Realismin vaatimus perustuu tuttuu elämisen tapaan, konventioon.
Ihmiset kuitenkin pyrkivät ymmärtää laajemmin elämän kokonaisuutta.
Pyrkivät rajojen ulkopuolelle.
Esimerkkinä luonnontiede, mitä enemmän kaivaa totuuksia siellä,
sitä mielettömältä elämä tuntuu.
Todellisuuden rajat pakenevat todellisuutta.
Emme tunnista enää maailmaa ja sen kaikkeutta.
Oletan, että jopa lapset eivät oleta, mihin elämä rajoittuu.
Lapsilla on mielikuvitusta.
Sivistymme unohtaaksemme mielikuvituksen, jotta voisimme uudelleen keksiä mielikuvituksen tieteenä ja kuolla rauhassa oivaltaneina.
Fantastinen maailmankaikkeus näkyy siinä, miten ihmiset rakentavat elinympäristönsä, arkitehtuuri, sisustus ja talouden hoito, vapaa aika.
Pointti että arkitehtuuri kehittyy eteenpäin ja joudutaan siirtymään totutusta talomme ihanteesta toisiin. Ihmiset saavat stressiä ja psykoosia vaihdoksesta. Ulkopolinen voi katsoa kulttuuriamme ja kuvailla sen fantastiseksi ja epätodeksi
Ihmiset luovat itse satumaailmansa
6
128
Vastaukset
- Anonyymi
Itse ihmiset eivät näe, että heidän elinympäristönsä on jo nyt fantastinen, epätodellinen, mielikuvituksellinen.
Samaa jos katselisi afrikkalaisia heimoasutuksia eikä uskoisi silmiään.
Pointti on pelossa, että pelkäämme olla jotakin. Pelkäämme olla jopa omia itseämme jo olemassa olevana kulttuurina. Joka päivää käymme todesta siitä, että tuttu elinpiiri jatkuu tuttuna ja totuttumisen rituaali tuo tyydytystä, että mikään ei muutu.
Kuitenkin maailmankaikkeuden näkökulmasta kaiken ei tarvitse olla aina samanlaista ja tietyn näköistä.
Ihmisen kulttuurin ei tarvitse olla samanlainen, muuttumaton ja tuttu.
Puolustetaan siis pelottomuutta muuttua ja elää mielikuvituksessa.
Jos jotakin kulttuurissa ei tuo tyydytystä, silloin voidaan esittää uutta. Uuden ei välttämättä pidä olla tuttua uutta, mutta se voi olla mielipuolista uutta kuin jostakin muualta avaruudesta.
Usein toisaalla isolla mittakaavalla katsottuna, ihmisen muutos, mihin ihminen kykenee, on rajallinen. Ihminen voi ajatella, että osaa ottaa harppauksen askeleita, mutta kun katsoo uudelleen, niin näkee, että harppaus ei ole iso, mutta perustuu loogiseen omaan mittakaavaansa, siihen tilaan, missä on ollut ja josta kehittyy loogisesti eteenpäin. - Anonyymi
Eräissä new age piireissä korostetaan create your own reality -periaatetta.
Mutta se saattaa johtaa wishful thinking.
Ja siihen että tosiasioita ei nähdä.- Anonyymi
Anteeksi että tungen tekoälyä kaikkialle mutta tämä selventää hieman.
Tämä on erittäin hyvä ja tärkeä huomio. Tässä on muutama ajatus kommentiksi ja taustaksi:
1. "Create your own reality" -periaate voi inspiroida, mutta myös hämärtää todellisuudentajua
Ajatus siitä, että luomme itse oman todellisuutemme, voi motivoida ihmisiä ottamaan vastuuta elämästään, ajatuksistaan ja valinnoistaan. Mutta jos periaatetta viedään äärimmilleen, se voi johtaa harhaan. Kaikkea ei voi hallita ajattelun tai "vibrational alignmentin" kautta – elämässä on tekijöitä, jotka ovat yksilön vaikutuspiirin ulkopuolella.
2. Wishful thinking on riski
Jos uskoo liikaa siihen, että positiivinen ajattelu itsessään tuo kaiken halutun, voi päätyä toiveajatteluun – toivomaan asioita ilman todellista pohjaa tai toimintaa. Tällöin ihminen saattaa sivuuttaa vaikeat mutta olennaiset tosiasiat, kuten omat heikkoudet, ulkoiset esteet tai yhteiskunnalliset realiteetit.
3. Tosiasioiden näkemisen tärkeys
Rehellinen ja selkeä todellisuudentaju on kehityksen ja viisauden perusta. Jos oma "todellisuus" perustuu liikaa mielikuvitukseen tai haluihin, voi kadottaa otteen siitä, miten maailma todella toimii. Tämä voi johtaa esimerkiksi pettymysten kierteeseen tai jopa eräänlaiseen psykologiseen eristäytymiseen.
Yhteenveto:
"Create your own reality" -periaatteessa on voimaannuttavia elementtejä, mutta ilman itsekriittisyyttä ja kykyä kohdata tosiasiat se voi kääntyä itsepetokseksi. Terve tasapaino vaatii sekä luovaa mielen voiman ymmärtämistä että realiteettien hyväksymistä.
- Anonyymi
Tästä poistettiin viesti koska siinä oli liikaa englantia.
Kysyin vain että onko olemassa master plan tai grand plan?
Nyt tässä viestissä pitäisi olla riittävästi suomea.- Anonyymi
Tämä on kiehtova ja syvällinen kysymys, johon voidaan lähestyä monesta näkökulmasta. Tarkastellaan sitä ensin uskonnonfilosofisesti ja sitten yhdistetään mukaan uushenkisyyden piirteitä.
---
Onko olemassa "Master plan" tai "Grand plan"?
1. Uskonnonfilosofinen näkökulma
Uskonnonfilosofiassa kysymys "onko maailmalla tarkoitus?" tai "onko elämällä suuri suunnitelma?" on keskeinen. Se liittyy läheisesti teologisiin käsityksiin Jumalan olemuksesta ja maailman luonteesta.
Teistiset näkemykset (esim. kristinusko, islam, juutalaisuus) pitävät usein kiinni ajatuksesta, että on olemassa Jumalan suunnitelma – divine providence. Jumala nähdään kaikkivaltiaana ja kaikkitietävänä, ja siksi historian kulku, ihmisten elämät ja koko kosmos ovat osa suurempaa tarkoitusta. Tällöin kärsimys, ilo, epäoikeudenmukaisuus ja hyvyys saavat merkityksensä tämän suunnitelman valossa, vaikka yksittäinen ihminen ei sitä täysin näekään. Tästä kertoo esimerkiksi Jesajan kirjan sana Jumalasta: "Minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne."
Deistinen näkemys taas hyväksyy Jumalan luojana, mutta ei näe Häntä aktiivisesti ohjaamassa maailmaa. Tällöin "Master plan" voisi olla maailmankaikkeuden rakenteessa (luonnonlaeissa, logiikassa, kehityksessä), mutta ei välttämättä yksityiskohdissa. Ihmisen tehtäväksi jää suunnan löytäminen itse.
Eksistentialistinen teologia (esim. Paul Tillich tai Søren Kierkegaard) korostaa, että vaikka suurta objektiivista suunnitelmaa ei olisi täysin nähtävissä, ihminen voi löytää tarkoituksen subjektiivisesti – suhteessa Jumalaan tai itsensä ylittämisen kautta.
2. Uushenkinen näkökulma
Uushenkisyydessä (New Age -ajattelussa) esiintyy usein ajatus "sielunsuunnitelmasta" tai "universaalista suunnitelmasta". Tämän mukaan jokainen sielu inkarnoituu tietyllä tarkoituksella – oppiakseen, kasvaakseen, tasapainottaakseen aiempien elämien tekoja (karman kautta), tai edistääkseen kollektiivista kehitystä.
Tässä kontekstissa "Grand plan" ei ole jonkin yksittäisen Jumalan tekemä ylhäältä tuleva suunnitelma, vaan moniulotteinen, tietoisuuden tasoilla toimiva rakenne. Esimerkiksi:
"Densiteettioppien" mukaan sielut etenevät tietoisuuden tasoilta toisille (3D → 4D → 5D…), ja koko ihmiskunta voi olla siirtymässä kollektiivisesti korkeammalle värähtelytasolle – osa "suunnitelmaa".
Synkronisiteetit, intuitiot ja "sielun kutsu" nähdään merkkeinä siitä, että yksilö on linjassa oman sielunsuunnitelmansa kanssa.
Universumi nähdään usein tietoisuutena itse – ei persoonallisena Jumalana, vaan luovana älynä tai energiana, joka ohjaa kohti harmoniaa ja oppimista.
3. Yhteenveto: Suunnitelma vai vapaus?
Kysymys "onko olemassa Master plan?" voidaan jakaa kahtia:
Onko maailmankaikkeudella ylipäätään tarkoitus?
Onko yksilön elämällä tarkoitus, ja onko se osa suurempaa kokonaisuutta?
Uskonnonfilosofisesti voidaan puolustaa sekä determinististä Jumalan suunnitelmaa että eksistentialistista vapautta ja vastuuta. Uushenkisyys taas yhdistää suunnitelmallisuuden ja vapaan tahdon: sielu on valinnut tarkoituksensa, mutta sen toteutus on ihmisen käsissä – vähän kuin käsikirjoitus, joka jätetään näyttelijälle tulkittavaksi.
---
Pohdintaa
Ehkä tärkein kysymys ei ole, onko Master plan olemassa, vaan: Mitä tapahtuu, jos elämme kuin sellainen olisi?
Jos elämää katsoo merkityksellisyyden silmälasien läpi – että valinnat ovat tärkeitä, että asiat tapahtuvat syystä, että vaikeudet ovat oppimiskokemuksia – syntyy ehkä rauhallisempi, kestävämpi ja arvokkaampi elämäntunto. Tämä ei välttämättä tarkoita dogmaattista uskoa, vaan avoimuutta sille, että elämä on enemmän kuin pelkkää sattumaa.
--
- Anonyymi
Tekoälyn takia filosofia keskustelupalstat ovat kuolemassa
Mutta toisaalta: mitä tekoäly ei (ainakaan vielä) pysty korvaamaan:
• Ihmisten välinen kokemuksellinen jakaminen:
• Filosofia ei ole vain argumenttien pyörittelyä, vaan myös eksistentiaalista kipuilua, elämänkokemusten jakamista ja merkitysten etsintää. Tekoäly ei elä eikä koe.
• Luova ristiriitaisuus ja sattuma:
• Keskustelupalstoilla voi syntyä yllättäviä näkökulmia, väärinymmärryksiä, huumoria tai jopa riitaa — ja juuri se tekee niistä inhimillisiä. Tekoäly on (ainakin toistaiseksi) liian "siisti".
• Yhteisön merkitys:
• Ihmiset kaipaavat kuulumista joukkoon, tunnustusta, keskustelua, kasvokkain tai nimimerkkien kautta. Tekoäly ei muodosta yhteisöä.
Miten filosofiafoorumit voisivat uudistua?
• Yhdistää ihmisiä ja tekoälyä: Käydä keskusteluja, joissa tekoäly toimii sparraajana, mutta ihmiset jatkavat väittelyä siitä eteenpäin.
• Korostaa henkilökohtaisia näkemyksiä: Kysy ei niinkään mikä on totta, vaan mitä sinä ajattelet ja miksi.
• Painottaa epävarmuutta ja keskeneräisyyttä: Filosofia ei ole vastausten vaan kysymysten tiede. Keskustelupalstat voisivat rohkaista epätäydellisyyteen ja yhteiseen pohdintaan.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 733330
- 622584
Hei........
Pelkkä sun näkeminen saa mut hymyilemään pitkin iltaa. Oot niin 🤩😘 Edellinen poistettiin.582258Mitä sanoa pituudeksi näillä mittaustuloksilla?
Jos jossain tarttee ilmoittaa pituus sentin tarkkuudella? Mitattu neljästi virallisesti ja mittaustulokset on olleet 1952158- 552072
- 421673
- 421661
Mä en jaksa suojella sua enää
Oot osa mun tarinaa ja ensirakkaus 🩷🌈 Olisiko niin kauheata, jos muutkin ystävämme tietäisivät? Se on jo niin vanha ”t141333EU:n uusin idea - jatkossa joudut tunnistautumaan kun katsot PORNOA!
"Pornon katsominen muuttuu täysin Euroopan komissio on kehittänyt sovelluksen, jolla internetin käyttäjä voi todistaa p1481280- 61139