Eli tarvitsisin apua seuraavaan ongelmaan: Kun olen keksinyt laululle sanat ja tiedän miltä korkeudelta haluan ne laulettavan, ja olen kirjoittanut nuottiviivastolle nuotit tauot ym. niin mites soinnut? Eli voinko keksiä ihan omasta päästäni soinnut jotka mihinkin kohtaan sopivat, ja joita haluan käytettävän laulua kitaralla säestettäessä, vai onko sointujen jotenkin noudatettava nuottiviivastoa? Onko siis soinnulla mitään tekemistä sen kanssa millä korkeudella nuottiviivastoa mennään?
Kysymys säveltämisestä
armi
111545
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Vedä suoraan kaalista. Hapankaali kruunaa makkaran. Kaalissa on perinteitä.
Mene www.muusikoiden.net, tee itsellesi tunnus ja lue sieltä keskustelua/artikkelit osasto. Siellä saat asiallisia vastauksia ja annoksen teoriaa, täältä saat vain vittuilua ja pervojen ehdotuksia. jatkoa!
Joo huhuh...Tottakait voit tehdä soinnutuksen ihan päästäsi vaan jos se toimii ja kuulostaa hyvältä, mutta "sopivia" sointuja voit tietysti tarkastella sävellajin tiimoilta. Näin niinkuin esimerkkinä C-duurissa on soinnut C, Dm, Em, F, G, Am, Hvähennetty. Alku ja loppusävelet hyvin pitkälti määrää sävellajin, ja tietysti ylennyksistä ja alennuksista näkee, modaalisuuteen vaikuttaa sitten vähän muukin. Jos piisi menee C-duurissa voisit vaikkapa käyttää C, F ja G sointuja, yleensä kun 1,4 ja 5 natsaa parhaiten. Mutta on olemassa toki muitakin sointuja kun duuri molli ja vähennetty.......Lue teoriaa, netissä, lainaa kirjastosta suorita teoriaa opistolla. Modaalinen musiikki tosin tulee vasta 3/3 kurssilla tai sen jälkeen useasti. Molleja ja perusduuriasteikkoa nysvätään sitä ennen, muistaakseni 2 kurssilla perehdytään hieman jo soinnutuksiin.
soinnut?No olihan siellä ne ja - jututkin vissiin ja muut 7 ja sellaiset?Tarvitaan vain hyvä sävelkorva ja makua ja sitä ei voi kirjoista opiskella.Tyyliseikat ovat äärimmäisen tärkeitä ja se tulee yleensä vain kokemuksen kautta.Että paljon vaan kuuntelua ja biisien purkamista.Siinä korva kehittyy.Ei tietenkään minkään paska musan kelausta vaan jotain hyviä juttuja.Hauskoja opiskeluvuosia vaan.
alkaa vähän lueskeleen tuota teoriapuoltakin.. Olen vähän aloittanut biisin soinnutusta jo tuossa pari kuukautta sitten (ihan siltä pohjalta että mikä sattuu kuulostamaan hyvältä missäkin kohtaa), mutta sitten se jäi kesken...
Olin käyttänyt sointuja D,Am, Em,E sekä F ylennetty molli. Eli noista käyttämistäni osa näyttäisi kuuluvan tuohon c-duuriin osa ei. Mulla tosin ei teoriatiedot riitä sen vertaa että tietäisin kulkeeko biisini edes c-duurissa. Kuulostaako tuo valitsemieni sointujen yhdistelmä miltä?
No niin tässähän tapauksessa on niin että sävellaji vaihtuu, Emolli ja Eduuri vaikuttaisi vähän sellaselta, jos ei olisi Eduuria ja F#m olisi F#vähennetty oisi asia toisin, silloin mentäisiin ihan D-mixo/G-majorrr. Toki voit miettiä nuotein, mitä nuotteja soinnuissa tai melodiassa on ja rakentaa sen sitä kautta. Soinnuissa on nuotit; c, c#/Db, d, e, f#, g, g#/Ab, a, a#/Bb, b...joten jakaisin asian, ellei sitten jotkut soinnut esiinny hyvin nopeasti. Näin nopeasti ajateltuna jos jokainen sointu tulee tuossa järjestyksessä ja yhtä pitkään niin ensin D-mixolyydistä( g-duuri)(siis ekat kolme sointua) ja sitten ehkäpä E-duuria ihan. Tai sitten lisäät skaalaan nuotteja. Joskus voi olla ns.passing chordejakin kehissä jne. Sointuja on toki muunlaisiakin kun kolmisoinnut, esimerkiksi mixolyydisessä usein käytetään 9 sointua (1 3 5 6 9) tai harmonisessa mollissa 7 sointua (1 3 5 b7) ja tietenkin noita voi muutenkin käyttää selvä se, ja aina ei kaikkia sääntöjä ole pakko noudattaa, ja niitä rikotaankin rankasti, enemmänkin ne on neuvoa antavia. Periaatteessa kuitenkin jos puhutaan duuri sävellajeista niin soinnut on aina duuri, molli, molli, duuri, duuri, molli ja vähennetty ja juuri siksi (kuten joku alempana valistaakin) että skaalan nuoteista soinnut muodostuu noin, johtuen juuri intervalleista. Duurin intervalli rakenne kun on 1-1-½-1-1-1-½...Ja on toki hyvä muistaa että joskus soinnut voi ajatella toisinkin, esim Eduurin, Fb:ksi (samat nuotit, saattaa kuitenkin olla merkitystä modaalisuutta miettiessä). Esimerkiksi C, G#, C, G#...kannattaakin miettiä C, Ab, C, Ab, josta voidaankin jo päätellä että mennään C-mollissa (harmonisessa tai luonnollisessa) vaikkakin joukossa on myös e.
Ja täällä puhuttiin jotain sävellajin tunnistamisesta, ensimmäinen ja varsinkin viimeinen nuotti kertoo usein (vaan ei suinkaan aina) niin asian laidan, mutta näin erotellaan usein jo tiedytyn sävellajin modaalisuus, eli jos kyseessä on c-duuri eli kaikki nuotit on c-duuriasteikosta, ja piisi loppuu a:hen on varsin todennäköistä että biisi menee a-mollissa. Kun olet ilmeisesti tehnyt ensin melodian niin mitä nuotteja käytät siinä, kirjoita kaikki paperille, ja mieti sitä kautta, ylemnykset, alennukset jne. Tästä voit hyvin nopeasti todeta mikä sävellaji tai sävellajit on kyseessä. Ja voit rakentaa soinnutukset niistä nuoteista. Tottakait voi käyttää muutakin tavaraa mikä menee harmonian mukaisesti. Usein esimerkiksi VII sointu korvataan bVII soinnulla (ja tätä käytetään V soinnun sijaan). Nyt riittää en tiedä saako kukaan todellakaan tästä mitään selvää, en jaksa miettiä (darra) nyt sellaista asiaa. Virheitäkin saattaa sisältyä tähän. Olisi muuten helpompaa jos kertoisit mitä nuotteja käytät melodiassa. Tai ainakin sen mikä on rytmitys soinnuissa. Ja nyt raapustin enemmänkin Duuri modaalisuudesta, sitten on olemassa myös mollit (ja vähn muutakin). Esim. A-naturalissa voisi käyttää sointuja; Am, Bdim, C, Dm, Em, F, G, Am7, Bm7b5, CMaj7, Dm7, Em7, FMaj7, G7, ja harmoonisessa; Am, Bdim, Caug, Dm, E, F, G#dim, AmMaj7, Bm7b5, Cmaj7#5, Dm7, E7, Fmaj7, G#dim........Ääh...Itse usein jos teen melodia ensin niin mietin mitä sointuja voin niistä rakentaa ja sitten ehkä lisäilen vielä nuotteja sointuihin mitkä toimii harmoonisesti, ja toisin päin mietin modaalisuuden ja teen sitten melodian siitä skaalasta. Kuitenkin aina silloin tällöin huomaa erehtyneensä asian (sävellajin tms) suhteen kun käytännössä kokeilee ja usein sitten korvakuulolta tutkin mikä asteikko sopii kehiin tai jotain sellaista. Jos joku saa jotain hyötyä tästä äärimmäisensekavasta tekstistä niin kiva ihq ja niin edelleen. Ja kuten sanottua virheitä saattaa olla, paljonkin. a
Lisäys tähän siis, voit toki duuri skaalassa käyttää ysi sointuja (taisin sanoakkin jo?) tai add9 tai sus4 tai sus2 jne jne koskapa niissä on noita skaalan nuotteja ympätty, ja voihan sitä käyttää vaikka olisi muutakin stuffia, kunhan kuulostaa "oikealta". Tämäkin lienee opittu asia. Mutta noi duuri skaalan soinnut mitä aiemmin laittelin on niitä kolmisointuja jotka muodostuu suoraan skaalasta.
D,E,F,G,A,H(muutamassa kohdassa myös alennettuna),ylä?C,D JA E tai miten sen nyt ilmaisisi tarkoitan siis nuottiviivaston toiseksi ylintä väliä toiseksi ylintä viivaa ja ylintä väliä. Biisi alkaa D:llä ja loppuu juuri tuohon yläE:hen. Mitähän sävellajia se silloin mahtaa olla? Osaisiko joku antaa hyvän linkin jollekin sivulle mistä voisin lukea monenkolaisia ja millaisia sävellajeja on olemassa..
Vaikea sanoa näin, tarvitsisi nähdä/kuulla koko homma. http://www.uta.fi/mute/ ....tuolla pääsee ainakin alkuun.....
Soinnuilla ei sinänsä ole tekemistä sen kanssa, missä kohtaa nuottiviivastoa mennään. Mutta soinnun äänten on sovittava yhteen nuottien kanssa, ettei tule riitaääniä, tietenkin.
Peruskuvion soinnuille saat siten, että kirjoitat nuottiviivastolle soinnut "lumiukkoina". Ensimmäisessä lumiukossa on äänet c, e ja g. Siinä on C -soinnun äänet ja se on C-duurin sointu nro. 1.
Sointu nro 2. Saadaan siitä, että lumiukko piirretään yhtä viivaa ylemmäksi, eli d, f ja a. Siinä on 2 = Dm.
Sointu 3 tulee nostamalla lumiukkoa edelleen. e, g ja h = Em.
Näin, kun olet piirtänyt seitsemän ukkoa, sinulla on kaikki C -duurin soinnut ja niiden äänet. Kun katsot kirjoittamaasi melodiaa, päättele siitä, mitkä siellä ovat sellaisia "pää-ääniä" ja mitkä väliääniä pää-äänten välillä. Pää-äänet ovat usein tahdin alussa. Katso lumiukkorivistöstä, missä soinnuissa on tuo melodian ääni ja koeta, miltä kuulostaa.
Yleensä järjestyksessä mennään
Toonikasta (1 / 6)
subdominantin (4 /2) kautta
dominantille (5 / 7).
Näin klassisessa musiikissa. Kevyessä musiikissa saa mennä dominantilta subdominantille.
Suosittelen harmoniaopin alkeita. Ei ole vaikeaa, on kuin matematiikkaa!
Mikä on laulusi sävellaji?
Tavallisensorttisissa melodioissa kappaleen viimeinen ääni on se, missä sävellajissa koko piisi menee. Tämä on karkea yleistys. Ja sävystä sitten näet onko kyse duurista vai mollista.