Lopetan syömisen ja elämisen

Lähtökohtaisesti vinot kaihtimet

Älä hätäile...

Erittäin hyvä.

Liian kiltti ja tunteellinen tähän maailmaan.

Karaistuu kyllä tämmösista...

Minä syön joka päivä ruokaa. En lähtisi tappamaan itseäni kenenkään toisen vuoksi. Olen ymmärtänyt sen, että kun on paljon muita haasteita, niin alkaa ikävöinti. Silloin kun oli paljon tekemistä ( vaikka ihan kaikessa ei ollut järkeä), niin ei ollut aikaa kamalan paljon pohtia jotain mennyttä ihmistä. Olen joutunut vetäytymään yksinäisyyteen huonon oloni takia. Osa kavereista tietty katosi, kun luulee että olen seonnut. Eivät voi ymmärtää, vaikka tietää mitä kaikkea on tapahtunut. Tai siis jossain määrin ainakin tietää, kun ovat nähneet. Enkä jaksa heidän seurassaan olla. Kestää palautua hyvän aikaa.

Tämä elämä on meidän omaa. Ei ole kenenkään toisen tehtävä hoitaa sinun hyvinvointiasi. Olet itse siitä kuitenkin viime kädessä vastuussa. Kyllä haluan pysyä kohtuu hyvässä kunnossa, niin vähän helpompaa on oleminen täällä. Ja kun miettii niitä, kotka eivät pääse liikkumaan, pitää olla kiitollinen siitäkin. Terve kroppa, mitä pitää kunnioittaa ja mistä pitää huolta.

Ja sitten sellainen vielä, vietä aikaasi sellaisten ihmisten kanssa, jotka jakavat hyvää energiaa itsestään. Tuntevat itsensä ja ovat sinut itsensä kanssa. Oma muutos aidoksi itseksesi saa näin tukea. Se vaatii paljon kipua ja tuskaa. Se menee ohi. Mutta tulet vahvemmaksi, kun kohtaat kaiken sen. Jaksamista paljon ❣️

jos on mietteet tuota tasoa niin lataamoon kuulut!