Kyllä niitä on, mutta ensiksi hieman pohjustusta. Olen pyörinyt näillä deitti- ja treffipaikoilla reilun puolen ajan. Syy, miksi ajauduin tänne, on varmaan se, että tulin töiden perässä ihan vieraaseen ympäristöön, joten ajattelin, että tämä voi olla suhteellisen mukava väline saada kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen. Tällaisella hieman yli kolmekymppisellä miehellä on jo suppeammat markkinat kuin kymmenen vuotta nuoremmilla, mutta kyllä niitä on.
Miesten suurin ongelma täällä on saada itsensä huomatuksi sillä tavalla, että nainen kiinnittäisi huomiota ja alkaisi kirjoitella. Takana on lukuisia yrityksiä, mutta kun olen saanut jonkun linjojen toiseen päähän, niin hän on aika hyvällä prosentilla pysynyt siellä treffeihin asti. Se riippuu paljolti profiilista tai ilmoituksesta, saatko haluamaasi seuraa toiseen päähän. Mitä avoimemmin ja enemmän kerrot itsestäsi, sitä varmemmin haluamasi henkilö vastaa sinulle. Kaikki perustuu kuitenkin avoimuuteen ja rehellisyyteen. Petkuttaminen paljastuu kuitenkin jossakin vaiheessa, joten se ei missään nimessä kannata. Naisten ongelma on varmaan se, että heidän pitäisi noukkia viestivyöryn seasta aidot ja kiinnostavat ihmiset feikkien seasta. Varmasti siinä tulee tehtyä myös vääriä valintoja.
Kun on tehnyt avoimen ja rehellisen profiilin tai ilmoituksen, niin se on ainakin omalla kohdallani heijastunut myös treffeihin. Olen ihmeissäni lukenut ihmisten kokemuksia treffeistä. Yllättävän monelle on jäänyt niistä huono maku. Olen tavannut reilun puolen vuoden aikana seitsemän naista ja mistään ei ole jäänyt huono maku. Osa naisista on ollut todella mukavia ja fiksuja. Samanlaisia adjektiivejä ovat myös naiset käyttäneet minusta treffien jälkeisessä palautteessa. Mutta se viimeinen kutina on jäänyt puuttumaan, jotta iso pyörä olisi lähtenyt pyörimään.
Kyllä niitä helmiä täällä tarjolla, kun osaa ne löytää. En ole vielä löytänyt omaa helmeäni, mutta uskon, että sitkeys ja ahkeruus vielä palkitaan.
Onnea kaikille helmensä löytäneille ja tsemppiä sitä etsiville!
Miesten suurin ongelma täällä on saada itsensä huomatuksi sillä tavalla, että nainen kiinnittäisi huomiota ja alkaisi kirjoitella. Takana on lukuisia yrityksiä, mutta kun olen saanut jonkun linjojen toiseen päähän, niin hän on aika hyvällä prosentilla pysynyt siellä treffeihin asti. Se riippuu paljolti profiilista tai ilmoituksesta, saatko haluamaasi seuraa toiseen päähän. Mitä avoimemmin ja enemmän kerrot itsestäsi, sitä varmemmin haluamasi henkilö vastaa sinulle. Kaikki perustuu kuitenkin avoimuuteen ja rehellisyyteen. Petkuttaminen paljastuu kuitenkin jossakin vaiheessa, joten se ei missään nimessä kannata. Naisten ongelma on varmaan se, että heidän pitäisi noukkia viestivyöryn seasta aidot ja kiinnostavat ihmiset feikkien seasta. Varmasti siinä tulee tehtyä myös vääriä valintoja.
Kun on tehnyt avoimen ja rehellisen profiilin tai ilmoituksen, niin se on ainakin omalla kohdallani heijastunut myös treffeihin. Olen ihmeissäni lukenut ihmisten kokemuksia treffeistä. Yllättävän monelle on jäänyt niistä huono maku. Olen tavannut reilun puolen vuoden aikana seitsemän naista ja mistään ei ole jäänyt huono maku. Osa naisista on ollut todella mukavia ja fiksuja. Samanlaisia adjektiivejä ovat myös naiset käyttäneet minusta treffien jälkeisessä palautteessa. Mutta se viimeinen kutina on jäänyt puuttumaan, jotta iso pyörä olisi lähtenyt pyörimään.
Kyllä niitä helmiä täällä tarjolla, kun osaa ne löytää. En ole vielä löytänyt omaa helmeäni, mutta uskon, että sitkeys ja ahkeruus vielä palkitaan.
Onnea kaikille helmensä löytäneille ja tsemppiä sitä etsiville!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Itselläni on ollut ilmoitus nyt reilun kuukauden ja olen käynyt viisillä treffeillä. Kolme treffikandidaattia on ollut ihan muuta mitä ovat ilmoittaneet olleensa.
En kuitenkaan lakkaa uskomasta tähän palveluun. Tällä hetkellä on kolme sovittua treffiä. On ihme, jos jossain vaiheessa "se oikea" ei ala kolahtamaan kohdalle.
Olen nyt oppinut tietyt pelisäännöt eli kannattaa pyytää kuva, että tietää onko ko. henkilö sellainen kuin on ilmoittanut ja yleensä olemassa. Ei kannata kirjoitella viikkotolkulla, sillä toiset etsivät vain kirjekaveria ja ajanvietettä ja kannattaa jutella puhelimessa ennen kuin tapaa, sillä puhelimessa saa jo paremman käsityksen. Lisäksi pitää kaikin puolin olla tosi varovainen ja kannattaa kyseenalaistaa se mitä sanotaan eli kaikkea ei todellakaan kannata heti uskoa. Netissä on helppo piiloutua anonyymin taakse.
Viestejä ja treffipyyntöjä satelee päivittäin kymmenkunta, mutta niistä on jo suhteellisen helppo löytää kelvolliset kokelaat. Joukossa on suhteellisen paljon naimisissa olevia, pelkän seksiseuran metsästäjiä ja muutenkin kaikenlaista sakkia.
Tsemppiä seuranhakuun!
Treffit ovat se kulminaatiopiste, jonka jälkeen homma yleensä hyytyy tai saa siivet alleen. Olen samaa mieltä, että viikkotolkulla ei kannata kirjoitella ja yleensä jonkun viiden viestin jälkeen on saanut toisesta sellaisen kuvan, että kannattaako tavata ei. Tietysti riippuu, miten paljon on niiden viestien aikana itsestään ilmaissut. Minun kohdalle ei ole tullut kuin yksi tapaus, jossa toinen osapuoli on kirjoittanut itsestään vain muutamalla rivillä. Kirjoittelin itsestäni suhteellisen avoimesti, mutta kun toinen osapuoli ei lähtenyt samalle linjalle, niin katsoin parhaaksi ilmoittaa hänelle, että tätä ei kannata enää jatkaa. Minusta on muutenkin epäkorrektia häipyä linjoilta ilmoittamatta toiselle mitään. Jos itse olen päätynyt siihen, ettei kannata jatkaa kirjoittelua (tosin todella harvoin), niin olen siitä toiselle osapuolelle kertonut. Tällä sektorilla on kuulemani perusteella on sekä miehillä että naisilla parantamisen varaa.
Valokuva on taas mielenkiintoinen asia. Minä hieman karsastan sellaisia naisia, jotka ovat heti ensimmäisessä viestissä pyytämässä valokuvaa. Ei minun tarvitse kulkea ulkona pussi päässä, joten minulta kyllä valokuvankin saa, mutta odottaisin mieluusti muutaman viestin, jotta tiedän, että hän on aidosti kiinnostunut ajatuksistani eikä ulkonäöstäni. Jos heti haluaa valokuvan, niin tulee sellainen tunne, että on joillakin markkinoilla ja toinen osapuoli valitsee sen komeimman riippumatta hänen ajatuksistaan. Valokuvan hyvä puoli on se, että sen mukana tulee persoonaa enemmän mukaan kirjoituksiin. On sitä tavattu ilman valokuvankin vaihtamista eikä pettymyksiä ole tullut.
Parin naisen kanssa olen jutellut puhelimessa ennen tapaamista. Ne puhelut ovat omalta osaltaan vahvistaneet käsityksiä heistä. Jotkut naiset ovat todella varovaisia antamaan puhelinnumeroja johtuen täällä liikkuvasta sekalaisesta sakista. En ala kenenkään puhelinnumeroa ruinaamaan ja kunnioitan jokaisen päätöstä siitä, antaako puhelinnumeron vai ei.
On pelottavaa puhua puhelimessa lörpötelläkseen - inhoan sitä. Niskakarvat nousee pystyyn kun mies kirjoittaa että haluaisi mieluimmin puhua puhelimessa koska pitää itseään huonona kirjoittajana.
Itse puhun työkseni puhelimessa ja olen, tottakai, kehittänyt itselleni viileähkön rutiinin jolla pidän asiakkaisiin pelkästään virallisluontoista sävyä yllä. Kohteliasta naurahtelua ilman tunnetta, ilman murresanoja ja, kuten opetettu on, puhun koko ajan hymyillen. Tietty ammattilaisuus varmasti kuuluu minusta.
Myös tuo, että joutuu työkseen puhumaan puhelimessa, tekee jo sen, että haluan olla irti koko kapistuksesta vapaalla ollessani.
Kun joudun puhumaan vaikka miten kiinnostavan miehen kanssa, olen ihan jäykkä ja yks´tavuinen, kuten sanotaan.
Ehkä minunkin olisi vain parasta tyytyä bongaamaan eikä edes yrittää mitään treffipalvelujuttuja koska olen niin jäykkä :(
Et halua lähettää valokuvaasi, ettei Sinua arvioitaisi pelkän ulkonäön perusteella!
No, vastaatko itse kuvallisiin vai kuvattomiin profiileihin? Jos naisella on kuva profiilissaan ja hän on sillä tavoin jo itsensä laittanut alttiiksi, niin on kai kohtuullista, että Sinäkin lähetät kuvasi?
Toinen asia, jonka toiset miehet ymmärtävät ja toiset eivät sitten millään on se, että miehen on paljon turvallisempaa antaa numeronsa netissä tuntemattomalle kuin naisen. Jollei mies suostu numeroaan antamaan ilman hyvää syytä, niin sitten emme puhu puhelimessa. Yleensä ne miehet, joilla ei ole mitään salattavaa sen ymmärtävätkin.
Itse olen joskus joutunut vaihtamaan numeroni salaiseksi lastani uhanneen pedofiilin vuoksi, ja päätin silloin, että en sitä ensimmäisenä luovuta.
Jos mies vaikuttaa puhelimessa normaalilta, niin sitten annan tietysti myös oman numeroni hänelle!
Tuo on mielestäni ihan normaalia (vaikkakaan ei välttämättä kivaa), että kun puhut kiinnostavan miehen kanssa, niin olet jäykkä. Minä olen ihan samanlainen !
Kyllähän sitä nyt asiakkaiden kanssa (työroolin taakse pystyy piiloutumaan) puhuu, kun on pakko ja ei ole tunteita mukana, mutta ujona on vaikeampi puhua ihastuksensa kanssa.
Olen vastannut sekä kuvallisiin että kuvattomiin profiileihin, mutta enemmän kuvattomiin profiileihin. Tein äsken hieman tutkimusta ja totesin, että kahdella tai kolmella naisella kymmenestä on valokuva. Minun kiinnostukseni riippuu paljolti itse profiilista ja siitä ilmenevästä tarinasta. Mitä hän on kertonut itsestään ja mitä hän odottaa kumppaniltaan. Silloin voi olla kohtuullista vaatia heti aluksi kuvaa, jos se on itsellään. Joskus on käynyt niin, että naisella ei ole ollut kuvaa ja heti ensimmäisessä viestissä vaaditaan sitä ja luvataan lähettää takaisin oma kuva. No, olen lähettänyt kuvan ja mitään ei ole sen jälkeen kuulunut. Mutta onneksi näitä on vähemmistö. Tällaiset tapaukset saavat minut suhtautumaan hieman karseasti niitä profiileja kohtaan, joilla ei ole itsellään kuvaa, mutta haluavat heti toiselta kuvan. Kuva kertoo jotakin, mutta ei ihmisen sisintä. Sillä voi ehkä varmistaa sen, että jutut eivät ole olleet puuta heinää, mitä on itsestään kertonut. Eli summasummarum, en ota yhteyttä kuvan perusteella vaan profiilin tai ilmoituksen sisällön perusteella. On minulla ollut profiili tai ilmoitus kuvankin kanssa, mutta se ei ole vaikuttanut suuntaan eikä toiseen.
...ja parilla treffeillä käynyt...tosin täytyy kyllä sanoa että nää kaverit ovat olleet juuri sitä mitä ovat luvanneet...tosin..eivät lainkaan minun tyyppiäni...enkä mie tarkoita ulkonäöllisesti vaan...ei uskalleta katsoa silmiin,pyöritellään peukaloita kunnei keksitä puhumista jne...ei ujus ole pahasta mutta tilanteessa jossa toista yritetään saada kiinnostumaan enemmän tarttis tehrä jotain..tai sitten ne ovat sanattomia kun kauhistelevat ulkonäköäni..:-0...en mie paljon vaatisi,hyvää huumorintajua ja keskustelukykyä...ja sen verran herrasmiesmäisyyttä että jos viedään syömään niin tarjotaan ruoka...oli vähän noloa kun oli yhteinen lasku ja kundi toljotti suu auki...
niin..miehen mie tahtosin enkä marjapoimijaa...
jos se on liikaa niin minkä sille tekee...osaan mie tälleenkin olla...:-))
hmm..taisin nyt kyl unohtaa jo aiheenkin mistä pit naputtaa vaan...lämpö pehmentää aivottimet...
;-))