudestaan ottaa niin paljon kuin huvittaa.

Vai pitäisikö hänen elää silakoilla ja tarjouspiimällä, jotta lapsille jäisi mahdollisimman hyvä perintö?

Toivon, että kun se aika joskus koittaa, niin omat lapseni ymmärtävät antaa minulle vallan päättää omista asioistani ja nauttia kätteni töistä. Tottakai haluan jättää heille sen mikä minulta jää. Mutta tuskin heistä löytyykään ketään niin k*sipäistä, että alkavat jakaa omaisuuttani jo ennen kuin olen kuollut.

(Ja sitä paitsi - perinnönjaossa koko tilanne kartoitetaan ja jako menee yleensä kohtalaisen oikeudenmukaisesti. Vaikka henk. koht. en soisi mitään ihmiselle, joka puhuu omasta äidistään tuohon sävyyn. Vai ettei välitä lapsista, kun haluaa vain taskurahaa..? Mietihän vähän sanojasi.)

elli kirjoitti:

...ettei äidilläsi olisi täysi oikeus tehdä rahoillaan ihan mitä itse huvittaa. Jos äitisi haluaa taskurahaa, niin hän saa sitä sitten omasta omaisuudestaan ottaa niin paljon kuin huvittaa.

Vai pitäisikö hänen elää silakoilla ja tarjouspiimällä, jotta lapsille jäisi mahdollisimman hyvä perintö?

Toivon, että kun se aika joskus koittaa, niin omat lapseni ymmärtävät antaa minulle vallan päättää omista asioistani ja nauttia kätteni töistä. Tottakai haluan jättää heille sen mikä minulta jää. Mutta tuskin heistä löytyykään ketään niin k*sipäistä, että alkavat jakaa omaisuuttani jo ennen kuin olen kuollut.

(Ja sitä paitsi - perinnönjaossa koko tilanne kartoitetaan ja jako menee yleensä kohtalaisen oikeudenmukaisesti. Vaikka henk. koht. en soisi mitään ihmiselle, joka puhuu omasta äidistään tuohon sävyyn. Vai ettei välitä lapsista, kun haluaa vain taskurahaa..? Mietihän vähän sanojasi.)

Lue lisää

Et tunne äitiäni etkä sisartani etkä minuakaan, etkä siis voi määritellä luonteitamme. Asenteesi kuulostaa samantapaiselta kuin sisarusteni, suomalaiseen tapaan ollaan hissukseen, ei nosteta melua. Jokainen meistä joskus kuolee, lapset joskus ennen vanhempiaan, tietty, mutta ei minulle vanhempieni kuoleman ajatteleminen ole mikään tabu, vaikken sitä soisi pian tapahtuvankaan. Oikeudenmukaisuudesta tässä on kysymys ja siitä että yhdellä oli otsaa manipuloida äitiään ja suoraan sanoen varastaa sisaruksiltaan.

kommentti kirjoitti:

Et tunne äitiäni etkä sisartani etkä minuakaan, etkä siis voi määritellä luonteitamme. Asenteesi kuulostaa samantapaiselta kuin sisarusteni, suomalaiseen tapaan ollaan hissukseen, ei nosteta melua. Jokainen meistä joskus kuolee, lapset joskus ennen vanhempiaan, tietty, mutta ei minulle vanhempieni kuoleman ajatteleminen ole mikään tabu, vaikken sitä soisi pian tapahtuvankaan. Oikeudenmukaisuudesta tässä on kysymys ja siitä että yhdellä oli otsaa manipuloida äitiään ja suoraan sanoen varastaa sisaruksiltaan.

Lue lisää

Itsehän juuri aiemmin sanoit, että ilmeisesti äitisi vain halusi itselleen rahaa ajattelematta lapsiaan.

Jos muut sisarukset haluavat 'painaa asian villaisella' niin miksi sinä siitä metelöit? Äidilläsi todellakin on oikeus käyttää oma omaisuutensa miten haluaa - ei sinulla ole täysin määräysvaltaisen ihmisen toimiin nokan koputtamista.

Ymmärtäisin sen, jos äitisi olisi jo kuollut ja perinnönjaossa olisi vilppiä tai muuta epäreiluutta. Mutta ei sinulla ole oikeutta puuttua aikuisen ihmisen asioihin, jotka koskevat hänen omaa omaisuuttaan.

Äitisi on tässä maailmassa siksi, että hänellä on oma elämä elettävänään, eikä siksi, että sinä saisit hänen omaisuutensa.

Jos et olisi niin ahne ja oman etusi vahtija, olisit vain onnellinen, jos äitisi rahojen panttaamisen sijaan käyttää niitä itseensä vielä elämän ehtoopuolella.

Mutta ei. Sinähän suutut siitä. Vanha nainen - että kehtaakin kuluttaa omia rahojaan elämänsä mukavuuksiin - sinullehan ne kuuluisivat. Voi hyvänen aika, mitä itsekeskeisyyttä ja piittaamattomuutta. Kyseessä on oma äitisi! Kassalipasko sinulla on sydämen kohdalla?

Anna sisaresi touhuta mitä touhuaa. Jos äitisi on tahtonut niin tehdä kuin on tehnyt, niin mitä se sinuun kuuluu?

Mene itseesi.

elli kirjoitti:

Itsehän juuri aiemmin sanoit, että ilmeisesti äitisi vain halusi itselleen rahaa ajattelematta lapsiaan.

Jos muut sisarukset haluavat 'painaa asian villaisella' niin miksi sinä siitä metelöit? Äidilläsi todellakin on oikeus käyttää oma omaisuutensa miten haluaa - ei sinulla ole täysin määräysvaltaisen ihmisen toimiin nokan koputtamista.

Ymmärtäisin sen, jos äitisi olisi jo kuollut ja perinnönjaossa olisi vilppiä tai muuta epäreiluutta. Mutta ei sinulla ole oikeutta puuttua aikuisen ihmisen asioihin, jotka koskevat hänen omaa omaisuuttaan.

Äitisi on tässä maailmassa siksi, että hänellä on oma elämä elettävänään, eikä siksi, että sinä saisit hänen omaisuutensa.

Jos et olisi niin ahne ja oman etusi vahtija, olisit vain onnellinen, jos äitisi rahojen panttaamisen sijaan käyttää niitä itseensä vielä elämän ehtoopuolella.

Mutta ei. Sinähän suutut siitä. Vanha nainen - että kehtaakin kuluttaa omia rahojaan elämänsä mukavuuksiin - sinullehan ne kuuluisivat. Voi hyvänen aika, mitä itsekeskeisyyttä ja piittaamattomuutta. Kyseessä on oma äitisi! Kassalipasko sinulla on sydämen kohdalla?

Anna sisaresi touhuta mitä touhuaa. Jos äitisi on tahtonut niin tehdä kuin on tehnyt, niin mitä se sinuun kuuluu?

Mene itseesi.

Lue lisää

Olet varmaan itse samanlainen rohmutytär, kuin siskoni, muuten et alkaisi äläköidä noin!

Muille, asiallisemmille, muistutan vain, että ongelman ydin oli tämä: sisko manipuloi muiden selän takana äidin luovuttamaan hänelle puolet omaisuuttaan kymmenesosalla kiinteistön hinnasta. Kun sisko nyt sitten jossain vaiheessa myy talon, hänellähän tulee sievoinen voitto siitä. Hän rohmusi äitinsä omaisuuden, ja varasti sisarustensa perinnön, jo äidin eläessä!

"Jos muut sisarukset haluavat 'painaa asian villaisella' niin miksi sinä siitä metelöit?", kirjoitat. Kuinka typerää! Eivät he sitä hyväksy sen enemmän kuin minäkään, ja vanhempien kuoltua pannaan koko omaisuus jakoon, ja tuollaiset laittomat anastukset selvitetään silloin. Se, että otan asian esille täällä, voi hermostuttaa sinua, jos olet itse siskoni kaltaisen tempun tehnyt omassa perheessäsi, mutta asioista on hyvä puhua. On varmaan samanlainen rikoksen yritys tapahtunut monessa muussakin perheessä, ja on hyvä jakaa kokemuksiaan.

rohmu kirjoitti:

Olet varmaan itse samanlainen rohmutytär, kuin siskoni, muuten et alkaisi äläköidä noin!

Muille, asiallisemmille, muistutan vain, että ongelman ydin oli tämä: sisko manipuloi muiden selän takana äidin luovuttamaan hänelle puolet omaisuuttaan kymmenesosalla kiinteistön hinnasta. Kun sisko nyt sitten jossain vaiheessa myy talon, hänellähän tulee sievoinen voitto siitä. Hän rohmusi äitinsä omaisuuden, ja varasti sisarustensa perinnön, jo äidin eläessä!

"Jos muut sisarukset haluavat 'painaa asian villaisella' niin miksi sinä siitä metelöit?", kirjoitat. Kuinka typerää! Eivät he sitä hyväksy sen enemmän kuin minäkään, ja vanhempien kuoltua pannaan koko omaisuus jakoon, ja tuollaiset laittomat anastukset selvitetään silloin. Se, että otan asian esille täällä, voi hermostuttaa sinua, jos olet itse siskoni kaltaisen tempun tehnyt omassa perheessäsi, mutta asioista on hyvä puhua. On varmaan samanlainen rikoksen yritys tapahtunut monessa muussakin perheessä, ja on hyvä jakaa kokemuksiaan.

Lue lisää

jos et kestä, että joku katsoo asiaa ulkopuolisena ja näkee vain katkerat sisarukset toistensa kimpussa?

"Kun sisko nyt sitten jossain vaiheessa myy talon, hänellähän tulee sievoinen voitto siitä. Hän rohmusi äitinsä omaisuuden, ja varasti sisarustensa perinnön, jo äidin eläessä!"

Niin, voi olla, että tuo edellinen on varmasti totta, jos äitisi on vietävissä. Mutta oletko ajatellut, että kannattaisikohan sittenkin odottaa asian kaivelun kanssa siihen saakka, kun äitisi on tästä maailmasta lähtenyt?

Vai uskotko todella, että hänen elämänsä siitä paranee, jos näkee omat lapsensa riitelemässä perinnöstä jo ennen kuin hän on täältä lähtenyt? Muut sisarukset tekevät ihan oikein, kun ovat asiasta hiljaa. Vanhaa ihmistä on turha tuollaisella kiusata. Ja jälleen kerran - omaisuushan on hänen ja hän voi tehdä sillä mitä tahtoo.

Kommentistasi paistaa muutoinkin läpi silkka itsekkyys. Olet ärsyyntynyt siskosi tekemisiin ja hänelle katkera. Päällimmäisenä taitaa kuitenkin olla huoli siitä, että RAHAT menevät sivu suun. Omalla äidilläsi ei ole niin väliä.

Ja vielä lisään (vaikka tämän taustoja en tosiaan tunne), että voiko esimerkiksi olla niin, että äitisi ihan oikeasti tahtoo antaa talon siskollesi? Koska vanhan ihmisen logiikka pelaa ihan samoin, kuin muidenkin. Eli, että jos joku on minulle hyvä, niin vastavuoroisesti haluan hyvittää saamani palvelukset. Eli voisiko esimerkiksi olla niin, että tämä 'manipuloiva sisaresi' vain sattuu antamaan äidillenne aikaansa ja auttaa enemmän kuin muut? Silloinhan talokaupassa olisi toimittu aivan oikein.

Ja mitä tulee siihen, olenko itse samanlainen ahnehtija kuin SINÄ itse, niin en. Omien vanhempieni perintö on jaettu. Siinä oli hiukan samanlaisia elkeitä yhden veljeni puolelta, mutta me kaikki muut annoimme asian olla.

Päätimme, että omat vanhempamme olivat omat vanhempamme ja raha on sivu seikka. Olemme omillamme toimeentulevia aikuisia ihmisiä ja perintöä on ehkä mukava saada, mutta pärjäämme muutenkin. Jos joku haluaa tuollaisessa tilanteessa ahnehtia, niin ottakaan minun puolestani vaikka kaiken, niin kauan kuin ei tarvitse riidellä vanhempiensa haudalla. (Ja mikä vielä raadollisempaa ja sairaampaa - heidän eläessään.)

Ahneella on p*skanen loppu. (Eikä koske vain sisartasi.)

elli kirjoitti:

jos et kestä, että joku katsoo asiaa ulkopuolisena ja näkee vain katkerat sisarukset toistensa kimpussa?

"Kun sisko nyt sitten jossain vaiheessa myy talon, hänellähän tulee sievoinen voitto siitä. Hän rohmusi äitinsä omaisuuden, ja varasti sisarustensa perinnön, jo äidin eläessä!"

Niin, voi olla, että tuo edellinen on varmasti totta, jos äitisi on vietävissä. Mutta oletko ajatellut, että kannattaisikohan sittenkin odottaa asian kaivelun kanssa siihen saakka, kun äitisi on tästä maailmasta lähtenyt?

Vai uskotko todella, että hänen elämänsä siitä paranee, jos näkee omat lapsensa riitelemässä perinnöstä jo ennen kuin hän on täältä lähtenyt? Muut sisarukset tekevät ihan oikein, kun ovat asiasta hiljaa. Vanhaa ihmistä on turha tuollaisella kiusata. Ja jälleen kerran - omaisuushan on hänen ja hän voi tehdä sillä mitä tahtoo.

Kommentistasi paistaa muutoinkin läpi silkka itsekkyys. Olet ärsyyntynyt siskosi tekemisiin ja hänelle katkera. Päällimmäisenä taitaa kuitenkin olla huoli siitä, että RAHAT menevät sivu suun. Omalla äidilläsi ei ole niin väliä.

Ja vielä lisään (vaikka tämän taustoja en tosiaan tunne), että voiko esimerkiksi olla niin, että äitisi ihan oikeasti tahtoo antaa talon siskollesi? Koska vanhan ihmisen logiikka pelaa ihan samoin, kuin muidenkin. Eli, että jos joku on minulle hyvä, niin vastavuoroisesti haluan hyvittää saamani palvelukset. Eli voisiko esimerkiksi olla niin, että tämä 'manipuloiva sisaresi' vain sattuu antamaan äidillenne aikaansa ja auttaa enemmän kuin muut? Silloinhan talokaupassa olisi toimittu aivan oikein.

Ja mitä tulee siihen, olenko itse samanlainen ahnehtija kuin SINÄ itse, niin en. Omien vanhempieni perintö on jaettu. Siinä oli hiukan samanlaisia elkeitä yhden veljeni puolelta, mutta me kaikki muut annoimme asian olla.

Päätimme, että omat vanhempamme olivat omat vanhempamme ja raha on sivu seikka. Olemme omillamme toimeentulevia aikuisia ihmisiä ja perintöä on ehkä mukava saada, mutta pärjäämme muutenkin. Jos joku haluaa tuollaisessa tilanteessa ahnehtia, niin ottakaan minun puolestani vaikka kaiken, niin kauan kuin ei tarvitse riidellä vanhempiensa haudalla. (Ja mikä vielä raadollisempaa ja sairaampaa - heidän eläessään.)

Ahneella on p*skanen loppu. (Eikä koske vain sisartasi.)

Lue lisää

Kylläpä sinua jurppii! Taisi löytyä se sisko itte täällä netissäkin ärhentelemässä! Kommentoippa sitä rajatilaa nyt sitten - vai onko se sinulle niin kipeä paikka, ettet pysty! Varas. Terroristi. Äitinsä tappamisyritystä tuskin äiti kuvailee sanoilla "joku on minulle hyvä". Voi taivahan talikynttilät!

kuin esität kirjoitti:

Kylläpä sinua jurppii! Taisi löytyä se sisko itte täällä netissäkin ärhentelemässä! Kommentoippa sitä rajatilaa nyt sitten - vai onko se sinulle niin kipeä paikka, ettet pysty! Varas. Terroristi. Äitinsä tappamisyritystä tuskin äiti kuvailee sanoilla "joku on minulle hyvä". Voi taivahan talikynttilät!

Lue lisää

..juuri tuota tulet julistamaan seuraavaksi.

Hahhah. Voin kertoa, että en ole siskosi. Luojan kiitos. Vaikka veljeni jotain koittikin keplotella perinnönjaossa, niin meillä muilla pysyi kyllä pakka kasassa. :)

Eli minun sisaruksiini ei kuulu ketään katkeraa ja sairasta ihmistä niin kuin sinä.

Hehee.. Varas. Terroristi. :)

Hakeudu hoitoon kieroutumiesei kanssa.

Saipa äitsykkä hiukan käteistä - käytti varmaan omaksi huvikseen? Mitä tarkoitat, kun sanot, että sisko pakotti? Ei kai ketään nyt voi pakottaa sellaiseen!

Siinähän se juuri on - ei minulla ole varaa lakimiehiin, sen takia oikeudenmukainen pesänjako olisi tärkeä juttu, ja pienikin perintö tuntuu suurelta onnelta. Onko asianajaja tosiaan ainoa tapa saada oikeutta? Eikö perinnön jako pitäisi suorittaa oikeudenmukaisesti jo ihan peruslakien mukaan? En asu Suomessa, enkä tiedä, onko siellä lakiaputoimistoja tms josta voisi saada neuvoja ilmaiseksi.

Onko kenelläkään omia kokemuksia samanlaisesta? Mitä teit?

lakimiehiin kirjoitti:

Siinähän se juuri on - ei minulla ole varaa lakimiehiin, sen takia oikeudenmukainen pesänjako olisi tärkeä juttu, ja pienikin perintö tuntuu suurelta onnelta. Onko asianajaja tosiaan ainoa tapa saada oikeutta? Eikö perinnön jako pitäisi suorittaa oikeudenmukaisesti jo ihan peruslakien mukaan? En asu Suomessa, enkä tiedä, onko siellä lakiaputoimistoja tms josta voisi saada neuvoja ilmaiseksi.

Onko kenelläkään omia kokemuksia samanlaisesta? Mitä teit?

Lue lisää

Jos ja kun nyt et itse osaa saataviasi periä ja vaatia, niin kuka muu niiden perään katsoisi kuin asianajaja tai muu asiantunteva henkilö jonka palkkaat itsellesi konsultaatioavuksi. Ei siinä muu auta kuin palkata apua tai varautua suurempiin taloudellisiin menetyksiin. Tietysti voit itse ottaa asiosta selvää, mutta vaikuttaa ettet ole sitä tähänkään mennessä halunnut tehdä.

tero_2.0 kirjoitti:

Jos ja kun nyt et itse osaa saataviasi periä ja vaatia, niin kuka muu niiden perään katsoisi kuin asianajaja tai muu asiantunteva henkilö jonka palkkaat itsellesi konsultaatioavuksi. Ei siinä muu auta kuin palkata apua tai varautua suurempiin taloudellisiin menetyksiin. Tietysti voit itse ottaa asiosta selvää, mutta vaikuttaa ettet ole sitä tähänkään mennessä halunnut tehdä.

Lue lisää

Kiva saada asiallisiakin kommentteja! Kiitos.

Olemme olleet uskomattoman passiivisia koko perhe, ja avuttomia. Tuskinpa meistä kukaan (paitsi ehkä se sisko) ajattelee vanhempien kuolemaa joka päivä. Tuo tapaus sattui yli kymmenen vuotta sitten, ja se on mielessä, mutta ei koko ajan. Ehkä on paras jättää asia, kunnes se on taas ajankohtainen, ja palkata asianajaja. Kyllä se vielä siitä saadaan selvitettyä.

Kyllä pienikin raha näyttää tuovan monessakin esille huonoimmat puolet. Se siskon yritys tappaa äitinsä (tämä on suorasukaisesti sanottu, mutta kuvaa tapahtumaa hyvin) ei jäänyt ainoaksi. Myöhemmin hän patisti häntä rattiin, vaikka lääkäri oli ehdottomasti kieltänyt autolla ajamisen. En ole paljon tekemisissä perheeni kanssa - se ei juuri ole perhe, jonka kanssa haluaa olla tekemisissä - mutta tiedän, että siskon toilaukset tunnetaan sillä paikkakunnalla. Minusta nuo ovat poliisille kuuluvia asioita, mutta ehkä en itsekään välitä tarpeeksi, ottaakseni yhteyttä poliisiin.

Tässä nyt sitten oli erään rakkaudettoman suomalaisperheen esittely. Emme varmaan ole ainut, valitettavasti.

varmaan kirjoitti:

Kiva saada asiallisiakin kommentteja! Kiitos.

Olemme olleet uskomattoman passiivisia koko perhe, ja avuttomia. Tuskinpa meistä kukaan (paitsi ehkä se sisko) ajattelee vanhempien kuolemaa joka päivä. Tuo tapaus sattui yli kymmenen vuotta sitten, ja se on mielessä, mutta ei koko ajan. Ehkä on paras jättää asia, kunnes se on taas ajankohtainen, ja palkata asianajaja. Kyllä se vielä siitä saadaan selvitettyä.

Kyllä pienikin raha näyttää tuovan monessakin esille huonoimmat puolet. Se siskon yritys tappaa äitinsä (tämä on suorasukaisesti sanottu, mutta kuvaa tapahtumaa hyvin) ei jäänyt ainoaksi. Myöhemmin hän patisti häntä rattiin, vaikka lääkäri oli ehdottomasti kieltänyt autolla ajamisen. En ole paljon tekemisissä perheeni kanssa - se ei juuri ole perhe, jonka kanssa haluaa olla tekemisissä - mutta tiedän, että siskon toilaukset tunnetaan sillä paikkakunnalla. Minusta nuo ovat poliisille kuuluvia asioita, mutta ehkä en itsekään välitä tarpeeksi, ottaakseni yhteyttä poliisiin.

Tässä nyt sitten oli erään rakkaudettoman suomalaisperheen esittely. Emme varmaan ole ainut, valitettavasti.

Lue lisää

Et ole tosiaan oikeuksiasi osannut puolustaa. Mutta jos tuo "Elli" on mielestäsi sisaresi kaltainen, ymmärrän, ettei hänen kanssaan voi neuvotella!

Ehdottomasti poliisin puheille, minun mielestäni. Hän kuuluu joko sairaalaan tai vankilaan.

varmaan kirjoitti:

Kiva saada asiallisiakin kommentteja! Kiitos.

Olemme olleet uskomattoman passiivisia koko perhe, ja avuttomia. Tuskinpa meistä kukaan (paitsi ehkä se sisko) ajattelee vanhempien kuolemaa joka päivä. Tuo tapaus sattui yli kymmenen vuotta sitten, ja se on mielessä, mutta ei koko ajan. Ehkä on paras jättää asia, kunnes se on taas ajankohtainen, ja palkata asianajaja. Kyllä se vielä siitä saadaan selvitettyä.

Kyllä pienikin raha näyttää tuovan monessakin esille huonoimmat puolet. Se siskon yritys tappaa äitinsä (tämä on suorasukaisesti sanottu, mutta kuvaa tapahtumaa hyvin) ei jäänyt ainoaksi. Myöhemmin hän patisti häntä rattiin, vaikka lääkäri oli ehdottomasti kieltänyt autolla ajamisen. En ole paljon tekemisissä perheeni kanssa - se ei juuri ole perhe, jonka kanssa haluaa olla tekemisissä - mutta tiedän, että siskon toilaukset tunnetaan sillä paikkakunnalla. Minusta nuo ovat poliisille kuuluvia asioita, mutta ehkä en itsekään välitä tarpeeksi, ottaakseni yhteyttä poliisiin.

Tässä nyt sitten oli erään rakkaudettoman suomalaisperheen esittely. Emme varmaan ole ainut, valitettavasti.

Lue lisää

"En ole paljon tekemisissä perheeni kanssa - se ei juuri ole perhe, jonka kanssa haluaa olla tekemisissä.."

Niinpä. Sisaresi viettää aikaa äitisi kanssa. Asuu samalla paikkakunnalla. Ilmeisesti sinä et olisi voinut äitisi päivittäisiä asioita hoitaa missään tapauksessa, kun et ole käynyt lähelläkään. (Satojen?) kilometrien päästä on vaikea tietää mitä todellisuudessa on tapahtunut.

Sinä katselet asioita dollarin kuvat silmissäsi. Millään - ei myöskään äidilläsi - ole sinulle väliä niin kauan kuin ei ole rahasta kyse. Perheesi on sinulle se ja sama, kunhan vain saat perintösi.

Ihminen on ihmiselle susi. Viimeistään silloin, kun on rahasta kyse.

Maisa kirjoitti:

Et ole tosiaan oikeuksiasi osannut puolustaa. Mutta jos tuo "Elli" on mielestäsi sisaresi kaltainen, ymmärrän, ettei hänen kanssaan voi neuvotella!

Ehdottomasti poliisin puheille, minun mielestäni. Hän kuuluu joko sairaalaan tai vankilaan.

Lue lisää

on Elli-sisko aiheissaan? Hän ei sanallakaan mainitse sen ahneen rohmusiskon (hänen) ahneutta anastaessaan äitinsä omaisuuden kymmenesosalla sen arvosta, ei hänen kahta yritystään tappaa vanha äitinsä, eikä mainitse ollenkaan mielensä sairaudesta, rajatilastaan. Hän on nyt todella varpaillaan, kun hänen ahneutensa on näin julkistettu. Ilkeytensä hän on tehokkaimmin esitellyt ihan itse, omilla sepustuksillaan täällä.

Hänen-tyyppisillään ihmisillä ei ole moraalista rohkeutta puhua asioista asiallisesti, tulee tänne latelemaan törkeyksiä nimimerkin takana, kun ei ole kanttia muuten. Hän on aina ollut sellainen. Tekee tosi törkeitä temppuja, sotkeutuu jokaisen asioihin, latelee törkeyksiä ja yrittää loukata niin monta kuin ehtii ja niin pahasti kuin osaa, ja sitten soittelee nimettömiä puheluja joka tempauksensa jälkeen. Sairas vanheneva naishirmu, vanhapiika. Rajatilapersoon aiheuttaa tuollaista käytöstä. Löysin hyvän verkkosivun aiheesta hiljattain, en muista osoitetta. Olisi mielenkiintoista kuulla muidenkin rajatilapersoonaisten ihmisten sukulaisten kokemuksista etenkin näissä perintöasioissa. Oletteko joutuneet ottamaan yhteyttä lääkäreihin tai poliisiin?

Olen laittanut linkin tähän keskusteluun kaikille asianosaisille, ja viemme asian loppuun lakimiehen kanssa, kun se aika tulee.

Olen samaa mieltä, että nuo tappoyritykset pitäisi raportoida poliisille, mutta jätän sen toisten sisarusteni tehtäväksi, koska he ovat paikan päällä.

valikoitsevainen kirjoitti:

on Elli-sisko aiheissaan? Hän ei sanallakaan mainitse sen ahneen rohmusiskon (hänen) ahneutta anastaessaan äitinsä omaisuuden kymmenesosalla sen arvosta, ei hänen kahta yritystään tappaa vanha äitinsä, eikä mainitse ollenkaan mielensä sairaudesta, rajatilastaan. Hän on nyt todella varpaillaan, kun hänen ahneutensa on näin julkistettu. Ilkeytensä hän on tehokkaimmin esitellyt ihan itse, omilla sepustuksillaan täällä.

Hänen-tyyppisillään ihmisillä ei ole moraalista rohkeutta puhua asioista asiallisesti, tulee tänne latelemaan törkeyksiä nimimerkin takana, kun ei ole kanttia muuten. Hän on aina ollut sellainen. Tekee tosi törkeitä temppuja, sotkeutuu jokaisen asioihin, latelee törkeyksiä ja yrittää loukata niin monta kuin ehtii ja niin pahasti kuin osaa, ja sitten soittelee nimettömiä puheluja joka tempauksensa jälkeen. Sairas vanheneva naishirmu, vanhapiika. Rajatilapersoon aiheuttaa tuollaista käytöstä. Löysin hyvän verkkosivun aiheesta hiljattain, en muista osoitetta. Olisi mielenkiintoista kuulla muidenkin rajatilapersoonaisten ihmisten sukulaisten kokemuksista etenkin näissä perintöasioissa. Oletteko joutuneet ottamaan yhteyttä lääkäreihin tai poliisiin?

Olen laittanut linkin tähän keskusteluun kaikille asianosaisille, ja viemme asian loppuun lakimiehen kanssa, kun se aika tulee.

Olen samaa mieltä, että nuo tappoyritykset pitäisi raportoida poliisille, mutta jätän sen toisten sisarusteni tehtäväksi, koska he ovat paikan päällä.

Lue lisää

Ensin tämä oli huvittavaa. Vastasin ensimmäiseen kirjoitukseesi ja vieläpä melko mustavalkoisin sanankääntein, koska jollakin tapaa arvasin, millaisesta tyypistä ja tapauksesta siellä toisessa päässä on kyse. Vähän niin kuin ärsyttääksení. Ja vastasit juuri niin kuin odotinkin sinun vastaavan. Tekstisi alkoivat käydä sitä mielenkiintoisemmiksi, mitä pidemmälle 'keskustelu' eteni. Koko juttu menee aina vaan hullummaksi, enkä enää tiedä mistä pitäisi olla eniten huolissaan - SINUN vai siskosi mielenterveydestä? Vai äidistäsi kutakuinkin puolijauhoisten sisarusten pyöriteltävänä?

Tulit tänne kysymään mitä mieltä muut ovat tilanteestanne. Kerrot, että siskosi on sairas ja kiusaa äitiänne. Kerrot omaisuuden myymisestä pilkkahintaan JA mainitset äitisi olevan lapsistaan välittämätön kylmä ihminen, joka vain halusi itselleen taskurahaa piittaamatta teidän perinnöstänne.

Etkö ymmärrä, että jo noissa lauseissa tiivistät sen todeksi, mitä ulkopuolinen osaa kuvauksestasi muutenkin olettaa? Eli että kyseessä on joku sisaruksista, joka on äidilleen ja siskolleen jostakin katkera. (Et sanonut sitä suoraan, mutta muuta motiivia en keksi.) Asuu muualla eikä juuri ole perheensä kanssa tekemisissä. (Ihan niin kuin itse kerroit, vaikka arvasin sen jo etukäteen.) Ja huolestuu tilanteesta siinä vaiheessa, kun huomaa RAHAN mahdollisesti menevän sivu suun. Puolittaisissa lauseissa yrität naamioida motiiviksesi huolen äidistäsi. Mutta viitaten noihin edellisiin faktoihin - en usko, että motiivinasi on mikään muu kuin RAHA ja ehkä katkeruus äitiäsi ja sisartasi kohtaan. (Minulle tuntemattomista syistä olet jostakin katkera. Lieneekö sitten ihan vain siitä, että kerrot perheenne olleen rakkaudeton.)

Ja kun sitten joku kertoo sinulle jotain muuta, kuin mikä myötäilisi sinun omia ajatuksiasi, niin väistämättä hän on 'täysin asiaton'. Mitään mahdollisuutta ei ole siihen, että olisitkin itse jossakin kohtaa väärässä. Nyt on edetty tilanteeseen, jossa sinä olet vakuuttunut siitä, että minä olen sisaresi. Haloo..! Millä todennäköisyydellä satojen tuhansien ihmisten joukosta juuri sinun siskosi eksyisi tänne kirjoittelemaan? Veikkaan, että jos hän tosiaan on niin sairas ja verenhimoinen, kuin väität hänen olevan, niin hän olisi ottanut yhteyttä muulla tapaa. Vaikka sitten niillä 'nimettömillä soitoilla'.

Hehhee. Johan tälle nauravat naurismaan aidatkin: "Olen lähettänyt keskustelun linkkinä kaikille asianosaisille." Juupeli juu. Ja miksiköhän ihmeessä? Mikset linkitä saman tien kaikkia muitakin netin keskusteluja, jotka koskevat perinnönjakoa? :)

Oikeastaan. Jos en olisi niin vakuuttunut siitä, että sinulla on lelut melko pahasti vintillä sekaisin, niin antaisin sähköpostiosoitteeni ja voisit olla sitten ihan varma, että meillä ei ole mitään yhteistä. Onneksi ei ole. Vaikka meillä kaikilla varmasti on omat ongelmamme, niin omista sisaruksistani kukaan ei ole noin pihalla.

Oli miten oli. (JOS kaikki mitä sisaresi tekosista olen kertonut pitää paikkansa) niin en ole milloinkaan väittänyt, että hän olisi toiminut OIKEIN. Jos hän tosiaan on yrittänyt murhata äitinsä, niin onhan se enemmän kuin väärin. Jos hän tosiaan on 'yrittänyt pakottaa äitiäsi ajamaan' vaikka lääkäri on kieltänyt niin onhan sekin väärin. Mutta alun perin pointtini oli lähinnä siinä, että turha sinun on tuosta kaikesta olla mukamas huolissasi äitisi vuoksi. Koska ilmeisesti huolenaiheesi on ainoastaan omaisuus, jota yritetään viedä silmiesi edessä. Vaikka ei sekään todellakaan ole oikein, jos sisaresi yrittää keplotella itselleen omaisuutta epärehellisyydellä.

Mutta tähän väliin on pakko lisätä, että jos et kerran ole itse ollut paikalla, niin et voi myöskään olla varma asioiden todellisesta laidasta. Voi tosiaan olla, että sisaresi on manipuloinut äitisi talokauppoihin. Mutta toisinaan vanhat ihmiset (niin kuin aiemmin kirjoitin) haluavat antaa jollekulle jotain. Jos vaikka onkin niin, että hän on katsonut sisaresi ansaitsevan talon. Eihän sekään silloin muille sisaruksille kuulu. (Vaikka ko. kauppa varmasti tullaankin käymään läpi myöhemmin.)

Ilmeisesti luit vastauksistani vain joka toisen rivin, koska kirjoitin myös, että vaikka sisaresi ei olisikaan toiminut oikein, niin miksi sinä alkaisit kaivella asiaa äitisi eläessä? Jos siis yhtään hänestä välität ihmisenä eikä pelkkänä mahdollisen tulevan rahakirstusi nykyisenä haltijana. Koska ensinnäkin - vastaavat kaupanteot ja lahjoitukset selvitetään kyllä muutenkin silloin, kun perinnönjakoa tehdään. Ei siskosi pysty tämän maan järjestyksen mukaan saamaan puolta omaisuudesta jollakin näennäisellä kauppahinnalla. Perinnönjaossa ko. kauppa otetaan kyllä huomioon, niin, että muut sisarukset saavat oikeuden mukaisen osansa. Jos sisaresi uskookin nyt tehneensä hyvät kaupat pilkkahinnalla ja saavansa jäljellejäävästä omaisuudesta saman osuuden kuin muutkin sisarukset todellisessa perinnönjaossa niin enpä usko, että onnistuu. Mutta jos todella haluat äitisi vielä eläessään todistavan sisarusten repivät riidat, niin siitä vaan sitten. Vaikka JOS siskosi tosiaan on niin sairas kuin on, niin äidilläsi on jo varmasti muutenkin riittävän vaikeaa.

Mutta se ei sitten minuun kuulu. Eikä oikeastaan kuulu koko juttu muutenkaan. Silkasta ärsyyntymisestä ihmisten ahneuteen minä tänne kirjoitin. Koska on niin paljon tapauksia, joissa perikunnat ovat toistensa kanssa tukkanuottasilla. Kuka yrittää puolustaa omia oikeuksiaan mitenkin dollarin kuvat silmissä. Ja kaiken keskellä unohdetaan ihminen jonka rahoja jaetaan. Kaikkein julmimmassa tapauksessa jo silloin, kun hän on vielä elossa.

Jos yhtään välität äidistäsi, niin olet raha-asioista hiljaa niin kauan, kuin hän vielä elää. Asiat selviävät kyllä aikanaan eikä siskosi tule talokaupoistaan hyötymään. Ja yritä myös muistaa, että vaikka olisit kuinka katkera äidillesi ja koko maailmalle, niin äitisi rahat eivät sinulle kuulu, niin kauan kuin hän itse elää ja voi niitä käyttää.

Jos hän tahtoisi vaikkapa myydä kaiken maallisen omaisuutensa ja lähteä viimeisillä päivillään maailmanympärimatkalle tai lahjoittaa kaiken hyväntekeväisyyteen, ei häntä siitä voitaisi (onneksi) estää. Ei täällä kukaan ole sitä varten, että tietyn iän jälkeen olemassaolon tarkoitus olisi vain jättää mahdollisimman paljon rahaa jälkeläisille. Ei, koska jokaisella on ihan oma elämänsä elettävänään.

Päätän keskustelun omalta osaltani tähän. Toivon, että saatte asiat sisarustenne kesken selvitettyä (vaikka vaikeata saattaa olla, kun mitä ilmeisemmin ihan kaikki ei ole ainakaan kaikilla kotona). Ja ristin omat käteni kyynärpäitä myöten siinä toivossa, että minulla riittää inhimillisyyttä elämäni loppuun saakka. Ja että omilla lapsillani olisi minulle - elämäni loppuun - muukin tarkoitus, kuin perinnönjättäjän epäkiitollinen vakanssi. Eli, että osaisin rakastaa ja ottaa vastaan rakkautta perheeni kesken niin, että päällimmäisenä elämässämme olisi toisistamme välittäminen. Eikä maallinen mammona.

elli kirjoitti:

Ensin tämä oli huvittavaa. Vastasin ensimmäiseen kirjoitukseesi ja vieläpä melko mustavalkoisin sanankääntein, koska jollakin tapaa arvasin, millaisesta tyypistä ja tapauksesta siellä toisessa päässä on kyse. Vähän niin kuin ärsyttääksení. Ja vastasit juuri niin kuin odotinkin sinun vastaavan. Tekstisi alkoivat käydä sitä mielenkiintoisemmiksi, mitä pidemmälle 'keskustelu' eteni. Koko juttu menee aina vaan hullummaksi, enkä enää tiedä mistä pitäisi olla eniten huolissaan - SINUN vai siskosi mielenterveydestä? Vai äidistäsi kutakuinkin puolijauhoisten sisarusten pyöriteltävänä?

Tulit tänne kysymään mitä mieltä muut ovat tilanteestanne. Kerrot, että siskosi on sairas ja kiusaa äitiänne. Kerrot omaisuuden myymisestä pilkkahintaan JA mainitset äitisi olevan lapsistaan välittämätön kylmä ihminen, joka vain halusi itselleen taskurahaa piittaamatta teidän perinnöstänne.

Etkö ymmärrä, että jo noissa lauseissa tiivistät sen todeksi, mitä ulkopuolinen osaa kuvauksestasi muutenkin olettaa? Eli että kyseessä on joku sisaruksista, joka on äidilleen ja siskolleen jostakin katkera. (Et sanonut sitä suoraan, mutta muuta motiivia en keksi.) Asuu muualla eikä juuri ole perheensä kanssa tekemisissä. (Ihan niin kuin itse kerroit, vaikka arvasin sen jo etukäteen.) Ja huolestuu tilanteesta siinä vaiheessa, kun huomaa RAHAN mahdollisesti menevän sivu suun. Puolittaisissa lauseissa yrität naamioida motiiviksesi huolen äidistäsi. Mutta viitaten noihin edellisiin faktoihin - en usko, että motiivinasi on mikään muu kuin RAHA ja ehkä katkeruus äitiäsi ja sisartasi kohtaan. (Minulle tuntemattomista syistä olet jostakin katkera. Lieneekö sitten ihan vain siitä, että kerrot perheenne olleen rakkaudeton.)

Ja kun sitten joku kertoo sinulle jotain muuta, kuin mikä myötäilisi sinun omia ajatuksiasi, niin väistämättä hän on 'täysin asiaton'. Mitään mahdollisuutta ei ole siihen, että olisitkin itse jossakin kohtaa väärässä. Nyt on edetty tilanteeseen, jossa sinä olet vakuuttunut siitä, että minä olen sisaresi. Haloo..! Millä todennäköisyydellä satojen tuhansien ihmisten joukosta juuri sinun siskosi eksyisi tänne kirjoittelemaan? Veikkaan, että jos hän tosiaan on niin sairas ja verenhimoinen, kuin väität hänen olevan, niin hän olisi ottanut yhteyttä muulla tapaa. Vaikka sitten niillä 'nimettömillä soitoilla'.

Hehhee. Johan tälle nauravat naurismaan aidatkin: "Olen lähettänyt keskustelun linkkinä kaikille asianosaisille." Juupeli juu. Ja miksiköhän ihmeessä? Mikset linkitä saman tien kaikkia muitakin netin keskusteluja, jotka koskevat perinnönjakoa? :)

Oikeastaan. Jos en olisi niin vakuuttunut siitä, että sinulla on lelut melko pahasti vintillä sekaisin, niin antaisin sähköpostiosoitteeni ja voisit olla sitten ihan varma, että meillä ei ole mitään yhteistä. Onneksi ei ole. Vaikka meillä kaikilla varmasti on omat ongelmamme, niin omista sisaruksistani kukaan ei ole noin pihalla.

Oli miten oli. (JOS kaikki mitä sisaresi tekosista olen kertonut pitää paikkansa) niin en ole milloinkaan väittänyt, että hän olisi toiminut OIKEIN. Jos hän tosiaan on yrittänyt murhata äitinsä, niin onhan se enemmän kuin väärin. Jos hän tosiaan on 'yrittänyt pakottaa äitiäsi ajamaan' vaikka lääkäri on kieltänyt niin onhan sekin väärin. Mutta alun perin pointtini oli lähinnä siinä, että turha sinun on tuosta kaikesta olla mukamas huolissasi äitisi vuoksi. Koska ilmeisesti huolenaiheesi on ainoastaan omaisuus, jota yritetään viedä silmiesi edessä. Vaikka ei sekään todellakaan ole oikein, jos sisaresi yrittää keplotella itselleen omaisuutta epärehellisyydellä.

Mutta tähän väliin on pakko lisätä, että jos et kerran ole itse ollut paikalla, niin et voi myöskään olla varma asioiden todellisesta laidasta. Voi tosiaan olla, että sisaresi on manipuloinut äitisi talokauppoihin. Mutta toisinaan vanhat ihmiset (niin kuin aiemmin kirjoitin) haluavat antaa jollekulle jotain. Jos vaikka onkin niin, että hän on katsonut sisaresi ansaitsevan talon. Eihän sekään silloin muille sisaruksille kuulu. (Vaikka ko. kauppa varmasti tullaankin käymään läpi myöhemmin.)

Ilmeisesti luit vastauksistani vain joka toisen rivin, koska kirjoitin myös, että vaikka sisaresi ei olisikaan toiminut oikein, niin miksi sinä alkaisit kaivella asiaa äitisi eläessä? Jos siis yhtään hänestä välität ihmisenä eikä pelkkänä mahdollisen tulevan rahakirstusi nykyisenä haltijana. Koska ensinnäkin - vastaavat kaupanteot ja lahjoitukset selvitetään kyllä muutenkin silloin, kun perinnönjakoa tehdään. Ei siskosi pysty tämän maan järjestyksen mukaan saamaan puolta omaisuudesta jollakin näennäisellä kauppahinnalla. Perinnönjaossa ko. kauppa otetaan kyllä huomioon, niin, että muut sisarukset saavat oikeuden mukaisen osansa. Jos sisaresi uskookin nyt tehneensä hyvät kaupat pilkkahinnalla ja saavansa jäljellejäävästä omaisuudesta saman osuuden kuin muutkin sisarukset todellisessa perinnönjaossa niin enpä usko, että onnistuu. Mutta jos todella haluat äitisi vielä eläessään todistavan sisarusten repivät riidat, niin siitä vaan sitten. Vaikka JOS siskosi tosiaan on niin sairas kuin on, niin äidilläsi on jo varmasti muutenkin riittävän vaikeaa.

Mutta se ei sitten minuun kuulu. Eikä oikeastaan kuulu koko juttu muutenkaan. Silkasta ärsyyntymisestä ihmisten ahneuteen minä tänne kirjoitin. Koska on niin paljon tapauksia, joissa perikunnat ovat toistensa kanssa tukkanuottasilla. Kuka yrittää puolustaa omia oikeuksiaan mitenkin dollarin kuvat silmissä. Ja kaiken keskellä unohdetaan ihminen jonka rahoja jaetaan. Kaikkein julmimmassa tapauksessa jo silloin, kun hän on vielä elossa.

Jos yhtään välität äidistäsi, niin olet raha-asioista hiljaa niin kauan, kuin hän vielä elää. Asiat selviävät kyllä aikanaan eikä siskosi tule talokaupoistaan hyötymään. Ja yritä myös muistaa, että vaikka olisit kuinka katkera äidillesi ja koko maailmalle, niin äitisi rahat eivät sinulle kuulu, niin kauan kuin hän itse elää ja voi niitä käyttää.

Jos hän tahtoisi vaikkapa myydä kaiken maallisen omaisuutensa ja lähteä viimeisillä päivillään maailmanympärimatkalle tai lahjoittaa kaiken hyväntekeväisyyteen, ei häntä siitä voitaisi (onneksi) estää. Ei täällä kukaan ole sitä varten, että tietyn iän jälkeen olemassaolon tarkoitus olisi vain jättää mahdollisimman paljon rahaa jälkeläisille. Ei, koska jokaisella on ihan oma elämänsä elettävänään.

Päätän keskustelun omalta osaltani tähän. Toivon, että saatte asiat sisarustenne kesken selvitettyä (vaikka vaikeata saattaa olla, kun mitä ilmeisemmin ihan kaikki ei ole ainakaan kaikilla kotona). Ja ristin omat käteni kyynärpäitä myöten siinä toivossa, että minulla riittää inhimillisyyttä elämäni loppuun saakka. Ja että omilla lapsillani olisi minulle - elämäni loppuun - muukin tarkoitus, kuin perinnönjättäjän epäkiitollinen vakanssi. Eli, että osaisin rakastaa ja ottaa vastaan rakkautta perheeni kesken niin, että päällimmäisenä elämässämme olisi toisistamme välittäminen. Eikä maallinen mammona.

Lue lisää

Eräs ystäväni kirjotti sepustuksesi luettuaan: "Oli kyllä ilkeä ihminen kirjoituksissaan, ihan todella hirviön tekstiä, ei kukaan voi olla noin epäreilu toisia sisaruksia kohtaan. Luin äsken viimeiset kirjoitukset ja tuo Elli on ihan oikeasti sairas. Paha läpeensä, jos on sisaresi, onneksi asut kaukana hänestä."

Sisareni ei ole kykenevä sopusointuiseen perhe-elämään, ei ole koskaan ollut. Sinä esität puheissasi aivan samaa ihmistyyppiä, ja olen todella yllättynyt, jos vielä joskus löydän toisen yhtä kahjon ihmisen. Otan osaa koko lämpimän sydämeni pohjasta kenen tahansa kohtaloon, jolla on samanlainen ahne, hirviö sisar kuin minulla ja muilla sisaruksillani on. Sinun ei tarvitse kirjoitella minulle mitään. Sinun ei tarvitse yrittää "todistaa", ettet ole sisareni. Sillä ei ole mitään merkitystä minulle eikä lukijoille. Kaikki, mitä sepustelit, on kuin sairaan siskoni näppäimistä lähtöisin, ja antaa ulkopuolisille hyvän kuvan siitä, millaista meillä muilla, vanhemmilla ja sisaruksilla on elää sellaisen kauhuolennon komenneltavina, olit se sitten SINÄ tai joku toinen hullu.

Ahneus ei ole koskaan kuulunut minun luonteeseeni. Olen rauhaa rakastava luonne. Rajatilaisen kanssa ei VOI pitää yllä rakastavaa suhdetta - he eivät yksinkertaisesti pysty siihen. Sinun törkeät kynäilysi saavat minut, kuten sanoin, säälimään muita, joilla mahdollisesti on samanlainen sukulainen kuin minulla.

Jos haluat saada viimeisen sanan, kirjoita toki vielä. Et varmaan voi sitä vastustaa. Se on osa rajatilan oireyhtymää.

Löysin sen verkkosivun osoitteen muuten, suosittelen, että tutustut: http://uk.geocities.com/rajatilapersoona/faq.htm

Toivon sydämen lämpenemistä ja ymmärrystä sinulle ja kärsivällisyyttä sukulaisillesi.

Sillä rohmusiskolla on rajatilapersoona, tiedäthän - hyökkää kimppuun pienestäkin syystä, tai ilman. On lipevä yhtenä hetkenä, ja iloinen kuin mikä, kunhan vaan kaikki menee kuten hän haluaa. Mutta jos joku asettuu vastakantaan, hänestä tulee sellainen raivotar, että risut pois. Äiti on vanha jo, ja kävi läpi vaikean aivokasvainleikkauksen hiljattain. Tämä sisko pakotti (älä kysy minulta, miten toisen voi pakottaa sellaiseen, hän vain teki niin) hänet lopettamaan lääkkeiden syönnin. Äiti melkein kuoli, ja vietiin henkitoreissaan takaisin sairaalaan. Siskolla taitaa olla toki kiire saada naisparka tieltä pois, jotta pääsee oikein rahoihinsa!

Perhe on tosi paha, tässä tapauksessa, niin vanhemmille kuin siskoillekin, yhden mielenvikaisen takia. Joissakin perheissä puhalletaan yhteiseen hiileen, mutta ei tässä.

Aloittaja kirjoitti:

Sillä rohmusiskolla on rajatilapersoona, tiedäthän - hyökkää kimppuun pienestäkin syystä, tai ilman. On lipevä yhtenä hetkenä, ja iloinen kuin mikä, kunhan vaan kaikki menee kuten hän haluaa. Mutta jos joku asettuu vastakantaan, hänestä tulee sellainen raivotar, että risut pois. Äiti on vanha jo, ja kävi läpi vaikean aivokasvainleikkauksen hiljattain. Tämä sisko pakotti (älä kysy minulta, miten toisen voi pakottaa sellaiseen, hän vain teki niin) hänet lopettamaan lääkkeiden syönnin. Äiti melkein kuoli, ja vietiin henkitoreissaan takaisin sairaalaan. Siskolla taitaa olla toki kiire saada naisparka tieltä pois, jotta pääsee oikein rahoihinsa!

Perhe on tosi paha, tässä tapauksessa, niin vanhemmille kuin siskoillekin, yhden mielenvikaisen takia. Joissakin perheissä puhalletaan yhteiseen hiileen, mutta ei tässä.

Lue lisää

Näyttää siltä kuin joillekin 'Muumilaaksossa' eläneille ja kasvaneille tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää, että kaikki sisarusten tai vanhempien ja lasten väliset riidat ja erimielisyydet eivät ole ratkaistavissa puhumalla, vaan ihan oikeasti vaaditaan kovuutta. Annetaan vain mukamas-hyviä neuvoja tyyliin "yrittäisit keskustella asiasta sen sisaresi kanssa".

On monia perheitä joissa vanhemmat ihan oikeasti eivät välitä siitä voivatko heidän lapsensa hyvin. On perheitä, joissa on psykopaatteja, rajatilahäiriöisiä, narsisteja, asperger-syndroomaisia... On vaikea kiintyä sellaiseen henkilöön ja heidän läheisillään ja perheenjäsenillään on erittäin vaikeaa. Persoonaallisuushäiriöinen henkilö imee voimansa ympäristöstään antamalla mitään vastineeksi. Kun yrittää pitää puolensa ottamalla henkistä ja fyysistä etäisyyttä sellaiseen henkilöön, ymmärtämättömät ulkopuoliset syyllistävät ja lyövät petturin leiman otsaan.

'Muumilaaksolaiset' eivät osaa kuvitella sellaista tilannetta kun on elänyt vaikean lapsuuden ja huomaa jonain päivänä että oikeastaan hänen isänsä/äitinsä ei ole koskaan todella välittänyt hänestä tai hänen tunteistaan. On todella järkyttävää havaita, että omalla itsellä on ollut vanhemmilleen vain välineellinen arvo.

Elämänmittaisen henkisen kuppauksen uhriksi joutunut tarvitsee kaikkein vähiten muumilaaksolaisten ohjeita.

En lue itseäni muumilaaksolaiseksi, ja mielestäni olen oikeutettu neuvomaan. Kehotan laatimaan poliisille yksityiskohtaisen selostuksen kaikista niistä kerroista kun olet mielestäsi havainnut sisaresi yrittävän murhata äitisi. Jos hänet on sen tähden kiikutettu sairaalaan, ota lääkärintodistus mukaan. Ymmärrän, jos muut sisaruksesi ovat haluttomia toimimaan asian eteen, sillä he saattavat olla vetäytyneet eroon siskostasi ja yrittävät pyyhkiä hänet mielestään. He saattavat kokea hänen kanssaan riitelemisen äärimmäisen rasittavana.

Lopputuloksena saattaa nimittäin olla se että kun äitisi kiikutetaan henkitoreissaan sairaalaan, siskosi ilmestyy sinne mukanaan kaksi kulmapubista repäistyä todistajaa valmiiksi kirjoitetun testamentin kanssa, ja lopulta saatte vain minimiosuuden perinnöstä.

Uskokaa pois, vastaavanlaisia tapauksia tapahtuu vuosittain useita.

Vulkan kirjoitti:

Näyttää siltä kuin joillekin 'Muumilaaksossa' eläneille ja kasvaneille tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää, että kaikki sisarusten tai vanhempien ja lasten väliset riidat ja erimielisyydet eivät ole ratkaistavissa puhumalla, vaan ihan oikeasti vaaditaan kovuutta. Annetaan vain mukamas-hyviä neuvoja tyyliin "yrittäisit keskustella asiasta sen sisaresi kanssa".

On monia perheitä joissa vanhemmat ihan oikeasti eivät välitä siitä voivatko heidän lapsensa hyvin. On perheitä, joissa on psykopaatteja, rajatilahäiriöisiä, narsisteja, asperger-syndroomaisia... On vaikea kiintyä sellaiseen henkilöön ja heidän läheisillään ja perheenjäsenillään on erittäin vaikeaa. Persoonaallisuushäiriöinen henkilö imee voimansa ympäristöstään antamalla mitään vastineeksi. Kun yrittää pitää puolensa ottamalla henkistä ja fyysistä etäisyyttä sellaiseen henkilöön, ymmärtämättömät ulkopuoliset syyllistävät ja lyövät petturin leiman otsaan.

'Muumilaaksolaiset' eivät osaa kuvitella sellaista tilannetta kun on elänyt vaikean lapsuuden ja huomaa jonain päivänä että oikeastaan hänen isänsä/äitinsä ei ole koskaan todella välittänyt hänestä tai hänen tunteistaan. On todella järkyttävää havaita, että omalla itsellä on ollut vanhemmilleen vain välineellinen arvo.

Elämänmittaisen henkisen kuppauksen uhriksi joutunut tarvitsee kaikkein vähiten muumilaaksolaisten ohjeita.

En lue itseäni muumilaaksolaiseksi, ja mielestäni olen oikeutettu neuvomaan. Kehotan laatimaan poliisille yksityiskohtaisen selostuksen kaikista niistä kerroista kun olet mielestäsi havainnut sisaresi yrittävän murhata äitisi. Jos hänet on sen tähden kiikutettu sairaalaan, ota lääkärintodistus mukaan. Ymmärrän, jos muut sisaruksesi ovat haluttomia toimimaan asian eteen, sillä he saattavat olla vetäytyneet eroon siskostasi ja yrittävät pyyhkiä hänet mielestään. He saattavat kokea hänen kanssaan riitelemisen äärimmäisen rasittavana.

Lopputuloksena saattaa nimittäin olla se että kun äitisi kiikutetaan henkitoreissaan sairaalaan, siskosi ilmestyy sinne mukanaan kaksi kulmapubista repäistyä todistajaa valmiiksi kirjoitetun testamentin kanssa, ja lopulta saatte vain minimiosuuden perinnöstä.

Uskokaa pois, vastaavanlaisia tapauksia tapahtuu vuosittain useita.

Lue lisää

Niin, olen varma, ettei tämä valitettavasti mikään ainutlaatuinen tilanne ole. Ja sisareni kanssa tosiaan ei voi neuvotella. Muut sisarukset todella yrittävät karttaa häntä, ja ymmärrän sitä. Niin minäkin teen, parhaani mukaan.

Hänellä on sellainen asenne elämään, että kaikki on sotaa, kaikki ovat vihollisia, ja hän voi käyttää mitä keinoja hyvänsä saadakseen oikkunsa läpi. Ja toisaalta, kun hän on hetkittäin "normaali", tai paremminkin, kun hän haluaa jotain, eikä vielä ole turvautunut pakotukseen, hän on tavattoman viehättävä ihminen. Ja hyvin älykäs ja luova. Hänellä vaan ei ole edes alkanut kehittyä tunnetta siitä, että elämme yhteisöissä (perhe, maa, maailma), emmekä ole villieläimiä, puolustamassa henkeämme villipetoja vastaan.

Hän ei osaa kuvitellakaan, miten hyvältä tuntuisi, kun koko iso perhe välittäisi toisistaan. Pienestäkin perinnöstä on iso apu meille, jotka eivät ole varakkaita. Äiti on aina ollut vähän samanlainen kuin tuo sisarkin - itsekäs raivotar. Loput meistä ovat enemmän isän kaltaisia, eläisimme mieluummin rauhassa kuin sodassa.

Hänellä voi hyvinkin olla tuo toinenkin testamentti jo valmiiksi laadittuna. Toivon ja rukoilen, että isä elää kauemmin kuin äiti - hän ei ole siskon manipuloitavissa.

Ehkä on aika ottaa nuo tappoyritykset puheeksi poliisin kanssa sitten, kun äiti kuolee. Vasta nyt, kun kirjoitan näitä asioita täällä, alan ymmärtää, miten ruma perhe todella olemme. Minä mukaanlukien. En tosiaan välitä kovin paljoa siitä miten äiti kuolee (kunhan kuolee...). Välitän enemmän siitä, että ahne sisko saa palkkansa - julkinen asian selvittely ja poliisitutkinta ja perinnön uudelleen jako.

En ole mikään kovin lämminsydäminen ihminen itsekään, miten voisin olla, sellaisessa perheessä kasvaneena? Isä on hieno ihminen, mutta on aina ollut raivotar-vaimonsa tossun alla. Minulle oikeudenmukaisuus merkitsee enemmän kuin äidin hyvinvointi. Kauhistun itseäni, mutta niin se vaan on. Olen hyvin sitkeä, enkä anna periksi, ennenkuin asia on ratkaistu. Vaikka olen jättänyt sen näin myöhään.

Kiitos kommentistasi.

etkä mikään Muumi:) kirjoitti:

Niin, olen varma, ettei tämä valitettavasti mikään ainutlaatuinen tilanne ole. Ja sisareni kanssa tosiaan ei voi neuvotella. Muut sisarukset todella yrittävät karttaa häntä, ja ymmärrän sitä. Niin minäkin teen, parhaani mukaan.

Hänellä on sellainen asenne elämään, että kaikki on sotaa, kaikki ovat vihollisia, ja hän voi käyttää mitä keinoja hyvänsä saadakseen oikkunsa läpi. Ja toisaalta, kun hän on hetkittäin "normaali", tai paremminkin, kun hän haluaa jotain, eikä vielä ole turvautunut pakotukseen, hän on tavattoman viehättävä ihminen. Ja hyvin älykäs ja luova. Hänellä vaan ei ole edes alkanut kehittyä tunnetta siitä, että elämme yhteisöissä (perhe, maa, maailma), emmekä ole villieläimiä, puolustamassa henkeämme villipetoja vastaan.

Hän ei osaa kuvitellakaan, miten hyvältä tuntuisi, kun koko iso perhe välittäisi toisistaan. Pienestäkin perinnöstä on iso apu meille, jotka eivät ole varakkaita. Äiti on aina ollut vähän samanlainen kuin tuo sisarkin - itsekäs raivotar. Loput meistä ovat enemmän isän kaltaisia, eläisimme mieluummin rauhassa kuin sodassa.

Hänellä voi hyvinkin olla tuo toinenkin testamentti jo valmiiksi laadittuna. Toivon ja rukoilen, että isä elää kauemmin kuin äiti - hän ei ole siskon manipuloitavissa.

Ehkä on aika ottaa nuo tappoyritykset puheeksi poliisin kanssa sitten, kun äiti kuolee. Vasta nyt, kun kirjoitan näitä asioita täällä, alan ymmärtää, miten ruma perhe todella olemme. Minä mukaanlukien. En tosiaan välitä kovin paljoa siitä miten äiti kuolee (kunhan kuolee...). Välitän enemmän siitä, että ahne sisko saa palkkansa - julkinen asian selvittely ja poliisitutkinta ja perinnön uudelleen jako.

En ole mikään kovin lämminsydäminen ihminen itsekään, miten voisin olla, sellaisessa perheessä kasvaneena? Isä on hieno ihminen, mutta on aina ollut raivotar-vaimonsa tossun alla. Minulle oikeudenmukaisuus merkitsee enemmän kuin äidin hyvinvointi. Kauhistun itseäni, mutta niin se vaan on. Olen hyvin sitkeä, enkä anna periksi, ennenkuin asia on ratkaistu. Vaikka olen jättänyt sen näin myöhään.

Kiitos kommentistasi.

Lue lisää

Kehottaisin sinua kuitenkin laatimaan muitten sisarustesi kanssa selostuksen tähän mennessä tapahtuneesta ja viemään sen poliisille kuitattavaksi. Sen painoarvo on huomattavasti suurempi, kun sellaisen on tehnyt etukäteen.

Kuvauksesi siskostasi tuo mieleen psykopaatin tunnuspiirteet. Lue tästä ja mieti vaikuttaako tutulta:

http://www.sampo2002.oulu.fi/psykopatit/johdanto.htm

Mikäli siskosi ja/tai mahdollisesti äitisi on psykopaatti, heidän ystävällisyytensä ja empatiansa on aina näennäistä ja se toimii pelkästään manipulointikeinona. Muita tehokkaita tapoja manipuloida ovat syyllistäminen ja häpäiseminen. Tosin tuntuisi oudolta, jos äitisi olisi psykopaatti. He nimittäin eivät kovin helposti anna vetää itseään höplästä.

Psykopaatti imee voimansa ympäristöstään. Hän ottaa muitten empatian vastaan mutta ei anna sitä takaisin. Psykopaatti on siis toisin sanoen patologinen kusipää, eli emämulkku.

Itse olen kaikkien näitten vuosien ja loputtoman analysoinnin jälkeen järkeillyt asian näin:

On luonnollista että kun on kyse läheisestä, ihminen pyrkii antamaan anteeksi ja ajattelemaan hyvää toisesta yhä uudelleen ja uudelleen useitten pettymysten jälkeen.

Onneksi kuitenkin itsesuojeluvaisto puuttuu peliin silloin kun järki ei sitä tee. Ihmisten keskinäinen empatia nimittäin pyrkii tasoittumaan, ja kun et saa empatiaa sisareltasi, huomaat pian, ettet sitä myöskään itse anna. Huomaat, että loputtomien sopimus- ja liennyttely-yritysten jälkeen sinulle olisi aivan sama vaikka hän kuolisi. Pelästyt kun huomaat ajattelevasi näin läheisestä ihmisestä ja kuvittelet että vika on omassa itsessäsi, kun olet niin tunnoton ja julma. Seuraa syyllisyydentunne. Kuinka voi ajatella näin omasta perheenjäsenestä? Mutta se on luonnollinen reaktio, ja kuvastaa lopulta sitä, mitä siskosi ajattelee sinusta, toisin sanoen siis empatian määrä tasoittuu.

Muun muassa syyllisyydentunteen tähden tunnet itsesi epäkelvoksi psykopaatin perheenjäsenen seurassa. Siksi pyrit karttamaan häntä.

Näin olen asian itse päätellyt ja mielestäni se on järkeenkäypä selitys. Jos joku psykologi vahvistaa tämän, voit lopullisesti haudata oman syyllisyytesi. Olet normaali ihminen - tunnethan empatiaa normaaleja ihmisiä, isääsikin, kohtaan.

Virkavallasta kuitenkin on suuri osa muumilaaksolaisia, jotka eivät kykene ymmärtämään näin monimutkaisia kuvioita. Ympäristön silmissä teidän perheenne jäsenet ovat vain kateellisia toisilleen tms. Lisäksi psykopaateilla on usein aivan uskomaton selittämisen ja manipuloinnin taito. He osaavat vääntää mustan valkoiseksi ja toisinpäin. Varo sitä. Toisaalta he suuttuvat hillittömästi jos jäävät valehtelusta kiinni tai joutuvat muuten munatuiksi. Silloin he saattavat olla valmiita mihin tahansa.

Vulkan kirjoitti:

Kehottaisin sinua kuitenkin laatimaan muitten sisarustesi kanssa selostuksen tähän mennessä tapahtuneesta ja viemään sen poliisille kuitattavaksi. Sen painoarvo on huomattavasti suurempi, kun sellaisen on tehnyt etukäteen.

Kuvauksesi siskostasi tuo mieleen psykopaatin tunnuspiirteet. Lue tästä ja mieti vaikuttaako tutulta:

http://www.sampo2002.oulu.fi/psykopatit/johdanto.htm

Mikäli siskosi ja/tai mahdollisesti äitisi on psykopaatti, heidän ystävällisyytensä ja empatiansa on aina näennäistä ja se toimii pelkästään manipulointikeinona. Muita tehokkaita tapoja manipuloida ovat syyllistäminen ja häpäiseminen. Tosin tuntuisi oudolta, jos äitisi olisi psykopaatti. He nimittäin eivät kovin helposti anna vetää itseään höplästä.

Psykopaatti imee voimansa ympäristöstään. Hän ottaa muitten empatian vastaan mutta ei anna sitä takaisin. Psykopaatti on siis toisin sanoen patologinen kusipää, eli emämulkku.

Itse olen kaikkien näitten vuosien ja loputtoman analysoinnin jälkeen järkeillyt asian näin:

On luonnollista että kun on kyse läheisestä, ihminen pyrkii antamaan anteeksi ja ajattelemaan hyvää toisesta yhä uudelleen ja uudelleen useitten pettymysten jälkeen.

Onneksi kuitenkin itsesuojeluvaisto puuttuu peliin silloin kun järki ei sitä tee. Ihmisten keskinäinen empatia nimittäin pyrkii tasoittumaan, ja kun et saa empatiaa sisareltasi, huomaat pian, ettet sitä myöskään itse anna. Huomaat, että loputtomien sopimus- ja liennyttely-yritysten jälkeen sinulle olisi aivan sama vaikka hän kuolisi. Pelästyt kun huomaat ajattelevasi näin läheisestä ihmisestä ja kuvittelet että vika on omassa itsessäsi, kun olet niin tunnoton ja julma. Seuraa syyllisyydentunne. Kuinka voi ajatella näin omasta perheenjäsenestä? Mutta se on luonnollinen reaktio, ja kuvastaa lopulta sitä, mitä siskosi ajattelee sinusta, toisin sanoen siis empatian määrä tasoittuu.

Muun muassa syyllisyydentunteen tähden tunnet itsesi epäkelvoksi psykopaatin perheenjäsenen seurassa. Siksi pyrit karttamaan häntä.

Näin olen asian itse päätellyt ja mielestäni se on järkeenkäypä selitys. Jos joku psykologi vahvistaa tämän, voit lopullisesti haudata oman syyllisyytesi. Olet normaali ihminen - tunnethan empatiaa normaaleja ihmisiä, isääsikin, kohtaan.

Virkavallasta kuitenkin on suuri osa muumilaaksolaisia, jotka eivät kykene ymmärtämään näin monimutkaisia kuvioita. Ympäristön silmissä teidän perheenne jäsenet ovat vain kateellisia toisilleen tms. Lisäksi psykopaateilla on usein aivan uskomaton selittämisen ja manipuloinnin taito. He osaavat vääntää mustan valkoiseksi ja toisinpäin. Varo sitä. Toisaalta he suuttuvat hillittömästi jos jäävät valehtelusta kiinni tai joutuvat muuten munatuiksi. Silloin he saattavat olla valmiita mihin tahansa.

Lue lisää

En usko, että hän on psykopaatti. Rajatilapersoon mielestäni kuvaa häntä paremmin. En usko, että hän kylmäverisesti murhaa suunnittelisi. Se on paremminkin niin, että hän luuli toimivansa äidin etujen puolesta. Oli kai tutkinut kyseisten lääkkeiden haittavaikutuksia, ja päätti, vaikkei lääkäri olekaan, että äidin oli parempi olla ilman niitä. Ja auto oli hänen mielestään välttämätön äidille, ja ajokielto hänen henkilökohtaisen vapautensa rajoittamista. Hän sekaantuu kaikkien asioihin, manipuloi, mutta en usko, että hän on psykopaatti. Se rohmuttu talokin - hän varmaan järkeili aikoinaan, että hän on ainoa meistä, joka osaa sitä paikkaa arvostaa, koska asui siellä lapsena muutaman vuoden, ja sen vuoksi hänellä on oikeus siihen. Hänelle ei sitten toisaalta tule mieleen, että vaikka tuo olisi tottakin, pitäisi hänen maksaa muille sisaruksille heidän osuutensa pois. Sitten talo on hänen, ja kenelläkään ei ole siitä mitään sanomista.

Ja minä? En tunne syyllisyyttä tunteettomuudestani noita kahta naista kohtaan. Olen yrittänyt olla tytär ja sisar, mutta nuo roolit eivät toimi, jos joutuu olemaan varpaillaan koko ajan, peläten, että toinen raivostuu jostain olemattomasta asiasta. Tai äiti aloittaa vanhan draamansa siitä, miten hänen elämänsä on pilalla (lasten syy) ja hän kun aina tehnyt kaikkensa lasten vuoksi (ei ole totta). He eivät ansaitse lämpimiä tunteita minulta, eikä minulla niitä heille ole.

Se raportin laatiminen on hyvä idea. Taitaa jäädä minun toimekseni, joten alanpa sitä väsätä. Jospa vanhemmat vielä elävät monta monta vuotta. Toivon niin.