Teon vaikutin

Tuli tässä mieleeni, että Saksassa tuomittaessa joku rikoksesta oikeus toteaa kai yleensä tuomiossa, että mikä oikeuden näkemyksen mukaan on ollut teon ns. vaikutin, eli mikä on johtanut siihen, että rikos on tehty.

Suomessa tuollaista ei ilmeisesti missään vaiheessa edes yritetä selvittää, vaan tutkinnassa hankitaan vaan todisteet, että onko joku tehnyt jotain, mitta ei kysytä: miksi?

Eikö kysymällä: miksi? Olisi mahdollista saada selvyyttä tekojen syistä ja estää vastaavia rikoksia jatkossa? Toisaalta, eikö hyvä syy voisi olla myös tuomion alentamisperuste. Paremmin kuin nykyinen, että on jo aiemmin tuomittu?
17434
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 17

Vanhimmat

Olet aivan väärässä. Kysymyksessä on motiivi. Motiivi pyritään selvittämään aina, sillä se on monessa rikoksessa rangaistuksen koventamisperuste. Esim. viha rikokset, rotuun, ihonväriin, syntyperään, seksuaaliseen suuntautumiseen, jne.. kohdistuneet rikokset.

Äänestä
  • Ainoa maininta "motiivin" selvittämisestä löytyy ketjutetusta esitutkintalain perustelusta.

    Asian pystyy selvittämään pienellä salapoliisityöllä.
    1. Nykyinen ETL 1:2§.1mom.1koht
    "Esitutkinnassa selvitetään: 1) asian laadun edellyttämällä tavalla epäilty rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, asianosaiset sekä muut syyteharkintaa ja rikoksen johdosta määrättävää seuraamusta varten tarvittavat seikat;"
    https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2011/805
    Perustelu: "Momentti vastaisi voimassa olevan esitutkintalain 5 §:n 1 momenttia eräin muutoksin."
    https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2010/222

    2. Aiempi ETL 5§.1mom.1koht (11.7.1997/692)
    "Esitutkinnassa selvitetään: 1) rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, ketkä ovat asianosaisia ja muut syytteestä päättämistä varten tarvittavat seikat;"
    Perustelu: "Pykälän 1 momentin 1 kohdassa ehdotetaan voimassa olevan lain mukaisesti, että esitutkinnassa selvitetään rikos, sen teko-olosuhteet, ketkä ovat asianosaisia ja muut syyttämispäätöstä varten tarvittavat seikat."
    https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/1995/82

    3. Vielä aiempi (449/1987) ETL 5 §
    "Esitutkinnassa selvitetään rikos, sen teko-olosuhteet, ketkä ovat asianosaisia ja muut syytteestä päättämistä ja rikosasian oikeudenkäyntiä varten tarvittavat seikat."
    https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/1987/449
    Perustelu: " Rikoksen teko-olosuhteet ja rikoksen vaikuttimet on pyrittävä aina selvittämään."
    https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_14+1985.pdf

    Bravo, löysimme asianosaisten päänupin sisällön selvittämistä koskevan kohdan vain kolmen ketjutetun viitteen päästä.

    "Muut syyteharkintaa ja rikoksen johdosta määrättävää seuraamusta varten tarvittavat seikat", " muut syytteestä päättämistä varten tarvittavat seikat" ja " muut syytteestä päättämistä ja rikosasian oikeudenkäyntiä varten tarvittavat seikat" sisältävät siten rikoksen "vaikuttimet", joille hienossa krminaalifilosooffisessa keskustelussa on keksitty kansainvälistä maailmaa mukaileva terminsä "motiivi".

    Ihan hienoa, mutta laista puuttuu silti teon tahallisuuden arvioimisen periaatteet ja käytännöt. Ne on kyllä käyty läpi itse rikoslaissa ja lain perustelussa: "3 luku (13.6.2003/515)
    Rikosoikeudellisen vastuun yleisistä edellytyksistä ".
    https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/1889/39-001#chp_3v20030515__heading
    https://finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2002/44#OT2_OT0_OT0

    Kysehän olisi lopulta subjektin ja reaalimaailman välisestä psykologisesta tutkimusta.
    Onko esitutkintaa tekevällä poliisilla psykologisen tutkimuksen koulutus? Ei, se siitä teon tahallisuuden, tuottamuksen ja laiminlyömisen "vaikuttimisesta".

    Eikä näiden vaikuttimien tarkastelun pidä rajoittua vain syytettyyn, vaan ne pitää selvittää kaikkien osallisten kohdalta.
    Usein todistajilla on "oma lehmä ojassa" jollain motiivilla, "uhri" ei olekaan uhri, eikä syytetyllä ole tahallisuuden motiivia.

    Ja muistetaan myös että Suomen oikeusvaltio on poliittisesti ohjattua, poliisin sekä syyttäjän ollessa kasa fasistista poliittisesti motivoitunutta paskaa.

    Ja vaikka poliisiin tai edes syyttäjään saataisiin rehellistä ja täyspäistä väkeä, on itse järjestelmä perustavanlaatuisesti pielessä.
    Nimittäin poliisin ohjeistuksessa sanotaan (POL-2023-68548): "Rikoksentekijän intention (tahallisuus, tuottamus) ja syyksiluettavuuden edellytysten arviointi ovat syyttäjän tehtävä."
    Ja ETL 2:2§ määrittelee tutkintajärjestelmän: "Esitutkintaa johtaa tutkinnanjohtaja".
    https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2011/805#chp_2__sec_2__heading

    Lainsäädäntöaukon mukaisesti imperialismin "hajoita ja hallitse" perintöä vaaliva poliisi on määritellyt vaikuttimien arvioimisen "syyttäjälle", joka ei niitä arvioi koska tutkinta kuuluu lain mukaan poliisille. Näin poliisi voi mielin määrin määritellä tutkinnan asianosaisten vaikuttimet, tarkoitushakuisesti, valheellisesti sekä autoritaarisesti tavoitellun yhteiskuntapoliittisen päämääränsä mukaisesti, ja se päämäärä on alaluokan sekä kaiken sosialistin-yhteisen vastainen; poliisi on natsi.

    Geopoliittisesti tarkoitus pitää maa imbesillinä perifeeriana - hävisihän suomalaisia alempirotuisena pitävä hurrimaani-eugenisti Suomen suomen sodassa Venäjälle, mutta heidän hallintonsa jäi, ja kaikeksi epäonneksi se vieläpä demokralisoitiin Venäjän toimesta eduskuntauudisuksessa 1906. Kun maa pysyy sivistyksellisesti alkukantaisena, voi seniili hurrimaani vallata tarvittaessa maan, kun Venäjä on Euro-aatelisesti heikennetty asiaan puuttumisen kannalta tarpeeksi: ja tätä geopoliittista projektia parhaillaan sovelletaan käytäntöön Ukrainassa.

    Niin, ja te luotatte poliisiin, vaikka koko järjestelmä on umpikiero sekä viallinen tuottaakseen mitään täysjärkistä lopputulosta.

    Äänestä

  • Tuossa toisessa ketjussa mainittiin oikeuskanslerin todenneen esitutkintapäätöksen perustelemisvelvollisuuden johtavan päätöksen tekijän "itsekontrolliin", edellinen kommentti on kirjoitettu rehellisesti ja loogisesti, se on johtanut kontrolloituun objektiiviseen lopputulokseen, jossa on otettu huomioon myös asiaintilan "vaikuttimet".
    https://keskustelu.suomi24.fi/t/18951650/tuomiot-on-perusteltava-sanoo-laki#comment-135661768

    Lopulta kyse on puhtaasta logiikasta, joka on myös rehellisen filosofian perusta, jonka metamerkitys voidaan suomentaa "rehelliseksi logiikaksi":
    "Originally carrying a meaning of "cleverness, skill", the later meaning of the term, close to the meaning of phronesis ("wisdom, intelligence")"
    https://en.wikipedia.org/wiki/Sophia_(wisdom)
    Ajattelun taidon ollessa juurikin logiikan täsmällisyyttä.

    Äänestä

  • Ja tosiaankin hallituksen esitys 14/1985 ja poliisin ohjeistus POL-2023-68548 ovat "vaikuttimien" selvittämisen osalta ristiriidassa.
    Ratkaisu asiaan on kirjoitettu perustuslain 107 §:
    "Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa."

    Toisin sanoen, toisin kun poliisi ohjeistaa poliisia, poliisin on selvitettävä esitutkinnassa tutkittavan asian "vaikuttimet".

    Ja kun poliisin ohjeistus on tällä tasolla, on turha poliisin muultakaan toiminnalta parempaa odottaa.

    Äänestä

  • Anonyymi00011 kirjoitti:

    Ainoa maininta "motiivin" selvittämisestä löytyy ketjutetusta esitutkintalain perustelusta.

    Asian pystyy selvittämään pienellä salapoliisityöllä.
    1. Nykyinen ETL 1:2§.1mom.1koht
    "Esitutkinnassa selvitetään: 1) asian laadun edellyttämällä tavalla epäilty rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, asianosaiset sekä muut syyteharkintaa ja rikoksen johdosta määrättävää seuraamusta varten tarvittavat seikat;"
    https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2011/805
    Perustelu: "Momentti vastaisi voimassa olevan esitutkintalain 5 §:n 1 momenttia eräin muutoksin."
    https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2010/222

    2. Aiempi ETL 5§.1mom.1koht (11.7.1997/692)
    "Esitutkinnassa selvitetään: 1) rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, ketkä ovat asianosaisia ja muut syytteestä päättämistä varten tarvittavat seikat;"
    Perustelu: "Pykälän 1 momentin 1 kohdassa ehdotetaan voimassa olevan lain mukaisesti, että esitutkinnassa selvitetään rikos, sen teko-olosuhteet, ketkä ovat asianosaisia ja muut syyttämispäätöstä varten tarvittavat seikat."
    https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/1995/82

    3. Vielä aiempi (449/1987) ETL 5 §
    "Esitutkinnassa selvitetään rikos, sen teko-olosuhteet, ketkä ovat asianosaisia ja muut syytteestä päättämistä ja rikosasian oikeudenkäyntiä varten tarvittavat seikat."
    https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/1987/449
    Perustelu: " Rikoksen teko-olosuhteet ja rikoksen vaikuttimet on pyrittävä aina selvittämään."
    https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_14+1985.pdf

    Bravo, löysimme asianosaisten päänupin sisällön selvittämistä koskevan kohdan vain kolmen ketjutetun viitteen päästä.

    "Muut syyteharkintaa ja rikoksen johdosta määrättävää seuraamusta varten tarvittavat seikat", " muut syytteestä päättämistä varten tarvittavat seikat" ja " muut syytteestä päättämistä ja rikosasian oikeudenkäyntiä varten tarvittavat seikat" sisältävät siten rikoksen "vaikuttimet", joille hienossa krminaalifilosooffisessa keskustelussa on keksitty kansainvälistä maailmaa mukaileva terminsä "motiivi".

    Ihan hienoa, mutta laista puuttuu silti teon tahallisuuden arvioimisen periaatteet ja käytännöt. Ne on kyllä käyty läpi itse rikoslaissa ja lain perustelussa: "3 luku (13.6.2003/515)
    Rikosoikeudellisen vastuun yleisistä edellytyksistä ".
    https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/1889/39-001#chp_3v20030515__heading
    https://finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2002/44#OT2_OT0_OT0

    Kysehän olisi lopulta subjektin ja reaalimaailman välisestä psykologisesta tutkimusta.
    Onko esitutkintaa tekevällä poliisilla psykologisen tutkimuksen koulutus? Ei, se siitä teon tahallisuuden, tuottamuksen ja laiminlyömisen "vaikuttimisesta".

    Eikä näiden vaikuttimien tarkastelun pidä rajoittua vain syytettyyn, vaan ne pitää selvittää kaikkien osallisten kohdalta.
    Usein todistajilla on "oma lehmä ojassa" jollain motiivilla, "uhri" ei olekaan uhri, eikä syytetyllä ole tahallisuuden motiivia.

    Ja muistetaan myös että Suomen oikeusvaltio on poliittisesti ohjattua, poliisin sekä syyttäjän ollessa kasa fasistista poliittisesti motivoitunutta paskaa.

    Ja vaikka poliisiin tai edes syyttäjään saataisiin rehellistä ja täyspäistä väkeä, on itse järjestelmä perustavanlaatuisesti pielessä.
    Nimittäin poliisin ohjeistuksessa sanotaan (POL-2023-68548): "Rikoksentekijän intention (tahallisuus, tuottamus) ja syyksiluettavuuden edellytysten arviointi ovat syyttäjän tehtävä."
    Ja ETL 2:2§ määrittelee tutkintajärjestelmän: "Esitutkintaa johtaa tutkinnanjohtaja".
    https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2011/805#chp_2__sec_2__heading

    Lainsäädäntöaukon mukaisesti imperialismin "hajoita ja hallitse" perintöä vaaliva poliisi on määritellyt vaikuttimien arvioimisen "syyttäjälle", joka ei niitä arvioi koska tutkinta kuuluu lain mukaan poliisille. Näin poliisi voi mielin määrin määritellä tutkinnan asianosaisten vaikuttimet, tarkoitushakuisesti, valheellisesti sekä autoritaarisesti tavoitellun yhteiskuntapoliittisen päämääränsä mukaisesti, ja se päämäärä on alaluokan sekä kaiken sosialistin-yhteisen vastainen; poliisi on natsi.

    Geopoliittisesti tarkoitus pitää maa imbesillinä perifeeriana - hävisihän suomalaisia alempirotuisena pitävä hurrimaani-eugenisti Suomen suomen sodassa Venäjälle, mutta heidän hallintonsa jäi, ja kaikeksi epäonneksi se vieläpä demokralisoitiin Venäjän toimesta eduskuntauudisuksessa 1906. Kun maa pysyy sivistyksellisesti alkukantaisena, voi seniili hurrimaani vallata tarvittaessa maan, kun Venäjä on Euro-aatelisesti heikennetty asiaan puuttumisen kannalta tarpeeksi: ja tätä geopoliittista projektia parhaillaan sovelletaan käytäntöön Ukrainassa.

    Niin, ja te luotatte poliisiin, vaikka koko järjestelmä on umpikiero sekä viallinen tuottaakseen mitään täysjärkistä lopputulosta.

    Monet luottavat, joopa joo.
    Ne jotka tietävät eivät luota.

    Poliisin osaaminen tutkinnoissa asteikolla 4-10 on ehkä heikko kuutonen. Aina eivät tutki edes oikeaa rikosta :-/

    Äänestä

Höh. Esim. murhatutkinnassa on aina selvitettävä motiivi (so. vakaa harkinta), sillä se on yksi niistä perusteista, joilloin henkirikos voi olla murha.

Äänestä
  • Mutta murhan voi tehdä myös suunnittelematta, pikaistuksissa. Tuolloin hengen riistäminen on murha jos teko on erityisen raaka ja julma. Esim. kymmenet veitseniskut suuttumisen seurauksena on tuomittu murhana.

    Äänestä

  • Anonyymi00007 kirjoitti:

    Mutta murhan voi tehdä myös suunnittelematta, pikaistuksissa. Tuolloin hengen riistäminen on murha jos teko on erityisen raaka ja julma. Esim. kymmenet veitseniskut suuttumisen seurauksena on tuomittu murhana.

    Toki näin. Murhan voi tehdä myös yleistä vaaraa aiheuttavalla tavalla viemällä pommin esim. täpötäyteen ravintolaan, jossa uhri kuolee. Tämä teko olisi murha, sillä lukuisat ihmiset olisivat vaarassa tekotavan vuoksi.

    Äänestä

Ei Suomessa selvitetä mitään, rikostutkinta on pelkkää vajaaälyistä teatteria.

Äänestä

Riippuu rikoksesta

Etelä-Savossa toimii tällä hetkellä sarjanäpistelijä:
https://yle.fi/a/74-20162224

Nyt poliisi aikoo yrittää saada jutut syytteeseen varkauksina, jotta tekijä tuomittaisiin vankeuteen.

Mutta missä vaiheessa on selvitetty, edes yritetty selvittää, että miksi ko. henkilö näpistelee, koska aloittanut ja miksi?

Häneltä pitäisi myös kysyä: mikä saisi sinut lopettamaan näpistelun?
- vankila toki pakottaa taukoon, mutta sen jälkeen?

Kyllä - kyseinen tapaus osoittaa yhteiskunnan todellista epäonnistumista!

Äänestä
  • Savolaiset jälleen.

    Äänestä

  • Jotta Suomi olisi mahdollisimman liberaali maa, missä on lievät rangaistukset, niin Eduskunta teki aikoinaan päätöksen, ettei poliisin kirjoittamia sakkoja saa muuntaa vankeudeksi. Sen seurauksena varaton ja työtön sarja näpistelijä voi heti sakon poliisilta saatuaan heittää sen roskiin, tai repiä.
    Nyt poliisi puuttuu rinta rottingilla vaeltelevaan näpistelijään siten, ettei anna sakkoja vaan kuulustelee rikoksesta epäiltynä ja toimittaa pöytäkirjan syyttäjälle. Rajana on 6-7 näpistystä vuoden sisällä, tai enemmän.
    Syyttäjä nostaa syytteen varkaudesta ja toivottavasti oikeus myös varkaudesta tuomitsee. Vaikka oikeuden tuomio olisi vain sakkoja, niin nyt sakot voi muuntaa vankeudeksi ja varattomana sarja näpistelijä lähtee linnaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00006 kirjoitti:

    Jotta Suomi olisi mahdollisimman liberaali maa, missä on lievät rangaistukset, niin Eduskunta teki aikoinaan päätöksen, ettei poliisin kirjoittamia sakkoja saa muuntaa vankeudeksi. Sen seurauksena varaton ja työtön sarja näpistelijä voi heti sakon poliisilta saatuaan heittää sen roskiin, tai repiä.
    Nyt poliisi puuttuu rinta rottingilla vaeltelevaan näpistelijään siten, ettei anna sakkoja vaan kuulustelee rikoksesta epäiltynä ja toimittaa pöytäkirjan syyttäjälle. Rajana on 6-7 näpistystä vuoden sisällä, tai enemmän.
    Syyttäjä nostaa syytteen varkaudesta ja toivottavasti oikeus myös varkaudesta tuomitsee. Vaikka oikeuden tuomio olisi vain sakkoja, niin nyt sakot voi muuntaa vankeudeksi ja varattomana sarja näpistelijä lähtee linnaan.

    Entä jos näpistelijä onkin myynyt pöllimänsä fileet ym. ja säästänyt rahat sakkojen maksuun?

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Entä jos näpistelijä onkin myynyt pöllimänsä fileet ym. ja säästänyt rahat sakkojen maksuun?

    Varastetun fileen ostaminen on myös rikos. Ostaja saattaa olla rikoskumppanina yllyttäjä, varastettuun fileeseen ryhtyjä, jos ostaja on tietoinen, tai hänen olisi pitänyt tietää, että se on varastettu. Jos tällainen tulee esitutkinnassa poliisin tietoon, niin juttu menee aina käräjille ja fileet varastanut menettää saamansa hinnan valtiolle ja saa sakkoja, tai vankeutta, kuten fileiden ostajakin.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Varastetun fileen ostaminen on myös rikos. Ostaja saattaa olla rikoskumppanina yllyttäjä, varastettuun fileeseen ryhtyjä, jos ostaja on tietoinen, tai hänen olisi pitänyt tietää, että se on varastettu. Jos tällainen tulee esitutkinnassa poliisin tietoon, niin juttu menee aina käräjille ja fileet varastanut menettää saamansa hinnan valtiolle ja saa sakkoja, tai vankeutta, kuten fileiden ostajakin.

    Noin se menee, mutta kyseeseen saattaa tulla myös ns. vilpittömän mielen saanti, jolloin varastettua omaisuutta ostanut selviää rangaistuksetta ja joutuu luovuttamaan ostamansa pois omistajalleen vain lunastusta vastaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    Noin se menee, mutta kyseeseen saattaa tulla myös ns. vilpittömän mielen saanti, jolloin varastettua omaisuutta ostanut selviää rangaistuksetta ja joutuu luovuttamaan ostamansa pois omistajalleen vain lunastusta vastaan.

    ****joutuu luovuttamaan ostamansa pois omistajalleen vain lunastusta vastaan****

    Sorry, joutuu luovuttamaan pois ilman lunastusta, mutta hakekoon vahingonkorvausta saantomieheltään, taikka siltä, jonka rikoksen kautta esine on hänelle joutunut.

    Äänestä

  • Anonyymi00015 kirjoitti:

    ****joutuu luovuttamaan ostamansa pois omistajalleen vain lunastusta vastaan****

    Sorry, joutuu luovuttamaan pois ilman lunastusta, mutta hakekoon vahingonkorvausta saantomieheltään, taikka siltä, jonka rikoksen kautta esine on hänelle joutunut.

    Joo, vilpittömän mielen saanti koskee vain ´viiden koplaa´ eli viittä rikosta. Muissa rikoksissa
    vain lunastusta vastaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Tuli tässä mieleeni, että Saksassa tuomittaessa joku rikoksesta oikeus toteaa kai yleensä tuomiossa, että mikä oikeuden näkemyksen mukaan on ollut teon ns. vaikutin, eli mikä on johtanut siihen, että rikos on tehty.

Suomessa tuollaista ei ilmeisesti missään vaiheessa edes yritetä selvittää, vaan tutkinnassa hankitaan vaan todisteet, että onko joku tehnyt jotain, mitta ei kysytä: miksi?

Eikö kysymällä: miksi? Olisi mahdollista saada selvyyttä tekojen syistä ja estää vastaavia rikoksia jatkossa? Toisaalta, eikö hyvä syy voisi olla myös tuomion alentamisperuste. Paremmin kuin nykyinen, että on jo aiemmin tuomittu?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu