Haluaisin tietää, kuten kai moni muukin: löysitkö lapsesi, mitä äiti sanoi, saitko apua mistään?
Valaise vähän, asia jäi vaivaamaan, niin lapseton kuin olenkin. Äidin käytös vaikuttaa vain vastuuttomalta.
Valaise vähän, asia jäi vaivaamaan, niin lapseton kuin olenkin. Äidin käytös vaikuttaa vain vastuuttomalta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kiitokset mielenkiinnosta asiaa kohtaan.
Lapsi pääsi maanantaina isänsä luokse lomailemaan.
Asiat etenivät seuraavasti. Otin maanantaina
yhteyttä käräjäoikeuteen ja asianajajaan.
Lapsenvalvojat kannattaa kokemukseni mukaan
jättää omaan arvoonsa.
Sain seuraavanlaista tietoa. Jos lähivanhempi
estää tapaamissopimuksen mukaisen tapaamisen voidaan oikeudessa hakea sopimukselle
toimeenpanoa. Prosessi kuitenkin kestää viikkoja
tai kuukausia ja sisältää vanhempien välisiä sovitteluja jne. Eli nopeasti ei saa mitään aikaiseksi.
Maanantaina sain lapsen äidin puhelimeen ja
onnistuin sitten oikeudenkäynti uhkailuilla
yms. hänet tuomaan lapsen minulle. Syyt
piilotteluun eivät minulle selvinneet.
3 päivää 16 päivän lomasta meni tähän, loppuosa
sujui (sujuu) sitten paljon mukavammissa
merkeissä.
Kummastuttaa kyllä se, että lähivanhempi voi
rauhassa rikkoa tapaamissopimusta ilman mitään
seuraamuksia, mutta auta armias jos etävanhempi
palauttaa lapsen tunnin liian myöhään niin
ollaan poliisia hakemassa tai jos etävanhempi
myöhästyy tapaamisesta puoli tuntia niin lasta
ei enää anneta ja taas ollaan soittelemassa
poliisia.
Ja tiedoksi, koska tähänkin viestiin tulee
kymmenen vastausta (äideiltä ?) jossa ensiksi
arvioidaan, että olen varmasti huono vanhempi,
niin en juo alkoholia, en ole koskaan kohdistanut
väkivaltaa lapseen tai ex-puolisooni, asuinoloni
ovat hyvät jne. jne.
Juu onhan tuo noinkin, mutta mitäs sitten kun etävanhempi ei halua nähdä lastaan juuri koskaan. eipä ole minkäänkaltaisia toimenpiteitä joilla saisi asiaa hoidettua. Olisi sitten vaikka kokonaan poissa lapsen elämästä. Nyt vaan ärsyttää kun isä on pojalle idoli ja paras kaikista vaikka näkee ehkä 6 kertaa vuodessa jos sitäkään. Olen puhunut asiasta isän kanssa, että kuinka tärkeää olisi viettää aikaa pojan kanssa ja hän onkin sitten myöntänyt että näinhän se on ja että haluaisi olla pojan kanssa, mutta....kun on niin paljon töitä...mä luulen että oikea syy on sen avovaimossa joka ei kaiketi hirveästi tykkää "leikkiä" perhettä aina silloin tällöin. Mutta tätähän mä en voi isälle sanoa, kun sitten olen inhottava akka. Tai siis mähän kiukuttelen turhasta kun sanon mitään tästä tapaamisasiasta...ihan kypsä olen tähän asiaan, mutta mulla ei ole sydäntä kieltää lapselta vierailuja isän luona. Jossain vaiheessa ajattelin, että jos sanoisin iskälle, että jos haluat nähdä poikaasi, voit sitten oikeuden kautta hakea tapaamisoikeutta. Sen verran tyhmä kun olin, ettei alunalkaenkaan niitä sovittu. Ajattelin, että niistä oltaisiin osattu iha keskenään sopia. Näin jälkeenpäin on vaikeampi saada sovituksi, enkä ole ihan varma minkä instanssin kanssa pitäisi järjestää, luultavasti lastenalvojan. Joo. Että tämmöstä tänään.