Olen ollut uskoton koko elämäni, enkä voi sille mitään vaikka kuinka yritän. Kaikki elämäni tähän astiset suhteet ovat kaatuneet uskottomuuteeni, ja nyt minusta tuntuu jo vähän siltä, että en halua enää edes yrittää suhdetta.
Seurustelukumppaneilleni uskottomuuteni on aina vaan ollut liian iso pala. En tiedä kumman pitäisi tulla vastaan? Pitääkö minun teeskennellä, että en ole enää uskoton vai pitäisikö minulla olla oikeus odottaa toiselta osapuolelta, että hän hyväksyisi uskottomuuteni?
Minä en ymmärrä miksi se on niin kamalaa, että olen uskoton?! Ihmiset vain ovat erilaisia. Enhän minäkään tuomitse ketään siksi, että hän ei pidä jalkapallosta, kuten minä. Olisin mielestäni kuitenkin hyvä kumppani parisuhteessa, jos joku vain hyväksyisi minut sellaisena kuin olen.
Seurustelukumppaneilleni uskottomuuteni on aina vaan ollut liian iso pala. En tiedä kumman pitäisi tulla vastaan? Pitääkö minun teeskennellä, että en ole enää uskoton vai pitäisikö minulla olla oikeus odottaa toiselta osapuolelta, että hän hyväksyisi uskottomuuteni?
Minä en ymmärrä miksi se on niin kamalaa, että olen uskoton?! Ihmiset vain ovat erilaisia. Enhän minäkään tuomitse ketään siksi, että hän ei pidä jalkapallosta, kuten minä. Olisin mielestäni kuitenkin hyvä kumppani parisuhteessa, jos joku vain hyväksyisi minut sellaisena kuin olen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Yritä löytää itsellesi nainen jolla on myös oikeus pettää sinua/olla muiden kanssa ja pitää siitä yhtä paljon kuin sinä. Varmaan hyväksyt myös kumppanisi pettämisen jos itse olet tuollainen.
Henkilökohtaisesti ällötät minua. Parempi ettet koskaan seurustele. Sinusta ei vain ole siihen, eläin!
En minä nyt haluaisi itselleni pettävää naista. Onko se muka tosiaan niin, että jos minä en pysty uskomaan mihinkään Jumalaan ja menemään kirkkoon kumppanini kanssa, niin sen voi sulattaa ainoastaan oikeudella pettää minua? Tuntuu minusta aika omituiselta.
Siis tarkoititko nyt uskottomuudellasi taipumusta pettää vai sitä, ettet usko Jumalaan?
Jos puhe oli pettämisestä (niin kuin tällä palstalla on useimmiten syytä olettaa), en käsitä, mikset sallisi naisellesi samaa, eli hänkin saisi käydä vieraiss. Sellainen suhde ei minusta ole paljonkaan arvoinen, mutta se lienee makuasia ja ainakin silloin ollaan tasapuolisia.
Jos taas puhuit uskottomuudesta ateismi-mielessä, niin silloin sinulla on oikeus olla juuri se, mikä olet, ja jos nainen ei sitä hyväksy, niin too bad for her... minun on kuitenkin vaikea uskoa, että se olisi ongelma edes suurimmalle osalle naisia. Näyttävästi naimisiin voi mennä ilma kirkkoakin ja aika pieni osa suomalaisista on nykyään niin vakaumuksellisia kristittyjä, ettei ateistikumppani kelpaisi. Itse olen ateisti, mieheni tapa-kristitty, enkä näe siinä mitään ongelmaa.
Kumpi vaihtoehto oli tarkoittamasi?
"Minä en ymmärrä miksi se on niin kamalaa, että olen uskoton?! Ihmiset vain ovat erilaisia. Enhän minäkään tuomitse ketään siksi, että hän ei pidä jalkapallosta, kuten minä."
Ihan niin kuin noi olis jotenkin verrattavissa.. Voihan sitä rinnastaa mitkä kaks asiaa vain ja muka saada loogisen analogian, mutta kun kaikkia asioita ei vain voi verrata: "Minun mielestäni maiskuttaminen on tuomittavaa, mutta kirvesmurhaajat on ihan jees, eihän sotakaan yhtä miestä kaipaa..."
Yleisesti ottaen suhteen tiettyihin kirjoittamattomiin sääntöihin kuuluu ettei olla muitten kanssa. Poikkeuksistahan voi aina erikseen neuvotella.
Ainut vaihtoehto taitaa olla ns. "vappaa suhde". Silloinhan molemmat saavat harrastaa seksiä kennen kanssa vain haluavat, toisaalta taas pitää siinäkin olla rehellinen. Eli jos kaipaat jännitystä ja seikkailuita kumppaniltasi salaa, niin en usko että ihan äkkiä löydät sellaista naista joka sen sulattaisi.
Tällaisia parejahan löytyy joilla on vapaa suhde, MUTTA kyllä sellaisista pelisäännöistä pitää sopia etukukäteen...
Elä elämäsi sinkkuna tai yritä löytää sellainen nainen itsellesi joka myös juoksee vieraissa, silloin olette tasavertaisia. Jos vain toinen suhteessa pettää, niin se on epäreilua ja ilkeää toista kohtaan. Minusta erittäin hyvä motto on se, että "kohtele muita niinkuin haluat itseäsi kohdeltavan" !!!!
Mietipä omalle kohdallesi: Olet totaalisen rakastunut (jota ilmeisemmin et ole vielä koskaan ollut, en tiedä oletko siihen kykeneväkään). Rakkaasi sitten menee ja pettää, uudestaan ja uudestaan. Hyvältä tuntuu varmasti.
pitääpi pettää ekana, ni ei harmita ni palajo
Itte ku on käynynnä vehtaamassa 30 kertaa, ni suopiaha sitä eukkoki kerran vierahissa käyrä.
:))
LOL:) Hyvällä tuurilla löydät vielä ihan kivan uskottoman naisen. Noilla uskollisillahan yleensä onkin aivojen paikalla hattaraa ja sydän korvattu kylmällä kivellä.
Pettämisten, jatkuvien sellaisten, erittäin huono puoli on se, että seksistä tulee pelkkä tekniikkalaji ja täysillä et voi olla mukana kun on pakko ajatella ja harrastaa vain (jos omaa vastuuntuntoa itsestään ja muista) suojattua seksiä.
Tuollainen jatkuvien extreme-elämysten haku eri vuoteista tekee hahrrastajastaan tylsämielisen jossain vaiheessa "ku mikään ei o mittää."
ETSI toinen samanlainen! Valehteluasi ei ainakaan tarvitse kenenkään hyväksyä.
Olen jo tänään ottanut yhteyttä Suomen ateistiyhdistykseen, ja aikeissa nyt ottaa osaa heidän toimintaansa. Heillä on tarjolla kaikenlaista leiri- ja vapaa-ajan toimintaa, ja ehkä sitä kautta löydän itselleni samanlaisen kumppanin.
En kyllä ymmärrä, miksi te syyttelette minua jostakin valehtelusta? Luuletteko, että en vain kehtaa myöntää uskovani johonkin Jumalaan?
Reino on keskenkasvuinen pentu ja muka niin miestä, niin miestä...
Mene poika kotiin välillä kasvamaan ja tule sitten mielipiteitäsi laukomaan aikuisten palstoille.
Muka pettäjä!
Eiköhän se tyttöjen perässä ja kukasta kukkaan juokseminen kuuluu ihan asiaan tuossa iässä:)))
Sitten hän täällä antaa todella "asiantuntevia" lausuntoja.
Tuossa iässä nuorimies tuskin tietää mitään rakkaudesta ja rakastamisestakaan, kun juuri on poikuudestaan päässyt..
Panna pitää kaikkea mikä liikkuu. Panemisessa ja rakastelemisessa on kuitenkin suuri ero.
Sitten, kun sen opit, niin olet aikuinen!
Myöskin sen, kun tiedät mitä on kunnioittaminen ja arvostaminen naisen ja miehen välisessä suhteessa.
aika hyvin. Lukutaidottomuus on yleisempää kuin olen luullutkaan. Hyvä peli!
Et voi uskottomuudelle mitään..No, miksi sitten et elä vapaassa suhteessa, jossa uskottomuutta ei käsitteenä edes tunneta. Oletko niitä, jotka vannovat olevansa uskollosia, vaikka tiedät ettet siihen pysty? Minusta sun tarvitsee mennä terapiaan, koska sinä ilmiselvästi kärsit tästä taipumuksestasi. Olisikohan syytä miettiä sen syvempää sanomaa sinusta itsestäsi? Etkö pysty sitoutumaan?