Miten olette päässeet yli siitä, että oma sukulaisenne varastaa teiltä?

Itse lainasin vuosia sitten omalle veljelleni rahaa, koska jo lapsena "iskostettiin"
päähän sellainen ajatus, että omia perheenjäseniä pitää auttaa. Myös tuona ajankohtana ei nyt sanottu suoraan, mutta ilmoilla oli sellainen ajatus, että totta kai autat häntä. Sanomattakin selvää, että rahoja ei saanut koskaan takaisin. Jäi myös parista muusta asiasta velkaa. Kyllähän tuollainen kaivelee erityisen paljon kun kyseessä kuitenkin oma sukulainen. Tosin en ole ainoa, jolle hän on tehnyt näitä "källejä" vuosien varrella. Varmaan jokaiselle velat maksamatta tai jotain vastaavia kuvioita (näin olen kuullut). En tiedä mikä toiminnan taustalla on. Itse en tuollaista kehtaisi tehdä kenellekään. Jostain syystä tämä on hyvin vaikea unohtaa, anteeksi voi jollain tasolla antaa, mutta unohtaminen vaikeaa.