Kalkonniemen kaivaukset tuo arvokasta tietoa. Metsäsaamelaiset eivät asuneet Kemijärven rannalla. Kalastusta harrastaneet suomalaiset hautasivat ruotoihin tukehtuneet kaverinsa Kalkonniemeen sorapatjan alle. Ei ollu Ailangan tunturissa pyhiä paikkoja. Iivarin peruskoulutus Lapin historiasta ei tainnu riittää. Eläkeläisten historiakerho saa etsiä uuden idean. Iivarin yritys kirjoittaa Kemijärven historia uusiksi epäonnistuneena haudataan Kalkonniemeen.
Metsäsaamelaiset oli huijausta
Anonyymi-ap
131223
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kukahan maksoi ja millä sen metsäsaamelaiset ja Kemijärvi tilaisuuden kulut viime syksynä Kulttuuritalolla. Vaalikassaan jostain kilahti roposia.
Eika näin vakavasta asiasta voi olla kysymys. /// Valta kuuluu kansalle -puolueen toiminnassa epäillään rahankeräysrikosta ja kavallusta. Asia siirtyy syyttäjälle syyteharkintaan.
Kansa maksaa aina kaiken, huijauksetki. Paavali Halonen oli eka Kempan asukas. Muhokselta tuli jokia ylös. Hyvän ja kauniin paikan löysi. Erämaahan saapu. Ei ollu muita. Saamelaisten kanssa pörräs kun kävi hevosella Ivalossa. Siellä oli lähimmät.
Kyllähän Iivari mainosti keräysluvasta talvella kun pyysi fyffeä. Vaalirahailmoituksen mukaan jokaisella jäi alle 800.
Ailangan metsäsaamelaiset paitulit. Paapero teki Iivarin vaaliryhmälle paitoja. Mitähän sekin juttu on. Mettä Saamelaisten tilaisuuden aikaan kauppasivat niitä hulluna. Jotain kummallista. Ne maksaa. Kuka maksoi.
Ei niitä kymmentä Pumppuvoimalat tilaisuutta 800 eurolla makseta. Joku mättää ja pahasti. Mistä rahat.
Kemijärven asukkaat pitivät huolen 1700 luvulla jotta kalat eivät pääsisi nousemaan yläjuoksulle lappalaisten ruuaksi, niinpä he keksivät konstin ja patosivat joen.
Tämä aiheutti lappalaisille itälapissa suuria ongelmia, sillä jokasyksyinen kalastus talven ruokavarastoon jäi tekemättä kemijärveläisten katalan tempun takia jolla estivät kalojen nousun Kemijoen latvalle.
Lappalaisille tuli uusi työläs operaatio saadakseen itselleen tarvittavan määrän kalaa talvea varten.
Niinpä he joutuivat menemään Kemijärvelle pyytämään talvikalansa ja siitä tuli ongelmia lappalaisten ja lantalaisten keskuudessa.
Suuret sodathan aiheutui aikoinaan metsästys ja kalastusalueet jotka viranomaisten toimesta määrättiin jokaiselle kylälle omansa.
Olikohan tämä kalasota ajojahti metsälappalaisille.
Täyttä tuubaa ja huuhaata oli Kalkonniemen saamelaisten hautausmaa. Paskakuoppia 1990 luvulta. Tähän korteen iski kätösensä Sirpa Iivari. Sai aikaan mahottoman äänivyöryn ja ihan potaskaa puhumumalla. Kyllähän me ollaan tyhmiä. Ailangantunturi muka saamelaisten pyhä paikka. Oli se vedätys. Eikä edes hävetä.
Sen jöpöjöpö porukan YKY vedätys meni meihin kuin häkä päähän. KERTOO kyllä meistä eikä siihä porukasta. Ollaan me tyhmiä.
Mendacem memorem esse oportere ! Sirpa hyvä.
Qui tacet, consentire videtur.
Tutkikaa JATULINSAARI! Kemijärvellä asui ennen muinoin Jatulin kansa, jotka olivat ylväitä yli-ihmisiä. Heidän perillisiään on nykyiset Kemijärven vanhat suvut (ei junan tuomat eikä sallalaiset).
Askanselkä nimisellä järven osuudella Kemijärvessä on myös Paskaniemi. Siellä on legendaarinen jatulin kansa käynyt paskalla.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Paskaniemi
Eikä saamelaiset ole suomen alkuperäisväestöä, kulkeutuneet venäjältä ja pohjoisnorjasta. Heitä ennen olivat metsästäjä-keräilijät näillä seuduilla, jotka saapuivat mannerjään sulamisen perässä.